Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa

Transkriptio

1 Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa Erikoistutkija Riikka Shemeikka ja tutkija Hanna Rinne Kuntoutuspäivät Messukeskus, Helsinki

2 Tausta Sote-uudistuksen tilanne: suunnitteilla 19 sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymää eli sote-aluetta (tai vähemmän) ja 5 yhteistyöaluetta Sote-alueilla (mahdollisesti vastaavat sairaanhoitopiirien kuntayhtymiä) on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuu Sote-alueiden tulee kuulua yhteistyöalueeseen ( verrattavissa jossain määrin nykyisiin erikoissairaanhoidon erityisvastuualueisiin ). Yhteistyöalueilla rooli mm. neuvotteluissa STM:n kanssa, päivystyksen järjestämisessä sekä vaativan erityistason tehtävien järjestämisessä Sote-uudistuksen tavoitteena muun muassa palvelujen tasa-arvon lisääminen, yhteiskunnallisena tavoitteena terveyden ja hyvinvoinnin eriarvoisuuden kaventaminen Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) aineisto tarjoaa mahdollisuuden alueittaiseen ja väestöryhmittäiseen tarkasteluun. Myöhemmin laajempi aineisto parantaa mahdollisuuksia

3 Esityksen tavoitteet 1. Tarkastella nuorten aikuisten (2 34-vuotiaat) terveyden ja terveyteen liittyvien elintapojen väestöryhmittäisistä ja alueellisista eroja 2. Selvittää 2-59-vuotiaiden terveyspalvelujen tarvetta, käyttöä ja tyydyttämätöntä palveluntarvetta eri väestöryhmissä ja alueilla Tarkastelun aluetasona ovat tässä esityksessä mahdolliset yhteistyöalueet, jotka vastaavat lähinnä sairaanhoidon erityisvastuualueita (perustuvat aiemmin suunniteltuihin sotealueisiin), sekä maakunnat Tarkasteltavina taustatekijöinä ovat sukupuoli, koulutus, pääasiallinen toiminta ja taloudellinen tilanne

4 Nuorten aikuisten aineisto Alueellinen terveys- ja hyvinvointi (ATH) tutkimukset kyselyaineisto vuosilta (THL) vuotiaat N alueittain (vastausprosentti 37) Erityisvastuualue Miehet Naiset Yhteensä (mahdollinen soteyhteistyöalue) Eteläinen (HYKS erva) Läntinen (TYKS erva) Keskinen (TAYS erva) Itäinen (KYS erva) Pohjoinen (OYS erva) Koko maa Menetelmät Ristiintaulukointi, logistinen regressioanalyysi Ikävakiointi, 95 %:n luottamusvälit Vakioväestönä Suomen väestö 212 (Statfin, Tilastokeskus)

5 Terveyspalvelujen saanti -aineisto Alueellinen terveys- ja hyvinvointi (ATH) tutkimukset kyselyaineisto vuosilta (THL) vuotiaat N alueittain (vastausprosentti 44) Erityisvastuualue Miehet Naiset Yhteensä (mahdollinen soteyhteistyöalue) Eteläinen (HYKS erva) Läntinen (TYKS erva) Keskinen (TAYS erva) Itäinen (KYS erva) Pohjoinen (OYS erva) Koko maa Menetelmät Ristiintaulukointi, logistinen regressioanalyysi Ikävakiointi, 95 %:n luottamusvälit Vakioväestönä Suomen väestö 212 (Statfin, Tilastokeskus)

6 Nuorten aikuisten terveyden ja terveyteen liittyvien elintapojen alueelliset ja väestöryhmittäiset erot Riikka Shemeikka, Hanna Rinne, Aurora Saares () Sakari Karvonen, Jukka Murto, Risto Kaikkonen (THL)

7 Tavoitteena oli selvittää Millaisia ovat alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä (koettu terveys, lääkärin toteamat sairaudet, masennus) ja terveyteen liittyvissä elintavoissa (päivittäinen tupakointi, alkoholin liikakäyttö)? Miten nuorten aikuisten terveys ja elintavat vaihtelevat koulutusasteen (Tilastokeskuksen rekisteristä) ja taloudellisen tilanteen (kyselyn tieto toimeentulon hankaluudesta) mukaan? Selittävätkö nämä alue-eroja?

