S Fysiikka IV (ES) Tentti RATKAISUT. 1,0*10 m. Kineettinen energia saadaan kun tästä vähennetään lepoenergia: 2

Samankaltaiset tiedostot
S Fysiikka IV (ES) Tentti

missä t on matkaan raosta varjostimelle kuluva aika. Jos suihkun elektronien liikemäärä x- sunnassa on p x,on min y0min 0min

S Fysiikka III (EST), Tentti

.) (b) Vertaa p :tä vastaavaa kineettistä energiaa perustilan kokonaisenergiaan. ( ) ( ) = = Ek

763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 1 Kevät 2014

Painopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1

S , Fysiikka IV (ES) Tentti

Nyt n = 1. Tästä ratkaistaan kuopan leveys L ja saadaan sijoittamalla elektronin massa ja vakiot

II.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

2.4 Pienimmän neliösumman menetelmä

Matematiikan tukikurssi

MATEMATIIKAN HARJOITTELUMATERIAALI

Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

8.4 Gaussin lause Edellä laskettiin vektorikentän v = rf(r) vuo R-säteisen pallon pinnan läpi, tuloksella

VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE Ratkaisut ja arvostelu

Esimerkki 8.1 Määritellään operaattori A = x + d/dx. Laske Af, kun f = asin(bx). Tässä a ja b ovat vakioita.

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ PISTEYTYSKOKOUS

10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA

Riemannin integraalista

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 9. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 9 () Numeeriset menetelmät / 29

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM) Laskuharjoitus 4 / vko 47, mallivastaukset

5 Epäoleellinen integraali

766328A Termofysiikka Harjoitus no. 12, ratkaisut (syyslukukausi 2014)

LYHYEN MATEMATIIKAN SIMULOITU YO-KOE 2 RATKAISUT

1240eV nm. 410nm. Kun kappaleet saatetaan kontaktiin jännite-ero on yhtä suuri kuin työfunktioiden erotus ΔV =

601 Olkoon tuntematon kateetti a ja tuntemattomat kulmat α ja β Ratkaistaan kulmat. 8,4 = 12. Ratkaistaan varjon pituus x. 14 x = 44,

Analyysi 2. Harjoituksia lukuihin 1 3 / Kevät Anna sellainen välillä ] 2, 2[ jatkuva ja rajoitettu funktio f, että

VEKTOREILLA LASKEMINEN

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

kx ) toiseksi alimman energiatilan aaltofuntio on . Osoita, että tämä funktio on aaltoyhtälön ratkaisu ja määrää sitä vastaava energian ominaisarvo.

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka

MS-A010{2,3,4,5} (SCI, ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

Käydään läpi: ääriarvo tarkastelua, L Hospital, integraalia ja sarjoja.

Matematiikan tukikurssi

11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS

Ristitulo ja skalaarikolmitulo

Neliömatriisin A determinantti on luku, jota merkitään det(a) tai A. Se lasketaan seuraavasti: determinantti on

b) (max 3p) Värähtelijän jaksonajan ja taajuuden välinen yhteys on T = 1/ f (++), eli

Johdatus reaalifunktioihin P, 5op

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA

5 ( 1 3 )k, c) AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja

= e on Schrödingerin yhtälön ratkaisu. ) on redusoitu massa. Aaltofunktio ψ

VEKTOREILLA LASKEMINEN

MITEN MÄÄRITÄN ASYMPTOOTIT?

Kvanttifysiikan perusteet 2017

6 Integraalilaskentaa

b) (max 3p) Värähtelijän jaksonajan ja taajuuden välinen yhteys on T = 1/ f, eli missä k on jousen jousivakio. Neliöimällä yllä oleva yhtälö saadaan

6 Kertausosa. 6 Kertausosa

Y56 Mikron jatkokurssi kl 2008: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 Mallivastaukset

Integroimistehtävät, 10. syyskuuta 2005, sivu 1 / 29. Perustehtäviä. Tehtävä 1. Osoita, että vakiofunktio f(x) c on Riemann-integroituva välillä

Riemannin integraali

Sarjaratkaisun etsiminen Maplella

R4 Harjoitustehtävien ratkaisut

TYÖ 30. JÄÄN TIHEYDEN MÄÄRITYS. Tehtävänä on määrittää jään tiheys.

2 Riemann-integraali. 2.1 Porrasfunktion integraali. Aloitetaan integraalin täsmällinen määrittely tutkimalla porrasfunktion integraalia.

Sinilause ja kosinilause

Analyyttiset funktiot ja integrointiteorian alkeita

Numeerinen integrointi

x k 1 Riemannin summien käyttö integraalin approksimointiin ei ole erityisen tehokasta; jatkuvasti derivoituvalle funktiolle f virhe b

lim + 3 = lim = lim (1p.) (3p.) b) Lausekkeen täytyy supistua (x-2):lla, joten osoittajan nollakohta on 2.

Integraalilaskenta. Määrätty integraali

TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN YLEISET LASKUPERUSTEET

Sisältö. Integraali 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 20

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 2 Kevät 2017

L 0 L. (a) Entropian ääriarvo löydetään derivaatan nollakohdasta, dl = al 0 L )

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO

A-Osio. Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä kaksi, joihin vastaat. A-osiossa ei saa käyttää laskinta.

