9M031309 4.8.2004 MAA JA VESI OY
9M031309 FM Sari Ylitulkkila FM Juha Parviainen SISÄLTÖ 1 JOHDANTO...1 2 KALLIO- JA MAAPERÄ SEKÄ PINNANMUODOT...1 3 KASVILLISUUS...1 4 UHANALAISET JA HARVINAISET KASVILAJIT...2 5 ELÄIMISTÖ...4 6 ERITYISEN ARVOKKAAT KOHTEET...4 7 YHTEENVETO...6 8 KIRJALLISUUS...7 LIITTEET Liite 1 Sijaintikartta Liite 2 Tutkimusalueen jaottelu kasvillisuus- ja linnustoarvojen mukaan Liite 3 Valokuvia Kiehimänjoen ja Iijärven rantaosayleiskaavan alueelta Liite 4 Valokuvien ottopaikat
9M031309 1 1 JOHDANTO Tehtävänä oli suorittaa luontoselvitys Paltamon Kiehimänjoelle ja Iijärvelle laadittavan rantaosayleiskaavan alueella (liite 1). Tutkimusalue alkaa Kiehimänjoelta, Paltamon kunnan keskustaajaman pohjoispuolelta ja ulottuu Iijärvelle, Ristijärven kunnan rajalle saakka. Lisäksi alueeseen kuuluvat Iijärven etelä- ja länsipuolella sijaitsevat lammet (Kangasjärvi, Pahalampi, Pajulampi ja Vauhkonen). Suunnittelualueena on n. 200 m leveä rantavyöhyke sekä alueen saaret. Rantaviivan pituus on n. 83 km ja järvissä olevien saarien yhteispinta-ala n. 85 ha. Tutkimusalue ei sijaitse valtion maalla. Tämän luontoselvityksen tarkoituksena on selvittää alueen luonnon yleispiirteet sekä arvokkaat luontokohteet. Työ perustuu kartta- ja ilmakuvatulkintaan, valmiin aineiston läpikäyntiin sekä tarkistusluonteisiin maastokäynteihin. Kasvillisuuteen keskittyneet maastokäynnit suoritettiin 22.-24.6.2004. Maastossa tarkoituksena oli luoda yleiskuva tutkimusalueen luonnosta sekä paikallistaa arvokkaat luontokohteet kuten metsä-, luonnonsuojelu- ja vesilain perusteella suojeltavat luontotyypit. Alueelta on laadittu erillinen liito-oravaselvitys (PSV- 2004). 2 KALLIO- JA MAAPERÄ SEKÄ PINNANMUODOT Tutkimusalueen kallioperässä on mm. kiilleliusketta ja fylliittiä sekä kvartsiittia (Kallioperäkartta 1:100 000). Maaperältään Kiehimänjoen ja Iijärven ympäristö on suurimmaksi osaksi moreenia. Kiehimänjoen varrella on paikoin erilaisia järvi- (siltti, savi) ja jokikerrostumia (sora, hiekka, siltti). Turvekerrostumia esiintyy suhteellisen vähän. Tutkimusalueen ylittää luode-kaakko suuntainen harjumuodostuma (Maaperäkartta 1:100:000). Korkeuserot ovat tutkimusalueen eteläosassa suhteellisen vähäisiä, mutta alueen keski- ja pohjoisosissa rannat nousevat paikoin jyrkiksikin vaarojen rinteiksi. Kiehimänjoen loppuosa Leppikoskesta alaspäin kulkee tasaleveässä, peratussa uomassa. 3 KASVILLISUUS Tutkimusalue sijaitsee keskiboreaalisen Pohjanmaan-Kainuun vyöhykkeen pohjoisosassa, vyöhykkeen länsi- ja itäosan raja-alueella. Pohjanmaan-Kainuun alue on havumetsävyöhykkeen sydänvyöhykettä, alueella on myös runsaasti soita. Kainuun ja Pohjois-Karjalan seudun kasvillisuutta luonnehtii myös vaaramaasto kuusimetsineen ja rinnesoineen. Vallitseva metsätyyppi on vyöhykkeellä tuore kangasmetsä. Alue on Etelä- ja Pohjois-Suomen vaihettumisvyöhykettä, jolla eteläiset ja pohjoiset kasvilajit ja kasvillisuustyypit kohtaavat toisensa (Kalliola 1973). Tutkimusalue kuuluu Kainuun vaarajakson lehto- ja lettokeskukseen. Nämä keskukset erottuvat kasvillisuutensa rehevyyden ja kasvilajistonsa vaateliaisuuden vuoksi selvästi ympäristöstään. Kiehimänjoen ja Iijärven ranta-alueiden kasvillisuus on vaihtelevaa. Rantoja ympäröivät valtaosin havupuustoiset kankaat, jotka ovat paikoin jyrkähköjä rinnemetsiä. Metsät ovat talouskäytössä ja ne ovat tyypiltään lähinnä tuoretta ja kuivahkoa kangasta. Metsien kulutuskestävyys on pääosin hyvä.
