Monialaisella palveluyhteistyöllä jatkopolkuja työpajojen asiakkaille

Samankaltaiset tiedostot
Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

UUTTA VAHVISTUSTA ASIAKASOHJAUKSEEN

Nuorten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän tapaaminen Liikkujan polku -verkosto

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen ( ) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

Helsingin kaupunki Esityslista 8/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja


Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Vastuukäyttäjän tehtävät

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Liikkujan polku -verkosto

Etunoja lasten, nuorten ja perheiden tukemisessa edellyttää monialaista yhteistyötä ja johtamista. - Mihin se voi kaatua?

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

me-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta.

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

Uutta vahvistusta palveluohjaukseen keskittämisen ja kehittämisen keinoin Hämeenlinnan ikäihmisten asiakasohjausyksikkö ja IKÄPALO hanke

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN

Kärkihanke 1 Palvelut asiakaslähtöisiksi (PASI) Palvelusetelikokeilu -osahankkeen laajennus Sitra Vuokko Lehtimäki, hankepäällikkö, STM

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy

Palvelujen tuottaja ja toinen sopijaosapuoli on Eteva kuntayhtymä

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Yhteenveto Päivä liitossa päivästä

Nuorten tuki-hanke ja avoin ammattiopisto. Hanna Nuutinen, Tero Vornanen ja Kristiina Sallinen

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata

Lausuntopyyntökysely

Taloussuunnittelu ja seuranta suhteessa lapsi- ja nuorisopolitiikan tietotarpeisiin Armi Tauriainen Talousarviopäällikkö

7. KRIISIT JA SELVIYTYMINEN URHEILIJAN ELÄMÄSSÄ

Arvioinnin kohteena ovat: Oman työn suunnittelu Työn kokonaisuuden hallinta Laatutavoitteiden mukainen toiminta

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen kehittäminen Savon koulutuskuntayhtymässä Tuloksia ja käytäntöjä

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015

Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistaminen

A ryhmä. Ryhmä Mitä muuttaisitte nykyisessä lastensuojelun työssä / millainen lastensuojelun työn tulisi olla vuonna 2023

Nuorten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän verkostotapaaminen Liikkujan polku -verkosto

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE

VALMA-KOULUTUS AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALMENTAVA KOULUTUS

Asiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi.

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Tutustumme Kokoomukseen

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

TOIMINTASUUNNITELMA 2013

3. Riittääkö Tilaajavastuusta saatava raportti sieltä saatavien tietojen osalta ja katsooko tilaaja sen sieltä suoraan tässäkin vaiheessa?

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Vapaaehtoistoiminnan johtaminen. Saara Jäämies Salo

Urheillen terveyttä seurassa -tapaaminen Liikkujan polku -verkosto

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto ry. Maistuva ammatti -hanke Hankkeen kesto LOPPURAPORTTI Dnro 2089/325/2011

Esimerkkejä elävästä elämästä

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta

Johdanto laadullistamismoduuliin. 1. koulutuspäivä

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

Alueellisten aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen tilanne kysely

KAIKKI ALKAA TIEDOSTA TULOKSELLISTA DIGITAALISESTI OHJAAVAA UUSIOKÄYTTÖÄ MAANRAKENTAMISEEN

Aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden kuntoutuskurssit

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio

Etelä-Savon OHJAAMO asioiden keskustelu Nro #3

SYVENTÄVÄ KÄYTÄNNÖN HARJOITTELU - OPINTOKIRJA

Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2015 Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen Mielenterveys- ja

L KAUPUNGINKANSLIA LOPPURAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI INNOVAATIORAHASTO

Välkky-hanke. Työvalmennus ja työnetsinta Päätösseminaari. Työvalmennuksen ja työnetsinnän hyvät käytännöt sekä niiden jalkauttaminen

Urheillen terveyttä seurassa -tapaaminen Liikkujan polku -verkosto

3) Kehitetään omaishoidontukea

NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLLON YHTIÖITTÄMISPALVELUT TARJOUS BDO OY

Pois syrjästä hankkeen kehittämispäivä

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista.

