PORIN KOULUTOIMEN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 PORIN KOULUTOIMEN TOIMINTA-AJATUS 2010-16 Porin koulutoimen tehtävänä on osaltaan luoda jokaiselle oppilaalle ja opiskelijalle turvalliset ja hyvät kasvamisen ja jatkuvan oppimisen sekä hyvän elämän edellytykset sekä kannustaa kaupunkilaisia elinikäiseen oppimiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. TAVOITETILA VUODELLE 2016 Vuonna 2016 Pori on maakunnan johtava yleissivistävän opetuksen keskus, jonka tehtävänä on oppilaan hyvän oppimisen turvaaminen. Kaupungin kouluverkko vastaa kaupunkiyhteisön tarpeita ja sen välityksellä tarjotaan monipuoliset opetuspalvelut. Oppilaiden osallisuustoiminta on vakiintunut. Koulutoimessa toimii osaava henkilöstö, jonka ammattitaidosta huolehditaan jatkuvalla koulutuksella ja työhyvinvointiin liittyvillä toimilla. Kouluympäristöt ovat terveellisiä ja turvallisia ja niiden toimivuus on turvattu suunnitelmallisilla investoinneilla. Yhteistyö muiden hallintokuntien ja keskeisten sidosryhmien kanssa toimii. KOULUTOIMEN TAHTOTILA Porilaisil lapsil ja nuoril halutaa tarjot kattavat koulu- ja opetuspalvelut. Koulutoime henkilöstö o ammattitaitost ja se työhyvinvoinnist ja jatkokoulutuksest o huolehrittu. Oppimine tapahtuu turvallisis ja terveellisis opetustilois. Koulutuksee kohdistetut resurssit o yli maa keskiarvo, samoi ku oppimistuloksekki. Porilaiset nuoret sijoittuu perusopetukse jälkee hyvi jatko-opintoihi ja heill o eres hyvä elämä. STRATEGISET PAINOPISTEALUEET 2010 2016 profiloituminen lasten ja nuorten kaupunkina kattava ja monipuolinen koulutustarjonta hyvä oppiminen terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT 2016 - PORIN KOULU AJASSA MUKANA VAIKUTTAVUUS 2. Hyvä oppiminen 7. Oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointi PROSESSIT 1. Toimiva kouluverkko 4. Hyvät oppimisympäristöt TALOUS 5. Tuottavuuden parantaminen OSAAMINEN 3. Ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö 6. Sidosryhmä- ja seutuyhteistyö TOIMENPITEET Seuraavassa kriittiset menestystekijät on purettu toimenpiteiksi. Toimenpiteet kuvaavat keskeisiä toimintoja, joiden avulla kriittisen menestystekijän toteutuminen varmistetaan. Toimenpiteille on määritelty suunnittelujaksolle tavoitetasot 2016. Niiden tulee olla mitattavissa joko laadullisesti tai määrällisesti. Toimenpiteiden ja tavoitetasojen toteutumista seuraamalla tiedämme, kuinka hyvin kussakin kriittisessä menestystekijässä ja strategisessa painopisteessä on onnistuttu. Toimenpiteiden ja tavoitetasojen jäljessä oleva merkintä (KV) tarkoittaa valtuuston strategiaohjelmassa asettamaa tavoitetta.