9M031309 2 Kulutuskestävyydeltään herkempää, kuivaa kangasta esiintyy mm. Kangasjärven lounaispuolella ja Heiluanmäen itäpuolella, jossa kangas on paikoin karukkoista. Metsät ovat puustoltaan paikoin mänty- ja paikoin kuusivaltaisia. Sekapuina esiintyy lähinnä hieskoivua ja haapaa. Laajempia hakkuualueita on mm. Heiluanmäen itäpuolella, Kangasjärven eteläpuolella, Iivaaran etelärinteillä, Tihilänniemessä, Uvanniemessä ja Pajulammen ympäristössä. Lehtomaista kangasta ja tuoretta lehtoa tutkimusalueella esiintyy mosaiikkimaisesti lähinnä kuusikkoisilla rinteillä, rehevämmissä notkoissa ja purojen varsilla. Kosteikkoja alueella on suhteellisen vähän ja niistä suurin osa on ojitettu. Rinnekuusikoiden alarinteillä on paikoin rehevähköjä korpia, Julmaniemessä on Laiskanselän rannalla laajahko ojittamaton räme. Pajulammen ja Vauhkosen välisen puron rannoilla on myös luonnontilaista kosteikkoa. Kiehimänjoen ja Iijärven rannoilla on monin paikoin peltoja ja rinneniittyjä, jotka muodostavat pienipiirteistä maalaismaisemaa. Laajoja, yhtenäisiä peltoaukeita on mm. Rytikankaan alueella, Uuranjärven itärannalla sekä Leppikosken eteläpuolella, Kiehimänjoen itärannalla. Osa tutkimusalueen viljelyalueista on jäänyt käytöstä ja muuttunut hieskoivupensaikoiksi. Rantavyöhykkeet ovat pääosin havupuustoisia. Paikoin rannoilla on kapea lehtipuustovyöhyke, jota muodostavat hieskoivu, harmaaleppä ja pajut sekä rantojen ruohot ja heinät. Rannat ovat pääosin kivikkoisia. Kiehimänjoen alajuoksulla rannat ovat rakennettuja ja paikoin hyvinkin karuja. Luhtarantoja esiintyy lähinnä purojen suistoissa. Iijärven saaria ei maastokäynnillä tutkittu. Ilmakuvatarkastelun perusteella saaret ovat havupuuvaltaisia, lehtipuustoa esiintyy laikuttaisesti ja sekapuustona. Suurimmilla saarilla on myös tehty hakkuita. 4 UHANALAISET JA HARVINAISET KASVILAJIT Uhanalaisuusluokittelu Uhanalaisuusluokittelu on vastikään uudistettu. Valtakunnallisesti uhanalaisista kasvilajeista on käytössä kansainvälinen IUCN-luokitus (Rassi ym. 2000): CR EN VU NT äärimmäisen uhanalainen (Critically Endangered) erittäin uhanalainen (Endangered) vaarantunut (Vulnerable) silmälläpidettävä (Near Threatened, ei uhanalainen) Kiehimänjoen ja Iijärven alue sijaitsee alueellisesti uhanalaisten kasvien aluejaossa alueella 3b (Keskiboreaalinen, Pohjois-Karjala Kainuu). Alueellisesti uhanalaisten luokittelussa on ainoastaan yksi luokka: RT alueellisesti uhanalainen (Regionally Threatened)