TEHTÄVÄ 1. Olkoon (f n ) jono jatkuvia funktioita f n : [a, b] R, joka suppenee välillä [a, b] tasaisesti kohti funktiota f : [a, b] R.

2 Epäoleellinen integraali

1. Derivaatan Testi. Jos funktio f on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja x 0 ]a, b[ on kriit. tai singul. piste niin. { f (x) > 0, x ]a, x 0 [

Numeerinen integrointi.

Osallistumislomakkeen viimeinen palautuspäivä on maanantai

Aalto-yliopisto, Teknillisen fysiikan laitos PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet Harjoitus 5, mallivastaukset Syksy 2016

Mat Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 8

3 Integraali ja derivaatta

5 Riemann-integraali ANALYYSI B, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT Ala- ja yläintegraali

Matematiikan tukikurssi. Hannu Kivimäki

Määritelmä Olkoon C R m yksinkertainen kaari ja γ : [a, b] R m sen yksinkertainen parametriesitys, joka on paloittain C 1 -polku.

Analyysin perusteet kauppatieteilijöille P

1.1. Laske taskulaskimella seuraavan lausekkeen arvo ja anna tulos kolmen numeron tarkkuudella: tan 60,0 = 2, ,95

a = x 0 < x 1 < x 2 < < x n = b f(x) dx = I. lim f(x k ) x k=1

= a sanoo vain, että jonon ensimmäinen jäsen annetaan. Merkintä a. lasketaan a :stä.

sin θ θ θ r 2 sin 2 θ φ 2 = 0.

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 7: Integraali ja analyysin peruslause

4 Pinta-alasovelluksia

4 DETERMINANTTI JA KÄÄNTEISMATRIISI

Viikon aiheet. Pinta-ala

Reaalinen lukualue. Millainen on luku, jossa on päättymätön ja jaksoton desimaalikehitelmä?

9 A I N. Alkuperäinen piiri. Nortonin ekvivalentti R T = R N + - U T = I N R N. Théveninin ekvivalentti DEE SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

> 1. = lim. ja lisäksi oletetaan, että integraali b

MS-A010{2,3,4,5} (SCI,ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 7: Integraali ja analyysin peruslause

Digitaalinen videonkäsittely Harjoitus 5, vastaukset tehtäviin 25-30

Tee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Välivaiheet perustelevat vastauksesi!

4. Reaalifunktioiden määrätty integraali

7 Funktiosarjoista. 7.1 Funktiosarjojen suppeneminen

S Fysiikka III (Est) Tentti

Pintaintegraali. i j k cos(θ) sin(θ) 1. = r cos(θ)i r sin(θ)j + rk, r sin(θ) r cos(θ) 0 joten

Transkriptio:

S-11436 ysiikk V (ES) Tentti 175001 RATKASUT 1 Tutkittess pieniä kohteit on tutkimukseen käytettävien ltojen llonpituuden oltv yleensä enintään 1/10 os kohteen ulottuvuudest (esim hlkisijst) Lske trvittv llonpituutt vstv energi, kun tutkitn tomin ytimiä, joiden 14 hlkisij on 1, 0 *10 m j tutkimuksess käytetään ) fotonej, b) neutronej c) elektronej 15 Hluttu llonpituus on siis d /10 = 1,0*10 m ) otonin energi on 34 8 m 6,66*10 Js *,9979*10 hc s 10 E = hν = = = 1,986*10 J = 1,4GeV 15 1,0*10 m Kv (1p), oike vstus (1p) h b) Ainellonpituus sdn kvst p =, (1p) Kosk klssinen trkstelu nt lepoenergin nähden suuren rvon on lsku tehtävä suhteellisuusteori käyttäen Kokonisenergi sdn kvst: 4 h 4 10 n E = c p m c = c m c =,49 *10 J = 1,56GeV Kineettinen energi sdn kun tästä vähennetään lepoenergi: K = E mc 1,56GeV 0,944GeV = 616MeV Suhteellisuusteorin käytöstä (1p), tässä ei ole skotettu, vikk lepomss ei ole vähennetty c) Kuten b-koht, mutt nyt elektronin mssll lskettun Tuloksiksi sdn: 10 E = 1,9864*10 J = 1,4GeV, K = E mc 1,4GeV Oikeist b) j c) kohdn vstuksist (p) Alumiinille kriittinen rj-llonpituus, jot suuremmill llonpituuksill fotoelektronej ei irto, on 33nm Lske ) irroitustyö (eli työfunktio), b) fotonin llonpituus, jot vstv pysäytysjännite on,00v rronneen elektronin energi on fotonin energi- työfunktio Sähkökentän elektronille tekemä työ on jännitteen olless pysäytysjännite, sm kuin elektronin liike energi, eli siis sdn: Ue = hν Φ i (p) ) Rjtjuudell ν c on pysäytysjännite U=0 Tällöin yhtälö muuntuu muotoon: c 19 Φ i = hν = h = 5,983*10 J = 3,73eV (Kvst 1p, oikest tuloksest 1p) b) Kun U=,0V sdn : 5,73eV 15,0 V * e= hν 3,73eV ν = = 1,3855*10 H (Kvst 1p) h

