HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja
|
|
- Aino Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008
2 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO SÄHKÖNJOHTOKYKY VEDEN HAPPAMUUS VÄRILUKU KOKONAISFOSFORI ORTOFOSFAATTI KOKONAISTYPPI AMMONIUMTYPPI HAPPIPITOISUUS KEMIALLINEN HAPENKULUTUS (CODMN) KIINTOAINE HYGIENIABAKTEERIT JOHTOPÄÄTÖKSET... 9 LÄHTEET... 10
3 3 1 JOHDANTO Mäntsälän Hunttijärven eteläisen laskuojan vedenlaadun seuranta toteutettiin Näytteenottokertoja oli kolme; 6.3, 24.4 ja 1.7. Viimeisellä näytteenottokerralla, , maa oli vettynyt lähipäivien runsaiden sateiden vuoksi. Myös itse ojan vedessä oli silmin havaittavissa hiukkasia. Näytteiden tulokset poikkeavatkin huomattavasti muista näytteenottokerroista. Raportissa on vertailun vuoksi esitetty kahden muun Hunttijärveen laskevan ojan vedenlaatutuloksia vuodelta Bakteerinäytteet vietiin tutkittavaksi Hyvinkään kaupungin laboratorioon, muut laboratoriotutkimukset analysoitiin Hyvinkään Laurean laboratoriossa. Vedenlaadunseurannan ohjauksesta vastasi lehtori (FL) Rauni Varkia. Koulun laboratoriossa analyyseja oli tekemässä opiskelijat Helena Muttilainen, Lasse Kumpulainen ja Heidi Rantala. 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY Sähkönjohtokyky ilmaistaan lyhenteellä ms/m. Se kertoo veteen liuenneiden suolojen määrän. Suomen sisävesissä sähkönjohtokyky on yleensä 5-10 ms/m. (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, 2004a.) Sähkönjohtokyky mitattiin ojan näytteenottopisteeltä sähkönjohtokykymittarilla. Maaliskuun sähkönjohtokyvyksi mitattiin 8,21 ms/m ja huhtikuun sähkönjohtokyky oli 8,04 ms/m. Nämä tulokset siis vastaavat Suomen sisävesien keskimääräisiä tuloksia. Heinäkuun mittaustulos on huomattavasti suurempi kuin edellisten mittauskertojen, sähkönjohtokyky oli silloin 24,8 ms/m. Ennen heinäkuun näytteenottoa oli ollut runsaita sateita ja maa oli vettynyt. Ojan vesi oli kauttaaltaan pienten hiukkasten sotkemaa. Huuhtouman mukana tulleet orgaaniset ainekset vapauttavat hajotessaan ioneja ja sähkönjohtavuus kasvaa. Sähkönjohtokyky ms/m 8,21 8,04 24,8 Järvisillanojan sähkönjohtavuus oli suurimmillaan 37,7 ms/m syyskuussa 2006 ja alhaisimmillaan 11,8 ms/m maaliskuussa Avojärvenojan sähkönjohtokyky oli suurimmillaan 16,7 ms/m joulukuussa 2006 ja alhaisimmillaan 6,2 ms/m helmikuussa 2007.
