LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 2014

LAPIN TURVETUOTANTOALUEIDEN TARKKAILU 214 16X19562 27.4.215 Saariaavan pintavalutuskenttä. Petri Tähtinen VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 214

Vapo Oy Simon Turvejaloste Oy Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 214 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA... 1 3 TURVETUOTANNON PINTA-ALAT JA VESIENKÄSITTELYMENETELMÄT VUONNA 214... 3 4 TARKKAILUN TOTEUTUMINEN JA PÄÄSTÖJEN LASKENTA... 6 4.1 Tarkkailussa mukana olevat tuotantoalueet... 6 4.2 Tarkkailusuot ja tarkkailun toteutuminen... 7 4.3 Päästöjen laskentaperiaate... 8 5 KÄYTTÖTARKKAILUN TULOKSET... 9 6 TUOTANTOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET... 1 6.1 Tarkkailusoiden valumat... 1 6.1.1 Tuotantokausi... 1 6.1.2 Koko vuosi... 11 6.2 Tarkkailusoiden valumavesien laatu... 13 6.2.1 Tuotantokausi... 13 6.2.2 Koko vuosi... 16 6.3 Tarkkailukohteiden ominaispäästöt... 17 6.3.1 Tuotantokausi... 17 6.3.2 Koko vuosi... 2 6.4 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu... 21 7 KUNTOONPANOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET... 23 8 PÄÄSTÖJEN LASKENTAAN KÄYTETTÄVÄ AINEISTO... 24 9 VAPO OY:N JA SIMON TURVEJALOSTE OY:N TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT VUONNA 214 LAPISSA... 26 1 VESISTÖTARKKAILU... 29 1.1 Tarkkailun toteutus... 29 1.1.1 Veden laadun tarkkailu... 29 1.2 Tarkkailtujen vesistöjen kuvaus... 3 1.2.1 Simojoen vesistöalue... 3 1.3 Vesistötarkkailun tulokset... 3 1.3.1 Simojoki... 3 11 KALATALOUSTARKKAILU... 37 11.1 Kaisajoen sähkökoekalastukset... 37 Copyright Pöyry Finland Oy

11.1.1 Aineisto ja menetelmät... 37 12 YHTEENVETO... 39 13 VIITTEET... 4 2 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Turvetuotantoalueiden sijaintikartat Turvetuotantoalueiden ja vesistötarkkailupaikkojen sijainnit Turvetuotantoalueiden pinta-alat, vesienkäsittelymenetelmät ja tuotantomuodot Päästötarkkailun tulokset Vuosipäästöjen laskennassa käytetty aineisto Vesistötarkkailutulokset Sähkökoekalastuskohteet Sähkökoekalastusten perustulokset Sähkökoekalastuskohteiden valokuvat Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos, lupa nro 48/MML/12 Pöyry Finland Oy Ari Nikula, FM Eero Taskila, FM Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 959 OULU puh. 1 3328 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi Copyright Pöyry Finland Oy

1 1 JOHDANTO Vapo Oy:llä ja Simon Turvejaloste Oy:llä on Lapissa yhteensä 26 turvetuotantoaluetta, joiden päästö- ja vaikutustarkkailut toteutetaan yhteistarkkailuna. Voimassa oleva tarkkailuohjelma on laadittu vuosille 26 215 (Lapin Vesitutkimus Oy 26). Lapin ympäristökeskus (nyk. ELY-keskus) on hyväksynyt tarkkailuohjelman päätöksellään 22.3.27. Lapin TE-keskus on hyväksynyt ohjelman eräin lisäyksin päätöksellään 1.1.27 (dnro 3121/5723 26) sekä erillisen Tainijoen rapukannan seurantaohjelman 31.7.27 (dnro 1139/5723 27). Vuoden 214 tarkkailu toteutettiin em. tarkkailuohjelmien mukaisesti. Tarkkailuohjelmaan sisältyvät sekä kuntoonpanovaiheen että tuotantovaiheen tarkkailut. Tarkkailusta vastasi vuonna 214 Pöyry Finland Oy. Tarkkailun periaatteena on, että osalla tuotantoalueista mitataan vesimäärät ja tarkkaillaan veden laatua ja muiden tuotantoalueiden joilla ei tehdä tarkkailua, päästöt lasketaan tarkkailukohteiden ominaispäästöjen avulla. Päästötarkkailu yhdistettynä vaikutustarkkailuun antaa tietoa päästöjen ja vesistön tilan välisistä yhteyksistä. Tässä tarkkailuraportissa esitetään Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden päästö- ja vaikutustarkkailun tulokset tarkkailukaudelta 214. Päästötarkkailua toteutettiin 11 kohteella ja lisäksi Ternuvuomalla tehtiin keväällä tulvakorkeuden mittaus. Vesistötarkkailua toteutettiin Simojoen vuosittaisten vesistötarkkailupisteillä. Lisäksi tehtiin kalataloudellista tarkkailua, joka käsitti vuonna 214 sähkökoekalastuksia Kaisajoella. Muiden turvetuottajien tarkkailut Lapissa toteutetaan erikseen. 2 TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA Tarkkailukauden 214 (1.11.213 31.1.214) keskilämpötila Rovaniemellä oli 2,8 o C, mikä oli 1,9 o C, keskimääräistä (1981 21) korkeampi (Kuva 2-1). Talvi (marrasmaaliskuu) oli kokonaisuutena selvästi tavanomaista lauhempi. Vain tammikuu oli lämpötilaltaan lähellä keskimääräistä muiden talvikuukausien keskilämpötilan oltua 4,1 o C tavanomaista korkeampi. Ero oli suurimmillaan helmikuussa: 7,3 o C. Joulukuussa Seljamyrskyn matalapaineen yhteydessä levisi lännestä hyvin lauhaa ilmaa ja joulukuun sademäärä oli lähes kaksinkertainen tavanomaiseen nähden (Kuva 2-2). Kuva 2-1 Tarkkailukauden 1.11.13 31.1.14 kuukausittaiset keskilämpötilat Rovaniemen sääasemalla (Ilmatieteen laitos 213 214). Copyright Pöyry Finland Oy

2 Kuva 2-2 Tarkkailukauden 1.11.13 31.1.14 kuukausittaiset sademäärät Rovaniemen sääasemalla (Ilmatieteen laitos 213 214). Joulukuun poikkeukselliset sääolosuhteet näkyivät myös vesistöjen ja turvetuotantoalueiden virtaamissa (Kuva 2-3 ja liite 4). Lopputalvi oli sademäärältään lähellä keskimääräistä. Edellä mainittujen sääolojen seurauksena maaliskuun lopussa oli lunta normaalia vähemmän. Kevät (huhti-toukokuu) ja syksy (syys-lokakuu) olivat sääoloiltaan tavanomaisia. Kesä (kesä-elokuu) oli kokonaisuutena 1,6 o C keskimääräistä lämpimämpi ja sademäärä oli 27 % pienempi. Koko tarkkailukauden sadesumma (61 mm) oli hyvin lähellä vuosien 1981 21 keskiarvoa. Kemijoen Isohaarassa mitatut virtaamat olivat koko tarkkailujakson osalta kuukausikeskiarvoista laskien 18 % pienempiä kuin vertailujaksolla 1991 25 (Kuva 2-3). Maalishuhtikuuta lukuun ottamatta virtaamat olivat pienempiä kaikkina muina kuukausina. Simojoesta mitattu koko tarkkailukauden kuukausikeskiarvoista laskettu keskivirtaama oli vertailujakson (1991 25) keskiarvoa 4 % pienempi. Tammi-huhtikuussa virtaamat olivat selvästi tavanomaista suurempia, mutta kesällä ne olivat pienempiä (Kuva 2-3). Tornionjoen Karungissa mitattu koko tarkkailujakson keskivirtaama oli 8 % vertailujakson (1991 25) keskiarvoa pienempi. Vain helmi-huhtikuussa sekä kesäkuussa virtaamat olivat tavanomaista suurempia (Kuva 2-3). Copyright Pöyry Finland Oy

3 Kuva 2-3 Kemijoen, Simojoen ja Tornionjoen virtaamat 1.11.13 31.1.14 sekä kuukauden keskivirtaamat vertailujaksolla 1991 25 (OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelu 215). 3 TURVETUOTANNON PINTA-ALAT JA VESIENKÄSITTELYMENETELMÄT VUONNA 214 Tässä tarkkailussa ovat mukana Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapissa sijaitsevat turvetuotantoalueet lukuun ottamatta niitä tuotantoalueita, joiden kuivatusvedet johdetaan Kuivajokeen tai Iijokeen. Ko. valuma-alueella sijaitsevat tuotantoalueet ovat mukana Pohjois-Pohjanmaan alueen tarkkailussa. Copyright Pöyry Finland Oy

