Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät 2

Samankaltaiset tiedostot
Luennon tavoite Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät

Luennon tavoite Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät

Luennon tavoite. Luennon sisältö. Käsitteistä. Ossi Rahkonen Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät

Sosioekonomiset tekijät ja terveys & Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät 1

Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät 2 Paino ja liikunta

Lääkäri ja potilaan ruokailutottumukset mitä tehdä ja miten DIABETEKSEN EHKÄISYTUTKIMUS. Uudet pohjoismaiset ravintosuositukset, luonnos 2012

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Seurantaindikaattorit

Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät 1

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

Terveelliset elämäntavat

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

9 Painonhallinta. Oppikirjan sivut 92-99

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä

Savuton sairaala auditointitulokset Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

TERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN SEKÄ NIIDEN MUUTOKSET KAINUUSSA VUOSINA 1996 JA 1999

Tupakoinnin vieroitus työterveyshuollossa

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

KANSALLINEN LIHAVUUSOHJELMA Seurantaindikaattorit

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen

Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys Henna-Riikka Seppälä 1

Tupakoinnin vähentämisen keinot

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä

Elintavat ja terveys (työelämän näkökulmasta)

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Alkoholi ja lihavuus. VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä Satu Männistö, dos., akatemiatutkija, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

Otto E. A. Hjelt ( ) Kurssin tavoite ja suoritustapa. LL / HLL tutkinto

L6 - PREVENT KURSSI ELINTAVAT TEEMAPÄIVÄ. Tupakasta vierotus Potilastapaus. Lehtori Tellervo Korhonen

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

#KAIKKITIETÄÄ MITEN PITÄISI SYÖDÄ VAI TIETÄÄKÖ?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Osaaminen osana työkykyä

Lasten ylipaino ja kasvunseurannan merkitys ylipainon ehkäisyssä Jarmo Salo, LT, lastentautien erikoislääkäri, THL

Vaikuttavaa elintapaohjausta terveyspisteissä- malli Satakunta

Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Tupakoinnin lopettamisen tuki suun terveydenhuollossa

Työterveyshuolto tupakoinnista vieroituksen tukena. Tarja Tuovila Työterveyshoitaja Forssan seudun Hyvinvointikuntayhtymä 9.12.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

Nuorten ja nuorten aikuisten ylipaino

Ryhmätapaamisten lukumäärän vaikutus onnistumiseen painonhallinnassa.

POTILAAN SAVUTTOMUUDEN POLKU Tupakoinnin ja nikotiiniriippuvuuden tunnistaminen tupakasta vieroituksen edistäminen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl

Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus

Lasten lihavuuden määrittely ja mittaaminen uudet suomalaiset lasten BMI-rajat. Neuvolapäivät Jarmo Salo

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemustietoa tule-terveydeksi. Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät

Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur. Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa

Suomalaisten tupakointi (15-64v)

Tavoitteet. Painonhallinta tukee terveyttä

Kuntien HYTE -toiminnan keskeisiä haasteita ja kehittämisen alueita

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia

Pienten lasten ylipaino ja sen mittaaminen. Kansanterveyspäivät Jarmo Salo

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Haavapotilaan ravitsemus

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Lasten ja nuorten lihavuus ja sen ehkäisy. Tiina Laatikainen, LT, professori, UEF ja THL

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Maksakokeiden viiterajat

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Väestörakenne, sosiodemografiset tekijät ja kansanterveys

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

POTILAAN SAVUTTOMUUDEN POLKU - Tupakointitottumusten kartoittaminen ja nikotiiniriippuvaisen potilaan hoitomalli

Transkriptio:

Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät 2 L2 Väestön terveys luentokurssi Ossi Rahkonen 26.9.2014 It is better to be healthy than ill or dead (Geoffrey Rose 1992) 1 Väestön terveys S2014 ohjelma 8.9. klo 13-15 BM LS 2 Väestönäkökulma terveyteen: Mitä? Miksi? Miten? Prof. OSSI RAHKONEN 11.9. klo 13-15 BM LS 3 Sosiodemografiset ja sosio-ekonomiset tekijät ja kansanterveys. OSSI RAHKONEN 12.9. klo 13-15 BM LS 3 Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät kansanterveyden haasteena I. OSSI RAHKONEN 25.9. klo 15-17 BM LS 1 Kuinka tehtiin tauti - esimerkkinä yliaktiivinen rakko ja Kuinka luodaan näyttöönperustuva hoitosuositus. Kliinisen epidemiologian dos. KARI TIKKINEN 26.9. klo 13-15 BM LS 2 Terveyskäyttäytyminen ja riskitekijät kansanterveyden haasteena II OSSI RAHKONEN kansanterveystieteen osasto 2 1

Väestön terveys S2014 ohjelma - 29.9. klo 12-14 BM LS 2 Seulonnat ja seulonnan epidemiologia. Dos. JANNE PITKÄNIEMI - 1.10. klo 8-10 BM LS 3 Terveys ja talous. Prof. emer. HARRI SINTONEN - 3.10. klo 8-10 BM LS 3 Psykososiaalisten tekijöiden haaste kansanterveydelle. Prof. MIKA KIVIMÄKI - 6.10. klo 8-10 BM LS 3 Työterveys - preventiota ja epidemiologiaa. Prof. KARI REIJULA - 10.10. klo 12-14 HI LS 1& HI LS 2 TENTTI / Luennot + kirja - Uusintatentti ma 24.11.2014 Klo 15 17 Hammasklinikka Ls 2 (Mannerheimintie 172, 2. krs) kansanterveystieteen osasto 3 Tupakka 2

Terveyden menestystarinoita Keuhkosyöpäkuolleisuus 1953-2005 Työikäisten tupakointi 1950-2011 80 60 40 20 22% 15% 0 1 - - - - - - - - 9 5 3 5 7 5 8 6 2 6 3 6 7 6 8 7 2 7 3 7 7 7 8 8 2 8 3 8 7 8 8 9 2 1 9 9 3 1 9 9 4 1 9 9 5 1 9 9 6 1 9 9 7 1 9 9 8 1 9 9 9 2 0 0 0 2 0 0 1 2 0 0 2 2 0 0 4 2 0 0 5 2011 5 Terveyden menestystarina? THL, AVTK 6 3

Nuorten aikuisten tupakointi päivittäin tupakoivien ikävakioidut osuudet (%) 18 29 -vuotiaista eri koulutusasteilla 60 50 % Miehet Naiset 40 30 20 10 0 Perusaste Keskiaste Ammatillinen korkeaaste Akateeminen korkeaaste Perusaste Keskiaste Ammatillinen korkeaaste Akateeminen korkeaaste Martelin T., ym., teoksessa Nuorten aikuisten terveys. KTL:n julkaisuja B7/2005 7 Tupakointi astman vaikeuden mukaan 2001 & 2004 Miehet Naiset Lievä 12 % 11 % Lievä 8 % 10 % Keskivaikea 19 % 22 % Keskivaikea 13 % 19 % Vaikea 22 % 28 % Vaikea 16 % 22 % 2004 2001 2004 2001 8 (Timo Klaukka/luento 9.11.2006) 4

Tupakkaepidemian neljä vaihetta 9 Edelleen miljoona tupakoijaa!! Vähän koulutettujen tupakointi hyvin yleistä Miesten ja naisten tupakointi säilynyt viime vuodet liki ennallaan, alemmat sosioekonomiset ryhmät, vähän koulutetut ja työttömät tupakoivat useimmiten Työikäisistä naisista kuudennes tupakoi päivittäin, miehistä reilu viidennes, vähän koulutetuista naisista 30%, miehistä lähes 40% Ensimmäinen tupakkalaki 1977 (mm. mainonta-kielto), uudistettu 1995 (työpaikat), ravintoloiden savualtistus 1999, ravintolat savuttomiksi 2007, jne. Mitä vielä pitäisi tehdä jotta tupakointi vähenisi? Voiko lääkäri / terveydenhoitaja tehdä jotain? 10 5