TOIMENPITEET TAVOITETASO 2010 2016 1. Toimiva kouluverkko 1.1. Kouluverkon tarkastelu 1.1.1 1.1.2 1.1.3 Perusopetuksen lähikoulualueiden joustava määrittely Toimivien lukiokokonaisuuksien muodostuminen Kouluverkkosuunnitelman ylläpito 1.2. Yhtenäisen perusopetuksen edistäminen 2. Hyvä oppiminen 1.2.1 1.2.2 1.2.3 1.2.4 Yhtenäisen esi- ja alkuopetuksen lisääminen Alueellisen lähiopetuksen turvaamien 7-9 lk:lla Yhtenäisen perusopetuksen koulujen lisääminen Erityisopetuksen rakenteiden vahvistaminen duaalimallin pohjalta 2.1. Opetussuunnitelman kehittäminen 2.1.1 2.1.2 2.1.3 2.1.4 2.1.5 2.1.6 2.1.7 2.1.8 2.1.9 2.1.10 2.1.11 2.2. Arviointi 2.2.1 2.2.2 2.2.3 2.2.4 2.2.5 2.2.6 2.2.7 Uuteen opetussuunnitelmatyöhön valmistautuminen Uuden tuntijaon vaikutusten ennakointi Lukiostrategian hyväksyminen ja toteutus Porilaisen kulttuuriops:n hyväksyminen Koulujen ja lukioiden kestävän kehityksen ohjelmien laadinta Tietotekniikan opetuskäytön lisääminen ja strategian päivittäminen Yhtenäiskoulujen ops:n päivittäminen Englanninkielisen opetuksen laajentaminen 1-sarjaiseksi Mamu-opetuksen suunnitelma Kieliohjelman päivittäminen Suomi 2. kielenä ops Toiminnan itsearviointi Oppimistulosten seuranta ja arviointi Vanhemmille ja opiskelijoille suunnatut arviointikyselyt Opetussuunnitelmatyön arviointi Alueellinen koulujen vertaisarviointi Lukioon siirtyvien oppilasarvioinnin seuranta Laatukriteerien käyttöönotto 3. Ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö 3.1. Henkilöstön osaamisen kohottaminen 3.1.1 3.1.2 3.1.3 3.1.4 Oma henkilöstökoulutusjärjestelmä Yhteinen täydennyskoulutus Karhukuntien ja Rauman kanssa Johtamiskoulutus Henkilöstön info-koulutukset 3.2. Työhyvinvointi 3.2.1 3.2.2 3.2.3 3.2.4 3.2.5 3.2.6 3.3. Omat tukipalvelut 3.3.1 3.3.2 3.3.3 3.3.4 Työhyvinvointikoulutus vuosittain Henkilöstön yhteistilaisuuksien järjestäminen Säännölliset kehittämiskeskustelut Henkilöstön työtyytyväisyyden mittaaminen Koulujen työhyvinvointisuunnitelmat Varhaisen puuttumisen ohjelman toteutus Kouluhuoltopalveluiden kehittäminen Hallintopalveluiden kehittäminen Palveluiden tuottaminen kaupunkiseudulla Opetusteknologiakeskuksen aseman vahvistaminen tietotekniikan osaajana 3.4. Rekrytointi 3.4.1 3.4.2 3.4.3 Ajantasalla oleva henkilöstösuunnitelma Ammattitaitoisen ja pätevän henkilöstön palkkaaminen Oman henkilöstön rekry-suunnitelma
4. Hyvät oppimisympäristöt 4.1. Turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö 4.2. Oppimisympäristöjen monipuolisuus ja viihtyvyys 5. Tuottavuuden parantaminen 4.1.1 4.1.2 4.1.3 4.1.4 4.1.5 4.2.1 4.2.2 4.2.3 4.2.4 Koulujen perusparannus turvataan Koulujen piha-alueiden kehittäminen Koulujen ilmastointien parantaminen Koulujen liikennejärjestelyjen parantaminen Koulukuljetusten turvallisuuden edistäminen Kalustuksen parantaminen Muunneltavien oppimisympäristöjen lisääminen Hankerahoituksen hyödyntäminen Tietotekniikkalaitteistojen lisääminen ja parantaminen 5.1. Investointitarpeiden määrittely 5.1.1 5.1.2 5.1.3 5.2. Tukipalveluiden tehostaminen 5.2.1 5.2.2 5.2.3 5.2.4 