Tässä tarkkailussa on mukana 26 tuotantoaluetta, joista kymmenen sijaitsee Simojoen vesistöalueella, yhdeksän Kemijoen vesistöalueella, viisi Tornionjoen vesistöalueella ja kaksi Kaakamojoen vesistöalueella. Turvetuotantoalueiden sijainnit on esitetty liitteissä 1 ja 2 ja tuotantoalueiden perustiedot liitteessä 3. Turvetuotannon kuormittava kokonaispinta-ala (ei sisällä valmistelematonta ja jälkikäytössä olevaa pinta-alaa) vuonna 214 oli 3 955 ha (Taulukko 3-1). Pinta-ala oli 1,2 % pienempi kuin edellisvuonna. Tuotannosta poistunutta pinta-alaa oli 1 13 ha (sisältäen jälkikäytössä olevan alan) ja se kasvoi edellisvuoteen nähden 21 %. Kuvassa Kuva 3-1 on esitetty turvetuotantopinta-alan kehittyminen vuodesta 28 lähtien. Tuotannossa oleva pinta-ala on pienentynyt seitsemässä vuodessa 12 % ja vastaavasti tuotannosta poistunut ala (sisältäen jälkikäytössä olevan alan) on lähes viisinkertaistunut. 4 Taulukko 3-1 Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden lukumäärät ja pintaalat vuonna 214. Pinta-ala yhteensä -sarake ei sisällä valmistelematonta ja jälkikäytössä olevaa alaa. Vesistöalue Tuotanto- Valmiste- Kunnostus- Tuotan- Tuotanto- Poistunut Jälki- Pinta-ala alueita lematon vaihessa nossa kunnossa tuotannosta käyttö yhteensä kpl ha ha ha ha ha ha ha Simojoki 1 16 1485 418 63 1919 Kemijoki 9 1214 6 129 118 143 Tornionjoki 5 458 11 11 27 569 Kaakamojoki 2 64 92 64 yhteensä 26 16 3156 161 622 48 3955 Kuva 3-1 Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantosoiden pinta-alan kehitys vuosina 28 214. Kuvassa Kuva 3-2 on esitetty tuotannossa olevan pinta-alan kehittyminen vuodesta 28 lähtien vesistöalueittain. Suurista vesistöalueista selvin kehityssuunta on ollut Tornionjoella, jossa pinta-ala on pienentynyt. Copyright Pöyry Finland Oy

5 Kuva 3-2 Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantosoiden tuotannossa olevan pinta-alan kehitys vesistöalueittain vuosina 28 214. Kesällä 214 75 %:lla kokonaispinta-alasta vesienkäsittelynä oli pintavalutus, 2 %:lla laskeutusallas ja 4 %:lla ruokohelpikenttä (Taulukko 3-2). Talvella pintavalutus oli käytössä 44 %:lla ja laskeutusallas 56 %:lla tuotantoalasta. Osalle laskeutusaltaallisesta alasta on rakennettu virtaamansäätöpadot. Simojoella ympärivuotisen pintavalutuksen osuus oli 54 % kokonaispinta-alasta, Kemijoella 4 %, Tornionjoella 18 % ja Kaakamojoella 55 % (Kuva 3-3). Taulukko 3-2 Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden vesienkäsittelymenetelmät vesistöalueittain vuonna 214. Vesistöalue Pinta- Pinta- Lask. Lask.allas/ Ruokohelpi- Ylivuotovalutus valutus/ allas virtaaman- kenttä/ kasv.kenttä/ lask. allas säätö lask.allas la ha ha ha ha ha ha Simojoki 133 633 165 88 Kemijoki 554 586 73 167 23 Tornionjoki 12 27 29 232 Kaakamojoki 35 29 yhteensä 1724 1245 477 319 167 23 Kuva 3-3 Ympärivuotisen pintavalutuksen pinta-alat ja kokonaispinta-alat vuonna 214. Copyright Pöyry Finland Oy

Vuodesta 28 lähtien kesäaikaisen pintavalutuksen osuus kokonaispinta-alasta on kasvanut 16 % ja talviaikaisen 84 % (Kuva 3-4). Sitä vastoin pelkällä laskeutusaltaalla varustetun alan osuus on pienentynyt samassa ajassa kesällä 47 % ja talvella 24 %. 6 Kuva 3-4 Lapin turvetuotantosoiden vesienkäsittelymenetelmien osuudet pinta-aloista kesä- ja talviaikana vuosina 28 214. 4 TARKKAILUN TOTEUTUMINEN JA PÄÄSTÖJEN LASKENTA 4.1 Tarkkailussa mukana olevat tuotantoalueet Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin turvetuotantoalueiden tarkkailussa mukana olevat tuotantoalueet ja niiden lupapäätökset on esitetty taulukossa Taulukko 4-1. Turvetuotantoalueiden sijainti on esitetty liitteissä 1 ja 2 ja kaikkien tuotantoalueiden pinta-alat, vesienkäsittelymenetelmät sekä tuotantomuodot liitteessä 3. Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 4-1 Tarkkailussa mukana olevat tuotantoalueet ja niiden lupapäätökset. 7 Vesistöalue Luvan haltija Kunta Lupa Lupa voimassa Tuotantoalue Simojoki Hirviojanaapa Vapo Oy Ranua PSAVI 135/11/1, 29.12.211 221 Lumiaapa Vapo Oy Simo/Ranua PSY 12/3/1, PSY 39/5/1 21* Luola-aapa Vapo Oy Simo PSY 67/7/1, VHO 7/149/1 216 Saariaapa Vapo Oy Simo PSAVI 167/214/1, 31.12.214 31.3.224 Siiviläniemenaapa Vapo Oy Simo PSY 11/4/4 21* Varesaapa Vapo Oy Simo/Ranua PSAVI 27/12/1 26.3.212 221 Latva-aapa STJ Oy Simo PSAVI 64/12/1, 26.6.212 221 Lyypäkinaapa STJ Oy Simo PSAVI 63/12/1, 26.6.212 221 Palosuo STJ Oy Simo PSAVI 138/12/1, 17.12.212 224 Iso-Tuohiaapa STJ Oy Simo PSAVI 15.1.213, nro 1/213/1 222 Kemijoki Hietalahdenaapa Vapo Oy Kemijärvi PSY 76/9/1, 18.12.29; VHO 1/665/3,3.11.21 31.3.219 Isoaapa Vapo Oy Rovaniemi PSY 13/4/1 214* Keskiaapa Vapo Oy Tervola PSY 35/4/1, VHO 5/1281/3 214* Loljunaapa Vapo Oy Keminmaa PSAVI 34/11/1, 18.5.211; VHO 2.1.212, 12/283/1 tuotanto päättynyt 214 Muljunaapa Vapo Oy Kemijärvi PSY 25/6/1, VHO 7/79/1 215 Rakkaviidanaapa Vapo Oy Tervola PSAVI 3/1/1, 25.1.21 218 Ristivuoma Vapo Oy Tornio PSVEO 62/93/1, PSY 16/2/1 212* Suksiaapa Vapo Oy Rovaniemi PSY 81/4/1, PSY 78/7/1 tuotanto päättynyt 214 Ternuvuoma Vapo Oy Rovaniemi PSY 12/7/1 214* Tornionjoki Laukkuvuoma Vapo Oy Tornio PSAVI 165/214/1, 31.12.214 tuotanto päättynyt 214 Leväjänkkä Vapo Oy Tornio PSAVI 166/214/1, 31.12.214 tuotanto päättynyt 214 Martimo Vapo Oy Tornio PSAVI 165/214/1, 31.12.214 tuotanto päättynyt 25 Teikovuoma Vapo Oy Pello SRRJK M22/3, PSY 93/4/1 tuotanto päättynyt 213 Teuravuoma Vapo Oy Kolari SRRJK M 13//liite 2, PSY 78/2/1 21* Kaakamojoki Arpela Vapo Oy Tornio PSAVI 47/12/1,31.5.212 219, tuotanto päättynyt 212 Korpijärvi Vapo Oy Tornio LAP-131Y294-133 tuotanto päättynyt 211 * luvan tarkistamishakemus AVI:ssa käsiteltävänä 4.2 Tarkkailusuot ja tarkkailun toteutuminen Tässä raportissa käsitelty tarkkailujakso on 1.11.213 31.1.214. Tarkkailukaudella 214 suokohtaista tuotantovaiheen päästötarkkailua toteutettiin 1 kohteella (Taulukko 4-2). Seitsemällä kohteella tarkkailu oli ympärivuotista, joskin Teuravuomalla tarkkailu aloitettiin tammikuussa. Kuntoonpanovaiheen tarkkailussa oli osan tarkkailujaksosta kolme kohdetta, joista kaksi oli jo tuotannossa olevien soiden lisäalueita (Latva-aapa ja Lyypäkinaapa). Ternuvuomalla suoritettiin keväällä tulvakorkeuden mittaus. Vesienkäsittelymenetelmän tehoa tarkkailtiin seitsemällä kohteella ja virtaamaa mitattiin jatkuvatoimisilla mittalaitteilla yhdeksällä tarkkailukohteella. Tarkkailukausi 214 sujui lupapäätösten mukaisesti. Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 4-2 Päästötarkkailukohteet ja tarkkailun toteutuminen tarkkailukaudella 214. Tuotantoalue Pvk Vesistö- Tuottaja Mittapadon Näytteenotto- Näytteitä Virtaamamittausojitus alue valuma-alue ajanjakso ajanjakso ha kpl Ympärivuotinen tarkkailu Keskiaapa pvk2-3 K Kemijoki Vapo Oy 145 4.11.13-2.1.14 21 - Latva-aapa pvk/kosteikko K Simojoki STJ 193 6.11.13-2.1.14 21 1.11.13-31.1.14 Latva-aapa pvk/kosteikko yp Simojoki STJ - 6.11.13-8.1.14 13 T - Lumiaapa la3 Simojoki Vapo Oy 353 / 135 6.11.13-2.1.14 21 1.11.13-31.1.14 Lyypäkinaapa pvk1 E Simojoki STJ 199 6.11.13-2.1.14 2 1.11.13-31.1.14 Lyypäkinaapa pvk1yp Simojoki STJ - 6.11.13-8.1.14 7 T - Saariaapa pvk1 E Simojoki Vapo Oy 197 6.11.13-2.1.14 21 1.11.13-31.1.14 Saariaapa pvk1yp Simojoki Vapo Oy - 6.11.13-7.1.14 12 T - Teuravuoma pvk1 E Tornionjoki Vapo Oy 112 2.1. - 2.1.14 2 1.11.13-31.1.14 Varesaapa pvk2 K Simojoki Vapo Oy 89 6.11.13-2.1.14 21 1.11.13-31.1.14 Varesaapa pvk2yp Simojoki Vapo Oy - 3.6. - 3.7.14 3 T - Tuotantokauden aikainen tarkkailu Laukkuvuoma pvk1 E Tornionjoki Vapo Oy 44 19.5. - 23.9.14 5 15.5. - 23.9.14 Rakkaviidanaapa rh1 Kemijoki Vapo Oy 166 21.5. - 24.9.14 11 22.5. - 23.9.14 Rakkaviidanaapa rh1yp Kemijoki Vapo Oy - 21.5. - 9.9.14 5 T - Rakkaviidanaapa ylivuotokenttä Kemijoki Vapo Oy 23 21.5. - 24.9.14 5 - Rakkaviidanaapa ylivuotokenttä yp Kemijoki Vapo Oy - 21.5. - 9.9.14 2 T - Suksiaapa la/rh1 Kemijoki Vapo Oy 48 21.5. - 2.1.14 12 - Suksiaapa la yp/rh1yp Kemijoki Vapo Oy - 21.5. - 6.1.14 5 T - Ternuvuoma la3 Kemijoki Vapo Oy - - - V kevät Kuntoonpanovaiheen tarkkailu Latva-aapa lisäalue la Simojoki STJ - 11.11.13-1.2.14 5 - Lyypäkinaapa lisäalue la Simojoki STJ - 11.11.13-1.2.14 3 - Muljunaapa pvk3 E Kemijoki Vapo Oy 66 13.11.13-6.5.14 1 1.11.13-6.5.14 8 Yht. 243 T = tehon tarkkailupiste V = vain virtaamamittaus: Ternuvuomalla kevätaikainen tulvaselvitysmittaus Tuotantovaiheen tarkkailussa olleilla kohteilla näytteet otettiin seuraavasti: marrasmaaliskuussa kerran kuukaudessa, huhti-toukokuussa kevättulva-aikaan viikoittain ja touko-lokakuussa kahden viikon välein. Kuntoonpanovaiheessa olevilla kohteilla näytteitä otettiin myös talviaikaan (marras-maaliskuu) kahden viikon välein mikäli alueella suoritettiin aktiivisia kuntoonpanotöitä ja muutoin kerran kuukaudessa. Vesinäytteet olivat kertanäytteitä. Näytteet toimitettiin laboratorioon pimeässä ja viileässä ja näytteiden analysointi aloitettiin näytteenottoa seuraavana päivänä. Mikäli mittapadolla ei ollut virtaamaa, näytettä ei otettu. Päästötarkkailun näytekohtaiset tulokset on esitetty liitteessä 4. 4.3 Päästöjen laskentaperiaate Tarkkailukohteiden ominaispäästöt laskettiin näytteenottohetken veden laadun ja jakson keskivirtaaman perusteella. Virtaamajaksot päättyivät pääosin näytteenottoa edeltäneeseen vuorokauteen. Jos näytteenotto ajoittui selvästi ylivirtaamatilanteeseen, päästöt laskettiin kyseisen näytteen vedenlaatutietojen perustella ko. ylivirtaamajaksolle. Erimittaiset laskentajaksot otettiin huomioon keskimääräisiä ominaispäästöjä laskettaessa painottamalla kunkin jakson päästöä jakson pituudella. Mikäli pitoisuus oli alle määritysrajan, käytettiin päästöjä laskettaessa määritysrajaa, ts. todennäköisesti hieman yliarvioitiin pitoisuutta. Copyright Pöyry Finland Oy

