OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU WWE

OULUJOEN ALAOSAN TARKKAILU 213 16WWE1786 19.3.214 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, S. KINNUNEN, KEISARINTIENTURVE OY, TIMONI OY Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 213

Turveruukki Oy, Vapo Oy, S. Kinnunen, Keisarintienturve Oy, Timoni Oy Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu v. 213 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA... 1 3 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU... 3 3.1 Tarkkailun toteutus... 3 3.2 Tarkkailun tulokset... 4 4 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT VUONNA 213... 11 5 VESISTÖTARKKAILU... 16 5.1 Vesistöalueen kuvaus... 16 5.2 Tarkkailun toteutus... 16 5.3 Tarkkailun tulokset... 17 5.4 Veden laadun kehitys... 2 6 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖJEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ... 22 6.1 Vedenlaatutulosten vertailu... 22 6.2 Laskennallinen arvio pitoisuusvaikutuksista... 24 7 YHTEENVETO... 25 VIITTEET... 26 Liitteet Liite 1 Tarkkailuvelvollisten turvesoiden sekä vesistötarkkailun havaintopisteiden sijainti Liite 2 Turvesoiden päästötarkkailutulokset v. 213 Liite 3 Vesistötarkkailun tulokset v. 213 Liite 4 Vedenlaatutuloksia Oulujoen alueelta v. 1995 213 Pöyry Finland Oy Hanna Kurtti, DI Anni Nopanen, FM Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 9571 OULU puh. 1 3328 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi Copyright Pöyry Finland Oy

1 1 JOHDANTO Oulujoen alaosan turvetuottajien päästö- ja vaikutustarkkailun toteuttamisesta on vastannut vuonna 213 Pöyry Finland Oy. Päästö- ja vesistötarkkailun näytteenotosta ja näytteiden analysoinnista vastasi Nab Labs Oy. Tarkkailu toteutettiin Oulujoen vesistöalueen alaosan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelman 24 213 mukaisesti (Vapo Oy 24, päivitetty 23.2.27). Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman 17.5.24 antamallaan päätöksellä (Dnro 1195Y284-13). Tarkkailuohjelman sisältämät suot on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1 Tarkkailuohjelmaan kuuluvat suot. Suo Luvanhaltija Lupa Tarkistus Laskureitti Itäsuo Vapo Oy PSY 71/9/2, 11.9.29 219 Utosjoki-Oulujoki Pehkeensuo Vapo Oy PSY 7/9/2, 11.9.29 219 Utosjoki-Oulujoki Pelsonsuo Vapo Oy PSY 125/8/2, 23.12.28 213 / 217 Muhosjoki-Oulujoki Niskansuo Vapo Oy VHO 7/78/1 26.2.27 213 Laskuoja-Kutujoki-Oulujoki Naamanjoki-Oulujoki Korentosuo Vapo Oy PSY 67/5/2,13.12.25 215 Itäoja-Sanginjärvi-Sanginjoki-Oulujoki Tunturisuo Vapo Oy PSAVI/83/4.8/21, 17.9.21 22 Poikajoki-Muhosjoki-Oulujoki Hanhineva Vapo Oy PSY 41/9/2, 3.4.29 212* Muhosjoki-Oulujoki Keisarinsuo/ Vapo Oy/ VHO 6/288/3, 13.1.26 213 Poikajoki-Muhosjoki-Oulujoki Timonsuo Timoni Oy Turvesuo Turveruukki Oy PSY 33/3/2, 9.7.23 212** Miehonoja-Pilpaoja-Sanginjoki-Oulujoki Miehonsuo Turveruukki Oy PSY 32/3/2, 9.7.23 212** Miehonoja-Pilpaoja-Sanginjoki-Oulujoki Miehonsuo ΙΙ Turveruukki Oy PSVEO 44/99/2, 2.9.1998 212** Miehonoja-Pilpaoja-Sanginjoki-Oulujoki Konnansuo Turveruukki Oy PSAVI/78/4.8/21, 11.6.21 22 Konnanoja-Sanginjoki-Oulujoki Haarasuo Turveruukki Oy PSY 4/3/2, 29.8.23 212** Koivuoja-Sanginjoki-Oulujoki Kanasuo Turveruukki Oy PSY 52/3/1, 9.6.23 212** Metsäoja-Oulujoki Latvasuo Turveruukki Oy PSY 37/4/2, 17.5.24 214 Laskuoja-Utosjoki-Oulujoki Kapustasuo Turveruukki Oy PSY 17/4/2, 8.3.24 212** Naamanjoki-Oulujoki Petäikönsuo Turveruukki Oy PSY 38/2/2, 1.1.22 21** Kangasoja-Muhosjoki-Oulujoki Hautasuo Turveruukki Oy PSY 3/2/2, 24.1.22 21** Murhioja-Sanginjoki-Oulujoki Latvasuo S. Kinnunen PSY 17/6/2, 16.2.26 214 Laskuoja-Utosjoki-Oulujoki Ruostesuo Keisarintienturve Oy PSY 2/5/2, 22.3.25 toistaiseksi Laskuoja-Utosjoki-Oulujoki *) Hanhinevan turvetuotannon lopettaminen **) Uusi lupa vireillä. Pohjois-Pohjanmaalla on lisäksi toteutettu turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailua (Pöyry Finland Oy 214a), jossa tarkkailukohteena ovat kuntoonpanosuot sekä tuotantovaiheen ympärivuotiset tarkkailusuot. Oulujoen vesistöalueen muilla tarkkailuvelvollisilla kuormittajilla (taajamat ja teollisuus) sekä Kainuun ympäristökeskuksen alueella sijaitsevilla turvetuotantoalueilla on omat tarkkailuohjelmansa, joiden mukaan päästö- ja vaikutustarkkailua on tehty. Oulujoen yhteistarkkailu raportoidaan erikseen Ahma Ympäristö Oy:n toimesta ja Kainuun turvetuotantoalueiden tarkkailu on raportoitu Pöyry Finland Oy:n toimesta (Pöyry Finland Oy 214b). Oulujoen vesistöalueella on toteutettu kalataloudellista yhteistarkkailua Fortum Power and Heat Oy:n ja Vapo Oy Energian vuonna 22 laatimien ohjelmien mukaisesti. Kainuun TE-keskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman kirjeellään Dnro 114/5723-22, 4.4.22 ja 23.4.22. Ohjelman mukaisesti vuonna 213 kalataloustarkkailun osalta vuorossa oli laaja vuosi, jonka tulokset raportoidaan erikseen Pöyry Finland Oy:n toimesta (Pöyry Finland Oy 214c). 2 TARKKAILUKAUDEN SÄÄTILA JA HYDROLOGIA Tarkkailukaudella 213 (1.11.212 31.1.213) Ilmatieteen laitoksen Oulunsalon havaintoasemalla keskilämpötila oli 3,1 C, mikä oli,5 C pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Joulukuu 212 ja maaliskuu 213 olivat selvästi keskimääräistä kylmempiä, ja Copyright Pöyry Finland Oy

molempina kuukausina lämpötila oli 5,3 C pitkän ajan keskiarvoa kylmempi (Kuva 1). Marraskuu 212, helmi-, touko-, kesä- ja syyskuu 213 olivat puolestaan tavanomaista lämpimämpiä, kuukauden keskilämpötilan ollessa 2, 3,7 C pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpi. C Lämpötila 2 15 1 5-5 -1 2-15 XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X Tarkkailukausi 212 Tarkkailukausi 213 1981-21 Kuva 1 Kuukausittaiset keskilämpötilat Oulunsalossa (Ilmatieteen laitos, Pirinen ym. 212). Tarkkailukauden kokonaissademäärä oli 514 mm, kun vuosien 1981 21 keskimääräinen sadesumma Oulunsalossa oli 477 mm. Tarkkailukauden sademäärä oli siten noin 8 prosenttia tavanomaista suurempi. Erityisen sateisia kuukausia olivat kesä-, heinä- ja lokakuu 213 (Kuva 2). Kuivin kuukausi oli maaliskuu (12 mm), jolloin sademäärä oli vain 32 % vertailujakson kuukausikeskiarvoon verrattuna. mm 12 Sadanta 1 8 6 4 2 XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X Tarkkailukausi 212 Tarkkailukausi 213 1981-21 Kuva 2 Kuukausittaiset sademäärät Oulunsalossa (Ilmatieteen laitos, Pirinen ym. 212). Oulujoen suulla Merikoskessa (F = 22 841 km 2 ) tarkkailukauden keskivirtaama (249 m 3 /s) oli lähes sama kuin vertailujakson 1991 21 keskimääräinen virtaama (264 m 3 /s). Marras- ja joulukuussa 212 virtaama oli suurempi kuin pitkän ajan keskiarvo, muutoin virtaama oli tarkkailujaksolla pienempi tai samansuuruinen kuin pitkän ajan keskiarvo (Kuva 3). Copyright Pöyry Finland Oy