5.3. Opetustuntimäärien riittävä määrä 5.3.1 5.3.2 6. Sidosryhmä- ja seutuyhteistyö 5.3.3 5.3.4 5.3.5 6.1. II-asteen koulutusyhteistyö 6.1.1 6.1.2 6.1.3 6.1.4 6.1.5 6.2. Kodin ja koulun yhteistyö 6.2.1 6.2.2 6.2.3 6.2.4 Oma investointisuunnitelma Yhteistyö Teknisen palvelukeskuksen kanssa Epätarkoituksenmukaisten opetustilojen karsiminen Ulkoisten tukipalveluiden hinnoittelun seuranta Yhteistyö muiden hallintokuntien kanssa Omat opetusteknologian palvelut Omat kouluhuoltopalvelut Lähiopetuksen turvaaminen Ikäluokkien pienenemisen aiheuttaman opetustuntien tarpeen määrittely Opetustuntimäärien jako osittain tarvepohjaisesti Erikoisluokkatoiminnan kokonaissuunnittelu Pienluokkatoiminnan jatkaminen Seudullisten koulu- ja lukioratkaisujen seuranta ja ennakointi Kaksoistutkinto-opintojen toteuttaminen Nivelkohtayhteistyö (pk lukio ammatillinen) Oppilaiden koulupudokkuuden seuranta Satakunta Sports Academyn toiminnan vakiinnuttaminen Vanhempien tapaamiset nivelvaiheissa Säännölliset vanhempainillat Yhteistyö vanhempainyhdistysten kanssa Wilma-hallintojärjestelmän hyödyntäminen 6.3. Koulu alueensa toimintakeskuksena 7. Oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointi 6.3.1 6.3.2 6.3.3 6.3.4 6.3.5 Yhteistyö lähitoimijoiden kanssa Koulujen kerhotoiminnan lisääminen yhdessä 3. sektorin kanssa Koulujen iltis-toiminta Koulutilojen kouluajan ulkopuolisen käytön hallittu lisääminen Työväenopiston kumppanuus 7.1. Toimiva oppilashuolto 7.1.1 7.1.2 7.1.3 7.1.4 7.1.5 7.1.6 Omat oppilashuoltopalvelut Oppilashuoltopalveluiden tarjonta seudullisesti Yhteistyö kehittäminen Perusturvan kanssa Ennaltaehkäisevän työotteen lisääminen Kaupungin oppilashuoltoryhmän toimivuus Oppilaiden vakiintunut osallisuustoiminta 7.2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen 7.2.1 7.2.2 Ennaltaehkäisevä työ painopisteenä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä Terveyskyselyjen analysointi ja hyödyntäminen kouluilla
7.2.3 7.2.4 7.2.5 Osallistumien Kiva-koulu hankkeeseen Hyvis-hankkeen edistäminen Turvallisuussuunnitelman ajantasaisuus KOULUJEN TOIMINTASUUNNITELMAT Koulut laativat omat toimintasuunnitelmansa, jotka perustuvat koulun opetussuunnitelmaan, koulutoimen toimintasuunnitelmaan ja koulun oman toiminta-ajatuksen ja tavoitetilan pohjalta tehtyyn kriittisten menestystekijöiden määrittelyyn. Koulujen uudet toimintasuunnitelmat laaditaan vuoden 2010 aikana. Ohjelmat sisältävät kriittisten menestystekijöiden määrittelyn, toimenpiteet ja tavoitetasot suunnitelmakaudelle 2010 2016. Koulujen toimintasuunnitelmat noudattelevat samaa muotoa kuin koulutoimen toimintasuunnitelma. Koulutasolla vuosittaisen työsuunnitelman hyväksymisen yhteydessä määritellään vuosittaiset tavoitetasot eri toimenpidekokonaisuuksille tavoite ja tuloskorttien (liitteenä malli) muodossa. Koulutoimen hallinto laatii vuosittaiset tavoite- ja tuloskorttinsa koulutoimen vuosittaisen talousarvion yhteydessä tapahtuvaa tavoitteenasettelua hyväksi käyttäen. TAVOITE- JA TULOSKORTTI Koulutoimen hallinto sekä koulut laativat