Ystävän apuri. Palveluihin ohjaamisen opasvihko ikäihmisen ystävälle. Ystävätoiminnan alueellisen tuen kehittämisprojekti 2012-

Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi

KR-Tukefin Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

Lapuan kaupunki. Lapuan kaupungin strategia. Luonnos Säännöt ja ohjeet nro. Hyväksytty: Voimaantulo:

Spectrum kokous , Sturenkatu 2a, Helsinki

Tommi Pekanoja Ensihoidon kenttäjohtaja

Opinpaletin koulutustarjonta

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JOHDANTO TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ PIDÄMME TÄRKEÄNÄ ETTÄ

Muistio. - aikataulu. Merja Ruotsalainen, projektipäällikkö

Nuorten ja aikuisten harrasteliikunta - teemaryhmän tapaaminen Liikkujan polku -verkosto

Transkriptio:

Mnialaisella palveluyhteistyöllä jatkplkuja työpajjen asiakkaille Orivesi 25.4. 2014 Tekemällä ppii -hanke Ism Phjantammi Tmi Phjantammi ism@phjantammi.fi 050 5613426

Hankkeista ppia Tausta tälle esitykselle n timintani Pirj Oulasvirta-Niirasen Ssiaalikehityksessä vetämässä Rajanylittäjät hankkeessa, rahitus Lapin ELYkeskus Tarkemmin www.ssiaalikehitys.cm, jssa julkaisu Etsivä nuristyö ja nurten työpajatiminta mnialaisessa palveluyhteistyössä (2013) http://www.ssiaalikehitys.cm/uplads/rajanylittajat_raprtti.pdf Tmi Phjantammi 2014

Agenda 25.4. Mnialainen palveluyhteistyö Verkttumisesta ja mnialaisesta palveluyhteistyöstä Pajapalvelut lleet aina sa palveluketjua, mitä uutta mnialaisessa palveluyhteistyössä? Ei vain lähettämistä, vaan tisten vahvuuksista löytyviä mahdllisuuksia, jaettua palveluhjausta ja palvelututanta Mitä yhteistyöhön sallistuminen edellyttää pajatiminnalta? Valmentajien yhteistyön kehittäminen ja pajan sidsryhmäyhteistyön palapeli Pajapalvelujen kehittäminen: sa muiden palvelujen kehittämistä: Hyötyjinä asiakkaat, kunnat, työhallint Jatkplun rakentaminen alkaa pajalle hjaamisesta: pajapalvelujen tunnettuus Osapulten yhteistyövalmius hjaamisesta palvelututantn Miten kehittää hjausta pajajakslta eteenpäin? Työhallinnn ja kunnan yhteistyön tavitteista Tmi Phjantammi 2014

Verkstelämän klme vaihetta Verkstkkukset I vaiheessa, kmmunikaatin vahvistaminen: Tiednkulku vahvistaa krdinaatita, käsitys tisten palveluista tukee palveluhjausta. Verkstkkukset II vaiheessa, reagidaan tietihin: Verkstt areena käsitellä esille tulevia ngelmia ja mahdllisuuksia. Verkstissa viritellään yhteistyötä ad hc, tisten vahvuuksia hyödynnetään palvelujen kehittämisessä, tehdään yhteistyötä. Kahden- ja klmenkeskisesti ludaan uusia timintatapja Verkstkkukset III vaiheessa: verkstssa hjataan palvelujen tavitteelliseen kehittämiseen. Verkstssa työstetään yhteiset yleiset tavitteet verksttyölle. Osapulet tunnistavat rlinsa tavitteiden tteutuksessa. Palvelujen kehittämiselle ludaan kunnallinen / seudullinen alusta timia. Tmi Phjantammi 2014

Mnialaisen yhteistyön nnistumisen takeena Kunnan sisäinen yhteistyökulttuuri, viestittävä ja ppiva rganisaati - > Valmius ttaa ppia ja krdinitua itse saksi kknaisuutta tisten timinnan kautta Viestintä, kannattaa tuda esille man palvelun vahvuuksia, timinta-ajatus, miksi palvelu timii, mihin palvelutarpeeseen vastataan ja maa kehittämistyötä Viestitetään mia dtuksia ja käsityksiä mahdllisuuksista sekä esteistä ja puutteista - > Synnytetään mielikuvia dtuksista, jihin myös tiset vivat luda ratkaisuehdtuksia Verkstjen ja kunnan päärganisaatiiden suhteet selkeiksi, verkstille tunnistettava tehtävä ja rli: Välittyvätkö verkstn tudut asiat päätöksentekn? Psitiiviset kkemukset luvat intressiä käyttää verkstja kehittämistyössä Luvat valmiutta ja halua viestittää, tehdä alitteita, Valmiutta krdinitua ja kehittää maa timintaa Tmi Phjantammi 2014