3 m 3 /s 6 Oulujoki, Merikoski 5 4 3 2 1 Tarkkailujakso 213 Tarkkailujakson kk. ka. 1991 21 Kuva 3 Oulujoen (Merikoski) virtaamat 1.11.212 31.1.213 sekä kuukauden keskivirtaamat vertailujaksolla 1991 21 (ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelu 4.2.214, Korhonen & Haavanlammi 212). 3 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU 3.1 Tarkkailun toteutus Vuonna 213 Oulujoen vesistöalueella oli turvetuotannossa 1 553 ha, kunnostusvaiheessa 68 ha ja tuotannosta poistunut 329 ha. Jälkikäytössä oli 435 ha ja valmistelematonta aluetta oli 26 ha. Kesällä 213 Oulujoen alaosan alueella turvesoiden päästötarkkailua toteutettiin 11 turvesuolla, joista yhdeksän oli tuotannossa, yksi kuntoonpanossa ja yksi jälkihoitovaiheessa (Taulukko 2). Kapustasuo ja Latvasuo (pvk1 ja pvk2) olivat suppeassa tarkkailussa. Itäsuo, Korentosuo, Pehkeensuo, Konnansuo, Isosuo (Vaala) ja Tunturisuo kuuluivat turvetuotantoalueiden vuosikuormituksen tarkkailuun, ja niiden osalta tarkkailutulokset on raportoitu yksityiskohtaisemmin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 214a). Vuonna 213 samalla Miehonojan valuma-alueella sijaitsevien Oulun gia -konserniin kuuluvien toimintojen, joihin myös Turveruukin Miehonsuot ja Turvesuot kuuluvat, tarkkailut yhdistettiin samaan tarkkailuohjelmaan. Tällä tavoin pyrittiin poistamaan päällekkäisyyksiä samoissa analyyseissä ja samanaikaisissa näytteenotoissa. Läjitysalueen tarkkailua toteutetaan siis edelleen viranomaisen hyväksymän ohjelman mukaisesti (analyysit, tarkkailupisteet ja näytteenottotiheydet). Miehon alueen tarkkailutulokset raportoidaan lyhyesti vuosittain Oulujoen alaosan turvetarkkailuraportissa. Laaja tulosten analysointi tehdään Oulujoen alaosan turvetuotannon tarkkailuraportissa niinä vuosina, jolloin alueella toteutetaan laajaa tarkkailua (215 ja 219). Miehonsuo I:n turvetuotantoalueen päästötarkkailutulokset raportoidaan myös Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 214a). Miehonsuo I:n tulokset otetaan mukaan vuosipäästöjen laskennassa käytettävien ominaiskuormituslukujen laskentaan. Copyright Pöyry Finland Oy

Tässä raportissa käsitellään Kapustasuon, Latvasuon ja Keisarinsuo-Timonsuon päästötarkkailutulokset, sekä lyhyesti Miehonsuon tulokset. Taulukko 2 Oulujoen alaosan päästötarkkailusuot kesällä 213 (la=laskeutusallas, pvk=pintavalutuskenttä, kem=kemikalointi). Suo Tarkkailu- PVK Luvan haltija/ Tarkkailu Tehon kohde ojitus tuottaja tarkkailu TUOTANTOVAIHEEN SUOT Kapustasuo la/pvk Ei Turveruukki Oy Oulujoki, kesäajan tarkkailu x Konnansuo* la Turveruukki Oy PPO, vuosikuormitustarkkailu Miehonsuo I la Turveruukki Oy Miehonsuo, ympärivuotinen Latvasuo pvk1 Kyllä Turveruukki Oy Oulujoki, kesäajan tarkkailu x Latvasuo pvk2 Ei Turveruukki Oy Oulujoki, kesäajan tarkkailu x Isosuo, Vaala (KAI) pvk1 Kyllä Vapo Oy PPO, vuosikuormitustarkkailu x Itäsuo pvk1 Kyllä Vapo Oy PPO, vuosikuormitustarkkailu Korentosuo pvk1 Ei Vapo Oy PPO, vuosikuormitustarkkailu x Pehkeensuo pvk1 Kyllä Vapo Oy PPO, vuosikuormitustarkkailu x KUNTOONPANOVAIHEEN SUOT Tunturisuo la/kem Vapo Oy PPO, vuosikuormitustarkkailu x JÄLKIHOITOVAIHEEN SUOT Keisarinsuo-Timonsuo la Vapo Oy Oulujoki, kesäajan tarkkailu * Siirtyi keväällä jälkihoitovaiheen tarkkailuun 4 3.2 Tarkkailun tulokset Taulukoissa 3 5 on esitetty Oulujoen alaosan tarkkailusoiden kesäaikaiset virtaama- ja vedenlaatutiedot sekä ominaispäästöt vuonna 213. Tarkemmat päästötarkkailutulokset näytekerroittain ovat liitteenä 2. Oulujoen alaosan tuotantosoilla kesän 213 keskimääräinen valuma oli 9,2 l/s km 2, joka oli hieman suurempi kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan tuotantosoilla keskimäärin (9, l/s km 2 ) (Taulukko 3). Kesä 213 oli edelliskesää kuivempi, ja myös valumat turvesoilta olivat pienemmät. Valumissa oli Oulujoen alaosan alueella jonkin verran vaihtelua soiden välillä. Virtaaman mittauksissa ei ollut suuria ongelmia kesällä 213 ja kaikille tuotantosoille pystyttiin käyttämään mitattuja tuloksia. Kuntoonpanosuolle ja jälkihoitovaiheen soille virtaamat arvioitiin kokonaan tai osittain vesistömallista. Copyright Pöyry Finland Oy

5 Taulukko 3 Oulujoen alaosan tarkkailusoiden valumat kesällä 213 (Mq=keskivaluma, Nq=minimivaluma, Hq=maksimivaluma). Suo Vesien- Mittapadon Jakso d Mq Nq Hq TUOTANTOSUOT Pintavalutuskenttä Laskeutusallas Keskiarvot käsittely valuma-alue l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 ha Kapustasuo pvk1 11 24.5.-4.9. 14 7,5 2,6 78,5 suppea tarkkailu Latvasuo pvk1 57 2.5.-4.9. 18 7,,8 23,5 suppea tarkkailu Latvasuo pvk2 74 22.5.-4.9. 16 21,5 16,4 42,2 suppea tarkkailu Isosuo, Vaala (KAI) pvk1 62 23.5.-21.9. 122 11, 1,5 35,3 vuosikuormitustarkkailu Itäsuo pvk1 198 18.5.-2.9. 126 4,8,4 32,2 vuosikuormitustarkkailu Korentosuo pvk1 216 21.5.-21.9. 124 6,7 2,3 29,6 vuosikuormitustarkkailu Pehkeensuo pvk1 151 23.5.-21.9. 122 1,1 1,7 88,9 vuosikuormitustarkkailu Miehonsuo I la 15 15.5.-19.9. 133 4,8 1, 29,1 ympärivuotinen Kaikki tuotantosuot (n=8) 9,2 3,3 44,9 Pintavalutuskentälliset tuotantosuot (n=7) 9,8 3,7 47,2 Laskeutusaltaalliset tuotantosuot (n=1) 4,8 1, 29,1 Oulujoen tuotantosuot 212 (n=7) 18 6,5 122,1 Pohjois-Pohjanmaan tuotantosuot 213 (n= 55)* 9, 1,4 95,3 KUNTOONPANOSUOT Keskiarvot Tunturisuo la/kem 64/68,5 19.5.-19.9. 124 1 127,5 virtaama arvioitu osittain ves.mallista Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanosuot 213 (n= 3) 7,8,2 84 JÄLKIHOITOVAIHEEN SUOT Keisarinsuo-Timonsuo la3 19.5.-3.9. 135 6,3 3,3 12,4 virtaama arvioitu ves.mallista Konnansuo la 41 22.5.-2.9. 122 4,8 1,3 9,8 virtaama arvioitu ves.mallista * sisältää yhden kohteen Lapista ja kolme Kainuusta Huom. Turvesoiden valumavesien ph:n kesäaikaiset keskiarvot vaihtelivat välillä 5,6 7,. Valumavedet olivat pääosin lievästi happamia (Taulukko 4) ja veden ph oli alhaisin Kapustasuolla. Jälkihoitovaiheessa olevilla Keisarinsuo-Timonsuolla ja Konnansuolla veden ph-keskiarvo oli 6,1. Pehkeensuon ja Miehonsuon valumavedet olivat lähimpänä neutraalia. Turvesoiden kesäaikaisissa valumavesissä oli keskimäärin 1 42 mg/l happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ). Kuntoonpanossa olevan Tunturisuon COD Mn - pitoisuudet olivat tarkkailusoista alhaisimmat ja tuotannossa olevan Korentosuon korkeimmat. Kokonaisfosforipitoisuuksissa oli erittäin suurta vaihtelua soiden välillä. Keskimäärin pienimmät fosforipitoisuudet mitattiin Latvasuolla (pvk1) ja suurimmat kuntoonpanovaiheessa olleella Tunturisuolla. Tunturisuon kesän kokonaisfosforipitoisuuden keskiarvo oli moninkertainen tuotantovaiheen soihin verrattuna. Myös jälkihoitovaiheensoilla mitattiin korkeat fosforipitoisuudet. Myös keskimääräiset kokonaistyppipitoisuudet olivat pienimmät Latvasuolla. Suurimmat keskimääräiset kokonaistyppipitoisuudet mitattiin jälkihoitovaiheen soilla. Keskimääräiset rautapitoisuudet olivat pienimmät Latvasuolla (pvk2) ja suurimmat jälkihoitovaiheessa olevalla Konnansuolla. Kiintoainepitoisuus oli keskimäärin alhaisin Latvasuolla (pvk1 ja pvk2) ja korkein Keisarinsuo- Timonsuolla. Oulujoen alaosan tuotannossa olleiden tarkkailusoiden kesäaikaiset valumavedet olivat kaikilta osin parempilaatuisia verrattuna Pohjois-Pohjanmaan tuotantosoiden keskimääräiseen vedenlaatuun. Tuotantosoiden vedenlaatu parani vuoteen 212 nähden; ainoastaan fosfaattifosfori nousi hieman edellisvuodesta. Kuntoonpanossa olevan Tunturisuon vedenlaatu oli muilta osin Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanosoiden keskiarvoja parempi, mutta fosforipitoisuus oli selvästi heikompi. Copyright Pöyry Finland Oy