vuosittain omat tuloskorttinsa (malli liitteenä), jossa ne esittävät vuosittaiset toimenpiteensä, jotka perustuvat koulutoimen strategisiin painopistealueisiin, kriittisiin menestystekijöihin, vuosittaisiin budjettitavoitteisiin sekä oman toiminnan pohjalta tehtyyn tavoitemäärittelyyn. Toimenpiteet konkretisoidaan tavoitetasoiksi ja niille määrätään mittarit sekä vastuuhenkilöt. Mittareiden konkreettisuuteen ja toteutumisen arvioitavuuteen tulee kiinnittää huomiota. Tavoitetasojen määrittely perustuu seuraaviin BSC näkökulmiin: Vaikuttavuus Talous Prosessit Osaaminen Tavoite- ja tuloskortissa nimetään kriittiset menestystekijät ja asettaan niille painoarvot joiden yhteissummaksi tulee 100. Kriittinen menestystekijä kirjoitetaan näkyviin taulukon yläosaan ja se voi sisältää yhden tai useamman toimenpiteen. Tulospalkkioon vaikuttavat toimenpiteet esitetään tummennettuina ja niiden painoarvojen yhteissummaksi tulee kyseiselle kriittisen menestystekijän kohdalle määritelty summa. Muut tuloskorttiin merkityt toimenpiteet ohjaavat toimintaa ja muodostavat hallinnon ja koulun vuosittaisen tavoitteiston eikä niille aseteta painoarvoja. Kaikille toimenpiteille asetetaan tavoitetasot sekä vastuuhenkilö. Sellaiset toimenpiteet ja tavoitetasot, jotka riippuvat kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen päätöksistä merkitään KV ja KH. Tavoitetason toteutumista arvioidaan mittarilla, jonka hallinto ja koulu laatii yhdessä esimiehensä johdolla. Koulujen tavoite- ja tuloskorttien arviointi toteutetaan työsuunnitelmien yhteydessä 30.9. mennessä. Hallinto arvioi omien tavoitteidensa toteutumista vuosittain 30.1. mennessä. Tulosyksikön tulospalkkioprosentti muodostuu painoarvon toteutumien (tummennetut toimenpiteet) yhteen lasketusta summasta. Jos yhteenlaskettu summa jää alle viidenkymmenen ei tulospalkkion maksamiseen ole edellytyksiä. KOULUTOIMEN TULOKSELLISUUDEN ARVIOINTI PERUSTEET POL 21 2 mom. ja LL 16 2 mom.: "Opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin"
SiVM: "Tämä itsearviointi pitää sisällään sekä oppilaitostason että koulutuksen järjestäjätason, erityisesti kuntatason, arvioinnin. TARKOITUS Koulutuksen arvioinnin tarkoituksena on turvata perusopetuslain ja lukiolain tarkoituksen toteuttamista ja tukea Koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä (POL 21, LL 16 ). Arviointitoiminnan avulla tuotetaan tietoa koulun ja koulutuksen järjestäjän tehokkuudesta, taloudellisuudesta ja vaikuttavuudesta. Arviointitietoa hyödynnetään uudessa tavoitteenasettelussa sekä toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden osalta. Arviointitoiminta tarjoaa koulujen henkilöstölle, oppilaille ja heidän vanhemmilleen sekä koulun eri sidosryhmille mahdollisuuden olla mukana koulun toiminnan järjestämisessä, johon kuuluu sekä suunnittelu, toteutus että arviointi. KÄSITTEET Kunta-arviointi: Koulutuksen järjestäjän suorittama arviointi koulutuksen tavoitteiden saavuttamisesta. Koulun itsearviointi: Koulun suorittama omien tavoitteidensa saavuttamisen