Tutkimusalueen uhanalaiset putkilokasvilajit 9M031309 3 Tutkimusalueen uhanalaistiedot tarkistettiin Oulun yliopiston kasvimuseolta (Lassi Kalleinen 14.11.2003). Uhanalaisrekisterin tiedot alueelta ovat huomattavan vanhoja ja sijaintitiedoiltaan epätarkkoja. Esiintymien nykytilasta ei ole tietoa. Alueella havaitut uhanalaiset putkilokasvit on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Kiehimänjoen ja Iijärven rantaosayleiskaavan alueella havaitut uhanalaiset putkilokasvit ja niiden suojelustatus (valtak. = valtakunnallinen uhanalaisuus; alueel. = alueellinen uhanalaisuus; rauh. = rauhoitettu; erit. suoj. = erityisesti suojeltu laji; erit. vast. = erityisvastuulaji; dir. = luontodirektiivin liitteiden laji). laji suomeksi valtak. alueel. 3b rauh. erit. suoj. Botrychium boreale pohjannoidanlukko VU x Botrychium lanceolatum suikeanoidanlukko VU x Botrychium multifidum ahonoidanlukko NT RT x erit. vast. Botrychium simplex pikkunoidanlukko EN x x x II,IV Carex heleonastes lettosara VU x Carex laxa velttosara NT RT x Carex viridula var. viridula hernesara RT Crassula aquatica paunikko NT RT x Dactylorhiza traunsteineri kaitakämmekkä VU Leontodon hispidus kesämaitiainen RT Saxifraga hirculus lettorikko VU x x II, IV Trifolium spadiceum musta-apila NT RT dir. havainto Uura Pajulamminpuro 1954 Lukkarinnurmennikko, Uura Pajulamminpuro, Kiehimä Räsälä 1898-1954 Porola, Uura Palonniemi, Uura Pajulamminpuro, Uura Palon pelto, Uura Pullinniemi 1915-1978 Uura, Pajulamminpuro 1953 Kiehimä Kukkulehto, Kiehimä Norssiniemi, Uura Korpimäki 1800/1900-l. Saviranta Tiittola- Hietalahti, Mieslahti Taivalsuo 1800/1900-l. Uura Aittoniemi, Pajulamminpuro, Pullinniemi, Pahalampi 1953-1972 Aittoniemen ranta 1989 Uura Myllypuro 1800/1900-l. Uura 1800/1900-l. Mieslahti Kirkaspuro, Miesmäki Meriläinen1800/1900-l. Pajulamminpuro 1964 Alueella havaituista uhanalaisista putkilokasvilajeista merkittävin on valtakunnallisesti erittäin uhanalaiseksi luokiteltu pikkunoidanlukko Botrychium simplex. Lajia on löydetty Uurasta Pajulamminpuron rannalta v. 1953. Valtakunnallisesti vaarantuneita lajeja alueella on havaittu useita: pohjannoidanlukko Botrychium boreale, suikeanoidanlukko Botrychium lanceolatum, lettosara Carex heleonastes, kaitakämmekkä Dactylorhiza traunsteineri ja lettorikko Saxifraga hirculus. Tuoreimmat havainnot alueella on tehty valtakunnallisesti silmälläpidettävästä (ei uhanalainen), mutta alueellisesti uhanalaisesta ahonoidanlukosta Botrychium multifidum, sekä vastaavan suojelustatuksen omaavasta paunikosta Crassula aquatica ja alueellisesti uhanalaisesta hernesarasta Carex viridula var. viridula.