Tarkkailukohteilla, joilla ei mitattu virtaamaa, ominaispäästöt laskettiin tarkkailusuon kesän keskimääräisen veden laadun sekä vesienkäsittelymenetelmästä ja kohteesta riippuen SYKE:n vesistömallijärjestelmän avulla tai kohteen läheisen tarkkailusuon mitatun valuma-arvon avulla. Tarkkailusoiden päästölaskenta on esitetty tarkemmin kappaleissa 6 8 sekä liitteessä 4. Päästöt laskettiin sekä brutto- että nettopäästöinä. Vuodesta 213 lähtien taustahuuhtouman arvioinnissa on käytetty Ympäristöministeriön laatiman Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (213) mukaisia taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l, kokonaisfosfori 2 µg/l ja kokonaistyppi 5 µg/l. Kiintoaineen osalta aiempina vuosina on ollut käytössä taustapitoisuus 2 mg/l. Taustahuuhtouma laskettiin em. pitoisuuksien ja valuman perusteella. Happea kuluttavalle ainekselle (COD Mn ), epäorgaanisille ravinteille ja raudalle ei ole esitetty taustapitoisuuksia, eikä nettokuormituksia siten ole arvioitu. 9 5 KÄYTTÖTARKKAILUN TULOKSET Keskiaavalla tuotettiin pala- ja jyrsinturvetta imuvaunulla, mekaanisella kokoojavaunulla ja palajyrsimellä 21.5. 19.9.14. Pintavalutuskentälle pumppaus aloitettiin 22.4. ja lopetettiin 2.11.14. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin touko-, syys- ja lokakuussa. Sadanta jaksolla 2.5. 31.8.14 oli 32 mm. Latva-aavalla tuotettiin jyrsinturvetta imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla. Tuotantoa oli aikavälillä 9.6. 11.8.14. Pumppaus oli ympärivuotista. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin lokakuussa. Lisäalueen kunnostustoimia tehtiin syksyllä 213 ja heinäkuussa 214. Laukkuvuomalla tuotettiin jyrsinturvetta imuvaunulla 19.6. 24.8.14. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin syyskuussa. Sadanta jaksolla 1.6. 31.8.14 oli 144 mm. Lumiaavalla tuotettiin jyrsinturvetta imuvaunulla, mekaanisella kokoojavaunulla ja karheensiirtomenetelmällä. Tuotantopäiviä oli 8 aikavälillä 28.5. 15.8.14. Pumppaus aloitettiin 14.5.13 ja lopetettiin 1.1.14. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin toukoheinäkuussa sekä syys-lokakuussa. Sadanta oli 271 mm jaksolla 1.6. 31.8.14. Lyypäkinaavalla tuotettiin jyrsinturvetta imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla. Tuotantoa oli aikavälillä 11.6. 15.8.14. Pumppaus oli ympärivuotista. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin lokakuussa. Muita kunnostustoimia tehtiin heinä-, syys- ja lokakuussa. Lisäalueen kuntoonpanotöitä tehtiin heinäkuussa. Muljunaavan pvk3 oli kuntoonpanovaiheen tarkkailussa talvella ja keväällä. Varsinaisia kuntoonpanotöitä ei tällöin tehty. Rakkaviidanaavalla tuotettiin jyrsinturvetta imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla 16.6. 8.8.14. Tuotantopäiviä oli 54. Kasvillisuuskentälle pumpattiin vettä 1.5. 29.9.14. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin touko-, heinä- ja elokuussa. Sadanta jaksolla 25.5. 31.8.14 oli 291 mm. Saariaavalla tuotettiin jyrsinturvetta mekaanisella kokoojavaunulla 26.5. 19.8.14. Tuotantopäiviä oli 86. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin kesä-syyskuussa. Sadanta jaksolla 22.5. 31.8.14 oli 297 mm. Suksiaavalla tuotettiin jyrsinturvetta imuvaunulla 4.6. 15.9.14. Kasvillisuuskentälle pumpattiin vettä 26.5. 24.9.14. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin syyskuussa. Sadanta jaksolla 1.6. 27.9.14 oli 254 mm. Teuravuomalla tuotettiin jyrsin- ja palaturvetta hakumenetelmällä, mekaanisella kokoojavaunulla ja palajyrsimellä 26.5. 8.9.14. Perus- ja vuosikunnostustöitä tehtiin tou- Copyright Pöyry Finland Oy

ko-, kesä-, syys- ja lokakuussa. Kasvillisuuskosteikon teko aloitettiin 4.7.14. Sadanta jaksolla 23.5. 31.8.14 oli 23 mm. Varesaavalla tuotettiin jyrsin- ja ympäristöturvetta imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla 22.5. 2.8.14. Tuotantopäiviä oli 92. Pumppaus oli ympärivuotista. Sadanta jaksolla 25.5. 31.8.14 oli 31 mm. Vuosi- ja peruskunnostustöitä tehtiin touko-, heinä-, elo- ja lokakuussa. 1 6 TUOTANTOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET 6.1 Tarkkailusoiden valumat Tarkkailukaudella 214 mitattiin kahdeksalla tuotantovaiheessa olevalla tarkkailukohteella virtaamaa jatkuvatoimisella mittalaitteella (Taulukko 6-1). Vedenkorkeustieto tallennettiin mittalaitteen muistiin 15 minuutin välein. Yksittäisistä havainnoista laskettiin vuorokauden keskivirtaamat ja edelleen laskentajakson virtaamat. Virtaamat muutettiin valumaksi jakamalla virtaama mittapadon valuma-alueen pinta-alalla. Jatkossa valumia on käsitelty vuorokausitasolla. 6.1.1 Tuotantokausi Kaikkien virtaamamittauskohteiden tuotantokauden keskivaluma oli 1 l/s km 2 vaihdelleen välillä 2,7 17,1 l/s km 2 (Taulukko 6-1). Keskivaluma oli samalla tasolla kuin vuosina 28 213 keskimäärin. Tuotantoalueiden väliset valumaerot johtuvat paikallisten sääolojen ohella tuotantoalueiden ominaisuuksien eroista. Copyright Pöyry Finland Oy