arviointi. Toimintasuunnitelma: Arviointityö edellyttää toimintasuunnitelmia sekä koulutuksen järjestäjältä että kouluilta. Nämä ohjelmat mahdollistavat tavoitepohjaisen arvioinnin. PAIKALLISEN ARVIOINTITYÖN ORGANISOINTI Koulut Koulut vastaavat itse oppimistulosten arvioinnista ja osallistuvat tarvittaessa valtakunnallisiin otantaperusteisiin oppimistulosten arviointiin kohdistuviin kokeisiin. Koulut voivat hyödyntää yhteisiä kuntakohtaisia ja eri ainejärjestöjen kokeita. Lisäksi koulut tekevät yhteistyötä oppimistulosten arviointien vertailussa. Koulujen työn itsearviointiin osallistuvat henkilöstö, oppilaat ja oppilaiden vanhemmat. Myös muita työtä arvioivia ryhmiä tulee voida käyttää. Koulujen edellisen vuoden toiminnan arviointi kootaan ns. työsuunnitelman (POA 9, LL 3 ) yhteydessä syyskuussa. Koulutoimi Koulutoimen eri toimintayksiköt vastaavat oman arviointinsa tuottamisesta. Koulutusvirasto tuottaa vuosittain tarvittavan määrällisen vertailutiedon esim. tuntikertymät, taloudelliset tunnusluvut yms. sekä laatii koulutoimen kokonaisarvioinnin. Yksityiskohtaisemmat tavoitteet arvioinnin toteuttamiselle määritellään vuosittaisissa tavoitteenasettelussa, jonka pohjana on koulutoimen toimintasuunnitelma ja jonka suorittaa koulutuslautakunta budjettitavoitteita määritellessään. ARVIOINTIIN PERUSTUVIEN JOHTOPÄÄTÖSTEN TEKEMINEN Koulutoimenjohtaja laatii yhteenvedon ja arviointiraportin edellä esitettyjen arviointipalautteiden pohjalta. Raportointipalautteilta edellytetään laadinta-vaiheessa tulkinnallista tarkastelua. Raportti ei sisällä tietoja, jotka voivat vahingoittaa yksittäistä koulua tai henkilöä. Raportti liitetään osaksi koko kaupungin koulutuksen arviointiraporttia. Raportin pohjalta julkistetaan ne keskeiset tiedot, joilla on yleistä merkitystä. Julkistamisesta päättää koulutoimenjohtaja. LIITE Tavoite ja tuloskorttimalli
PERUSOPETUS / LUKIOKOULUTUS TAVOITE- JA TULOSKORTTI 2008 KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT 7. Oppilaiden hyvinvointi TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖ TAVOITETASO MITTARI PAINOARVON TOTEUTUMA Toimiva oppilashuolto Helmi Huoleton Veli Ponteva Sisko Sulava Lasten ja nuorten hyvinvoinnin varmistaminen Tommi Toipilas Katri Kiva Topi Turva Oppilaiden vakiintunut osallisuustoiminta Turvallinen koulupäivä Koulun yhteishengen edistäminen Terveyskyselyjen analysointi ja hyödyntäminen Osallistutaan Kiva koulu hankkeeseen Turvallisuussuunnitelman ajantasaisuus Järjestetty 5 luokkakokousta ja 2 koulukohtaista kokousta Osallistuttu 2 kaupungin oppilasparlamenttiin Ohjeet kiusaamisen ehkäisemiseksi käsitelty luokissa Kiusaamiskysely kerran lukukaudessa Järjestetty ystävänpäivätapahtuma 1-2 luokan oppilaille määrätty kummioppilaat Terveyskyselyiden pohjalta valittu 3 hyvinvointia edistävää toimenpidettä Kiva koulu hankkeen toimenpiteet toteutettu koululla Henkilöstö koulutettu Koulutus opettajille ja oppilaille järjestetty Ringa Ropo Hyvis-hankkeen toteutus koululla Kaikilla luokilla liikuntasuunnitelmat Välituntiliikuntatapahtumia 3 viikossa