Kun tunnetaan tisten palvelut, vidaan alkaa kehittää asiita yhdessä Vanhat timijat: Vaikka paikalliset palveluntuttajat tunnetaan: Tunnetaank palvelut? Asiakas hjataan yksikköön, kuten pajalle, tunnetaank palvelun sisältöjä, työntekijöiden tehtävänkuvia, mihin paja visi mukautua, js tiveet perusteltuja? Kun tunnetaan tisten ydinvahvuudet, miksi timinta tuttaa hyviä tulksia, nähdään, miksi mia asiakkaita vidaan hjata k. palveluun ja mistä silti tulisi varmistua, miten kehittää palveluja Syntyy ideita kehittää palveluhjausta ja maa timintaa tisia palveluja tukevaksi. Työntekijätasn keskinäinen reagiva yhteistyö n tärkeää. Sitä tukisi laajempi yhteinen tavitteenasettelu: Timijat tunnistavat, mitä tavitella paikallisessa timinnassa. Tmi Phjantammi 2014

Rakennerefrmit veruke jättää palvelut kehittämättä? Palveluyhteistyön kehittämisnäkymät vat sin kiinni ste- ja kuntarakenteiden refrmeissa sekä työhallinnn muutksissa, Asiakaspalvelu 2014 -agendassa. Epävarmuustekijöitä ja verukkeita riittää. Silti vidaan kehittää palveluyhteistyötä, jka n svitettavissa kaikkiin rakenteisiin. Rakennetaan yhteistyöpäämaa, se n resurssi. Kehitetään valmiuksia tunnistaa palvelutarve, räätälöidä palveluja, kehittää palveluhjausta, ryhmäpalveluja, seurantaa tai tapja tuttaa palveluja Sidsryhmäyhteistyöstä saadaan aineksia man timinnan kehittämiseen Yhteisissä verkstissa vidaan ennakida rakenteellisia murrksia, kehittämisen reunaehtja, mutta ne eivät le kehittämisen esteitä. Tmi Phjantammi 2014

Mnialaista palveluyhteistyötä Asiakastyön verkstt ja asiakaskhtaiset yhteistyöryhmät Palveluhjausta yhteistyössä, saattaen vaihtaen periaatetta syvennetään, yhteinen seuranta, vahvistetaan kpin ttamista aiemmin j tisen palvelusta alkaen, yhteistyössä vi syntyä uudenlainen tapa timia Asiakkaan ympärille yksilöllisesti räätälöityä palveluyhteistyötä, varmistetaan raamit yhteisin neuvtteluin tai spimuksin Työntekijöiden saamisen jakaminen, jaettu timintatapa: Knsultiva työte, maan työhön myös tisten saamista ja näkökulma Työparitiminta esim. ssiaalityön ja työhallinnn työntekijä tai etsivä ja yksilövalmentaja, vi synnyttää uudistuneita palveluja Jaettu yhteinen palvelututant eli Jaetun palvelun knsepti: Mnialainen yhdessä suunniteltu ja (sin) yhteisesti tutettu palvelu, jka vi lla samalla palveluhjausta, esim. typ-timinnassa tai ryhmätiminta yhteistyönä. Tmi Phjantammi 2014

Pajapalvelujen maa kehittämistä ja kehittämistä yhteistyössä Pajan: Resurssit ja tavitteet Pajavalmennuksen vahvuudet Ajantasainen infrminti palveluista Yhteistyövalmiudet Sidsryhmien palvelut ja asiakasvirrat timintaympäristönä Palvelujen vahvuudet ja valmius tarjta tukipalveluja Viestintä ja dtukset pajapalvelusta Yhteistyövalmiudet Miten pajan vahvuudet visivat hyödyttää sidsryhmien asiakkaita? Mikä käsitys sidsryhmillä n pajapalveluista? Tmi Phjantammi 2014