4 4 3 VEDEN HAPPAMUUS Veden happamuutta kuvataan ph-asteikolla, joka kertoo kuinka paljon vedessä on vapaita vetyioneja. Suomen vesistöjen ph-arvo on yleensä 6-7 välillä, eli ne ovat lievästi happamia. (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, 2004b.) Ojan ph-taso mitattiin näytteenottopaikalla vesinäytteestä ph-mittarilla. Ojan ph-taso on pysynyt melko tasaisena koko näytteidenottojakson aikana. Maaliskuun ph oli 6,40, huhtikuun 6,93 ja heinäkuun 6,49. ph 6,40 6,93 6,49 Järvisillanojan ph vaihteli hieman läpi vuoden. Korkein ph-arvo oli 7,08 heinäkuussa 2007 ja alhaisin 6,56 tammikuussa Avojärvenojan ph pysyi samana koko syksyn (6,95) ja vuoden alusta ne alkoivat hieman vaihdella. Korkein ph-arvo oli 7,22 kesäkuussa 2007 ja alhaisin arvo oli 6,47 maaliskuussa VÄRILUKU Veden väri ilmoitetaan yksiköllä mg Pt/l. Suomen vesistöt ovat tyypillisesti humuspitoisia ja humusaineet antavat vesistöille ominaisen ruskean värin. Keskimäärin Suomen vesistöjen väriluku on 51 mg Pt/l. (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, 2004c.) Vesinäytteen väriluku mitattiin laboratoriossa komparaattorilla. Maaliskuun väriluvuksi mitattiin 20 mg Pt/l ja huhtikuun tulos oli 25 mg Pt/l. Näiden tulosten perusteella oja oli lievästi humuspitoinen. Heinäkuun mittauksissa väriarvoksi saatiin 150 mg Pt/l. Veden värin ohjearvojen mukaan se luokiteltaisiin erittäin humuspitoiseksi. Väriarvoa oli luultavasti nostanut runsaiden sateiden mukanaan tuomat huuhtoumat. Väriluku
5 5 Järvisillanojan väriluku oli syyskuusta 2006 kesäkuuhun 2007 välillä mg Pt/l. Heinä- ja elokuussa väriluvut olivat huomattavan suuria, heinäkuussa 1000 mg Pt/l ja elokuussa 500 mg Pt/l. Avojärvenojan korkeimmat väriluvut olivat huhti- ja elokuussa 2007, jolloin väriluku oli 200 mg Pt/l. Maaliskuussa 2007 väriluku oli alhaisimmillaan, se oli 50 mg Pt/l. Eteläisen laskuojan väriluvut olivat maalis- ja huhtikuun osalta pienempiä kuin Avojärven- ja Järvisillanojan lukemat. Vain Heinäkuun tulokset kohosivat yhtä korkeisiin lukemiin. 5 KOKONAISFOSFORI Fosforipitoisuuden mittayksikkö on µgp/l. Luonnontilaisissa karuissa vesissä kokonaisfosforipitoisuus on alle 10 µgp/l ja pitoisuuden kohotessa lähelle 20 µgp/l leväntuotanto lisääntyy selvästi. Yli 50 µgp/l sisältävät vedet luokitellaan erittäin reheviksi. (Oravainen, 1999.) Kokonaisfosforin määritys tehtiin SFS EN 1189 standardin mukaan. Maaliskuussa kokonaisfosforipitoisuus oli niin matala, että tulos jäi alle määritysrajan. Huhtikuun tulosten mukaan oja luokiteltaisiin lievästi reheväksi. Heinäkuussa kokonaisfosforipitoisuus oli kohonnut huomattavasti ja rehevyysluokitus nousi erittäin rehevään. Runsaiden sateiden mukana tullut huuhtouma on lisännyt kokonaisfosforin määrää. Kokonaisfosfori µgp/l alle määritysrajan 26,0* 12,0 * eri näytteet samalta päivältä 76,17 Järvisillanojan kokonaisfosforipitoisuus oli välillä µgp/l. Heinäkuussa 2007 pitoisuus kohosi poikkeuksellisesti, jolloin arvo oli 400 µgp/l. Avojärvenojan fosforipitoisuus oli välillä µgp/l, lukuun ottamatta huhtikuun 2007 tulosta, jolloin pitoisuus oli 260 µgp/l. 6 ORTOFOSFAATTI Ortofosfaatin mittayksikkö on µg/l. Ortofosfaatti tarkoittaa kokonaisfosforin liuennutta osaa, joka on sellaisenaan levästölle käyttökelpoinen. Suomen vesistöissä Ortofosfaatin määrä on yleensä vähäistä. (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, 2004d.) Ortofosfaatin määrityksessä käytettiin SFS EN 1189 standardia. Eteläisen laskuojan ortofosfaatin määrä on pysynyt matalana kaikilla tutkimuskerroilla.