6 Taulukko 4 Oulujoen alaosan tarkkailusoilta lähteneen veden keskimääräinen laatu kesällä 213 (n = näytteiden lukumäärä). Tarkkailu vesien- n ph COD Mn kok.p PO4-P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine Suo käsittely kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l TUOTANTOSUOT Pintavalutuskenttä 1) Kapustasuo pvk1 4 5,6 19 16 4, 66 36 115 15 4,7 1) Latvasuo pvk1 5 5,8 25 12 2,3 434 2,5 3 15 1,6 1) Latvasuo pvk2 5 6,3 17 18 2, 388 2,5 13 315 1,5 Isosuo, Vaala (KAI) pvk1 9 6,2 38 76 45 893 5, 65 2333 3,6 Itäsuo pvk1 1 6,4 37 55 32 18 5, 129 2675 5,2 Korentosuo pvk1 9 6,3 42 31 8,4 894 7,4 27 1456 2,5 Pehkeensuo pvk1 1 6,9 2 17 5,7 548 7,7 18 23 3, Laskeutusallas Miehonsuo I la 8 7, 32 42 16 1175 4,3 26 54 1 Keskiarvot Kaikki tuotantosuot (n=8) 6 6,3 29 33 14 759 8,8 75 2129 4, Pintavalutuskentälliset tuotantosuot (n=7) 52 6,2 28 32 14 7 9,5 57 1661 3,1 Laskeutusaltaalliset tuotantosuot (n=1) 8 7, 32 42 16 1175 4 26 54 1 Oulujoen tuotantosuot 212 (n=7) 68 6,2 36 4 11 1318 66 352 3819 7,1 Pohjois-Pohjanmaan tuotantosuot (n=53)* 437 6, 38 65 34 131 2 33 513 8,7 KUNTOONPANOSUOT Tunturisuo la/kem 11 6,5 1 146 668 77 2683 7,2 Keskiarvot Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanosuot (n=4) 1 5,8 64 115 1784 26 2897 7,7 JÄLKIHOITOVAIHEEN SUOT Keisarinsuo-Timonsuo la3 4 6,1 39 78 135 24 Konnansuo la 8 6,1 33 65 38 1675 2,5 97 72 8,1 1) Ei mukana PPO:n raportin keskiarvoissa * sisältää yhden kohteen Lapista ja kolme Kainuusta Taulukossa 5 on esitetty Oulujoen alaosan alueen tarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt kesällä 213. Tarkkailusoiden ominaispäästöt laskettiin kunkin turvesuon keskimääräisen vedenlaadun sekä keskimääräisen valuman avulla. Vuodesta 24 lähtien turvetuotantoalueiden nettopäästöt on laskettu käyttämällä tarkkailusoilla mitattua valumaa ja sovittuja taustapitoisuuksia. Vuonna 213 taustahuuhtouman arvioinnissa käytettiin Ympäristöministeriön laatimassa Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeessa (213) määriteltyjä taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l, kokonaisfosfori 2 µg/l ja kokonaistyppi 5 µg/l. Kiintoaineen osalta aiempina vuosina on ollut käytössä taustapitoisuus 2 mg/l ja kokonaisfosforin ja -typen osalta samat pitoisuudet kuin uudessa ohjeessa (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (nyk. ELYkeskus), kirje turvetuottajille 16.2.24). Taustahuuhtouma laskettiin kunkin tarkkailusuon omien valumatietojen perusteella laskentajaksoittain. Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin nettopäästöt. Happea kuluttavalle ainekselle, epäorgaanisille ravinteille ja raudalle ei ole esitetty taustapitoisuuksia, eikä nettopäästöjä näin ollen ole arvioitu. Copyright Pöyry Finland Oy

Taulukko 5 Oulujoen alaosan tarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt kesällä 213. 7 Tarkkailu Brutto Netto vesien- COD Mn kok.p PO4-P kok.n NO 2+3 -N NH 4 -N Fe kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine Suo käsittely g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d TUOTANTOSUOT Pintavalutuskenttä Isosuo, Vaala (KAI) pvk1 371,76,4 8,7,5,59 23 35,57 3,9 26 Itäsuo pvk1 162,23,15 5,,2 1,4 15 22,14 2,9 18 Korentosuo pvk1 246,18,5 5,3,4,16 8,4 14,7 2,4 8,4 Pehkeensuo pvk1 181,16,6 4,9,11,21 25 27,,9 19 1) Kapustasuo pvk1 118,11,4 4,8,37 1,12 13 33, 1,1 25 1) Latvasuo pvk1 145,6,1 2,5,2,21 7, 13,, 6,9 1) Latvasuo pvk2 295,31,4 6,7,4,23 5,8 26,, 7,6 Laskeutusallas 2) Miehonsuo I la 139,19,7 5,1,1 1,11 26 51,11 3,1 47 Keskiarvot Kaikki tuotantosuot (n=8) 27,25,1 5,4,8,58 15 28,11 1,8 2 Pintavalutuskentälliset tuotantosuot (n=7) 217,26,11 5,4,9,51 14 24,11 1,6 16 Laskeutusaltaalliset tuotantosuot (n=1) 139,19,7 5,1,1 1,11 26 51,11 3,1 47 Oulujoen tuotantosuot 212 (n=6) 589,61,12 26 1,5 5,5 46 17,32 18 76 Pohjois-Pohjanmaan tuotantosuot (n=43)* 316,48,28 11,25 3,8 45 7,34 6,9 63 KUNTOONPANOSUOT Tunturisuo la/kem 76 1,1 5,2 2, 47 66,9 1,1 58 Keskiarvot Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanosuot (n=3) 357,6 9,4 1,5 29 46,5 6,1 4 JÄLKIHOITOVAIHEEN SUOT 1) Keisarinsuo-Timonsuo la3 211,43 7,4 133,32 4,7 127 1) Konnansuo la 14,27,19 7,3,1 5,53 36 35,2 5,5 31 1) Ei mukana PPO:n raportin keskiarvoissa * sisältää yhden kohteen Lapista ja kolme Kainuusta Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) bruttopäästöt ja kokonaistypen brutto- ja nettopäästöt olivat suurimmat tuotannossa olevalla Isosuolla. Kokonaisfosforin brutto- ja nettopäästöt sekä rauta- ja kiintoainepäästöt olivat suurimmat puolestaan kuntoonpanossa olleella Tunturisuolla. Oulujoen alaosan alueen tuotantosoiden päästöt olivat kaikilta osin pienempiä kuin Pohjois-Pohjanmaan tuotantosoilla keskimäärin. Päästöt olivat myös laskeneet vuoden 212 tasosta. Vuoden 212 ominaispäästöjä tarkasteltaessa tulee kuitenkin huomioida, että vuosi 212 oli hyvin sateinen ja soiden valumat olivat keskimäärin suurempia, mikä nosti kyseisen vuoden kuormituksia. Kuntoonpanossa olleen Tunturisuon päästöt alittivat kemiallisen hapenkulutuksen ja kokonaistypen osalta Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanosoiden keskimääräisen tason, mutta muilta osin päästöt olivat suurempia. Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Vesienkäsittelyn tehon tarkkailua suoritettiin kesän aikana kuudella tuotantovaiheessa olevalla tarkkailusuolla ja yhdellä kuntoonpanosuolla ottamalla näytteitä vesienkäsittelyrakenteiden yläpuolelta vesienkäsittelyrakenteiden alapuolisten näytteidenottojen yhteydessä. Osalla kohteista tehon tarkkailua toteutettiin myös muina vuodenaikoina. Vesienkäsittelyn tehokkuutta arvioitiin vesienkäsittelyrakenteiden yläpuolisten ja alapuolisten näytteiden pitoisuuksien erotusten avulla lasketuilla reduktioprosenteilla. Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailun tulokset on esitetty taulukoissa 6-8. Vesienkäsittely laski hieman veden ph:ta pääosalla tehontarkkailukohteista, mutta Pehkeensuolla ph oli hieman korkeampi tai pysyi samana vesienkäsittelyn alapuolisella pisteellä. Happea kuluttavan aineksen (COD Mn ) määrää vesienkäsittely ei pääasiassa vähentänyt. Kiintoainetta, fosforia ja typpeä pintavalutuskentät poistivat pääasiassa kohtalaisesti tai hyvin. Vesienkäsittelyn tehoa reduktioprosenteilla arvioitaessa täytyy huomioida myös käsittelyyn tulevan veden laatu. Mikäli jo vesienkäsittelyyn tuleva vesi on laadultaan hyvää, ei käsittelyllä välttämättä saavuteta kovin suurta reduktioprosenttia. Copyright Pöyry Finland Oy