Pajan valmennussaaminen näkyy palveluyhteistyössä Palveluyhteistyön ydin vaiheessa I Työharjittelu pajalla asiakkuuden perustana Työnhjauksessa tunnistetaan asiakkaan vahvuuksia Työyhteisö ja ssiaalinen yhteisö Työvalmentajien henkilökhtainen saaminen palveluhjauksen perustana Palveluyhteistyön ydin vaiheessa II Työ- ja yksilö- ja ryhmävalmennus asiakkuuden perustana Palvelut pajalla asiakkaan palvelutarpeen mukaan, tunnistetaan erilaiset vahvuudet Pajalla n saamista tukipalvelujen hankintaan ja palveluhjaukseen Khdennettuja palveluja vaikka tettaisiin kaikki vastaan Ssiaalisen vimaantumisen yhteisö Valmiudet hakea yhteistyötahja laveammalla phjalla Tmi Phjantammi 2014

Pajapalvelujen tulksellisuuden ydin? Mikä n se ydinsaaminen, jnka varassa perinteisellä työpajalla saadaan aikaan tulksia? Työpajalla nurelle tarjtaan erityinen timintaympäristö: Työelämään nähden tisenlainen työharjittelun ympäristö Ssiaalinen yhteisö, jka eraa kaveripiiristä, kdista, irrallisuuden tilasta Kuluun nähden tisenlainen ppimisen ympäristö Työelämäsääntöjen pettelu työyhteisön kaltaisessa tilanteessa. Asiakas ttaa haltuun maa tekemistään ja timintaansa työtilanteissa Kulun sääntöjen rikkjasta tulee pajalla (malla tavallaan) yhteisön jäsen. Itsetunt vahvistuu ja tapahtuu ssiaalista vimaantumista Asiakkaalle tarjtaan mahdllisuus harkita uudelleen tilannettaan työ- ja yksilövalmentajien ja muiden asiakkaiden kanssa -> ssiaalisen vimaantumisen yhteisö Valmentajien tehtävänä n hulehtia siitä, että yhteisö n vimaannuttava Tmi Phjantammi 2014

Pajalla tarvetta yhteistyöhön, kska se elää asiakasvirrista Pajatiminta n mnien mielikuvien peittämä palvelu. Paja tunnetaan yksikkönä, mutta pajapalveluja ei kuitenkaan tunneta riittävän hyvin Käytetäänkö pajapalveluja siten kuin pajan näkökulmasta lisi mahdllista? Eri timialilla ei tiedetä, mihin paja taipuu, mitä yksilöllisiä ratkaisuja lisi justavasti aikaan saatavissa Miten paja visi kehittää maa timintaansa yhteistyöllä? Yhteistyöhön ryhtyminen vi edellyttää myös pajan mien palvelujen kehittämistä, pajavalmentajien kulutusta, uusia käytäntöjä. Onk määräaikaisia työntekijöitä ja työvalmentajia kulutettu? Tmi Phjantammi 2014

Valmentajien tiimityö: myös työvalmentaja valmentaa Yksilövalmentajien tul n laventanut pajan palvelutarjntaa. Pajan ma palvelusaaminen --> Ssiaalisen vimaantumisen yhteisön kehittäminen. Vahvistaa valmiutta yhteistyöhön muiden palvelututtajien kanssa Pajalta dtetaan valmennuspalveluja. Ne tutetaan yksilö- ja työvalmentajan tiimityönä. Yksilövalmentaja tunnistaa asiakkaan kanssa palvelutarpeita Tisaalta työvalmentaja khtaa asiakkaan päivittäin työvalmennuksessa Työvalmentajien valmennuksellisen työn tunnistaminen -> Valmius timia yhteistyössä yksilövalmentajan kanssa Yksilövalmennuksen tavitteista infrmaatita työvalmentajille, mitä lisi hyvä tukea ja seurata Työvalmentajien hiljaista tieta valmentautumisesta yksilövalmentajille, tukisi palveluhjausta Yhteistyössä valmennustyön saamista välittyy työvalmentajille Tmi Phjantammi 2014

