Ravitsemussuositukset lihavuustutkimuksen valossa Prof. Aila Rissanen HYKS aila.rissanen@hus.fi
Lihavuuden (BMI 25) yleisyys (%) Finriski 2007-tutkimuksessa
Lihavuuden (BMI 30) yleisyys (%) Finriski 2007-tutkimuksessa
Depressio Dementia Keuhkoembolia Lihavuuteen liittyvät sairaudet Astma Rasvamaksa Sappi- ja haimasairaudet Munuaissairaudet Aivoinfarkti Uniapnea Sepelvaltimotauti Eteisvärinä Diabetes Verenpainetauti Hedelmättömyys Nivelrikko Laskimotukokset Kihti Syövät: Eturauhas-, Haima-, Kohtu-, Leukemia, Munasarja-, Munuais-, Paksusuoli-, Rinta-, Ruokatorvi-, Sappirakko-
Ravitsemussuositukset Tutkittuun tietoon perustuva suositus terveen ihmisen ravitsemustarpeista. Pohjoismaiset/suomalaiset suositukset uusitaan 8 vuoden välein. Ei yksilösuositus. Pääviestit: - syö monipuolisesti ja kohtuullisesti - liiku säännöllisesti - juo vähintään litra nestettä päivässä - päivittäiset valinnat ratkaisevat ruokavalion terveellisyyden
Pohjoismaiset ravitsemussuositukset 2013 Hiilihydraatit 45-60 E%, lisätty sokeri alle 10%, ravintokuitua min. 25-35 g/vrk Proteiinit 10-20 E% Kokonaisrasva 25 40 E% -kertatyydyttämättömät rasvahapot 10-20E% -tyydyttyneet rasvahapot alle 10E% -monityydyttämättömät 5-10E%, näistä ainakin 1% omega-3 rasvahappoja
The Nordic Diet
Uutta suosituksessa 2014 Ohjeet ruoka-ainetasolla: kasviksia, palkokasveja, marjoja, hedelmiä, pähkinöitä, siemeniä ja täysjyväviljaa Kalaa vaihdellen, kaksi kertaa viikossa, kala kalana Vähärasvaiset maitovalmisteet Kasviöljyt ja niistä tehdyt levitteet Pähkinät ja siemenet pari rkl päivässä Liikunta mukana
Lainaus suosituksesta 2014
12.2.2015 11
Suomalaista superruokaa Marjat Sipulit Tomaatti Parsakaali (kaalit) Rypsiöljy Rasvaton maito Ruis Kaura Kala
Suomalaiset superruoat Sipulit -runsaasti rikkiyhdisteitä ja flavonoideja: suojaa syöviltä ja sydän/verisuonisairauksilta -prebioottisia oligosakkaridikuituja: suosivat suoliston suotuisien bakteerien (bifidobakt. ym) toimintaa, millä on edullinen vaikutus immuunijärjestelmään paikallisesti ja systeemisesti - sipuleita on monia eri lajeja, ne ovat herkullisia, edullisia ja helposti saatavana
Välimeren ruokavalion /Pohjoismaisen ruokavalion hyödyt on osoitettu Liikapainoon Diabeteksen esiintymiseen ja tasapainoon Sydän- ja verisuonisairauksien esiintymiseen ja ennusteeseen Syöpäsairauksien esiintymiseen ja ennusteeseen Elinikään Parempaan toimintakykyyn ja mielialaan
Terveellinen ruoka ja ilmastoruoka kulkevat käsi kädessä Ilmaston kannalta vähemmän prosessoitu ruoka on parempaa. Esimerkiksi muuten vähäpäästöisen perunan hiilijalanjälki moninkertaistuu pakasteranskalaisina. Sekä ravitsemuksen että ilmaston kannalta parasta olisi, jos söisimme kohtuullisesti, siis nykyistä vähemmän. Tyhjät kalorit aiheuttavat terveys- ja ympäristöongelmia. Kuitupitoisia kasviksia, kuten kaaleja ja juureksia syödään liian vähän. Lihan kulutus kasvaa koko ajan. Jos suomalaiset söisivät ruokasuositusten mukaisesti, kulutettaisiin lihaa nykyistä vähemmän. A. Neuvonen Demo- ajatushautomo
KÄYTÄNNÖSSÄ KOVA RASVA JA SUOLA OVAT EDELLEEN SUURI ONGELMA 3.1.2014 Valtaosa saa ruokavaliostaan liikaa suolaa ja kovaa rasvaa sekä liian vähän kuitua ja pehmeää rasvaa.