8 Taulukko 6 Tulokset vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailusta tuotantosoiden osalta joissa tehon tarkkailua tehtiin kesäaikana tarkkailukaudella 213 (n = näytteiden lukumäärä). KAPUSTASUO (pvk1) Kesä (n=3) ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pintavalutuskentän yläpuoli 6,8 9,7 2, 5, 653 86 227 2 8, Pintavalutuskentän alapuoli 5,9 17, 16,7 4, 66 36 115 15 5,3 Erotus -7,3 3,3 1, -6,7 5 112 5 2,7 Teho % -75 17 2-1, 58 49 25 34 LATVASUO (pvk1) Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,3 24,3 77 44 598 2,5 47 19 6,5 Pintavalutuskentän alapuoli 5,8 24, 12 2,3 423 2,5 3 15 1,7 Erotus,3 66 41 175, 17 85 4,8 Teho % 1, 85 95 29, 36 45 74 LATVASUO (pvk2) Kesä (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 7, 6,5 12, 4,5 18 3,4 18,8 565 3,4 Pintavalutuskentän alapuoli 6,4 15,6 16,5 2, 368 2,5 12,8 315 1,6 Erotus -9,1-4,5 2,5-188,9 6, 25 1,8 Teho % -14-38 56-14 26 32 44 52 Copyright Pöyry Finland Oy

9 Taulukko 7 Tulokset vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailusta tuotantosoiden osalta joissa tehon tarkkailua tehtiin ympäri vuoden tarkkailukaudella 213 (n = näytteiden lukumäärä). ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 3 -N NH 4 -N Fe Kiinto- NO 2 -N aine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l ISOSUO, Vaala (pvk1) Talvi (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,2 17 89 1433 8,9 Pintavalutuskentän alapuoli 5,9 38 36 1273 3,3 Erotus -22-271 16 5,5 Teho % -13-34 11 62 Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,2 27 59 185 13, Pintavalutuskentän alapuoli 6, 19 44 12 2, Erotus 8 15 65 11, Teho % 3 25 35 85 Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,5 31 16 59 15 23 593 41 14,4 Pintavalutuskentän alapuoli 6,2 38 76 45 938 5 65 2333 4,3 Erotus -8 3 14 563 18 529 1767 1,1 Teho % -25 28 24 38 78 89 43 7 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,5 16 73 14 7,8 Pintavalutuskentän alapuoli 6,2 16 33 73 2, Erotus 4 67 5,8 Teho % 55 48 74 KORENTOSUO (pvk1) Talvi (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,4 15 85 7 172 12 142 686 8,2 Pintavalutuskentän alapuoli 6,4 26 46 28 148 187 86 278 2, Erotus -11 38 43 24-175 56 48 6,2 Teho % -74 45 61 14-1434 39 59 76 Kevät (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,1 27 45 12 1763 77 975 158 6,9 Pintavalutuskentän alapuoli 6,3 19 24 5 1118 361 241 873 1,3 Erotus 8 21 7 645-284 734 78 5,7 Teho % 29 47 57 37-371 75 45 82 Kesä (n=8) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,7 37 87 41 25 39 961 5525 13,3 Pintavalutuskentän alapuoli 6,3 41 3 9 868 8 25 1463 2,5 Erotus -4 56 33 1182 31 936 463 1,7 Teho % -1 65 79 58 8 97 74 81 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,7 22 86 53 21 26 15 73 45, Pintavalutuskentän alapuoli 6,5 23 34 8 82 15 42 11 4, Erotus -1 52 45 128-124 1458 62 41, Teho % -5 6 85 61-477 97 85 91 PEHKEENSUO (pvk1) Talvi (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,3 19 55 1188 21,7 Pintavalutuskentän alapuoli 6,6 18 25 16 3,9 Erotus 1 3 128 17,8 Teho % 6 55 11 82 Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,4 18 34 13 9,6 Pintavalutuskentän alapuoli 6,4 15 2 975 2,3 Erotus 3 14 325 7,3 Teho % 17 42 25 76 Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,9 33 114 44 978 5 251 8467 96,6 Pintavalutuskentän alapuoli 6,9 21 18 6 565 8 22 2233 2,9 Erotus 13 96 39 413-3 229 6233 93,7 Teho % 38 84 87 42-53 91 74 97 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,9 13 6 8 13, Pintavalutuskentän alapuoli 6,9 12 19 49 3, Erotus 1 41 31 1, Teho % 8 68 39 77 Copyright Pöyry Finland Oy

1 Taulukko 8 Tulokset vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailusta kuntoonpanosoiden osalta tarkkailukaudella 213 (n = näytteiden lukumäärä). TUNTURISUO (PVK1, LA, KEM) Talvi, pvk1 (n=5) ph COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pintavalutuskentän yläpuoli 6,7 11 27 122 732 49 8,6 Pintavalutuskentän alapuoli 6,4 39 642 264 1254 1348 1,5 Erotus -28-372 -142-522 -858-1,8 Teho % -259-138 -116-71 -175-21 Kevät, la (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 7,1 14 26 162 421 29 1,9 Pintavalutuskentän alapuoli 6,5 33 55 26 113 74 14,5 Erotus -2-245 -98-71 -45-3,6 Teho % -144-94 -6-169 -155-33 Kesä, kem (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 7,3 12 25 75 94 25 8,3 Pintavalutuskentän alapuoli 5,8 4 49 477 16 2 7,9 Erotus 8 21 273-66 5,4 Teho % 64 81 36-7 2 4,4 Syksy, kem (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,9 14 32 1567 72 41 11 Pintavalutuskentän alapuoli 5,9 7 89 1337 71 345 12 Erotus 7 231 23 1 65 -,2 Teho % 51 72 15 1 16-1,7 Copyright Pöyry Finland Oy

4 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖT VUONNA 213 Oulujoen alaosan päästöt niiltä turvetuotantoalueilta, jotka eivät olleet tarkkailussa, laskettiin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 214a) esitettyjen vesienkäsittelymenetelmittäin jaettujen ominaiskuormituslukujen avulla (Taulukko 9). 11 Taulukko 9 Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaiskuormitusluvut vesienkäsittelymenetelmittäin (Pöyry Finland Oy 214a). Brutto Netto Jakso soita COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d kpl g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d g/ha/d Laskeutusaltaalliset suot talvi 165 5 228 1,6 23 147 1,4 17 137 kevät 36 2 124 3,1 86 131 1,7 5 959 kesä 124 5 217,4 11 62,2 7,6 56 syksy 4 2 242,5 22 56,2 14 4 vuosi kg/ha/a 365 118,4 9,1 71,3 6,1 66 Pintavalutuskentälliset suot talvi 165 19 225,4 11 38,2 7,5 31 kevät 36 2 1239 2,1 71 275,9 41 214 kesä 124 34 351,5 11 71,4 7,2 63 syksy 4 24 289,5 13 45,2 6,4 32 vuosi kg/ha/a 365 137,2 6,3 27,1 3,9 22 Laskeutusallas talvi/pintavalutus kesä talvi 165 5 228 1,6 23 147 1,4 17 137 kevät 36 2 124 3,1 86 131 1,7 5 959 kesä 124 34 351,5 11 71,4 7,2 63 syksy 4 24 289,5 13 45,2 6,4 32 vuosi kg/ha/a 365 136,5 8,8 72,3 5,8 66 Kuntoonpanosuot talvi 165 3 411 2,6 18 49 2,4 14 4 kevät 36 2 114 1,8 39 326 1,1 23 293 kesä 124 3 357,6 9,4 46,5 6,1 4 syksy 4 4 364,5 19 56,3 14 46 vuosi kg/ha/a 365 166,6 6,3 28,5 4,4 24 Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden tuotantokauden (touko-syyskuu) päästöt vuonna 213 on esitetty taulukossa 1. Turvesoiden tuotantokauden kokonaispäästöt (brutto) olivat yhteensä 498 kg/d happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ),,75 kg/d fosforia, 16 kg/d typpeä ja 13 kg/d kiintoainetta. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt olivat,49 kg/d fosforia, 9 kg/d typpeä sekä 89 kg/d kiintoainetta. Päästöt olivat pienemmät kuin vuosina 212 ja 211. Taulukoiden 1 ja 11 sarakkeessa tarkkailtu K tarkoittaa luvanmukaisessa päästötarkkailussa ollutta suota, E tarkoittaa suota, jonka päästöt on arvioitu pinta-alan ja vesienkäsittelymenetelmän mukaisilla ominaiskuormitusarvoilla. S on suppea tai jälkihoitovaiheen tarkkailu. Copyright Pöyry Finland Oy