6 6 Ortofosfaatti µg/l 4,54* 5,35 6,96** 2,96 8,22 * rinnakkaisnäyte ** eri näytteet samalta päivältä Korkeimmat ortofosfaattipitoisuudet sekä Järvisillanojassa (992,5 µg/l) että Avojärvenojassa (606,7 µg/l) mitattiin elokuussa Pääasiassa Järvisillanojan ortofosfaattipitoisuudet vaihtelivat välillä µg/l. Avojärvenojan pitoisuudet olivat yleensä alle 100 µg/l. 7 KOKONAISTYPPI Kokonaistypen mittayksikkö on µgn/l. Suomen luonnontilaisten kirkkaiden vesistöjen typpipitoisuus on keskimäärin µgn/l. Humuspitoisissa vesissä typpeä on µgn/l. Typpeä voi olla jopa yli 1000 µgn/l hyvin ruskeissa vesissä. (Oravainen, 1999.) Eteläisen laskuojan kokonaistyppipitoisuudet ovat suuria koko mittauskauden aikana. Kokonaistyppi µgn/l Järvisillanojassa korkeimmat pitoisuudet olivat marraskuussa 2006 (3900 µgn/l) ja heinäkuussa 2007 (3800 µgn/l). Touko- ja kesäkuussa 2007 typpipitoisuudet olivat alimmillaan alle 1000 µgn/l. Avojärvenojan typpipitoisuudet olivat suurimmillaan marraskuussa 2006 (8200 µgn/l) ja joulukuussa 2006 (7800 µgn/l). Kesäkuussa 2007 pitoisuus oli alhaisimmillaan, se oli 200 µgn/l. 8 AMMONIUMTYPPI Ammoniumtyppi on vesien tuotannon kannalta hyvin keskeinen ravinne. Luonnonvesissä ammoniumtyppeä on keskimäärin 0,03-0,3 mg/l. Jos ammoniumtypen määrä ylittää arvon 1 mg/l, pitoisuus viittaa jätevesipäästöihin. (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, 2004e.) Ammoniumtypen määrityksessä käytettiin Hach-menetelmää. Menetelmässä oli tapahtunut systemaattinen virhe, jonka syytä ei ole pystytty selvittämään. Testimittausten avulla on las-
7 7 kettu kerroin, jolla alkuperäiset tulokset on laskettu uudelleen ja korjattu. Uudet tulokset ovat siis verrannollisia toistensa kanssa, mutta ovat matalampia kuin alkuperäiset. Sekä maaliskuun että huhtikuun vesinäytteiden ammoniumtyppipitoisuus oli 0,06 mg/l. Heinäkuun ammoniumtyppipitoisuus oli korkeampi. Määritetty arvo oli silloin 0,3 mg/l. Todennäköisesti sateista johtunut huuhtouma on huuhtonut typpeä lähialueelta ojaan. Kaikilla mittauskerroilla pitoisuudet olivat luonnonvesien keskimääräistä tasoa. Ammoniumtyppi mg/l 0,06 0,06 0,3 Järvisillanojan ammoniumtyppipitoisuus vaihteli välillä 0,07 0,56 mg/l ja Avojärvenojassa pitoisuus vaihteli välillä 0,12 0,64 mg/l. 9 HAPPIPITOISUUS Veteen liuennut hapen määrä ilmoitetaan mg/l. Happipitoisuuksia vertailtaessa on huomioitava myös happikyllästysaste, joka ilmaistaan prosentteina. Veden happipitoisuus riippuu monista tekijöistä mm. lämpötilasta, ilmanpaineesta ja veden biokemiallisista prosesseista. Happipitoisuus on yleensä talvisin suurempi, koska kylmä vesi pystyy sitomaan itseensä enemmän happea. Happea kuluttavat myös kasvien ja eläinten hengitys sekä bakteerien hajotustoiminta. (Särkkä, 1996, ) Maaliskuussa ja huhtikuussa happipitoisuus on pysynyt lähes samana ja happipitoisuus on hyvä. Heinäkuussa happipitoisuus on laskenut huomattavasti. Happipitoisuuden syynä on runsas humuspitoisuus. Happiprosentti 93,6 93,6 46,2 Happiluku mg/l 12,80 11,78 4,5 Suurimmillaan Järvisillanojan ja Avojärvenojan happipitoisuudet olivat helmikuussa 2007, jolloin se oli lähellä 18 g/l. Happiprosentti oli silloin n. 120 %. Alhaisimmillaan happipitoisuus on