11 Taulukko 6-1 Tarkkailusoiden keskivalumat (Mq) sekä pienimmät (Nq) ja suurimmat (Hq) vuorokausivalumat tuotantokaudella 214. Vertailuna on esitetty tarkkailukohteiden keskivalumat vuosilta 28 213. Suo Jakso Mq Nq Hq Huom. Pintavalutuskenttä d l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Keskiaapa* pvk2-3 14.5.-23.9. 133 6,1 1,2 31 Koko jakson virtaama arvioitu vesistömallista Latva-aapa** pvk/kost. 16.5.-22.9. 13 12 3,3 3 Laukkuvuoma pvk1 15.5.-23.9. 132 2,7, 43 15.5.-3.6. virtaama arvioitu vesistömallista Lyypäkinaapa pvk1 15.5.-23.9. 132 8,6 1,1 33 15.5.-3.6., 15.7.-29.7., 13.8.-25.8. ja 23.9. ves.malli Saariaapa pvk1 16.5.-21.9. 129 14 1,7 42 Teuravuoma pvk1 16.5.-19.9. 127 17 4,8 63 Varesaapa pvk2 9.5.-21.9. 136 12,5 85 Laskeutusallas Lumiaapa la3 15.5.-21.9. 13 1 2, 66 Ruokohelpikenttä Rakkaviidanaapa rh1 22.5.-23.9. 125 4,1,2 45 Suksiaapa* rh1 15.5.-23.9. 132 3,7 1,5 17 Ei virtaamamittausta, arvioitu vesistömallista Ylivuotokenttä Rakkaviidanaapa* ylivuotokenttä 21.5.-24.9. 127 4,6, 18 Ei virtaamamittausta, arvioitu vesistömallista Keskiarvot n Kaikki 8 1 1,7 51 Pvk 5 11 1,6 53 La 1 1 2, 66 Rh 1 4,1,2 45 Kaikki suot n 213 16 1 212 8 14 211 2 1 21 3 12 29 13 8,7 28 8 13 ka. 28-213 8 11 * Virtaama arvioitu, ei mukana keskiarvossa ** Ei mukana pvk-keskiarvossa 6.1.2 Koko vuosi Ympärivuotisten tarkkailukohteiden valumat on esitetty taulukossa Taulukko 6-2. Keskiaavan virtaamamittaus epäonnistui teknisistä syistä, joten koko vuoden virtaamat jouduttiin arvioimaan vesistömallista. Lähes kaikilla kohteilla jouduttiin arvioimaan vaihtelevan pituisten jaksojen virtaamia lähinnä padotuksen vuosi, näin etenkin Lyypäkinaavalla. Koko vuoden keskimääräinen valuma oli 14 l/s km 2. Talven epätavallisten sääolojen seurauksena kevättulva ei ollut tavanomaisen voimakas ja esimerkiksi Saariaavalla vuodenvaihteen valumahuippu oli korkeampi kuin kevään (ks. liite 4.19). Kevään tulvahuippu ajoittui hutikuun puoliväliin tai loppuun kohteen sijainnista riippuen. Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 6-2 Ympärivuotisten tarkkailukohteiden valumat 1.11.213 31.1.214. 12 Suo Jakso Mq Nq Hq Huom. Keskiaapa, pvk2-3 d l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Talvi* pvk2-3 1.11.-11.4. 162 7,9 1,1 73 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kevät* pvk2-3 12.4.-13.5. 32 19 3,7 72 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kesä* pvk2-3 14.5.-23.9. 133 6,1 1,2 31 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Syksy* pvk2-3 24.9.-31.1. 38 7,8 1,5 34 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Vuosi* 365 8,2 Latva-aapa, pvk/kosteikko Talvi pvk/kost. 1.11.-12.4. 163 6,3, 28 13.3.-13.4. käytetty vesistömallia Kevät pvk/kost. 14.4.-15.5. 33 38 6,4 12 14.4.-5.5. käytetty vesistömallia Kesä pvk/kost. 16.5.-22.9. 13 12 3,3 3 Syksy pvk/kost. 23.9.-31.1. 39 13 1,7 25 Vuosi 365 12 Lumiaapa, la3 Talvi la3 1.11.-13.4. 164 16 2,1 248 14.2.-13.3. ja 9.4.-13.4. käytetty vesistömallia Kevät la3 14.4.-14.5. 31 48 11 144 14.4.-27.4. käytetty vesistömallia Kesä la3 15.5.-21.9. 13 1 2, 66 Syksy la3 22.9.-31.1. 4 19 1,6 122 Vuosi 365 17 Lyypäkinaapa, pvk1 Talvi pvk1 1.11.-12.4. 163 11 1,7 58 7.11.-19.12., 16.1.-12.3. ja 9.4.-12.4. käytetty vesistömallia Kevät* pvk1 13.4.-14.5. 32 35 2,7 12 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Kesä pvk1 15.5.-23.9. 132 8,6 1,1 33 15.5.-3.6., 15.7.-29.7., 13.8.-25.8. ja 23.9. käytetty ves.mallia Syksy* pvk1 24.9.-31.1. 38 11 1,6 31 Koko jaksolla käytetty vesistömallia Vuosi 365 12 Saariaapa, pvk1 Talvi pvk1 1.11.-12.4. 163 9,6 1,3 53 Kevät pvk1 13.4.-15.5. 33 3 16 42 24.4.-29.4. käytetty vesistömallia Kesä pvk1 16.5.-21.9. 129 14 1,7 42 Syksy pvk1 22.9.-31.1. 4 13 1,7 45 23.9.-24.9. käytetty vesistömallia Vuosi 365 12 Teuravuoma, pvk1 Talvi** pvk1 1.1.-17.4. 17 1 4,2 17 Ei koko jaksoa tarkkailussa, 18.2.-28.2. käytetty vesistömallia Kevät pvk1 18.4.-15.5. 28 52 14 125 Kesä pvk1 16.5.-19.9. 127 17 4,8 63 Syksy pvk1 2.9.-31.1. 42 14 1,1 36 Vuosi** 34 17 Varesaapa, pvk2 Talvi pvk2 1.11.-11.4. 162 18 1, 11 Kevät pvk2 12.4.-8.5. 27 5 1 114 Kesä pvk2 9.5.-21.9. 136 12,5 85 Syksy pvk2 22.9.-31.1. 4 17, 81 Vuosi 365 18 * Koko jakson virtaama arvioitu, ei mukana keskiarvossa ** Ei koko jaksoa tarkkailussa, ei mukana keskiarvossa Keskiarvo n Talvi kaikki 5 163 12 1,2 99 Kevät kaikki 5 3 44 11 15 Kesä kaikki 6 131 12 2,2 53 Syksy kaikki 5 4 15 1,2 62 Vuosi 14 Copyright Pöyry Finland Oy