12 Taulukko 1 Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön kesällä (touko-syyskuu) 213. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Hanhineva Vapo Oy 59.171 22 22 E 4,1,2 1,2,1,1 1,1 Itäsuo Vapo Oy 59.231 11 11 121 K 2,3,6 2,7,2,4 2,2 Keisarinsuo - Timonsuo Vapo Oy/ Timoni Oy 59.163 62 62 S 13,3,5 8,2,2,3 7,9 Korentosuo Vapo Oy 59.153 175 14 189 K 46,3 1, 2,7,1,5 1,6 Pehkeensuo Vapo Oy 59.221 159 24 183 K 33,3 1, 5,5,1,3 4, Pelsonsuo (osa) (KAI) Vapo Oy 59.172 8, 48 56 E 12,2,6 3,5,1,4 3,1 Tunturisuo Vapo Oy 59.163 64 64 K 5,7,3 4,2,6,1 3,7 Niskansuo (KAI) Vapo Oy 59.253 38 3, 41 E 14,2,5 2,9,2,3 2,6 Niskansuo (KAI) Vapo Oy 59.261 28 2 228 E 8,12 2,6 16,1,8 1,6 14,3 Isosuo, Vaala Vapo Oy 59.267 56 2, 58 K 21,4,5 2,,3,2 1,5 Petäikönsuo Turveruukki Oy 59.174 76 47 122 E 28,5 1,3 7,6,3,9 6,9 Miehonsuo I Turveruukki Oy 59.144 9 6,7 97 K 13,2,5 4,9,1,3 4,5 Turvesuo Turveruukki Oy 59.144 87 3, 9 E 32,5 1, 6,4,3,6 5,7 Kapustasuo Turveruukki Oy 59.252 75 16 91 S 11,1,4 3,,,1 2,3 Kanasuo Turveruukki Oy 59.131 119 5,9 126 E 44,6 1,4 8,9,5,9 7,9 Haara-Torvisuo Turveruukki Oy 59.155 136 27 164 E 57,8 1,8 11,6,6 1,2 1,2 Miehonsuo II Turveruukki Oy 59.144 2 4,1 24 E 8,1,2 1,6,1,2 1,4 Konnansuo Turveruukki Oy 59.141 32 32 K 4,1,2 1,1,1,2 1, Latvasuo Utajärvi Turveruukki Oy 59.232 92 92 S 22,2,5 1,9,,,7 Hautasuo (osa) Turveruukki Oy 59.142 4,1 22 26 E 6,1,3 1,6,1,2 1,4 Latvasuo S.Kinnunen 59.232 43 43 E 9,2,5 2,7,1,3 2,4 Ruostesuo A.Haataja 59.231 4 4 E 14,2,4 2,8,1,3 2,5 Tuotantosuot yhteensä 1 553 19 329 1 92 492,68 15,9 99,43 9,2 85 Kuntoonpanosuot yhteensä 68 68 6,3,7,4 4,4,6,1 3,9 Vesistöalue yhteensä 68 1 553 19 329 1 97 498,75 16,3 13,49 9,3 89 212 129 1 635 228 1 993 1 256 3,48 5 317 2,84 34 253 211 89 1 651 237 237 1 978 921 1,6 34 333 1,1 22 286 Copyright Pöyry Finland Oy

13 Turvetuotantoalueiden vuosipäästöt (kg/a) on esitetty taulukossa 11. Vuositasolla Oulujoen alaosan turvetuotannon bruttopäästöt olivat yhteensä 233 538 kg/a COD Mn, 742 kg/a fosforia, 14 94 kg/a typpeä ja 94 599 kg/d kiintoainetta. Nettopäästöt olivat 54 kg/a fosforia, 8 965 kg/d typpeä sekä 84 319 kg/d kiintoainetta. Päästöt olivat muutoin edellisvuotta pienemmät, mutta kiintoaineen bruttopäästöt olivat samalla tasolla kuin vuonna 212 ja kiintoaineen nettopäästöt olivat suuremmat kuin vuonna 212. Kiintoainekuormituksen laskennassa käytettävä taustapitoisuus muuttui vuonna 213, mikä osaltaan vaikuttaa vuoden 213 nettopäästöihin suurentavasti. Turvetuotantoalueiden päästöihin vaikuttavat oleellisesti koko tarkkailukauden hydrologiset olosuhteet. Kuvassa 4 on esitetty Oulujoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden kesäajan bruttopäästöt, turvetuotannon kokonaispinta-alat ja Pohjois-Pohjanmaan tuotantosoiden kesäajan keskivalumat vuosina 26 213. Oulujoen alaosan turvetuotannon, taajamien ja erillislaitosten kuormitusta vertaillaan Ahma Ympäristö Oy:n laatimassa Oulujoen alaosan yhteistarkkailuraportissa. Copyright Pöyry Finland Oy

14 Taulukko 11 Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna 213 (1.11.212-31.1.213). Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tark- Bruttokuormitus Nettokuormitus tuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Hanhineva Vapo Oy 59.171 22 22 E 2 528 1 185 1 54 7,5 124 1 419 Itäsuo Vapo Oy 59.231 11 11 121 K 11 57 19 479 2 92 8,9 218 2 377 Keisarinsuo - Timonsuo Vapo Oy/ Timoni Oy 59.163 62 62 S 7 242 28 535 4 967 21 361 4 621 Korentosuo Vapo Oy 59.153 175 14 189 K 16 58 21 698 1 433 8,4 382 8 Pehkeensuo Vapo Oy 59.221 159 24 183 K 19 59 3 1 118 4 346 7,6 554 3 22 Pelsonsuo (osa) (KAI) Vapo Oy 59.172 8, 48 56 E 6 585 25 55 3 994 19 346 3 678 Tunturisuo Vapo Oy 59.163 64 64 K 7 698 116 589 3 76 11 437 2 771 Niskansuo (KAI) Vapo Oy 59.253 38 3, 41 E 5 581 19 357 2 951 14 238 2 715 Niskansuo (KAI) Vapo Oy 59.261 28 2 228 E 31 222 5 1 427 6 83 29 88 4 982 Isosuo, Vaala Vapo Oy 59.267 56 2, 58 K 6 393 24 262 911 19 136 654 Petäikönsuo Turveruukki Oy 59.174 76 47 122 E 14 542 53 1 84 8 396 39 739 7 712 Miehonsuo I Turveruukki Oy 59.144 9 6,7 97 K 1 851 41 787 6 81 31 523 6 287 Turvesuo Turveruukki Oy 59.144 87 3, 9 E 12 292 42 787 6 5 32 525 5 979 Kapustasuo Turveruukki Oy 59.252 75 16 91 S 9 721 37 719 6 11 28 459 5 584 Kanasuo Turveruukki Oy 59.131 119 5,9 126 E 17 19 58 1 95 9 47 44 731 8 322 Haara-Torvisuo Turveruukki Oy 59.155 136 27 164 E 22 256 75 1 425 11 769 57 951 1 825 Miehonsuo II Turveruukki Oy 59.144 2 4,1 24 E 3 163 5,8 153 76 3,6 96 644 Konnansuo Turveruukki Oy 59.141 32 32 K 4 171 12 336 1 954 1 272 1 824 Latvasuo Utajärvi Turveruukki Oy 59.232 92 92 S 11 243 25 588 3 417 15 338 2 875 Hautasuo (osa) Turveruukki Oy 59.142 4,1 22 26 E 3 292 12 226 1 697 9,5 155 1 556 Latvasuo S.Kinnunen 59.232 43 43 E 5 56 19 388 3 67 14 266 2 824 Ruostesuo A.Haataja 59.231 4 4 E 5 445 18 349 2 879 14 233 2 648 Tuotantosuot yhteensä 1 553 19 329 1 92 225 158 624 13 478 91 49 428 8 59 81 449 Kuntoonpanosuot yhteensä 68 68 8 38 118 615 3 19 112 455 2 87 Vesistöalue yhteensä 68 1 553 19 329 1 97 233 538 742 14 94 94 599 54 8 965 84 319 212 129 1 635 228 1 993 343 918 929 19 936 93 465 676 13 286 68 548 211 89 1 651 237 1 978 237 952 571 12 53 79 574 414 8 424 63 465 Copyright Pöyry Finland Oy