8 Terveytensä enintään keskitasoiseksi kokeneiden osuus (%) 2 34-vuotiaat miehet ja naiset yhteistyöalueittain (ikävakioitu, 95 %:n luottamusvälit) % Miehet % Naiset Etelä Länsi Keski Itä PohjoisKoko maa Etelä Länsi Keski Itä PohjoisKoko maa

9 Terveytensä enintään keskitasoiseksi kokeneiden osuus (%), taloudellisen tilanteen mukaan, 2 34-vuotiaat miehet ja naiset yhteistyöalueittain (ikävakioitu, 95 % luottamusvälit) % Miehet % 5 5 Naiset Etelä Länsi Keski Itä PohjoisKoko maa Etelä Länsi Keski Itä PohjoisKoko maa Taloudellisia vaikeuksia: Ei Kyllä

10 Niiden osuus (%) jolla oli lääkärin 12 viime kuukauden aikana toteama tai hoitama sairaus, 2 34-vuotiaat miehet ja naiset yhteistyöalueittain (ikävakioitu, 95 %:n luottamusvälit) % Miehet % 5 5 Naiset Etelä Länsi Keski Itä PohjoisKoko maa Etelä Länsi Keski Itä PohjoisKoko maa

11 Niiden osuus (%), joilla oli lääkärin 12 viime kuukauden aikana toteama tai hoitama sairaus, taloudellisen tilanteen mukaan, 2-34-vuotiaat miehet ja naiset yhteistyöalueittain (ikävakioitu, 95 %:n luottamusvälit) % Miehet % 6 6 Naiset Etelä Länsi Keski Itä PohjoisKoko maa Etelä Länsi Keski Itä PohjoisKoko maa Taloudellisia vaikeuksia: Ei Kyllä

12 Niiden osuus (%), joilla oli vähintään kaksi viikkoa kestävää masennusoireilua 12 viime kuukauden aikana taloudellisen tilanteen mukaan, 2-34-vuotiaat miehet ja naiset yhteistyöalueittain (ikävakioitu, 95 %:n luottamusvälit) % Miehet % 6 6 Naiset Etelä Länsi Keski Itä PohjoisKoko maa Etelä Länsi Keski Itä PohjoisKoko maa Taloudellisia vaikeuksia: Ei Kyllä

13 Päivittäin tupakoivien osuus (%), koulutuksen mukaan, 2-34-vuotiaat miehet ja naiset sote-alueittain (ikävakioitu, 95 %:n luottamusvälit) % Miehet % 8 8 Naiset Etelä Länsi Keski Itä PohjoisKoko maa Etelä Länsi Keski Itä PohjoisKoko maa Keski- tai korkea-aste Perusaste

14 Niiden osuus, joilla on vähintään lievästi kasvanut alkoholiriski (AUDIT-C) (%), 2-34-vuotiaat miehet ja naiset sote-alueittain (ikävakioitu, 95 %:n luottamusvälit) % Miehet % 6 6 Naiset Etelä Länsi Keski Itä PohjoisKoko maa Etelä Länsi Keski Itä PohjoisKoko maa

15 Johtopäätökset: mihin pitäisi kiinnittää huomiota? 1. Alueelliset erot ovat pienempiä kuin erot taloudellisen tilanteen tai koulutusasteen mukaan. 2. Koettu terveys on heikko Läntisen yhteistyöalueen miehillä ja lääkärin hoitamia sairauksia on paljon Itäisen yhteistyöalueen naisilla. Nuorten aikuisten masennus on yleistä kaikilla yhteistyöalueilla. 3. Päivittäinen tupakointi on miehillä yleisempää kuin naisilla, naisilla se on yleistä Itäisellä ja Pohjoisella yhteistyöalueella. 4. Alkoholin liikakäyttö on yleistä, miehillä se on yleisempää kuin naisilla, naisilla yleisintä Eteläisellä yhteistyöalueella. 5. Huono taloudellinen tilanne ja pelkkä perusasteen koulutus ovat erittäin voimakkaasti yhteydessä huonoon terveyteen ja terveydelle haitallisiin elintapoihin. 6. Sote-uudistuksen yhteydessä ja järjestötoiminnassa tulisi kiinnittää erityistä huomiota heikossa asemassa olevien ryhmien terveyden edistämiseen ja palveluihin. Nämä ryhmät ovat usein muita riippuvaisempia terveyskeskuspalveluista, joten niiden saatavuuden turvaaminen on tärkeää terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseksi

16 Terveyspalveluiden saatavuuden alue-erot Suomessa Hanna Rinne 1, Riikka Shemeikka 1, Kristiina Manderbacka 2, Jukka Murto 2, Risto Kaikkonen 2 1 ja 2 THL Kuntoutuspäivät

17 Tavoitteena oli selvittää Onko terveyskeskuslääkärin vastaanotolle pääsyssä eroja yhteistyöalueiden välillä? Selittävätkö yksilön sosioekonomiset taustatekijät (koulutus, taloudellinen tilanne, työmarkkina-asema) tai terveydentila mahdollisia alue-eroja? Tutkimusväestönä 2 59-vuotiaat vuonna Yhteistyöalueet noudattavat pääsääntöisesti, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, nykyisiä erityisvastuualueiden rajoja

18 Muuttujat Vasteet Oletteko mielestänne saanut riittävästi seuraavia sosiaali- ja terveyspalveluita 12 viime kuukauden aikana? - Terveyskeskuslääkärin vastaanotto 1) Ei ole tarvittu 3) On käytetty, palvelu ei ollut riittävää 2) Olisi tarvittu, mutta palvelua ei saatu 4) On käytetty, palvelu oli riittävää Kolme dikotomista muuttujaa: Palvelu tarve: tarvetta (2,3,4) / ei tarvetta (1) Palvelun käyttö: käyttänyt (3,4) / ei käyttänyt (1,2) Palvelun tyydyttämätön tarve: puutetta palvelussa (2,3) / käytetty palvelu oli riittävää (4) Selittävät muuttujat Koulutus: perusaste, keskiaste, korkea-aste (Tilastokeskus) Pääasiallinen toiminta: työssä, työtön, opiskelija, kotiäiti (naiset), muu Taloudellinen tilanne: hankala, helppo Koettu terveys: hyvä, melko hyvä, keskitasoinen, huono/melko huono

19 Terveyskeskuslääkärikäynnin tarpeen ja käytön ikävakioidut osuudet (%) ja 95 %:n luottamusvälit yhteistyöalueittain, 2 59-vuotiaat miehet ja naiset % Etelä Länsi Keski Itä Pohjois Koko maa Miehet tarve Miehet käyttö Naiset tarve Naiset käyttö

20 Terveyskeskuslääkärikäynnin tarpeen ikävakioidut osuudet (%) ja 95 %:n luottamusvälit maakunnittain, 2 59-vuotiaat miehet ja naiset Uusimaa Varsinais Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso E-Karjala E-Savo P-Savo P-Karjala Keski-Suomi E-Pohjanmaa Pohjanmaa K-Pohjanmaa P-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa

21 Terveyskeskuslääkärikäynnin tarpeen ja käytön ikävakioidut osuudet (%) ja 95 %:n luottamusvälit koulutuksen mukaan, 2 59-vuotiaat miehet ja naiset % Perusaste Keskiaste Korkea-aste Kaikki Miehet tarve Miehet käyttö Naiset tarve Naiset käyttö

22 Terveyskeskuslääkärikäynnin tarpeen ja käytön ikävakioidut osuudet (%) ja 95 %:n luottamusvälit toimeentulon mukaan, 2 59-vuotiaat miehet ja naiset % Helppoa Hankalaa Kaikki Miehet tarve Miehet käyttö Naiset tarve Naiset käyttö

23 Terveyskeskuslääkärikäynnin tarpeen ikävakioidut osuudet (%) ja 95 %:n luottamusvälit pääasiallisen toiminnan mukaan, 2 59-vuotiaat miehet ja naiset 8 Miehet 8 Naiset Osuus (%) 36 Osuus (%) Työssä Työtön Opiskelija Muu Työssä Työtön Opiskelija Kotiäiti Muu