6.2 Tarkkailusoiden valumavesien laatu 13 6.2.1 Tuotantokausi Tuotantokauden aikaisia vedenlaatunäytteitä otettiin 11:sta tarkkailupisteeltä. Liitteeseen 4 on koottu kaikkien tarkkailusoiden tulokset. Epäorgaaniset ravinteet (PO 4 -P, NO 2 +NO 3 -N, NH 4 -N) ja rauta (Fe) määritettiin pääsääntöisesti tuotantokauden aikana kesä-, heinä- ja elokuun ensimmäisen näytekierroksen näytteistä (yhteensä kolme kertaa). Lumiaavalla ja Keskiaavalla ko. analyysit tehtiin keväästä syksyyn joka toinen näytekerta. Latva-aavalla ja Lyypäkinaavalla ko. analyysit tehtiin kerran kuukaudessa koko vuoden. Valumavesien keskimääräinen ph vaihteli välillä 5,8 7,6 (Taulukko 6-3). COD Mn -arvo, joka kuvaa veden orgaanisten aineiden, pääosin humuksen kuluttaman hapen määrää oli keskimäärin 2 mg/l vaihdellen välillä 7,2 38 mg/l. Keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus vaihteli välillä 6,9 42 µg/l (ka. 22 µg/l) ja kokonaistyppipitoisuus välillä 432 2 37 µg/l (ka. 1 27 µg/l). Kiintoainepitoisuus oli keskimäärin 4,4 mg/l vaihdellen välillä 1,1 13 mg/l. Rautapitoisuuksissa erot olivat suuria keskimääräisten pitoisuuksien Taulukko 6-3 Tarkkailukohteiden valumavesien keskimääräinen laatu tuotantokaudella 214. Vertailuna on esitetty kaikkien tarkkailukohteiden keskimääräinen veden laatu vuosina 28 213. Suo Vesien- n ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiintokäsittely NO 2 -N aine kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pintavalutuskenttä Keskiaapa pvk2-3 9 7,4 14 33 8,3 1212 588 2 635 4, Latva-aapa* pvk/kost. 1 6,8 34 42 6, 237 34 895 14525 13 Laukkuvuoma pvk1 5 5,9 7,2 8,6 2, 432 14 14 48 1,1 Lyypäkinaapa pvk1 1 7,1 11 6,9 2, 558 53 12 59 1,5 Saariaapa pvk1 9 6,5 36 15 2, 699 25 6,3 75 2,1 Teuravuoma pvk1 9 7,6 9,3 8,3 2, 486 13 13 537 1,2 Varesaapa pvk2 9 7,3 2 15 2, 957 28 9,3 147 1,8 Laskeutusallas Lumiaapa la3 9 7,2 17 25 5,8 1391 5 42 295 6, Ruokohelpi Rakkaviidanaapa rh1 11 7,6 24 27 3,5 1265 354 196 818 2, Suksiaapa** talvipiste/rh1 1 5,8 38 36 5,7 134 6, 83 3133 7,9 Ylivuotokenttä Rakkaviidanaapa ylivuotokenttä 5 7,2 12 26 1 896 5, 1 21 8, Keskiarvot n Kaikki 11 6,9 2 22 4,5 127 163 151 256 4,4 Pvk 6 7, 16 15 3, 724 15 12 673 2, La 1 7,2 17 25 5,8 1391 5 42 295 6, Rh 1 7,6 24 27 3,5 1265 354 196 818 2, Kaikki suot n 213 25 6,7 27 25 6,2 1117 92 214 3444 6,3 212 1 6,8 27 46 12 188 32 197 3844 7,2 211 3 6,3 48 64 1 1896 14 429 5989 16 21 3 6,3 39 44 8,1 1529 48 283 3357 5,4 29 18 6,8 22 27 1 198 16 113 23 4,9 28 7 6,6 19 28 11 888 5 154 319 3,7 ka. 28-213 11 6,6 3 39 1 1269 57 232 3674 7,2 * ei mukana pvk-keskiarvossa ** ei mukana rh-keskiarvossa Copyright Pöyry Finland Oy

vaihdeltua välillä 48 14 525 µg/l. Paras veden laatu kokonaisuutena oli Laukkuvuoman pvk1:llä ja Teuravuoman pvk1:llä. Kohteiden keskimääräiset ravinnepitoisuudet olivat alle taustahuuhtouma-arvojen ja kiintoainepitoisuudet vain hieman yli sen. Myös Lyypäkinaavan pvk1:n veden laatu oli turvetuotantoalueeksi erinomainen: esimerkiksi keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus 6,9 µg/l oli erittäin pieni ja kokonaistyppi- sekä kiintoainepitoisuudet olivat vain hieman taustahuuhtouma-arvoja suurempia. Heikoin veden laatu kokonaisuutena oli Latva-aavan pvk:lla, jossa mitattiin suurimmat keskimääräiset kokonaisravinne-, ammoniumtyppi-, rauta- ja kiintoainepitoisuudet. Lumiaavan laskeutusaltaalla 3 sekä Rakkaviidanaavan ruokohelpikentällä 1 ja ylivuotokentällä mitatut pitoisuudet olivat yleisesti ottaen hieman suurempia kuin keskimäärin pintavalutuskentillä. Lumiaavan la3:n pitoisuudet olivat kuitenkin laskeutusallaskohteeksi varsin pieniä. Suksiaavan ruokohelpikentällä 1 (sisältäen kaksi näytettä talvipisteeltä) pitoisuudet olivat lähes kaikilta osin suurempia kuin pintavalutuskentillä ja typpeä lukuun ottamatta suurempia kuin Rakkaviidanaavalla. Vuonna 214 keskimääräinen tarkkailusoiden valumavesien laatu oli lähes kaikilta osin hieman parempi kuin vuosina 28 213 keskimäärin (Taulukko 6-3). Vertailussa on kuitenkin huomioitava tarkkailukohteiden ja niiden määrän vaihtelu vuosien välillä. Kuvassa Kuva 6-1 on esitetty Lapin, Pohjois-Pohjanmaan (vesistöalueittain) ja Kainuun tuotantovaiheen tarkkailukohteiden kesäaikainen veden laatu vuosina 26 214 siltä osin kuin kultakin alueelta oli tarkkailutietoa saatavissa (ks. kuvateksti). Keskiarvot on laskettu tarkkaluissa olleiden kohteiden kesän keskiarvoista painottamalla kohteelta otettujen näytteiden määrää. Jos näytteitä otettiin vain yksi/kesä, se jätettiin pois ja samoin jos näytteet oli otettu tavanomaisesta paikasta poikkeavasti (esim. laskuojasta), mutta muutoin mukana ovat kaikki tuotantovaiheen näytteet. Siikajoelta oli käytössä suurin aineisto: 1 159 näytettä. Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin tarkkailusta oli käytössä 716 näytettä. Vapon ja Simon Turvejaloste Oy:n Lapin tarkkailutulosten pitoisuudet olivat kaikilta osin pienempiä kuin Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Turveruukki Oy:n Lapin tarkkailussa keskimäärin. Tuloksiin vaikuttavat monet tekijät: valuma-alueen luontaiset ominaisuudet, vesienkäsittelymenetelmien tason eroavaisuudet, tarkkailun määrä ja ajoittuminen, tarkkailussa olleiden kohteiden ominaisuudet ja niin edelleen. 14 Copyright Pöyry Finland Oy

15 Kuva 6-1 Lapin, Pohjois-Pohjanmaan (vesistöalueittain) ja Kainuun tuotantovaiheen tarkkailukohteiden kesäaikainen veden laatu. Lapin tulokset Vapo Oy:n ja Simon Turvejaloste Oy:n osalta ovat vuosilta 28 214 ja Turveruukki Oy:n osalta vuosilta 29 214. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun tulokset ovat vuosilta 26 214. Pitoisuudet ovat tuotantoalueiden näytemäärillä painotettuja keskiarvoja. Copyright Pöyry Finland Oy