Laihdutus, ruoka ja terveys on iso bisness
Helsingin työväenopiston kirjasto 6.11.2014
TYLSÄ, TEHO? HOUKUTTAA, HAASTAA
Tee viisaita valintoja 1. Syö kasviksia, hedelmiä ja marjoja useita kertoja päivässä 2. Syö täysjyväleipää ja puuroa 3. Käytä leivälle kasvirasvalevitettä ja suosi kasviöljyä 4. Syö kalaa ainakin kahdesti viikossa 5. Nauti rasvatonta maitoa tai piimää päivittäin, mutta janoon vettä 6. Valitse vähäsuolaisia elintarvikkeita 7. Liiku päivittäin ainakin puoli tuntia Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2007 1.12.2009/mlk
Syö hyvin voi hyvin Runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä Runsaasti täysjyväleipää ja muita täysjyväviljavalmisteita Rasvan laatu kuntoon Säännöllisesti kalaa Vain vähän suolaa Maukasta ja herkullisen näköistä ruokaa höystettynä iloisella mielellä ja hyvässä seurassa Energiatasapaino kuntoon, myönteinen vaikutus hyvinvointiin, estää monia sairauksia
Leivälle margariinia Rasvatonta maitoa Pari teelusikallista öljypohjaista salaatinkastiketta ¼ perunaa, pastaa tai riisiä ½ kasviksia ¼ lihaa, kalaa tai palkokasveja Tuija Pusa, ravitsemusasiantuntija, THM 26 Lähde: Sydänliitto ja Diabetesliitto 12.2.2015 26
www.syohyvaa.fi
12 Guides to health, happiness, and longevity (Alpert JS Am J Med 2008; 121: 551) SYNNY PITKÄIKÄISEEN SUKUUN ÄLÄ KOSKAAN TUPAKOI LIIKU OMIN VOIMIN JOKA PÄIVÄ ÄLÄ HAKEUDU ONNETTOMUUKSIIN JA KIINNITÄ AUTOSSA TURVAVYÖ VÄLTÄ IHMEDIETTEJÄ JA PAASTOJA SYÖ SYDÄN- JA AIVOYSTÄVÄLLISESTI ÄLÄ LIHO KÄYTÄ ALKOHOLIA KORKEINTAAN KOHTUUDELLA PIDÄ SILMÄLLÄ KOLESTROLIA, VERENPAINETTA JA VERENSOKERIA OTA AINAKIN INFLUENSSAROKOTUS VAALI SOSIAALISIA SUHTEITA: tapaa ystäviä, vältä vihamiehiä RENTOUDU PYSY AJAN TASALLA, MUTTA VÄLTÄ MEDIAMYRKKYJÄ ÄLÄ HERMOSTU PIKKUASIOISTA- KÄYTÄ PESPEKTIIVIÄ
Johtopäätökset
Ruokavalion muutokset
Pohjoismaiset ravintosuositukset 2013
D-vitamiinin saannista
The Evidence on Salt and Blood Pressure A 2011 analysis in the British Medical Journal [11] stated that the evidence "from a very wide variety of studies, including randomized controlled studies, [has] shown a consistent direct relation between salt intake and blood pressure. Studies suggest that reducing sodium intake is effective in lowering blood pressure in men and women, in all ethnic groups, in all age groups, and all starting blood pressures." The authors write that a "4.6 g reduction in daily dietary intake of salt (equivalent to a 1840 mg reduction in daily sodium) decreases blood pressure by about 5.0/2.7 mm Hg in individuals with hypertension and by 2.0/1.0 mm Hg in normotensive people."