Palvelutarpeiden kirj näkyy pajayhteisössä Asiakkailla yksilölliset palvelutarpeet, palvelut pajalla yksilöllisiä, vaikka ryhmiä Pienessä kunnassa palvelutarpeiden kirj n pajatiminnassa humattava Haetaan erilaisia reittejä työelämään; ssiaalinen hyvinvinti edellyttää erilaisia palveluja, elämänhallinta; avataan kulutusplkua man saamisen phjalta Ssiaalisen vimaantumisen yhteisön rakentaminen ja ylläpit n yksilöllisen palvelun takeena: Saadaank rakennettua paja, jssa asiakas tuntee levansa ikeassa palvelussa? Eriyttämistä, mtivintia, asiakkaiden mien tavitteiden selkiyttämistä erilaisissa ryhmissä ja yksilöllisesti Valmentajat ssiaalisen vimaantumisen yhteisön rakentajina erilaisten asiakkaiden ja dtusten keskellä: Pajayhteisössä välittyvien tariniden prsessinti; asenteiden purkaminen ja vaihtehtisten tariniden välittäminen Työelämätarinat välittyvät työvalmennuksessa: työvalmennus Tmi Phjantammi 2014

Nurten palvelujen eriyttäminen kaikenikäisten pajalla Nurten dtukset tulevasta ja valmius lähteä eteenpäin, mat tarinat Ryhmä- ja tukipalveluja vidaan suunnata erikseen nurille, harrastuksiin hjaus, terveydenhulln tapaamiset, myös inft nuret mana ryhmänä Nurten tullessa työpulelle yksilö- ja työvalmentajien yhteinen keskustelu nuren kanssa pajajaksn tavitteista. Työvalmentaja tietää, miten tukea työvalmennuksella, mitä seurata. Työtehtävissä pitaan vanhemmilta pajalaisilta; valmentajat tukevat ja valvvat kisälliperiaatteen tteutusta, vältetään negatiivinen mallippiminen Kun nuri kkee levansa ikeassa palvelussa -> mtiivi hyödyntää palvelua, hakea mia mahdllisuuksia Odtuksia nurille suunnattujen pajapalvelujen salta? Nurille spivat työtehtävät? Kysytäänkö nurilta? Tmi Phjantammi 2014

Työpajjen näkemys tahista, jiden kanssa yhteistyön kehittäminen lisi ajankhtaista ( 2012) Peruskulut 3 Ammattikulut 6 Terveydenhult 10 Mielenterveystyö 7 Päihdehult 6 Tukiasunnt 7 Etsivä nuristyö 1 TE-timist 6 Ssiaalitimi ja TYP 7 Muu, mikä: mamu-työ 2 Tmi Phjantammi 2014

Työpajjen ppilaitsyhteistyöstä Työvalmentajat vastaavat näyttötöistä ja hyväksi luvun jaksista. Yhteistyö ammattialjen pettajien kanssa Työvalmentajien näyttötyövalmiuksien vahvistaminen Yksilövalmentajalla piskeluedellytysten tunnistaminen ja vahvistaminen, yhteistyö etsivien ja kuraattreiden kanssa, hyväksi lukujen suunnittelu Seinätön paja laajentaa pajan ammattippilaitsten yhteistyömahdllisuuksia. Aikuisppilaitkset pajille merkittävä resurssi, yhteistyö näiden ppilaanhjauksen ja etsivien kanssa, tuen varmistaminen, ettei kulku katkea Pajalta hankittava tdistus tai prtfli saamisesta tukisi kulutuksiin ja työelämään hakeutumista, Oppilaitkset eivät edellytä, mutta kulutusplulle mtivitaessa tärkeä Paja ppilaitsyhteistyössä ssiaalisen vimaantumisen tukena, itsetunnn vahvistamisen paikkana, tunnetaank sellaisena? Tmi Phjantammi 2014

Mielenterveys- ja päihdetyö Pajan asiakkaista mnella n myös mielenterveystyön asiakkuus tai vanha asiakkuus; tai n lääkitys, mutta asiakas ei tunnista asiakkuutta. Pajalla ei välttämättä tiedetä kenellä n mtt:n asiakkuus Tukipalvelujen varmistaminen pajan asiakkaille. Tukihenkilöt ja tukiasunnt myös pajapalvelun nnistumisen edellytyksenä Pajalla tarjtaan yleistä infrmaatita, keskustelu- ja kntaktimahdllisuuksia. Terveyskasvatuksen teeman sisällä terveydenhulln työntekijöiden alustuksia ja keskusteluja Pajan yhteistyö päihdetyön kanssa timivaa Orivedellä. Onk 18-25v. nurille erikseen päihdetyön palveluja? Mielenterveystyön kiski pajalle, neuvnta, vastaantt? Mitä dtuksia asiakkaiden palvelutarpeesta käsin lisi nähtävissä pajatiminnan ja mielenterveystyön tai päihdetyön yhteistyölle? Tmi Phjantammi 2014