6.2.2 Koko vuosi Ympärivuotisista tarkkailukohteiden vedenlaatutulokset on koottu taulukkoon Taulukko 6-4. Koko vuoden tuloksissa pienimmät COD Mn -arvot ja kokonaisravinnepitoisuudet olivat Teuravuoman pvk1:llä. Pienin kiintoainepitoisuus oli Saariaavan pvk1:llä, mutta siellä oli myös suurin COD Mn -arvo. Suurimmat kokonaisravinne- ja kiintoainepitoisuudet mitattiin Latva-aavan pvk:lla. Epäorgaaniset ravinteet ja rauta analysoitiin kaikkina vuodenaikoina vain osalla kohteista. Keskiaavalla mitattiin pienimmät ammoniumtyppi- 16 Taulukko 6-4 Veden laatu ympärivuotisilla tarkkailukohteilla eri vuodenaikoina 1.11.13 31.1.14. Suo Vesien- Jakso n ph Sähkön- Väri COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiintokäsittely johtavuus NO 2 -N aine kpl ms/m mg Pt/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Keskiaapa Talvi pvk2-3 1.11.-11.4. 6 7,1 18 4 4,9 14 6, 115 19 16 8 2, Kevät pvk2-3 12.4.-13.5. 3 6,5 8,8 8 14 34 8, 1767 88 71 5 8,2 Kesä pvk2-3 14.5.-23.9. 9 7,4 19 96 14 33 8,3 1212 588 2 635 4, Syksy pvk2-3 24.9.-31.1. 3 7,4 23 77 1 3 13 149 748 14 915 3,5 Koko vuosi 1.11.-31.1. 21 7,2 18 75 11 27 9,1 1275 614 154 79 3,9 Latva-aapa Talvi pvk/kost. 1.11.-12.4. 6 6,4 24 25 6,3 2742 156 16 1983 7,5 Kevät pvk/kost. 14.4.-15.5. 3 6,4 17 23 4, 26 32 89 63 8,1 Kesä pvk/kost. 16.5.-22.9. 1 6,8 34 42 6, 237 34 895 14525 13 Syksy pvk/kost. 23.9.-31.1. 2 6,9 7,9 1 2, 115 37 28 22 2, Koko vuosi 1.11.-31.1. 21 6,6 26 31 5,7 2393 147 1196 1142 9,7 Lumiaapa Talvi la3 1.11.-13.4. 6 6,8 15 9 6,8 17 12 1433 14 82 27 3,5 Kevät la3 14.4.-14.5. 3 7, 6,6 17 13 19 3, 11 25 37 13 5,3 Kesä la3 15.5.-21.9. 9 7,2 18 194 17 25 5,8 1391 5 42 295 6, Syksy la3 22.9.-31.1. 3 7,2 21 163 1 23 13 1267 68 68 365 4,5 Koko vuosi 1.11.-31.1. 21 7,1 16 147 12 21 7,9 1344 316 52 2888 5, Lyypäkinaapa Talvi pvk1 1.11.-12.4. 5 6,6 8, 11 3,8 1148 237 55 1894 3,6 Kevät pvk1 13.4.-14.5. 3 6,6 9,4 17 5, 1467 16 82 37 2,7 Kesä pvk1 15.5.-23.9. 1 7,1 11 6,9 2, 558 53 12 59 1,5 Syksy pvk1 24.9.-31.1. 2 7, 6,2 8, 2, 145 47 18 63 1,5 Koko vuosi 2 6,9 9,3 9,5 3,1 891 184 345 1469 2,2 Saariaapa Talvi pvk1 1.11.-12.4. 6 6,2 2 16 838 1,9 Kevät pvk1 13.4.-15.5. 3 5,1 23 17 617 1,7 Kesä pvk1 16.5.-21.9. 9 6,5 36 15 2, 699 25 6,3 75 2,1 Syksy pvk1 22.9.-31.1. 3 6,5 24 1 62 1, Koko vuosi 1.11.-31.1. 21 6,2 28 15 716 1,8 Teuravuoma, pvk1 Talvi pvk1 1.1.-17.4. 5 6,8 1 1 5, 88 5, 29 14 32 Kevät pvk1 18.4.-15.5. 3 7,3 7,2 12 91 2,3 Kesä pvk1 16.5.-19.9. 9 7,6 9,3 8,3 2, 486 13 13 537 1,2 Syksy pvk1 2.9.-31.1. 3 7,5 6,4 6,7 69 1,2 Koko vuosi 1.11.-31.1. 2 7,3 8,8 9, 679 9, Varesaapa Talvi pvk2 1.11.-11.4. 6 6,8 15 16 1182 3,1 Kevät pvk2 12.4.-8.5. 3 7,1 11 2 113 5,1 Kesä pvk2 9.5.-21.9. 9 7,3 2 15 2, 957 28 9,3 147 1,8 Syksy pvk2 22.9.-31.1. 3 7,3 13 18 118 1,4 Koko vuosi 1.11.-31.1. 21 7,1 16 17 178 2,6 Copyright Pöyry Finland Oy

ja rautapitoisuudet, mutta suurimmat fosfaattifosfori- ja nitriitti-nitraattityppipitoisuudet. Pienin fosfaattifosforipitoisuus oli Lyypäkinaavan pvk1:llä. Latva-aavan pvk:lla oli pienin nitriitti-nitraattipitoisuus, mutta suurimmat ammoniumtyppi- ja rautapitoisuudet. COD Mn -arvo oli useimmilla kohteilla korkeimmillaan kesällä, mikä on luonnollista koska biologinen toiminta ja sitä myötä hajoamistuotteiden muodostuminen on tällöin aktiivisinta. Kokonaisfosforipitoisuudet olivat korkeimmillaan keväällä tai kesällä ja kokonaistyppipitoisuudet talvella tai keväällä. Kiintoainepitoisuudet olivat Lyypäkinaapaa ja Teuravuomaa lukuun ottamatta suurimmillaan keväällä tai kesällä. Teuravuoman talven kiintoainepitoisuudet olivat korkeita (ka. 32 mg/l), mutta muina vuodenaikoina pieniä ollen lähellä taustahuuhtouma-arvoa 1 mg/l (ks. liite 4.25). Talven korkeille pitoisuuksille ei löytynyt yksiselitteistä syytä ja sen selvittämistä jatketaan kevättalvella 215. 17 6.3 Tarkkailukohteiden ominaispäästöt 6.3.1 Tuotantokausi Tuotantokauden ominaispäästöt edustavat ajanjaksoa noin toukokuun puolivälistä syyskuun puoliväliin ja ne on esitetty taulukossa Taulukko 6-5. Osalla kohteista koko jakson ominaispäästöt laskettiin käyttämällä SYKE:n vesisistömallijärjestelmästä arvioitua virtaamaa. Tarkkailukohteiden välillä oli huomattavaa vaihtelua ominaispäästöissä johtuen sekä valumien että veden laadun eroista. Pienimmät ominaispäästöt olivat kaikilta osin Laukkuvuoman pvk1:llä johtuen sekä pienistä pitoisuuksista että pienestä lähtevästä vesimäärästä (ka. 2,7 l/s km 2 ). Myös Lyypäkinaavan ominaispäästöt olivat kauttaaltaan pieniä. Suurimmat epäorgaanisten ravinteiden ominaispäästöt olivat Lumiaavan la3:lla ja niitä lukuun ottamatta ominaispäästöt olivat suurimmillaan Latva-aavan pvk:lla johtuen ennen muuta heikommasta veden laadusta. Lumiaavan laskeutusallas 3:n ominaispäästöt olivat kaikilta osin suurempia kuin pintavalutuskentillä keskimäärin. Rakkaviidanaavan ruokohelpikentän 1 ominaispäästöt olivat sitä vastoin pääosin pienempiä kuin pintavalutuskentillä. Suksiaavalla, jonka virtaama arvioitiin vesistömallista, ne olivat typpeä lukuun ottamatta suurempia kuin Rakkaviidanaavan ruokohelpikentällä. Keskimääräiset ominaispäästöt olivat epäorgaanista typpeä lukuun ottamatta pienempiä kuin vuosina 28 213 keskimäärin. Copyright Pöyry Finland Oy

18 Taulukko 6-5 Tarkkailukohteiden ominaispäästöt tuotantokaudella 214. Vertailuna on esitetty kaikkien tarkkailukohteiden keskimääräiset ominaispäästöt vuosina 28 213. BRUTTO NETTO Suo Vesien- Mq COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Kok.P Kok.N Kiintokäsittely NO 2 -N aine aine l/s km 2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Pintavalutuskenttä Keskiaapa* pvk2-3 6,1 86,2,3 9, 1,4,1 2,5 34,1 6,4 28 Latva-aapa** pvk/kost. 12 344,4,5 24,4 6,4 11 129,2 19 119 Laukkuvuoma pvk1 2,7 14,, 1,1,,,2 2,6,,,3 Lyypäkinaapa pvk1 8,6 76,,1 4,2,6,1 3,7 11,,5 3,5 Saariaapa pvk1 14 33,1,3 6,5,4,1 11 19, 2, 1 Teuravuoma pvk1 17 135,1,3 6,9,2,2 7,3 17,, 2,6 Varesaapa pvk2-3 12 221,2,2 12 2,4,1 9,5 21, 6,4 11 Laskeutusallas Lumiaapa la3 1 157,2,7 14 9,2 7,3 34 61,1 9,5 52 Ruokohelpi Rakkaviidanaapa rh1 4,1 76,1,1 5,3 3,5 1,8 2,9 7,1, 3,5 3,5 Suksiaapa* rh1 3,7 114,1,3 3,3,,5 9,9 27, 1,8 24 Ylivuotokenttä Rakkaviidanaapa* ylivuotokenttä 4,6 47,1,3 3,6,1,1 15 33, 1,6 29 Keskiarvot n Kaikki 8 169,2,3 9,2 2,1 2, 22 34, 5,1 25 Pvk 5 155,1,2 6,,7,1 6,2 14, 1,8 5,5 La 1 157,2,7 14 9,2 7,3 34 61,1 9,5 52 Rh 1 76,1,1 5,3 3,5 1,8 2,9 7,1, 3,5 3,5 Kaikki suot n 213 17 216,2,7 8,6 1,4 1,3 29 41,1 4,4 33 212 7 299,3,6 13,5 2, 35 61,1 6,7 39 211 4 49,6,1 17 2,1 2,3 37 135,4 12 116 21 4 381,5,1 16 2,2 2,1 25 56,3 11 35 29 11 199,2,8 11 2,4 1,1 16 59,1 7,7 51 28 6 184,3,14 7,8,3 1,4 3 3,1 3,3 14 ka. 28-213 8 281,4,9 12 1,5 1,7 29 64,2 7,6 48 * virtaama arvioitu, ei mukana keskiarvossa ** ei mukana pvk-keskiarvossa Tarkkailusoiden kesän 214 keskimääräiset COD Mn :n, kiintoaineen, fosforin ja typen ominaispäästöt sekä valuma olivat pienemmät kuin edelliskesinä keskimäärin (Kuva 6-2). Kaikkien ominaispäästöjen osalta trendi on laskeva, mutta vuosien välinen vaihtelu on ollut suurta, mihin osaltaan vaikuttavat sääolot ja eri vesienkäsittelymenetelmien osuudet tarkkailukohteista kunakin vuonna. Vertailussa on otettava huomioon myös tarkkailukohteiden pieni määrä useimpina vuosina. Copyright Pöyry Finland Oy