8 8 ollut ojissa syyskuussa 2006 sekä heinä- ja elokuussa 2007,jolloin pitoisuudet ovat olleet alle 8,0 g/l. 10 KEMIALLINEN HAPENKULUTUS (CODMN) Vesistöissämme CODMn-arvo on yleensä mg/l 02. Kirkkaissa vähähumuksisissa vesissä arvo on alle 4 mg/l 02. Kyse ei ole vielä huomattavasta humuspitoisuudesta, jos CODMn -arvo on alle 10 mg/l 02. (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, 2004f.) Tulokseen voivat vaikuttaa myös muut hapen kulutusta aiheuttavat asiat, kuten esim. jätevedet ja metsätalous. Maaliskuun mittauksen tulokseksi saatiin 1, 29 mg/l 02 ja huhtikuun tulos oli 3,84 mg/l 02. Näiden tulosten perusteella oja luokiteltaisiin vähähumuksiseksi. Heinäkuussa CODMn-arvo oli kohonnut huomattavasti. Arvo silloin oli 26 mg/l 02. Runsas humuspitoisuus ja sateista johtuva huuhtouma ovat syynä suuren kemiallisen hapenkulutuksen arvoon. COD 1,29 3,84 26 Avojärvenojan kemiallinen hapenkulutus vaihteli välillä 6-15 mg/l 02 ja Järvisillanojan vaihtelu oli välillä 5,5-15 mg/l KIINTOAINE Kiintoaineen määrä ilmoitetaan muodossa mg/l. Kiintoainepitoisuuden hyvän ja välttävän raja-arvo on 8 mg/l ja sisävesien kiintoainepitoisuuden suositusarvo on EU:n kalastusdirektiivin mukaan alle 25 mg/l. (Lehtinen & Salmi, 2005, 18.) Maaliskuussa ja huhtikuussa kiintoainepitoisuus jäi alle hyvän ja välttävän raja-arvon. Heinäkuussa pitoisuus oli noussut huomattavasti. Kovat sateet ovat huuhtoneet maa-ainesta ja lisänneet kiinto-aineen määrää heinäkuun näytteenottokerralla.
9 9 Kiintoaine mg/l 3,368 4,4 88 vedessä ylim. pohja- ja pintasakkaa Kiintoainepitoisuudet vaihtelivat suuresti Järvisillanoja ja Avojärvenojan mittauksissa. Järvisillanojan pitoisuudet olivat 0-11,8 mg/l ja Avojärvenojassa 0-13,2 mg/l. 12 HYGIENIABAKTEERIT Suolistoperäisten bakteerien määrää ilmoitetaan lyhenteellä pmy/100 ml, mikä tarkoittaa pesäkkeitä muodostavia yksiköitä 100 millilitrassa vettä. Yleisluokituksen mukaan erinomaisessa laatuluokassa suolistobakteereja on alle 10 ja hyvässä laatuluokassa pmy/100 ml. (Suomen ympäristökeskus, 2006.) Maalis- ja huhtikuussa vesinäytteissä ei ollut havaittavissa lainkaan hygieniabakteereja. Heinäkuun vesinäytteessä sekä suolistoperäisiä enterokokkeja että E. coli-bakteereja oli havaittavissa. Suolistoperäiset enterokokit pmy/100ml E.coli MPN/100ml Järvisillanojassa E. Colia oli välillä pmy/100 ml ja Avojärvenojassa kesä- ja elokuussa ei ollut lainkaan havaittavissa bakteereja, mutta heinäkuussa niitä oli 250 pmy/100 ml. Suolistoperäisiä enterokokkeja Järvisillanojassa oli välillä 5-14 pmy/100 ml ja Avojärvenojassa niitä oli välillä 6-48 pmy/100 ml. 13 JOHTOPÄÄTÖKSET Eteläinen laskuoja oli maaliskuun ja huhtikuun tulosten mukaan tasoltaan hyvä tai lievästi rehevöitynyt. Heinäkuun tulosten mukaan oja luokiteltaisiin erittäin rehevöityneeksi. Heinäkuun tuloksiin vaikuttivat näytteenottopäivää edeltäneet runsaat sateet. Maa oli vettynyt ja huuhtouman mukana ojan oli kulkeutunut runsaammin ravinteita valuma-alueelta. Kokonaistyppipitoisuudet olivat jokaisella näytteenottokerralla suuria.