24 Terveyskeskuslääkärille pääsyn koettu tarve (OR) ja 95 %:n luottamusvälit yhteistyöalueittain, 2-59-vuotiaat (N miehet=1 542, naiset=14 75) OR 1.6 Miehet OR 1.6 Naiset Etelä Länsi Keski Itä Pohjois. Etelä Länsi Keski Itä Pohjois Malli1: alue + ikä Malli2: Malli1 + koulutus + pääasiallinen toiminta + taloudellinen tilanne Malli3: Malli2 + koettu terveys

25 Tyydyttämätön terveyskeskuslääkärin vastaanotolle pääsytarpeen ikävakioidut osuudet (%) ja 95 %:n luottamusvälit yhteistyöalueittain, 2-59-vuotiaat miehet ja naiset % Etelä Länsi Keski Itä Pohjois Koko maa Miehet Naiset

26 Tyydyttämätön terveyskeskuslääkärin vastaanotolle pääsytarpeen ikävakioidut osuudet (%) ja 95 %:n luottamusvälit koulutuksen mukaan, 2-59-vuotiaat miehet ja naiset % Perusaste Keskiaste Korkea-aste Kaikki Miehet Naiset

27 % 5 Tyydyttämätön terveyskeskuslääkärin vastaanotolle pääsytarpeen ikävakioidut osuudet (%) ja 95 %:n luottamusvälit toimeentulon mukaan, 2-59-vuotiaat miehet ja naiset Helppoa Hankalaa Kaikki Miehet Naiset

28 Tyydyttämätön terveyskeskuslääkärin vastaanotolle pääsytarpeen ikävakioidut osuudet (%) ja 95 %:n luottamusvälit pääasiallisen toiminnan mukaan, 2-59-vuotiaat miehet ja naiset 5 Miehet 5 Naiset Osuus (%) 2 Osuus (%) Työssä Työtön Opiskelija Muu Työssä Työtön Opiskelija Kotiäiti Muu

29 Tyydyttämätön terveyskeskuslääkärin vastaanotolle pääsytarve (OR) ja 95 %:n luottamusvälit yhteistyöalueittain, 2-59-vuotiaat (N miehet=4 264, naiset=7 24) OR 1.4 Miehet OR 1.4 Naiset Etelä Länsi Keski Itä Pohjois. Etelä Länsi Keski Itä Pohjois Malli1: alue + ikä Malli2: Malli1 + koulutus + pääasiallinen toiminta + taloudellinen tilanne Malli3: Malli2 + koettu terveys

30 Johtopäätökset Terveyskeskuslääkärille pääsyn tarve oli sekä miehillä että naisilla suurinta Itäisellä yhteistyöalueella. Vain pieni osuus tästä erosta selittyi eroilla alueiden sosioekonomisessa rakenteessa. Yli kolmannes palvelua tarvinneista vastaajista raportoi puutetta terveyskeskuslääkärin vastaanotolle pääsyssä. Tyydyttämätön tarve oli yleisintä Eteläisellä, miehillä myös Läntisellä yhteistyöalueella. Alue-erot eivät selittyneet eroilla alueiden sosioekonomisessa rakenteessa. Terveyspalvelujen saatavuuden parantamiseksi olisi tärkeää vähentää tyydyttämätöntä terveyskeskuslääkärin vastaanotolle pääsytarvetta ja saatavuuden alue-eroihin puuttuminen olisi tärkeää alueellisen tasa-arvon lisäämiseksi

31 Yhteenveto Yhteistyöalueiden välillä oli jonkin verran eroja nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa sekä 2-59-vuotiaiden sote-palvelujen saannissa. Alueiden tilanne vaihteli eri mittareilla tarkasteltaessa. Vähemmän koulutetut ja toimeentulovaikeuksia kokevat olivat muita huonommassa asemassa sekä nuorten aikuisten terveyttä että vuotiaiden terveyspalvelujen saantia tarkasteltaessa. Sekä nuorten aikuisten terveydessä ja terveyteen liittyvissä elintavoissa että 2-59-vuotiaiden sote-palvelujen saannissa vaihtelu oli suurempaa koulutuksen ja toimeentulon perusteella kuin alueiden välillä. Sote-uudistuksessa tulisi kiinnittää heikoimmassa asemassa olevien ryhmien sote-palvelujen saannin parantamiseen väestön terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseksi

32 Kiitos mielenkiinnosta!