19 Kuva 6-2 Tuotantovaiheen tarkkailusoiden keskimääräiset kesän ominaispäästöt (brutto) ja keskivalumat vuosina 1995 214 (COD Mn :n osalta vuodesta 25 lähtien). Tarkkailusuot, niiden lukumäärä ja vesienkäsittelymenetelmät vaihtelevat vuosittain. Copyright Pöyry Finland Oy

6.3.2 Koko vuosi Koko vuoden osalta pienimmät COD Mn :n, epäorgaanisten ravinteiden ja raudan ominaispäästöt olivat Keskiaavalla (Taulukko 6-6). Suurimmat COD Mn :n ominaispäästöt olivat Saariaavalla, jossa oli myös pienimmät kokonaistypen ja kiintoaineen ominaispäästöt. Kokonaisfosforiominaispäästöt olivat pienimmillään Lyypäkinaavalla ja Teuravuomalla. 2 Taulukko 6-6 Ympärivuotisten tarkkailusoiden ominaispäästöt eri vuodenaikoina 1.11.13 31.1.14. BRUTTO NETTO Suo Jakso Mq COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Kok.P Kok.N Kiinto- NO 2 -N aine aine l/s km 2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Keskiaapa, pvk2-3 Talvi* 1.11.-11.4. 7,9 3,1,7 7, 2,3 1,9 9,6 14, 3,6 7,1 Kevät* 12.4.-13.5. 19 2,6,6 25 6,9 5,5 3,9 169,2 17 153 Kesä* 14.5.-23.9. 6,1 86,2,3 9, 1,4,1 2,5 34,1 6,4 28 Syksy* 24.9.-31.1. 7,8 64,2,11 8,5 5,,9 7,9 21,1 5,2 14 vuosi kg/ha/a* 1.11.-31.1. 25,1,2 3,5 1,,5 2,3 13, 2,2 1 Latva-aapa, pvk/kost. Talvi 1.11.-12.4. 6,3 114,1,2 13 1,3 6,9 47 35, 1 29 Kevät 14.4.-15.5. 38 553,8,23 86 19 52 367 258,1 69 225 Kesä 16.5.-22.9. 12 344,4,5 24,4 6,4 11 129,2 19 119 Syksy 23.9.-31.1. 13 88,1,3 13 4,8 3,6 28 21, 7,4 1 vuosi kg/ha/a 85,1,2 8,6 1,1 3,8 35 32, 6,7 28 Lumiaapa, la3 Talvi 1.11.-13.4. 16 99,2,17 19 1,9 11 38 42, 12 28 Kevät 14.4.-14.5. 48 541,8,24 45 2 29 12 219, 25 178 Kesä 15.5.-21.9. 1 157,2,7 14 9,2 7,3 34 61,1 9,5 52 Syksy 22.9.-31.1. 19 138,4,29 23 1,6 18 61 69,1 15 53 vuosi kg/ha/a 1.11.-31.1. 59,1,5 7,2 2,2 4,4 16 24, 4,6 19 Lyypäkinaapa, pvk1 Talvi 1.11.-12.4. 11 75,1,4 9,5 2, 4,1 17 44, 4,9 35 Kevät* 13.4.-14.5. 35 289,5,29 45 9,4 48 218 83, 3 53 Kesä 15.5.-23.9. 8,6 76,,1 4,2,6,1 3,7 11,,5 3,5 Syksy* 24.9.-31.1. 11 59,1,2 1 4,9 1,9 6,6 15, 5,4 5,4 vuosi kg/ha/a 1.11.-31.1. 34,,2 3,9,9 2,3 11 12, 2, 8,1 Saariaapa, pvk1 Talvi 1.11.-12.4. 9,6 173,1 7,1 17, 3, 8,3 Kevät 13.4.-15.5. 3 587,4 16 41, 3, 15 Kesä 16.5.-21.9. 14 33,1,3 6,5,4,1 11 19, 2, 1 Syksy 22.9.-31.1. 13 257,1 7,3 11, 1,5, vuosi kg/ha/a 1.11.-31.1. 1,1 2,8 7,,,9 3,2 Teuravuoma, pvk1 Talvi** 1.1.-17.4. 1 87,1,4 7,4, 2,5 121 259, 3,1 251 Kevät 18.4.-15.5. 52 336,6 43 96, 21 51 Kesä 16.5.-19.9. 17 135,1,3 6,9,2,2 7,3 17,, 2,6 Syksy 2.9.-31.1. 14 78,1 8,7 15, 2,6 2,7 vuosi kg/ha/a 1.11.-31.1. 44, 3,7 49, 1,2 44 Varesaapa, pvk2 Talvi 1.11.-11.4. 18 224,2 19 52, 11 36 Kevät 12.4.-8.5. 5 535,8 53 25, 32 26 Kesä 9.5.-21.9. 12 221,2,2 12 2,4,7 9,5 21, 6,4 11 Syksy 22.9.-31.1. 17 182,3 18 17, 11 3 vuosi kg/ha/a 1.11.-31.1. 88,1 6,8 19, 4, 13 * Koko jakson virtaama arvioitu ** Ei koko jaksoa tarkkailussa Copyright Pöyry Finland Oy

Ominaispäästöt olivat kaikilla kohteilla pääosin suurimmillaan kevättulvan aikaan (Taulukko 6-6). Muiden vuodenaikojen kohdalla ei ollut selkeitä ja yhteneväisiä eroja ominaispäästöissä, mikä johtui siitä että talven, kesän ja syksyn valumakeskiarvot olivat koko lailla samalla tasolla. 21 6.4 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Vesienkäsittelyn tehon tarkkailua suoritettiin seitsemällä tarkkailukohteella ottamalla näytteitä vesienkäsittelyrakenteiden yläpuolelta alapuolisten näytteidenottojen yhteydessä. Tehokkuutta arvioitiin yläpuolisten ja alapuolisten näytteiden pitoisuuksien erotusten avulla lasketuilla reduktioprosenteilla (Taulukko 6-7). Reduktioprosentteja tarkasteltaessa on otettava huomioon veden laatu ja kunkin kohteen tilanne kokonaisuutena. Jos veden laatu on hyvä jo ennen vesienkäsittelyä, voi teho voi jäädä pieneksi tai jopa negatiiviseksi. Toisaalta teho voi olla korkea samalla kun lähtevän veden laatu on heikko. Latva-aavan pvk:n tehoa tarkkailtiin 13 kertaa. Koko vuoden keskimääräisistä pitoisuuksista laskettu teho oli positiivinen vain fosfaattifosforin, nitriitti-nitraattitypen ja kiintoaineen kohdalla. Lähtevän veden COD Mn -arvo oli yli kaksinkertainen tulevaan veteen nähden. Myös kokonaisravinne-, ammoniumtyppi- ja rautapitoisuudet nousivat kentällä. Syksyllä (vain yksi näyte) kenttä toimi nitriitti-nitraattityppeä lukuun ottamatta melko hyvin, mutta kesällä kentälle pidättyi vain fosfaattifosforia ja nitriittinitraattityppeä. Kesän tulokset olivat samansuuntaisia kuin edellisvuonna, mutta pitoisuudet eivät nousseet yhtä voimakkaasti. Syksyn näytekerran tulokset olivat parempia kuin edellisvuonna. Lyypäkinaavan pvk1:n tehoa tarkkailtiin kerran talvella, viidesti kesällä ja kerran syksyllä. Kenttä toimi edellisvuoden tapaan erinomaisesti: se poisti tehokkaasti kaikkia mitattuja vedenlaatuparametrejä lukuun ottamatta nitriitti-nitraattityppeä talvella ja syksyllä. Etenkin ravinteiden reduktioprosentit olivat poikkeuksellisen korkeita: kokonaisfosforista pidättyi 55 79 %, kokonaistypestä 53 72 % ja kiintoaineesta 81 94 %. Pintavalutuskentälle epätyypilliseen tapaan myös COD Mn -arvo laski kentällä kaikkina vuodenaikoina. Rakkaviidanaavan rh1:n tehoa tarkkailtiin kesällä viisi kertaa. Tulokset olivat edelliskesän kaltaisia: kenttä pidätti tehokkaasti epäorgaanista typpeä. Myös kiintoaineen ja raudan reduktiot olivat hyvällä tasolla. Sitä vastoin kokonaisravinnepitoisuudet ja COD Mn - arvo nousivat kentällä hieman. Rakkaviidanaavan ylivuotokentän tehoa tarkkailtiin edellisvuoden tapaan kesällä kaksi kertaa ja tulokset olivat samansuuntaisia: kentällä ei ollut isoa vaikutusta veden laatuun. Saariaavan pvk1:n tehoa tarkkailtiin koko vuoden ajan: talvella kuudesti, keväällä kerran, kesällä neljästi ja syksyllä kerran. Kenttä toimi COD Mn :ta lukuun ottamatta tehokkaasti: kokonaisfosforista pidättyi koko vuoden tuloksista laskettuna 6 %, kokonaistypestä 57 % ja kiintoaineesta 92 %. Tulokset olivat samansuuntaisia kuin edellisvuonna. Varesaavan pvk2:n tehoa tarkkailtiin kesällä kolme kertaa ja reduktioprosentit olivat hyviä: kokonaisravinteista poistui 65 66 % ja kiintoaineesta 9 % eikä COD Mn - arvokaan noussut kentällä. Suksiaavan rh1:n tehoa tarkkailtiin kesällä neljästi ja syksyllä kerran. Kesän näytteistä yksi (3.6.14) otettiin ennen kuin pumppaus ruokohelpikentälle oli alkanut. Kenttä pidätti kesällä fosforia kohtalaisesti reduktioiden oltua 34 % (kokonaisfosfori) ja 63 % (fosfaattifosfori). Kiintoaineesta pidättyi kesällä 42 % ja raudasta 13 %. Kokonaistypen pitoisuus ei juuri muuttunut, mutta epäorgaanista typpeä pidättyi kentälle hieman. Copyright Pöyry Finland Oy