Työpaja ja ssiaalitimi Pajan asiakkaista suuri sa n myös ssiaalitimen asiakkaita; vaikka työhallint varsinaisena lähettäjänä. Pajavalmennuksessa lisi tärkeä tuntea ssiaalitimen dtukset pajapalvelun käytölle, vastaavatk ne pajavalmennuksen käytäntöjä, pajan käsityksiä palvelujensa vahvuuksista? Onk ssiaalitimessa tieta valmennuskäytännöistä, mitä erilaisille asiakasryhmille vidaan tarjta, mihin suuntaan paja taipuisi ssiaalitimen dtusten mukaisesti? Viestintä ja Knsultiva työte kehittämiseen, yhdistetään saamista Lisäksi knsultiva työte asiakastyössä esim. asiakkaan hjaus pajan yksilövalmentajan ja ssiaalihjaajan sekä työhallinnn työntekijän kanssa; mahdllisesti etsivän kanssa Työhallinnn työntekijällä n hjauksen alkuvaiheessa merkittävä rli, tältä sin yhteistyötä tehdään j typ-ajatuksen mukaisesti Tmi Phjantammi 2014

Palveluhjaajia, yhteinen käsitys palveluhjauksesta? Terveydenhulln palveluhjaus Työhallinnn palveluhjaus Ssiaalitimen palveluhjaus Työpajan valmennus ja palveluhjaus Työtimintapaikat Kuntuttavat paikat Etsivän nuristyön palveluhjaus Tmi Phjantammi 2014

Ssiaalitimen palveluhjaus ja sidsryhmäyhteistyö Pitkäjänteinen palveluhjaus jatkuu asiakkaan tukena myös palveluihin ja työtimintapaikkihin sijituttaessa. Palveluhjauksesta vetvastuu ssiaalitimen palveluhjaajalla? Aktivintisuunnitelma vidaan laatia pajalla, palveluhjausvastuu? Ssiaalihjaajan ja pajavalmentajan vastuiden jakaminen pajalla ja työtimintapaikalla? Vastuut yhteistyön tteutumisesta työtimintapaikkjen kanssa; Vastuut asiakastyötä tukevasta keskinäisen infn kulusta, seurannasta k. palvelussa Asiakkaan kiinnstuksen selvittäminen jatkuu läpi palvelujen. Kulkeek viesti työtimintapaikilta hjaajille? Miten ssiaalitimi seuraa asiakkaiden pajajaksa, muita kuntuttavia timijita? Miten paja raprti pajajaksn kuluessa tapahtuvista muutksista, entä työtimintapisteet pajaa ja ssiaalityön palveluhjaajaa? Palveluyhteistyön timintatavat selkeiksi Tmi Phjantammi 2014

Asiakas mnialaisessa palveluhjauksessa Jatkuva palveluhjaus lu kuvan yhtenäisestä, yhdestä palvelusta: asiakas vi käsittää levansa samassa palvelussa tai palvelujen kknaisuudessa Palveluhjauksellisen tuen tavite: asiakas löytäisi mahdllisuutensa ja tavitteensa mnialaisen palvelutarjnnan perusteella Asiakas päätyy npeammin palveluun, jnka hän tunnistaa itselleen ikeaksi, tällöin asiakas mtivituu vahvemmin timintaan Palveluhjaus päättyy asiakkaan siirtyessä työhön tai kulutukseen, hjaus vähenee vaiheittain: Tuki työpaikilla rahallisen tuen lisäksi hjauksellista tukea, tarjlla myös työhönhjaajan palveluja? Yksilöllisesti tuki myös ammatilliseen kulutukseen siirryttäessä, esim. etsivän työ vi jatkua yhdessä ppilashulln kanssa Paja vi tutustuttaa ppilaitksen timintaan ja hjata ppilaitksen hjaamn ja ppilashultn Tmi Phjantammi 2014