15 CODMn Tuotantokauden keskivaluma kg/d l/s km 2 Kok.P Tuotantokauden keskivaluma kg/d l/s km 2 1 4 25 4, 25 1 2 1 8 6 4 2 2 15 1 5 3,5 3, 2,5 2, 1,5 1,,5 2 15 1 5 27 29 211 213, 27 29 211 213 Kok.N Tuotantokauden keskivaluma kg/d l/s km 2 6 25 5 2 4 15 3 2 1 1 5 27 29 211 213 Kiintoaine Tuotantokauden keskivaluma kg/d l/s km 2 35 25 3 2 25 2 15 15 1 1 5 5 27 29 211 213 ha 2 5 2 1 5 1 Turvetuotantoalueiden kokonaispinta-ala Oulujoen vesistöalueella 5 27 28 29 21 211 212 213 Kuva 4 Oulujoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden kesäajan päästöt ja turvetuotannon kokonaispinta-alat sekä Pohjois-Pohjanmaan tuotantosoiden kesäajan keskivalumat vuosina 27 213. Copyright Pöyry Finland Oy

5 VESISTÖTARKKAILU 16 5.1 Vesistöalueen kuvaus Oulujoen alaosan vesistöalueen pinta-ala on 3 2 km 2 ja järvisyys 3,2 % (Ekholm 1993). Alueen ylärajana on Oulujärven luusua ja alarajana Merikoski Oulujoen suulla. Koko Oulujoen vesistöalueen pinta-ala on 22 8 km 2, josta tarkkailualueen osuus on noin 13 %. Oulujoen suurimmat sivujoet ovat Sanginjoki, Muhosjoki, Kutujoki ja Utosjoki. Kuva 5 Oulujoen alaosan pintavesien ekologinen tila (lähde: Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma 21 215, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ympäristökeskukset 29). 5.2 Tarkkailun toteutus Vuonna 213 turvesoiden vesistötarkkailu koostui vuosittain toistuvasta tarkkailusta sekä alueellisesta tarkkailusta. Vuosittaisella tarkkailulla pyritään saamaan tietoa turvetuotannon vaikutuksesta alapuolisen vesistön yleiseen tilaan. Alueellisella tarkkailulla seurataan päästötarkkailussa olevien soiden vaikutusta veden laatuun soiden lähialueella. Tarkkailuohjelman mukaan vuosittaisen vesistötarkkailun neljältä näytepisteeltä tulee ottaa viisi näytettä, joista ensimmäinen talven alivirtaaman aikaan maaliskuun loppupuolella. Toinen näyte otetaan kevättulvan aikaan huhti-toukokuussa ja loput kolme heinä-, elo- ja syyskuussa. Vuonna 213 näytteet otettiin ohjelman mukaisessa aikataulussa. Näytteenoton ja analysoinnin toteutti Nab Labs Oy. Alueellisen vedenlaatutarkkailun havaintopisteitä oli vuonna 213 neljä kappaletta, joiden avulla selvitetään turvetuotannon alapuolisen vesistön veden laatua Poikajoessa (havaintopaikat Poi13 ja Po2) ja Tunturiojassa (havaintopaikat yp. ja ap.). Oulujoen Copyright Pöyry Finland Oy

yhteistarkkailuun kuuluvat havaintopisteet Kutujokisuulla (Kut2, OIVA-tietopalvelussa nimellä Kutujoki 15 Kut2) sekä Muhosjokisuulla (Mu, OIVA-tietopalvelussa nimellä Muhosjoki alapää) ovat yhteisiä turvetuottajien ja muiden tarkkailuvelvollisten kanssa, joten tässä yhteydessä on tarkasteltu tuloksia myös näiltä pisteiltä vuodelta 213. Lisäksi tähän raporttiin on otettu Miehon alueen (Turvesuo, Miehonsuo I ja II) alapuolinen vesistöpiste sekä soveltuvin osin ympäristöhallinnon tarkkailupisteet. Turvetuotantoalueiden vesistötarkkailun havaintopisteet ja niiden koordinaatit on esitetty taulukossa 12. Havaintopisteet on esitetty myös kartalla liitteessä 1. Taulukko 12 Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden vesistötarkkailun havaintopisteet vuonna 213 sekä pisteiden läheisyydessä sijaitsevat turvetuotantoalueet. Havaintopaikka Piste Koordinaatit Vesistöalue Turvetuotantoalue Vuosittainen tarkkailu Muhosjoki, Vilmikko Mu31 717321-345888 59.17 Pelsonsuo, Hanhineva, Petäikönsuo Utosjoki 83-tien silta Ut1 718565-347422 59.22 Itäsuo Kutujoki, keskiosa Kut14 717312-34934 59.26 Niskansuo Sanginjoki, 83-tien silta Sa 7284-343825 59.14 Miehonsuo, Turvesuo Alueellinen tarkkailu Poikajoki Muhosperä Poi13 7181742-346894 59.163 Tunturisuo, Keisarinsuo-Timonsuo Poikajoki yp. Poi2 717982-3473 59.163 Tunturisuo, Keisarinsuo-Timonsuo yp. Tunturioja ap. Tunturi ap 7178693-347533 59.163 Tunturisuo Tunturioja yp. Tunturi yp 7178184-347588 59.163 Tunturisuo 17 Miehonsuon tarkkailu Miehonoja, P4 P4 721674-3443724 59.144 Turvesuo, Miehonsuo I ja II Oulujoen yhteistarkkailu Muhosjoki, jokisuu Mu 71996-34524 59.161 Kutujoki, jokisuu Kut2 716635-3498 59.212 Ympäristöhallinnon näytteenotto Poikajoki alapää Poikajoki alapää 718448-3464 59.163 Tunturisuon ap Tunturisuon ap 717845-347124 59.163 Sanginjärvi Saj 71956-34856 59.152 5.3 Tarkkailun tulokset Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden vuosittaisten tarkkailupisteiden, alueellisten tarkkailupisteiden, Oulujoen yhteistarkkailupisteiden sekä Ympäristöhallinnon näytepisteiden veden laatu keskiarvona vuonna 213 on esitetty taulukossa 13 ja kokonaisuudessaan liitteessä 3. Copyright Pöyry Finland Oy

18 Taulukko 13 Oulujoen alaosan turvetuotantoalueiden vuosittaisten tarkkailupisteiden (Mu31, Ut1, Kut14, Sa), alueellisten tarkkailupisteiden, Oulujoen yhteistarkkailupisteiden (Kut2, Mu) ja ympäristöhallinnon tarkkailupisteiden keskimääräinen veden laatu vuonna 213. Klorofylli-A O2 kyll. ph S-joht. Kiintoaine Väriluku Kok. N NH4- N NO2,3- N Kok. P PO4-P COD Mn Rauta µg/l % ms/m mg/l mg Pt/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l Kutujoki 14 3,6 78 6,5 2,2 4,1 161 518 35 38 25 3,5 18 1 585 Kutujokisuu, Kut2 13 88 6,3 2,8 5,5 159 57 14 42 43 9,4 2 2 4 Utosjoki 83-tien silta, Ut1 9,1 83 6,6 4,2 6,5 256 738 52 93 43 17 25 3 38 Muhosjoki Vilmikko, Mu31,8 87 7,1 8, 11 178 943 133 333 51 38 12 4 133 Muhosjoki jokisuu, Mu 4,3 8 7,1 11 7,9 163 83 176 329 96 77 15 4 2 Poikajoki Muhosperä, Poi13* 81 7,1 8,5 16 211 1 138 25 31 127 93 18 3 975 Poikajoki yp, Poi2* 74 6,7 6,6 12 363 1 43 113 184 93 73 28 6 78 Poikajoki alapää** 85 7,2 5,7 45 18 1 1 2 24 14 11 23 5 Tunturioja ap* 84 7,2 1 27 152 1 453 468 49 227 17 12 5 1 Tunturioja yp* 84 7,1 1 3 146 1 617 458 45 253 197 12 6 4 Tunturisuon ap 7,3 11 77 3 97 1 463 18 348 39 22 8 525 Sanginjärvi, Saj 72 73 6,4 2,8 12 18 1 1 37 42 76 17 2 9 Sanginjoki 83-tien silta, Sa 5,9 79 6,2 4,2 9,1 35 98 42 75 62 33 37 3 735 Miehonoja, P4 6,5 9, 11 118 76 < 5 89 49 5 6 53 *ph-keskiarvo sisältää myös ylimääräisen ph-tarkkailun tulokset ** vain yksi näyte Kutujoki Kutujoessa vedenlaatua tarkkailtiin jokisuun läheisyydessä (Kut2) ja yläjuoksulla (Kut14). Kutujoen vesi oli lievästi hapanta, matalimmillaan ph oli 6, heinäkuussa jokisuun lähellä. Vesi oli tummaa, ja veden väriluvun ja kemiallisen hapenkulutuksen perusteella humuspitoista. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä, matalaa tasoa. Kiintoainesta vedessä oli verrattain vähän ja happipitoisuudet olivat pääosin hyvää tasoa. Kutujoen ravinnepitoisuudet olivat jonkin verran matalampia kuin muissa tutkituissa vesistöissä. Typpipitoisuudet olivat pääosin lievästi reheville vesille tyypillistä tasoa, ja pitoisuudet kasvoivat alavirtaan mentäessä. Fosforipitoisuudet olivat joen yläosalla lievästi reheville vesille tyypillistä tasoa, mutta jokisuun läheisyydessä pitoisuudet viittasivat rehevyyteen. Epäorgaanista typpeä esiintyi jonkin verran maalis-huhtikuussa, mutta kesäaikaan pitoisuudet olivat melko pieniä tai kokonaan alle määritysrajan. Fosfaattifosforia sen sijaan esiintyi jonkin verran myös kesällä. Klorofylli-a-pitoisuudet olivat yläjuoksulla karuille tai lievästi reheville vesille tyypillistä tasoa, mutta Kutujoen suun läheisyydessä pitoisuudet viittasivat runsasravinteisuuteen. Utosjoki Utosjoen vedenlaatua tarkkailtiin vuonna 213 joen suulla (Ut1). Joen vesi oli tummaa ja rautapitoista. Veden väriluvun, rautapitoisuuden ja kemiallisen hapenkulutuksen perusteella vesi oli humuspitoista. Veden ph oli pääosin neutraalin tuntumassa, mutta toukokuussa ph-arvo laski alle kuuden. Sähkönjohtavuusarvot olivat luonnonvesille tyypillistä matalaa tasoa, mutta maaliskuussa arvo oli hieman koholla. Kiintoainepitoisuus oli melko matala. Joen happipitoisuudet olivat hyvällä tasolla. Typpi- ja fosforipitoisuudet olivat reheville vesille tyypillistä tasoa. Epäorgaanista typpeä esiintyi melko runsaasti maaliskuussa ja jonkin verran myös toukokuussa, mutta kesällä pitoisuudet olivat pieniä. Fosfaattifosforia sen sijaan esiintyi jonkin verran myös kesällä. Klorofylli-apitoisuus oli heinäkuussa karulla ja elokuussa rehevällä tasolla. Copyright Pöyry Finland Oy