c = = 16nm (1p) ν emittoityvälle fotonille (1p) 3 Ajst riippumttomn Scrödingerin ltoyhtälön rtkisu on muoto y ( x) = Adb -x i jos - b x b j y ( x) = 0 jos x > b Millä todennäköisyydellä hiukknen on välillä 0, b /? Yleisesti on tpn normitt ltofunktio siten, että todennäköisyystiheyden integrli yli koko vruuden (tässä x-kselin) = 1 Kosk tässä hitu on rjoitettu liikkumn lueell - b x b smme normitusehdoksi b y ( x ) dx = 1 Sijoittmll nnettu ltofunktio sdn b d i d i b Ab x 4 4 5 dx A b b x dx Ab 1 1 - = - = - 1 H 3 5K = Rtkisemll tästä normitusvkio j vlitsemll se reliseksi, smme A = 15 16b 5 Lsketn seurvksi todennäköisyys, että hitu on välille 0, b / ntegroidn todennäköisyystiheys yli tämän osvälin: b/ b/ 0 d i d i Ab x 15 4 4 15 1 1 1 - dx= 5 b - b x dx = - 0 396 16b 16H 1 60K = 0 4 Trkstelln elektronitil, joss kulmliikemäärän kvnttiluku l = )Mikäon suureen L suurin rvo yksiköissä b) Mikä on suureen L suurin rvo yksiköissä? C) Mitkä ovt vektorin L j -kselin välisen kulmn mhdolliset rvot? ) Mgneettisen kvnttiluvun mhdolliset rvot ovt m l =-, -101,,, Suureen L = m suurin rvo on siis l b) Kulmliikemäärän itseisrvon määrää yksikäsitteisesti kulmliikemäärän kvnttiluku l Tässä l =, joten

L = ll 1f = 6 c) Vektorin L j-kselinvälinenkulmon HG KJ = H G f K J L rccos m rccos l m rccos l H L K = ll 1 6 Sijoittmll m l =-, -1, 01,, sdn q = 144 7, 114, 1 90 0, 65 9, j 35 3 stett vstvsti 5 Hppimolekyyli on luksi limmll mhdollisell värähtely- j rottiotsoll Tähän tsoon liittyvät kvnttiluvut ovt siis n = 0, l = 0, värähtelylle j rottiolle vstvsti Molekyyli bsorboi luksi fotonin, jonk energi on 019653 ev j siirtyy n = 1, l = 1 tsolle Sen jälkeen se emittoi fotonin, jonk energi on 019546 ev siirtyen tsolle n = 0, l = Määrää ) värähtelyn perustjuus j b) rottioon liittyvät hitusmomentti Rottiotilojen energit ovt E rot = ll 1f j värähelytilojen energit Evib = n 1 / fw 0 Absorptioss n= 0, l = 0Æ n= 1, l = 1f on rottioenergin muutos DErot = - = 11 1 0 j värähtelyenergin muutos DE vib = w 1 1/ - 1/ = w f f 0 0 Energin säilymislin perusteell bsorboituvn fotonin energi on yhtä suuri kuin rottioenergin j värähtelyenergin yhteenlskettu muutos (rekyylienergi voidn unoht ensimmäisessä pproksimtioss): DErot DEvib = w 0 = 0, 19653 ev (1) Emissioss n= 1, l = 1Æ n= 0, l = f rottio- j värähtelyenergioiden muutokset ovt vstvsti:

DE DE rot vib f f f f = 1-11 1 = = w 0 1/ - 1 1/ = -w 0 0 Energin säilymislist sdn nyt (elektronin energi pienenee fotonin energin verrn) DE rot DEvib = - w 0 = -0, 19546 ev () Yhtälöistä (1) j () sdn yhtälöpri, jost rtkisemll 14 w 0 =,98 10 rd / s -46 3 = 1,95 10 kgm 6 Ajtelln hiln yksikkökopin pisteisiin sijoitetuiksi smnkokoiset kovt pllot Näiden viemän tilvuuden suhde yksikkökopin tilvuuteen on täyttösuhde () Lske täyttösuhde timnttirkenteelle (b) Osoit, että timnttirkenteess tetredrisidosten välinen kulm (ns tetredrikulm) on 109 8 Oheinen kuv esittää timnttihiln yksikkökoppi j tomien sijinti yksikkökopiss ) Pllot ovt kosketuksiss kuution päälävistäjällä Olkoon R pllon säde 3 8R R= = 4 3 Täyttösuhde on Kuv 1 4 3 4 3 8 π R 8 π R 3 3 4π 3 π 3 Q = = = = 0,34 3 3 3 8 R 88 16 3 3 3 b) Lähinpurietäisyys ro on kuution päälävistäjän neljännes: r o = 4

Sivutson lävistäjän puoliks on o = Kuvst smme 1 o 4 sin α = = = ro 3 3 4 α 109,47 = 109 8 16