10 10 Eteläisen laskuojan valuma-alue on pienempi kuin Järvisillanojan tai Avojärvenojan valumaalueet. Asutusta ja peltoja oli Eteläisen laskuojan valuma-alueella huomattavasti vähemmän kuin Järvisillan- ja Avojärvenojan valuma-alueilla. Näytteenottopisteen vieressä oli hakkuualue, joka saattaa osaltaan vaikuttaa huuhtouman mukanaan tuomien ravinteiden määrään. LÄHTEET Lehtinen, N. & Salmi, P Sykärinjärven vedenlaatu ja sedimenttianalyysi. Oravainen, R Opasvihkonen vesistötulosten tulkitsemiseksi. [WWW-dokumentti]. < kvvy.fi/cgi-bin/tietosivu_kvvy.pl?sivu=opasvihkonen.html>. (Päivitetty ). Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. 2004a. Sähkönjohtokyky. [WWW-dokumentti]. < (Päivitetty ). Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. 2004b. ph-arvo. [WWW-dokumentti]. < (Päivitetty ). Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. 2004c. Veden väri. [WWW-dokumentti]. < (Päivitetty ). Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. 2004d. Fosfaattifosfori. [WWW-dokumentti]. < (Päivitetty ). Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. 2004e. Ammoniumtyppi. [WWW-dokumentti]. < (Päivitetty ). Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. 2004f. Kemiallinen hapenkulutus. [WWW-dokumentti]. < (Päivitetty ). Suomen ympäristökeskus Suolistobakteerit vedenlaadun kuvaajina. [WWWdokumentti]. < (Päivitetty ). Särkkä, J Järvet ja ympäristö Limnologian perusteet. Gaudeamus: Tampere.
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotHUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA
LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Laurea Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Lasse Kumpulainen 3 SISÄLLYS JOHDANTO... 5 1 YLEISTÄ HUNTTIJÄRVESTÄ... 6 1.1 Hunttijärven valuma-alue... 8 1.2 Ojien valuma-alueet...
LisätiedotISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin
LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet
LisätiedotVANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU
19.7.216 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN MAIJANOJAN JA ORHINOJAN VEDEN LAATU 7.7.216 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Maijanojasta ja Orhinojasta otettiin
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin
29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016
LisätiedotOutamonjärven veden laatu Helmikuu 2016
.3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2016
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin
LisätiedotVihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016
26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Lapoosta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Työ perustuu
LisätiedotRENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014
Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,
LisätiedotKärjenlammin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012
LUVY/121 5.9.213 Tuomo Klemola Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tehtaankatu 4 A9 14 Helsinki ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 tutkimukset ja vertailu vuosiin 29, 211 ja 212 Sammatin Iso Ruokjärvestä
LisätiedotLahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016
8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016
LisätiedotKakarin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan
LisätiedotVANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU
22.8.2017 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN JA SEN SIVU-UOMIEN KYRÖNOJAN JA PÄIVÖLÄNOJAN VEDEN LAATU 17.7.2017 Vihdin puolelta Vanjokeen laskevasta kahdesta sivu-uomasta Kyrönojasta ja Päivölänojasta otettiin
LisätiedotValkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016
24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotVihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016
29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotVihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016
26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotLiite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä
Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA
LisätiedotPUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012
LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta
LisätiedotPERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007
PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila
LisätiedotLOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi
LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön
LisätiedotSammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus
24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.
LisätiedotHaukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015
1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen
LisätiedotVALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014
LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215
LisätiedotNäytteenottokerran tulokset
Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut
LisätiedotVEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )
VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet 2000-2016), Piilijoki suu (vuodet 2007-2016), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet 2000-2013) Aika Syvyys Yläsyvyys Alasyvyys Näytesyvyys Alkaliniteetti mmol/l
LisätiedotVihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016
28.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Komin vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Komista otettiin 20.7. ja 10.10.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.
LisätiedotSammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013
25.7.213 Lihavajärven Suojeluyhdistys Senja Eskman, Antero Krekola Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 29-213 Lihavajärven tuoreimmat näytteet otettiin heinäkuussa 213 järven suojeluyhdistyksen ja
LisätiedotBioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS
Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun
LisätiedotKUIVAKOLUN KAATOPAIKKA
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TOIVAKAN KUNTA KUIVAKOLUN KAATOPAIKKA Tutkimusraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.8.2017 P25062P004 Tutkimusraportti 1 (3) Pitkänen Alisa 17.8.2017 Sisällysluettelo
LisätiedotKatsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin
Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus
LisätiedotVihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu
27.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Huhmarissa sijaitsevasta Haukilammesta otettiin 20.7. ja 10.10.2016
LisätiedotSammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017
10.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Lihavan vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotVÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014
VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan
LisätiedotSammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014
7..1 Lohilammen kyläyhdistys Tiina Raukko Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 1 Lohilammen näytteet otettiin 7..1 kyläyhdistyksen ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteet
LisätiedotSammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016
29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.
LisätiedotPaskolammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotAli-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016
30.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa olevalta Ali-Paastonjärveltä otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotSäynäislammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan itäosassa sijaitsevalta Säynäislammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotHollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa
LisätiedotRuokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Vuotnaisissa sijaitsevan Ruokjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotKaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke
Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...
LisätiedotVeden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta
Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Anu Suonpää, Vihdin vesistöpäivä, 12.11.2016 Sisältö Erilaiset mittauskeinot ja välineet - Aistihavainnot - Laboratoriomittaukset - Kenttämittarit -
LisätiedotTahkolahden vedenlaadun koontiraportti
Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Anniina Le Tortorec Tuomas Pelkonen 10. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkolahti on osa
LisätiedotKaitalammin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin
LisätiedotKuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-18. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) tarkkailupisteet. 2 1.8.4.6 Äkäsjokeen laskevat purot Hannukaisen alueella Äkäsjokeen laskevien purojen vedenlaatua on tutkittu Hannukaisen
LisätiedotKIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja
6.3.2018 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2018 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 1.3.2018. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.
LisätiedotJäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016
Tutkimusraportti 121 / 2017 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Nenäinniemen puhdistamo Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Nab Labs Oy Arja Palomäki Sisällys 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA...
LisätiedotOlli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
LisätiedotKaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017
4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017
LisätiedotSAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016
Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus
LisätiedotKaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
1.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Valkärven eteläpuoli) veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Luoteisosassa sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017
LisätiedotTammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017
Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 11.12.2017 Johdanto Lammin biologinen asema selvitti Tammelan Jäni- ja Heinijärven sekä
LisätiedotKolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017
9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Kolmpersjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Kolmpersjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotKIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja
8.3.2017 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2017 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 28.2.2017. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.
LisätiedotKARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014
LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,
LisätiedotSelvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen
17.1.212 7.11.212 28.11.212 19.12.212 9.1.213 3.1.213 2.2.213 13.3.213 3.4.213 24.4.213 15.5.213 5.6.213 Laboratorion esimies Henna Mutanen 16.7.213 Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen
LisätiedotSYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 2016
VUOSIYHTEENVETO 8.4.27 SYSMÄN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Majutvesi) TARKKAILU 26 YLEISTÄ Sysmän kunnan viemäröinnin toiminta-alueen puhdistetut jätevedet johdetaan avo-ojaa pitkin Majutveden pohjoisosan
LisätiedotKATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014
Vesistöosasto/RO 13.5.214 Kirjenumero 417/14 Luoteis-Lopen Loma-Asukkaat ry c/o Leila Rajakangas Vanha Valtatie 1 B 4 425 KERAVA KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 214 1. JOHDANTO Kokemäenjoen vesistön
LisätiedotLasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN
Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN RAE -HANKE Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoima hanke. Hanke toteutetaan Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla aikavälillä
LisätiedotRAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630
RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta
LisätiedotKerklammen ja siihen laskevan puron veden laatu Lokakuu 2017
6.11.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Kerklammen ja siihen laskevan puron veden laatu Lokakuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Kerklammen ja järveen luoteesta Leikkilän suunnasta laskevan puron
LisätiedotSyvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017
11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan Syvälammen vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotJouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan keskivaiheilla sijaitsevan Jouhtenanjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan
LisätiedotViidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017
11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Hiidenveden Retlahden pohjoispuolella sijaitsevan pienen Viidanjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin
LisätiedotTURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU
TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU
LisätiedotSatakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula
Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat Kankaanpää 22.11.211 Heli Perttula Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tila -yksikkö, Vesien seuranta -ryhmä, Heli Perttula 22.11.211
LisätiedotAhmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
29.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Ahmoossa sijaitsevan Ahmoolammin vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotPienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Pienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan länsiosassa sijaitsevan Pienojanlammen vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotSammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017
10.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotHARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2017 JA 2018
HARTOLAN, HEINOLAN JA SYSMÄN VESISTÖTUTKIMUKSET VUONNA 2017 JA 2018 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 411/2018 Jennifer Holmberg ja Marja Anttila-Huhtinen TIIVISTELMÄ Hartolan, Heinolan
LisätiedotISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA
ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan
LisätiedotSAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY KUOLIMON VESISTÖTARKKAILU TALVELLA 2018
Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 498/18 14.3.2018 KUOLIMON VESISTÖTARKKAILU TALVELLA 2018 Kuolimon vesistötarkkailun talvinäytteet otettiin 14.2.2018. Veden kokonaislaadun
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.
LisätiedotLinkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018
Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Asta Laari RAPORTTI 2018 nro 863/18 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Tutkimusraportti
LisätiedotVÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015
VUOSIYHTEENVETO.. VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan
LisätiedotVÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015
VUOSIYHTEENVETO 1..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan
LisätiedotKETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA
KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010
LisätiedotKynnarträskin veden laatu Heinäkuu 2017
8.8.2017 Siuntion kunta, ympäristönsuojelu Kynnarträskin veden laatu Heinäkuu 2017 Siuntion Kynnarissa Tjusträskin itäpuolella sijaitsevan Kynnarträskin vesinäytteet otettiin 18.7.2017 Siuntion kunnan
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotIso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017
9.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Iso Heilammen veden laatu Helmi- ja heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Iso Heilammen vesinäytteet otettiin 21.2.2017 ja 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotJäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013
Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin
Lisätiedot1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely
JOKIohjelman raportti Ojavesiseuranta vuonna 218 1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely Ojavesiseuranta aloitettiin JOKIohjelman toiminta-alueella 17.4.218 ja viimeinen näytteenottopäivä oli 5.11.218.
LisätiedotHaukkalammen veden laatu Elokuu 2017
5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Haukkalammen veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella sijaitsevan pienen Haukkalammen vesinäytteet otettiin 3.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotVIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro
VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-7035 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen
LisätiedotKurkijärven laskupuron (Karjalohja) veden laatu elokuu 2018
31.10.2018 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Kurkijärven laskupuron (Karjalohja) veden laatu elokuu 2018 Lohjan läntisellä alueella Karjalohjalla sijaitsevan Kurkijärven laskevasta purosta otettiin vesinäytteet
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y
S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon
LisätiedotAnalyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012
1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen
LisätiedotWiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014
Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren
LisätiedotVIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro
VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 Raportti nro 639-17-7035 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen
Lisätiedotpeltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotVanjoki, Näkki havaintopaikka laskee Vanjokeen lännestä runsaat vajaa kaksi kilometriä Vanjärven alapuolella.
28.1.19 Ympäristönsuojelu, Vihti VANJOEN SIVU-UOMIEN VEDEN LAATU 16.7.18 Vihdin kunnan alueelta Jokikunnassa Vanjärven alapuolelta Vanjokeen sta sivu-uomasta Vanjoki, Näkki otettiin vesinäytteet 16.7.19.
LisätiedotMusta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017
5.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Musta-Kaidan veden laatu Elokuu 2017 Kovelonjärven eteläpuolella sijaitsevan Musta-Kaidan vesinäytteet otettiin 2.8.2017 Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotHaukiveden yhteistarkkailu talvi 2016
1 / 4 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 10.4.2016 Keski-Savon Vesi Oy Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen ympäristönsuojelultk
Lisätiedot