9M031309 4 Tuorein ja tarkin esiintymähavainto on tehty paunikosta Aittoniemen rannalla v. 1989. Pajulamminpuron varrelta on tehty vuosien varrella havaintoja useiden uhanalaisten kasvilajien esiintymistä. Pajulamminpuron varsi sekä paunikon esiintymä on merkitty liitteen 2 kartalle. Tähän työhän liittyneillä maastokäynneillä alueella ei havaittu uhanalaisten putkilokasvien esiintymiä. 5 ELÄIMISTÖ Linnusto Kiehimänjoen ja Iijärven alueet eivät kuulu Suomen kansainvälisesti tai kansallisesti merkittäviin linnustoalueisiin (FINIBA, IBA alueet). Tutkimusalueen linnusto koostuu tavanomaisista vesi-, ja rantalajeista, eikä alueella ole tiedossa harvinaisten petolintujen pesimäpaikkoja. Kiehimänjoen uoma on kevät- ja syysmuuttoaikoina tärkeä vesilintujen levähdys- ja ruokailualue erityisesti Paltamon taajaman läheisyydessä Putikon alueella. Kiehimänjoen pesimäaikainen merkitys lienee vähäisempi. Paikkakuntalaisten lintuharrastajien havaintojen mukaan alueen huomattavin pesimälaji on Leppikosken voimalaitoksen kohdalla joen itärannalla pesivä huuhkaja. Huuhkajan on todettu pesivän myös Kumpusenjärven pohjoisrannalla. Uuranjärveen laskevan Väljänjoen loppuosalla pesii runsaasti sorsalintuja. Kiehimänjoen alueella tavattavia lajeja ovat mm. tukka- ja isokoskelo, telkkä, haapana ja rantasipi. Iijärvellä on havaintoja mm. kuikan pesinnästä, mutta paikallisilla harrastajilla tai Kainuun lintutieteellisellä yhdistyksellä ei ole tuoreita varmentavia tietoja. Muu eläimistö Kiehimäjoen ja Iijärven rannat ovat liito-oravan esiintymisaluetta. Liito-oravia tavataan lähes jokaisessa puustoltaan ja leviämisreiteiltään suotuisassa ympäristössä. Liito-oravan esiintymistä Kiehimänjoen ja Iijärven alueella on selvitetty erillisessä liito-oravaselvityksessä (PSV- 2004). Majavan on todettu pesivän ainakin Kumpusenjärvellä sekä Kiehimäjoella Uurajärven alueella. Iijärven ja Uuranjärven välisellä Kiehimäjoella on jokihelmisimpukan eli raakun pieni mutta elinvoimainen kanta. Muilta osin tutkimusalueen eläimistö on tyypillistä Kainuun vaaraseutujen lajistoa. 6 ERITYISEN ARVOKKAAT KOHTEET Tutkimusalue on jaoteltu kasvillisuus- ja linnustoarvojensa mukaan maankäytön suunnittelua varten liitteen 2 kartalla. Karttaan on numeroitu huomioitavat kohteet, jotka on selitetty taulukossa 2. Liitteessä 3 on valokuvia tutkimusalueelta ja liitteeseen 4 on merkitty kuvien ottopaikat. Kasvillisuuden osalta erityiset luontoarvot keskittyvät purojen varsille. Vaaranrinteillä on paikoin myös lähdeperäisiä purolaskuja. Purojen varsilla on paikoin rehevää lehtokasvillisuutta ja reheviä korpia. Rantaluhtaa alueella on vähäisesti, merkittävin on kasvistollisesti arvokas Pajulamminpuron alue. Ainakin osaa em. kohteista voitaneen pitää metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeinä elinympäristöinä
9M031309 5 (Metsälaki N:o 1093, 10, vuodelta 1996). Lisäksi erityisesti huomioitavia alueita ovat linnuston suosimien alueiden rannat sekä muutamat luonnontilaisina säilyneet suot. Kiehimänjoen ja Iijärven ranta-alueilla on monia maisemallisesti hienoja alueita, mm. komeita rinneniittyjä ja kuusikkorinteitä. Kiehimäjoen ja Iijärven tutkimusalueella ei valtion ympäristöhallinnon Herttatietokannan mukaan sijaitse suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita tai Natura 2000 verkostoon kuuluvia alueita. Läheisin huomioitava Natura-alue sijaitsee 2,5 km Kiehimäjoen länsipuolella (FI1200303 Likolampi ja Koikerojärven kaakkoisranta). Iijärvellä heti kaava-alueen itäpuolella, Ristijärven kunnan puolella sijaitseva Hattulanniemen ja saaren alue on suojeltu luonnonsuojelualueena. Alueella on lähinnä varttuneita mäntykankaita ja se on suojeltu erityisesti maisemallisista syistä. Alue on merkitty liitteeseen 2. Vajaa kilometri Kiehimäjoen rannan länsipuolelta alkaa Melalahden-Vaarankylän valtakunnallisesti arvokas maisemakokonaisuus. Hertta-tietokannan mukaan Kiehimänjoen ja Iijärven ranta-alueilla on runsaasti muinaisjäännöksiä. Muinaisjäännösten sijaintipaikat on esitetty liitteessä 2. Taulukko 2. Kiehimänjoen ja Iijärven rantaosayleiskaavan alueen luontoarvojen kannalta huomioitavat kohteet (ks. liitteen 2 kartta). kohdenumero alueen kuvaus suositus maankäytön suunnittelulle 1 Jyrkkä rinnelehto. Rehevää kasvillisuutta. Ei sovellu Kasvillisuuden kulutuskestävyys heikko. 