Muhosjoki, Poikajoki ja Tunturioja Muhosjoen valuma-alueella näytteitä otettiin Tunturiojasta (Tunturi yp ja ap), joka laskee Poikajokeen (Poi2, Poi13). Poikajoen vedet virtaavat Muhosjokeen, josta näytteitä otettiin paikoilta Mu31 ja Mu. Lisäksi ympäristöhallinto otti näytteitä Tunturisuon alapuolelta (Tunturisuo ap) ja yhden näytteen Poikajoen alaosalta (Poikajoki alapää). Vesi oli kaikilla muilla näytepisteillä neutraalia tai hieman emäksisen puolella, mutta poikajoen yläpuolisella pisteellä hapanta. Poikajoen pisteillä (Muhosperä ja Poikajoki yp) sekä Tunturiojan pisteillä (Tunturi yp ja ap), seurattiin ph:ta tihennetysti vuoden 213 aikana. Tarkkailun tulokset ovat liitteenä 3.3. Vesi oli kaikilla valuma-alueen näytteenottopaikoilla tummaa ja rautapitoista. Kemiallinen hapenkulutus vaihteli pisteittäin jonkin verran, mutta kaikkiaan veden väriluvun, kemiallisen hapenkulutuksen ja rautapitoisuuden perusteella vesi oli kaikilla pisteillä humuspitoista. Happipitoisuudet olivat muutoin hyvällä tasolla mutta Poikajoen yläpuolisella pisteellä tyydyttävää tasoa. Sähkönjohtavuusarvot olivat Muhosjoen valumaalueella hieman koholla verrattuna muihin tarkkailupisteisiin. Kiintoainetta esiintyi vedessä kaikilla näytteenottopaikoilla, mutta pitoisuudet olivat korkeita etenkin Tunturiojassa, Tunturisuon alapuolisella pisteellä ja Poikajoen alapään pisteellä. Fosforia ja typpeä esiintyi runsaasti kaikilla Muhosjoen valuma-alueen näytteenottopaikoilla. Ravinnepitoisuudet olivat rehevällä tai ylirehevällä tasolla. Muhosjoen klorofyllia-pitoisuudet viittasivat jokisuulla lievään rehevyyteen ja yläjuoksulla jopa karuihin olosuhteisiin. Veden tumma väri ja kiintoaineen määrä todennäköisesti rajoittivat levätuotantoa. Sanginjärvi ja Sanginjoki Vuonna 213 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tarkkaili Sanginjärven vedenlaatua huhti-, kesä-, elo- ja syyskuussa. Sanginjärven vesi oli tummaa ja lievästi hapanta, ja sähkönjohtavuusarvot olivat alhaisia. Veden happipitoisuus oli muutoin hyvä, mutta maaliskuussa happea oli vähän. Kiintoainepitoisuudet olivat melko korkeita, 7,4 21, mg/l. Ravinnepitoisuuksien perusteella järvi oli rehevä, ja epäorgaanisia ravinteita esiintyi keväällä runsaasti. Klorofylli-a-pitoisuudet olivat hyvin korkeita, 66 75 µg/l. Sanginjärvestä saa alkunsa Sanginjoki, jonka vedenlaatua tarkkailtiin vuonna 213 jokisuulla (Sa). Joen vedenlaatu oli samankaltainen kuin Sanginjärvessä. Jokivesi oli hapanta, ja toukokuussa ph oli alhainen (5,6). Happipitoisuudet olivat heinäkuussa tyydyttävällä ja muutoin hyvällä tasolla. Vesi oli tummaa ja rautapitoista. Kiintoainetta esiintyi jonkin verran, ja suurimmillaan pitoisuus oli maaliskuussa. Sähkönjohtavuusarvo oli hieman koholla maaliskuussa, mutta muuten arvot olivat luonnonvesille tyypillistä, matalaa tasoa. Ravinteita vedessä oli runsaasti, ja epäorgaanisia ravinteita esiintyi runsaasti keväällä. Klorofylli-a-pitoisuus oli heinäkuussa karulla tasolla ja elokuussa rehevällä tasolla. Miehonoja Miehonsoiden ja Turvesuon alapuolisen Miehonojan vedenlaatua tarkkailtiin vuonna 213 Miehonojan pisteellä P4. Miehonojaan ohjataan Miehonsoiden ja Turvesuon kuivatusvedet sekä tuhkanläjitysalueen vedet, ja ojaan tulee myös metsäojitusalueen vesiä. Miehonojan tulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 3.2. Miehonojan veden rautapitoisuuden ja kemiallisen hapenkulutuksen perusteella vesi oli humuspitoista. Veden ph oli pääosin hieman hapan (6,6 6,7), mutta heinäkuussa pharvo laski alemmas (6,). Sähkönjohtavuusarvot olivat suurempia kuin Utosjoessa ja 19 Copyright Pöyry Finland Oy

Kutujoessa, mutta samalla tasolla kuin Muhosjoessa. Kiintoainepitoisuus vaihteli välillä 8-18 mg/l. Typpi- ja fosforipitoisuudet olivat reheville vesille tyypillistä tasoa. 2 5.4 Veden laadun kehitys kyll.% 1 Veden laadun kehitystä Oulujoen alaosan turvesoiden vuosittaisilla vesistötarkkailupisteillä on havainnollistettu kuvissa 6 ja 7 tarkkailupisteiden analyysitulosten vuosikeskiarvojen avulla. Happitilanne 8, ph 9 8 7 6 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 µg/l 12 1 8 6 4 2 167 µg/l Kok.P 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 µg/l 16 14 12 1 8 6 4 2 Kok.N 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Sanginjoki Sa Utosjoki Ut1 Muhosjoki Mu31 Kutujoki Kut14 Kuva 6 Veden happitilanne, ph ja ravinnepitoisuudet vuosikeskiarvoina 1995 213. Copyright Pöyry Finland Oy

mg Pt/l 4 35 3 25 2 15 1 5 ms/m 1 8 6 4 2 Väri 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Sähkönjohtavuus 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 mg/l 35 3 25 2 15 1 5 ms/m 45 4 35 3 25 2 15 1 5 59 mg/l Kiintoaine 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 COD Mn 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 21 Sanginjoki Sa Utosjoki Ut1 Muhosjoki Mu31 Kutujoki Kut14 Kuva 7 Veden väriarvo, sähkönjohtavuus, kiintoainepitoisuus sekä happea kuluttavan aineksen määrä (COD Mn ) vuosikeskiarvoina 1995 213. Vedenlaadussa ei vuonna 213 tapahtunut suuria muutoksia aikaisempien vuosien tilaan verrattuna. Happitilanne parani kaikilla muilla paitsi Kutujoen pisteellä viime vuoteen verrattuna. Happitilanteessa on kuitenkin nähtävillä laskeva trendi kaikilla neljällä tarkkailupisteellä. Vuosina 29 ja 211 Kutujoen kokonaisfosforipitoisuudet olivat tarkkailujakson yleiseen tasoon verrattuna korkeita, mutta vuonna 212 213 keskimääräinen pitoisuus laski. Muhosjoen kokonaisfosforipitoisuus oli vuonna 213 alhaisempi kuin muutamaan vuoteen, mutta pitoisuus oli silti rehevällä tasolla. Muutoin fosforipitoisuuksissa ei ole nähtävillä kehityssuuntia. Sanginjoessa veden ph-arvo, väriluku ja kemiallinen hapenkulutus ovat vaihdelleet enemmän kuin muilla pisteillä. Kiintoaine- ja fosforipitoisuusarvot ovat vaihdelleet voimakkaasti Muhosjoessa vuosien varrella. Muhosjoen ja Sanginjoen vesi on ravinteikkaampaa, kiintoainepitoisempaa ja sähkönjohtavuusarvo on suurempi kuin Utosjoen ja Kutujoen vedessä. Liitteessä 4 on esitetty taulukoituna keskimääräinen veden laatu Oulujoen alaosan alueen vuosittaisilta vesistötarkkailupisteiltä ja Oulujoen yhteistarkkailun vesistötarkkailupisteiltä sekä Sanginjärven tarkkailupisteeltä vuosilta 1995 213. Copyright Pöyry Finland Oy