Tupakasta vieroitus? 11 Tupakoinnin lopettaminen? Vieroitusmuoto Tupakoimattomia (%) Ilman apua 3-8 Lääkärin kehotus 10 Lääkärin kehotus ja lyhyt keskustelu (3 min) 13 Puhelinneuvonta ja proaktiivinen ohjelmoitu seuranta 13 Ryhmäohjaus 14 Yksilöohjaus (useita käyntejä) 17 Käyttäytymisterapiat 11-20 Nikotiinikorvaushoito (purukumi) 24 Nikotiinikorvaushoito (laastari) 18 Nikotiinikorvaushoito (nenäsuihke) 30 Nikotiinikorvaushoito (inhalaattori) 23 Kaksi nikotiinivalmistetta 29 Masennuslääkkeet (Nortriptyliini, Bupropioni, Varenikliini) 30 * Yhdysvaltain terveysviranomaisten meta-analyysi eri vieroitusmuotojen tehokkuudesta 6 kk:n seurannassa (Fil Fiore MC, Bailey WC, Cohen SJ et al. Treating tobacco use and dependence. Clinical practice guideline. U.S. Department of Health and Human Services, Public Health Service. Rockville, MD, June 2000 12 6

Kuuden K:n malli tupakoivan potilaan kohtaamiseen Kysy potilaan tupakoinnista vähintään kerran vuodessa Keskustele tupakoinnin lopettamisesta ja arvioi potilaan lopettamishalukkuus Kirjaa tupakoimistapa sekä tupakoinnin määrä ja kesto Kehota potilasta lopettamaan tupakointi ja aloita tarvittaessa vieroitushoito Kannusta ja auta lopettamisessa, anna myönteistä palautetta ja ohjaa tarvittaessa jatkohoitoon Kontrolloi onnistumista seuraavilla käynneillä 13 kansanterveystieteen osasto 14 7

Ravitsemus Ruokatottumusten muutos 1979-2013 kansanterveystieteen osasto THL, AVTK 16 8

17 Terveys 2011 / THL 21.11.2012 18 9

Sakkaroosin saanti aikuiset, % energiansaannista *keskimääräinen saanti ja 95%:n luottamusväli Lähde: Männistö ym. 2003; Lahti-Koski 13.11.2007 19 Syömme terveellisemmin -- mutta liikaa Tyydyttyneen rasvan (maitorasva, voi, rasvainen liha) saanti ja suolan käyttö väheni pitkään, kasvisten ja hedelmien kulutus lisääntynyt, myönteinen kehitys pysähtynyt è vaikutus mm. sepelvaltimotautisairastavuuteen Naiset syövät terveellisemmin kuin miehet Terveellisin ruokavalio on hyvin koulutetuilla kaupunkilaisnaisilla Haasteena energiansaannin suhteuttaminen kulutukseen: mm. virvoitusjuomien, alkoholin, makeisten, pikaruoan käyttö lisääntynyt, karppaaminen? -> paino (ylipaino ja lihavuus) 20 10

UUDET OHJOISMAISET SUOSITUKSET 2013 Runsaasti kuitupitoisia kasviperäisiä ruokia Vihannekset, kaalit, sipulit, pavut, herneet, juurekset, hedelmät, marjat, pähkinät, täysjyvävilja. Kalaa, kasviöljyjä Vähärasvaisia maitotuotteita Suolan käyttöä vähennetty LIIKUNTA!! kansanterveystieteen osasto 21 Lihavuus 11

23 24 12

Varusmiesten keskipainot ja pituudet 1993-2010 BMI n. 24,0 Pituus lisääntynyt puoli senttiä, paino n. 6 kg BMI n. 22,4 Painavat millit!! Tommi Vasankari 2011 25 Painoindeksi koulutuksen mukaan 25-64 v naisilla 1997-2007 Selvät koulutuksen mukaiset erot 26 13

Kuinka toimia ylipainoisen potilaan kanssa? 27 Kuinka toimia ylipainoisen potilaan kanssa? Punnitse potilas osana rutiinia. - Esitä potilaalle painoon liittyvä neutraali avoin kysymys. - Keskustele laihduttamisen mahdollisuudesta potilaan kanssa. - Ohjaa potilas etsimään apua painonhallintaan. - Jos potilas ei halua keskustella painonhallinnasta, tarjoa hänelle materiaalia aiheesta. Pertti Mustajoki: Mitä ajattelette painostanne? SLL 23 / 2008: 2150-2151 28 14