2 Surmapuron varsi. Rehevää kasvillisuutta. 3 Puron varsi. Rehevää kasvillisuutta. 4 Pieni lampi. Vallitsevasta ympäristöstä poikkeava biotooppi. 5 Ruutinlammen rehevä ranta-alue. Eläimistön kannalta huomionarvoinen alue (majava, linnusto). Luonnonmaisemaltaan edustava. 6 Väljänjoen eteläranta. Linnuston kannalta tärkeä alue. Rehevähkö kasvillisuus. Maisemallisesti edustava alue. 7 Väljänjoki. Vesilinnuston kannalta tärkeä alue. Ei sovellu 8 Väljänjoen pohjoisranta. Linnuston kannalta tärkeä alue. Rehevää kasvillisuutta. Maisemallisesti edustava alue. 9 Kanjoni Uuranperän luoteisrannalla. Vallitsevasta ympäristöstä poikkeava biotooppi. Huomattavan luonnontilainen alue. Ei sovellu 10 Uurajärven pohjoisranta. Kasvillisuudeltaan monipuolinen alue. 11 Kuikkalampi ja ympäröivä avosuo. Vallitsevasta ympäristöstä poikkeava biotooppi. Linnuston kannalta paikallisesti huomionarvoinen. Ei sovellu
9M031309 6 12 Rinnelehto, purolaskuja. Maisemallisesti edustava alue. Ei sovellu 13 Julmaniemen laaja räme. Vallitsevasta ympäristöstä poikkeava biotooppi. 14 Hätisenlampi. Linnuston kannalta paikallisesti huomionarvoinen. 15 Torvenjoen suistoalue. Maisemallisesti edustava alue. Ei sovellu 16 Uvanlahden saaret. Vallitsevasta ympäristöstä poikkeava Soveltuvat jossain biotooppi. 17 Uvanniemen rantametsä. Puustoltaan vaihteleva alue. 18 Hattulanniemen suojelualueen länsipuoleinen metsä. Huomioitava alue. 19 Biotooppisuhteiltaan monipuolinen alue. Ei sovellu 20 Pajulamminpuro, Vauhkonen. Kasvillisuudeltaan, biotoopeiltaan ja linnustoltaan erityisen arvokas alue. Uhanalaisten putkilokasvien esiintymiä. Ei sovellu 21 Pajulampi, Pahalampi ja niiden välinen suojuotti. Monipuolista rantakasvillisuutta. 22 Kiehimänjokeen laskevan puron suistoalue. Maisemallisesti edustava alue. Ei sovellu 23 Rinnelehto, rehevä metsä. Ei sovellu 24 Housupuron varsi. Rehevää rantakasvillisuutta, Vallitsevasta ympäristöstä poikkeava biotooppi. 25 Kosteikko. Vallitsevasta ympäristöstä poikkeava biotooppi. 26 Rämealue. Vallitsevasta ympäristöstä poikkeava biotooppi. 7 YHTEENVETO Kiehimänjoen ja Iijärven ranta-alueita hallitsevat havupuustoiset talousmetsät, jotka ovat paikoin jyrkähköjä rinnemetsiä. Metsät ovat pääosin tuoretta ja kuivahkoa kangasta. Valtaosa pienialaisista kosteikoista on ojitettu. Rannoilla on monin paikoin peltoja ja rinneniittyjä, jotka muodostavat pienipiirteistä maalaismaisemaa. Osa viljelyalueista on kuitenkin jäänyt käytöstä ja muuttunut hieskoivupensaikoiksi. Kasvillisuuden osalta alueen erityiset luontoarvot keskittyvät keskittyvät purojen varsille ja reheville vaaranrinteille. Näillä alueilla esiintyy paikoin lehtokasvillisuutta. Rantaluhdista merkittävin on Pajulamminpuron varsi, alueella on useiden uhanalaisten putkilokasvien esiintymiä. Lisäksi erityisesti huomioitavia alueita ovat luonnontilaisina säilyneet kosteikot sekä linnuston suosimien alueiden rannat. Kiehimänjoen ja Iijärven alueen linnusto on pääasiassa Kainuulle tyypillistä lajistoa. Kiehimänjoen linnusto koostuu tavanomaisista vesi-, ja rantalajeista. Huomattavin alueella pesivä laji on huuhkaja. Kiehimänjoen uoma on muuttoaikoina tärkeä vesilintujen levähdys- ja ruokailualue erityisesti Paltamon taajaman läheisyydessä Putikon alueella. Joen pesimäaikainen merkitys lienee vähäisempi. Iijärvellä on havaintoja mm. kuikan pesinnästä.