6 TURVETUOTANNON PÄÄSTÖJEN VAIKUTUKSET VESISTÖSSÄ 22 6.1 Vedenlaatutulosten vertailu Taulukossa 14 on vertailtu tarkkailusoilta lähteneen veden laatua lähivesistöpisteiden veden laatuun kesällä heinä-syyskuussa 213. Taulukko 14 Keskimääräinen veden laatu Oulujoen alaosan tarkkailusoilla heinä-syyskuussa 213 sekä soiden läheisillä tarkkailupisteillä vastaavana ajankohtana. Havaintopiste / suo ph COD Mn Kok. P PO 4 -P Kok. N NO 23 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l MUHOSJOKI Muhosjoki Mu31 7,5 11 5 36 845 325 37 45 11 Poikajoki Poi2 6,9 38 115 89 96 34 45 81 16 Keisarinsuo-Timonsuo 6, 31 71 12 22 Tunturioja yp. 7,4 1 145 115 765 15 19 4 17 Tunturisuo 6,3 9 114 19 664 86 75 28 7, Tunturioja ap 7,3 1 155 114 745 15 175 45 16 Tunturisuon ap. 7,3 9 135 17 59 17 11 135 19 Poikajoki Poi13 7,3 21 16 12 95 17 125 44 19 Poikajoki alapää*** 7, 23 14 11 11 24 2 5 45 Muhosjoki Mu 7,1 18 89 65 82 272** 79 44 8,3 UTOSJOKI Latvasuo (pvk1) 5,8 27 13 3 463 < 5 25 133 2, Latvasuo (pvk2) 6,3 17 18 2 393 < 5 7 31 1,7 Itäsuo 6,4 37 56 32 1111 5 149 29 5,2 Pehkeensuo 6,9 2 17 6 54 9 19 2533 3,3 Utosjoki Ut1 6,9 25 43 15 64 < 5 6 315 6,1 KUTUJOKI Kapustasuo (pvk) 5,6 19 16 4 66 36 115 15 4,7 Kutujoki Kut14 6,8 13 32 < 2 475 15 27 125 3,5 Isosuo, Vaala* 6,2 32 59 49 832 5 85 265 3,2 Kutujoki Kut2 6,3 19 54 1 52 11** 6 255 7,6 SANGINJÄRVI Korentosuo 6,3 39 3 9 856 9 21 1533 2,6 Sanginjärvi Saj 6,5 78 5 1135 < 5 7 23 15 SANGINJOKI Miehonsuo I 7, 3 41 17 1117 6 253 533 7,3 Miehonoja P4 6,4 52 93 51 12 < 5 73 5967 9,5 Konnansuo la 6,2 33 62 42 184 < 5 124 8 5,9 Sanginjoki Sa 6,4 46 5 21 915 < 5 11 385 8,2 * Osa Isosuon vesistä johdetaan Kutujokeen ja osa Hyrynpuroon. **Laskettu NO2 + NO3 *** vain yksi näyte Muhosjoki Vuoden 213 tarkkailusoista Keisarinsuo-Timonsuon ja Tunturisuon valumavedet laskevat Poikajoen kautta Muhosjokeen. Keisarinsuo-Timonsuolta lähtevät kuivatusvedet olivat heinä-syyskuussa selvästi happamampia kuin Muhosjoen valuma-alueen vesistöpisteiden vesi (Taulukko 14). Keisarinsuo-Timonsuolta lähtevässä vedessä oli enemmän typpeä ja kiintoainetta kuin ympäröivissä vesistöissä. Fosforipitoisuus oli rehevällä tasolla, mutta silti pienempi kuin suurimmalla osalla Muhosjoen alueen vesistöpisteistä. Copyright Pöyry Finland Oy

Myös Tunturisuolta lähtevä vesi oli happamampia kuin Muhosjoen valuma-alueen vesistöpisteiden vesi. Tunturisuon veden kemiallinen hapenkulutus oli pieni verrattuna vesistöpisteisiin ja myös kiintoainetta ja typpeä oli vähän. Fosforipitoisuus oli suurempi kuin Muhosjoessa mutta pienempi kuin Tunturiojassa ja Poikajoessa. Muhosjoen vedenlaatu oli fosforin, typen, happea kuluttavan aineksen ja kiintoaineen suhteen parempi kuin Poikajoen vedenlaatu. Typpeä Muhosjoessa oli suunnilleen saman verran kuin Poikajoessa. Muhosjoen yläosalla vedessä oli vähemmän fosforia, ph oli emäksisempi ja kemiallinen hapenkulutus oli pienempi kuin jokisuulla. Yläjuoksulla vedessä oli kuitenkin enemmän typpeä ja kiintoainetta kuin jokisuulla. Rautapitoisuus pysyi samalla tasolla. Utosjoki Utosjokeen laskevat tarkkailusoista Latvasuon, Pehkeensuon ja Itäsuon vedet. Turveruukin Latvasuolta (pvk1) lähtenyt vesi oli huomattavasti happamampaa kuin alapuolisella Utosjoen pisteellä Ut1. Ravinne-, rauta- ja kiintoainepitoisuus olivat selvästi pienempiä ja kemiallinen hapenkulutus samalla tasolla kuin Utosjoen pisteellä. Latvasuolta (pvk2) lähtenyt vesi ei ollut niin hapanta kuin pvk1:ltä lähtenyt vesi, mutta silti selvästi happamampaa kuin Utosjoen vesi. Ravinne-, rauta- ja kiintoainepitoisuus sekä kemiallinen hapenkulutus olivat selvästi pienempiä kuin Utosjoen pisteellä. Pehkeensuon veden laatu oli muutoin lähellä Latvasoiden veden laatua, mutta rautapitoisuus oli selvästi suurempi. Itäsuolta lähtenyt vesi oli hieman happamampaa kuin alapuolisella Utosjoen pisteellä. Ravinnepitoisuudet ja kemiallinen hapenkulutus olivat selvästi suurempia ja rauta- ja kiintoainepitoisuus samalla tasolla kuin Utosjoen pisteellä. Kutujoki Kutujoen valuma-alueella olivat tarkkailussa Kapustasuo ja Isosuo (Vaala). Vesistötarkkailupisteet sijaitsivat Kutujoen keskiosalla (Kut14) sekä Kutujoen suulla (Kut2). Sekä Kapustasuon että Isosuon kuivatusvesien ph oli alhaisempi kuin Kutujoen phtaso. Kapustasuolta lähtevässä vedessä oli enemmän happea kuluttavaa ainesta, typpeä ja rautaa kuin alapuolisella Kutujoen pisteellä Kut 14. Isosuolta lähtevässä vedessä oli puolestaan enemmän happea kuluttavaa ainesta, typpeä, fosforia ja rautaa kuin alapuolisella Kutujoen pisteellä Kut 2. Valumavesissä oli melko vähän kiintoainetta. Ammoniumtyppeä lähti turvetuotantoalueilta melko runsaasti alapuolisen Kutujoen ammoniumtyppipitoisuuksiin verrattuna. Sanginjärvi ja Sanginjoki Vuoden 213 tarkkailusoista Korentosuon, Miehonsuon ja Konnansuon valumavedet laskevat Sanginjokeen. Korentosuon ph oli hieman happamampi ja ammoniumtyppipitoisuus suurempi kuin Sanginjärvessä, mutta muutoin Korentosuolta lähtevän veden laatu oli parempi kuin Sanginjärven vedenlaatu. Miehonsuolta lähtevien kuivatusvesien veden laatu oli parempi kuin alapuolisen Miehonojan veden laatu. Vain ammoniumtyppipitoisuus oli korkeampi kuin Miehonojassa. Miehonsuolta lähtevän veden ph oli myös korkeampi kuin Miehonojassa. Konnansuolta lähtevän veden ph oli hieman happamampi kuin Sanginjoen ph. Konnansuolta lähtevässä vedessä oli pienempi kemiallinen hapenkulutus ja kiintoainepitoisuus kuin Sanginjoen pisteellä Sa. Muutoin kaikki Konnansuon pitoisuudet olivat suu- 23 Copyright Pöyry Finland Oy