COD Mn -arvo nousi kentällä. Kesän tulokset olivat samansuuntaisia kuin edellisvuonna. Syksyn ainoalla näytekerralla kenttä pidätti vain typpeä muiden pitoisuuksien noustua selvästi kentällä. 22 Taulukko 6-7 Veden laadun muutos ja vesienkäsittelyn teho laskettuna veden laadun perusteella eri vuodenaikoina 214. Harmaalla korostetut = reduktio positiivinen. Suo n COD Mn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l LATVA-AAPA Talvi Pvk/kosteikko yp 5 8,8 26 11 159 24 924 688 23 Pvk/kosteikko ap 5 25 25 6, 283 186 164 118 6,4 Teho % -182 4 47-78 23-77 -48 72 Kevät Pvk/kosteikko yp 2 11 22 6, 175 374 9 47 14 Pvk/kosteikko ap 2 2 27 6, 315 163 1145 165 11 Teho % -82-26 -8 56-27 -127 21 Kesä Pvk/kosteikko yp 5 13 19 7,5 16 229 748 5275 8, Pvk/kosteikko ap 5 38 46 6, 256 34 895 14525 15 Teho % -185-138 2-6 85-2 -175-89 Syksy Pvk/kosteikko yp 1 9,1 2 11 18 13 99 62 1 Pvk/kosteikko ap 1 8, 1 2, 11 37 28 22 3, Teho % 12 5 82 39-185 72 65 7 Koko vuosi teho % 13-155 -44 38-62 41-38 -86 31 LYYPÄKINAAPA Talvi Pvk1yp 1 7,2 11 8, 2 32 15 44 7,8 Pvk1 1 5,4 5, 2, 95 35 37 67 1,5 Teho % 25 55 75 53-9 75 85 81 Kesä Pvk1yp 5 15 24 7, 2 327 943 365 12 Pvk1 5 1 6,6 2, 556 53 12 59 1,3 Teho % 29 73 71 72 84 99 84 9 Syksy Pvk1yp 1 8,9 28 14 21 14 14 49 19 Pvk1 1 6,2 6, 2, 89 47 18 63 1,1 Teho % 3 79 86 58-236 87 87 94 RAKKAVIIDANAAPA Kesä Rh1yp 5 16 21 3,3 858 52 81 1733 6,6 Rh1 5 25 27 3,7 174 5, 21 87 1,5 Teho % -54-25 -1-25 9 74 53 77 RAKKAVIIDANAAPA Kesä Ylivuotokenttä yp 2 14 31 5, 755 5, 5, 23 5,7 Ylivuotokenttä ap 2 8,4 3 1 6 5, 1 21 5,4 Teho % 38 3-1 21-1 9 6 jatkuu seuraavalla sivulla Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 6-7 jatkuu Suo n COD Mn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l SAARIAAPA Talvi Pvk1yp 6 13 38 1367 35 Pvk1 6 2 16 838 1,9 Teho % -59 57 39 94 Kevät Pvk1yp 1 17 23 95 5,3 Pvk1 1 23 19 61 2,2 Teho % -35 17 36 58 Kesä Pvk1yp 4 32 49 5,3 2625 66 133 21 13 Pvk1 4 33 16 2, 728 25 6,3 75 2,1 Teho % -4 67 63 72 96 99 64 84 Syksy Pvk1yp 1 15 37 18 6,7 Pvk1 1 23 1 65 1, Teho % -53 73 64 85 23 Koko vuosi teho % 12-27 6 57 92 SUKSIAAPA Kesä La yp/rh1yp 4 25 6 15 13 8, 134 36 17 Oja/rh1 4 38 4 5,7 183 6, 83 3133 1 Teho % -5 34 63-8 25 38 13 42 Syksy Rh1yp 1 7,3 1 16 4,4 Rh1 1 25 41 98 15 Teho % -242-31 39-241 VARESAAPA Kesä Pvk2yp 3 34 4 9,3 25 27 1287 3933 13 Pvk2 3 2 14 2, 86 28 9,3 147 1,3 Teho % 41 65 79 66 99 73 9 7 KUNTOONPANOVAIHEEN TARKKAILUN TULOKSET Kuntoonpanovaiheen tarkkailussa olivat Muljunaavan pvk3 talvella ja keväällä sekä Lyypäkinaavan ja Latva-aavan lisäalueet talvella. Vain Muljunaavalla mitattiin virtaamaa ja muille kohteille ne arvioitiin vesistömallista (Taulukko 7-1). Muljunaavan talven Taulukko 7-1 Kuntoonpanokohteiden valumat tarkkailukaudella 214. Suo Jakso Mq Nq Hq Huom. d l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Latva-aapa, lisäalue Talvi* la 1.11.-9.2. 11 7,7 1,8 3 Koko jakson virtaama arvioitu vesistömallista Lyypäkinaapa, lisäalue Talvi* la 1.11.-9.2. 11 7,7 1,8 3 Koko jakson virtaama arvioitu vesistömallista Muljunaapa, pvk3 Talvi pvk3 1.11.-16.4. 169 1,1, 16 Kevät pvk3 17.4.-5.5. 19 29 1,5 179 * Koko jakson virtaama arvioitu Copyright Pöyry Finland Oy

keskivaluma 1,1 l/s km 2 oli erittäin pieni ja kevään tulvahuippu kestoltaan lyhyt (ks. liite 4.12). Muljunaavalla oli COD Mn :ta lukuun ottamatta selvästi paras veden laatu talvella (Taulukko 7-2). Typpi- ja kiintoainepitoisuudet olivat varsin pieniä. Keväällä pitoisuudet olivat kiintoainetta lukuun ottamatta pienempiä kuin talvella. Latva-aavan ja Lyypäkinaavan lisäalueiden veden laaduissa ei ollut kokonaisuutena kovin suuria eroja ravinne-, kiintoaine- ja rautapitoisuuksien oltua verrattain suuria. 24 Taulukko 7-2 Kuntoonpanokohteiden veden laatu tarkkailukaudella 214. Suo Vesien- Jakso n ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiintokäsittely NO 2 -N aine kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Latva-aapa, lisäalue Talvi la 1.11.-9.2. 5 6,2 18 47 358 26 12275 31 Lyypäkinaapa, lisäalue Talvi la 1.11.-9.2. 3 6,5 17 54 2567 1273 9633 26 Muljunaapa, pvk3 Talvi pvk3 1.11.-16.4. 7 6,4 28 37 186 61 3,6 Kevät pvk3 17.4.-5.5. 3 6,3 17 34 637 3 6,2 Muljunaavan talven ominaispäästöt olivat selvästi pienempiä kuin Latva-aavan ja Lyypäkinaavan lisäalueiden johtuen yleisesti ottaen paremmasta veden laadusta ja selvästi pienemmästä valumasta. Muljunaavan talven ominaispäästöt olivat myös pienempiä kuin tuotantovaiheen tarkkailukohteilla (ks. Taulukko 6-6). Kevään ominaispäästöt olivat suuremmasta lähtevän veden määrästä johtuen selvästi suuremmat. Latva-aavan ja Lyypäkinaavan lisäalueiden ominaispäästöissä ei ollut suuria eroja koska veden laadut olivat samansuuntaisia ja vesistömallista arvioitu valuma oli sama. Taulukko 7-3 Kuntoonpanokohteiden ominaispäästöt tarkkailukaudella 214. BRUTTO NETTO Suo Jakso Mq COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- Kok.P Kok.N Kiinto- NO 2 -N aine aine l/s km 2 g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Latva-aapa, lisäalue Talvi* 1.11.-9.2. 7,7 12,3 24 17 82 29,2 21 23 Lyypäkinaapa, lisäalue Talvi* 1.11.-9.2. 7,7 113,4 17 8,5 64 172,2 14 165 Muljunaapa, pvk3 Talvi 1.11.-16.4. 1,1 28, 1,1, 3,4,,6 2,5 Kevät 17.4.-5.5. 29 41,8 18 1,4 16,3 5, 81 * Koko jakson virtaama arvioitu 8 PÄÄSTÖJEN LASKENTAAN KÄYTETTÄVÄ AINEISTO Päästölaskenta-aineistoon otettiin kaikki kohteet joilla mitattiin virtaama jatkuvatoimisesti ja luotettavasti (Taulukko 8-1). Aineiston kattavuuden parantamiseksi vuosipäästöjen laskennassa on hyödynnetty Turveruukki Oy:n Lapin ympärivuotisessa tarkkailussa olleen Poikkimaanaavan tuloksia sekä Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon tarkkailuun Copyright Pöyry Finland Oy