Palvelutarpeeseen vastaava yhteistyö Mitä dtuksia timeentultukiasiakkailla n pajan suhteen? Miten vahvistaa asiakkaan realistisia dtuksia ja valmiuksia ttaa pajapalvelu vastaan? Miten tuttaa realistisia, dtuksia vastaavia palveluja? Työpajajakslla asiakas n muiden palvelujen tavitettavissa, pajajakssta vidaan tukipalveluilla kta mnipulisempi palvelu, jista asiakas valitsee Case: Asiakkaiden taustalla llut pitkä ssiaalitimen asiakkuus ja mielenterveyden tai päihteiden kanssa ngelmia: li henkilöitä, jtka eivät pystyneet pajalle eivätkä starttipajalle. Siksi paja li yhteistyössä mtt, päihdetyö, etsivä /yksilövalmentaja pienryhmän, timi 6 viikka, 4 h päivässä 3 kertaa viikssa, pajan tilissa. Palveluntuttavat jakivat yhdessä palvelun suunnittelun ja tteutuksen Jaettu palvelututant vi luda palvelutarvekartituksen, palvelujen ja palveluhjauksen jaksja. Jatk hyvinvinnin plulla asiakkaan selvittämien realististen tavitteiden phjalta Tmi Phjantammi 2014

Yhteistyöllä tutettuja palveluja erilaisille asiakasryhmille Ssiaalisen kuntutuksen ryhmä timii Orivedellä tavallaan jaettuna yhteisenä palvelututantna Työhönhjauksen vaiheeseen vastaavaa yhteistyötä? Yhteistyön tarvetta n, kska kunkin palvelutimijan man asiakaskunnan palvelutarpeiden kirj n laaja Ryhmätiminnan kehittämiseen yhteistyössä Asiakkaiden palvelutarpeet -- palveluaukt -- palvelujen tuttajien saaminen, resurssit yhteistyöhalu ja justavuus Mahdllisesti ryhmille timintaa eri timipisteissä, yhteistyössä 3.sektrin timijiden kanssa? Tmi Phjantammi 2014

Työllistämisen plkuja: kulutus ja työhallinnn välineitä Oppilaitkset, ml aikuiskulutus, keskeisiä työllistämisen plkuja, kaikenikäisten mtivinti niihin n tärkeää. Alle 3 kk:n ammatillisilta työllisyyskursseilta työllistyi 3 kk:ssa 1/3, 6-12 kk:n lähes pulet ja yli vuden kulutuksesta yli pulet. Kurssi tai tutkint työllistymisen edellytyksenä. Juuri suritettu tutkint, asiakkaan pitkän taustan merkitys vähenee, työpaikalla selvitetään: Onk asenne nyt khdallaan. Työhallinnlla käytettävissä urahjaus ja työllistymisplkua tukevia resursseja, vaikka henkilöstö vähenee n edelleen välineitä Onk muissa palveluissa valmiutta käyttää niitä? Miten hyödyntää paremmin? Ovatk työhallinnn palvelut työhönhjauksessa riittävät? Työhönhjaajan palvelut pajajaksn kuluessa vauhdittaneet sijittumista Työhönhjaan valinta, ei palkkatukityönä, tarvitaan ammattilainen: hjaustyön saaminen ja yritysten luttamus Tmi Phjantammi 2014

Yrityskntaktit Vidaank hyödyntää työhallinnn eri linjjen saamista yrityskntaktien lunnissa ja työhönhjauksen palveluissa, vaikka asiakas lähtöisin III linjalta? Elinkeinyhtiöt? Elinkeinasiamiehet? Knsultinti näiden kanssa, heidän näkemykset työllistämismahdllisuuksista Yrittäjäjärjestöjen hyödyntäminen kntaktien lumisessa Mitä infrmaatita visi yrittäjäjärjestöjen tilaisuuksissa välittää yrityksiin? Suraan inf suuriin yrityksiin? Osaamisesta dkumentti pajalta, lisi markkinitavissa yrityksille esim. yrittäjäjärjestöjen tilaisuuksissa, lehdissä Kuuluuk yrityskntaktien lunti pajavalmentajien työhön ja työaikaan? Laajempi paikallinen työllisyysstrategia aktivisi sapulia Frumi sapulten tapaamiselle, työllisyysryhmä? Tmi Phjantammi 2014