Lihavuus yleistä Yli puolet työikäisistä ainakin lievästi ylipainoisia (BMI>25 kg/m 2 ), viidesosa selvästi lihavia (BMI>30 kg/m 2 ) Lasten lihavuudesta tutkimustietoa niukasti, arviolta 10-15% yli 10-vuotiaista lapsista lihavia Lihavuus on yleisempää alemmissa sosiaali-ryhmissä ja vähän koulutetuilla, erityisesti naisilla Lihavuuden hoitotulosten pysyvyys on huono, panostettava painonnousun ehkäisyyn, lihavuusleikkaus? -> syömisen lisäksi huomiota liikkumiseen 29 Liikunta 30 15

31 32 16

Varusmiesten kunto (Cooper), 1975-2006 JUOKSUMATKA 12 MIN (m) 2800 2760 2734 2722 2713 2699 2699 26832684 2700 2661 2662 2672 2678 2665 2650 2643 26302632 2620 2600 2500 Erinomaisten osuus 2581 2559 2582 2611 2541 2514 JAKAUMA (%) 30,0 25,0 20,0 15,0 2480 2460 24682456 2464 2473 2451 2430 10,0 2400 Huonokuntoisten osuus 5,0 2300 0,0 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 kansanterveystieteen osasto VUOSI Matti Santtila et. al., MSSE, 2006 33 LIIKUNTAPIIRAKKA: OTA AINAKIN PUOLET! UKK-instituutti 34 17

Lopeta istuminen!! kansanterveystieteen osasto 35 Liikunnan harrastaminen lisääntynyt (kehitys pysähtynyt?), mutta ainakin arkiliikunta ja työmatkaliikunta vähenee è fyysinen aktiivisuus pienentynyt Mitä voisi tehdä, jotta kansa liikkuisi enemmän? 36 18

Liikkumisresepti 37 kansanterveystieteen osasto Ennaltaehkäisy? Onko näyttöä että preventio ehkäisisi sairastavuutta? 38 19

39 20

Uni Paljon on puhetta siitä, että uni on lyhentynyt ja uniongelmat lisääntyneet 41 42 21

Survival Functions: All cause early exit from work for disabi 1,00 Cum Survival 0,95 0,90 0,85 No problems Sleep problems No sleep problems Occasional sleep problems Frequent sleep problems 0,80 Tea Lallukka ym. AJE 2011 0 1000 2000 Days 3000 4000 [Kaplan-Meier survival kansanterveystieteen analysis; n=6528, 43 number of events 511] osasto 44 22

Muistakaa edes tämä elintavat ovat muuttuneet pitkän ajan kuluessa monilta osin myönteiseen suuntaan ruokatottumukset ovat muuttuneet terveellisemmiksi, muutos pysähtynyt ja kääntynyt huonommaksi? vapaa-ajan liikunta yleistynyt, myönteinen muutos pysähtynyt? työliikunta vähentynyt tupakointi väheni 1950-1990-luvulla, mutta tupakointi edelleen yleistä alkoholin kulutuksen kasvu tasaantunut, raittius vähentynyt paino nousee ja lihavuus yleistyy uniongelmat otettava mukaan riskitekijäksi à Tällä menolla väestön tautisuus ei vähene ihan lähitulevaisuudessa 45 ja muistakaa, että elintavat ovat voimakkaassa yhteydessä sosiaalisen asemaan (koulutukseen, ammattiasemaan, tuloihin), alemmilla sosiaaliryhmillä epäterveellisimmät elintavat ihmisten elinoloja (koulutusta, työllisyyttä yms.) parannettava, eriarvoisuutta vähennettävä näin väestötasolla, mutta yksilötasolla, puhe, keskustelu potilaan kanssa hyvinkin kohentaa tämän elintapoja ja ehkäisee sairauksia 46 23

Lääkärin työkaluja ovat puhe, pilleri ja puukko, ja tärkein niistä on puhe. Keuruun terveyskeskuslääkäri Kari Eskola 47 24