9M031309 7 Tutkimusalueen lähialueilla ei sijaitse Natura 2000 -alueita tai suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita. Iijärvellä, Ristijärven kunnan puolella sijaitsee Hattulanniemen ja saaren luonnonsuojelualue. Liito-oravan esiintymistä Kiehimänjoen ja Iijärven rantaalueilla on käsitelty erillisessä raportissa. 8 KIRJALLISUUS Kalliola, R. 1973: Suomen kasvimaantiede. WSOY. Porvoo. Kallioperäkartta 1:100 000. Lehti Hyrynsalmi 3443. Maanmittaushallituksen karttapaino 1989. Maaperäkartta 1:100 000. Geologian tutkimuskeskus 1984. PSV- 2004: Kivesjärven ja Kiehimänjoen rantaosayleiskaavojen liito-oravaselvitys. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2000: Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö, Helsinki, Uhanalaisten lajien II seurantatyötyhmä, esipainos. http://www.vyh.fi/luosuo/lumo/lasu/uhanal/uhanal.htm
Tilaaja: Työn nimi: Kiehimäjoen ja Iijärven rantaosayleiskaavan luontoselvitys Sisältö: Selvitysalueen sijainti ja rajaus Pvm: 18.6.2004 Mittakaava: 9M031309 1:50 000 Liite 1 Copyright maanmittauslaitos, lupa nro 97/ou/85 Aineiston kopiointi ja muu laiton käyttö ilman maanmittauslaitoksen lupaa kielletty
Liite 3.1 Valokuvia Kiehimänjoen ja Iijärven rantaosayleiskaavan alueelta Kuva 1. Näkymä Paltamon keskustan pohjoispuolella sijaitsevasta venesatamasta pohjoiseen Kiehimänjoelle. Kuva 2. Rakennettu jokiranta on paikoin hyvin karua ja kulutusherkkää. Kuva 3. Surmapuron lähialueella on rehevää lehtokasvillisuutta. Kuva 4. Surmapuron vartta. Kuva 5. Kiehimänjoen varrella on jonkin verran käytöstä jääneitä viljelyalueita ja niittyjä, jotka umpeutuvat koivikoiksi. Kuva 6. Pieni lampi lähellä Kiehimänjoen länsirantaa. Rantavyöhykkeellä suursaroja.
Liite 3.2 Kuva 7. Kaunista maalaismaisemaa Leppikosken pohjoispuolella Kiehimänjoen varressa. Kuva 8. Leppipuron rehevä notko. Kuva 9. Kiehimänjoen varressa on hienoja rinneniittyjä. Kuva 10. Rytikankaan läheisyydessä on laajoja peltoaukeita. Kuva 11. Väljänjoki laskee Uurajärveen. Kuva 12. Komea rotko Uuranperän länsirannalla.
Liite 3.3 Kuva 13. Kuikkalampi ja karua suojuottia. Kuva 14. Kuikkalammen pohjoispuolella on hyvin kulutusherkkää jäkäläistä kangasta. Kuva 15. Näkymä maantieltä Kangasjärvelle. Kuva 16. Iivaaran länsirinteessä on purolaskuja, joiden varsilla on rehevää kasvillisuutta. Kuvassa hiirenporrasta. Kuva 17. Laaja rämeikkö Julmaniemessä Laajalahden länsirannalla. Kuva 18. Pajulamminpuron varrella on erityisiä kasvistoarvoja.
Liite 3.4 Kuva 19. Pahalammen suursaraista koillisrantaa. Kuva 20. Näkymä Leppikosken voimalaitokselta alakanavan suuntaan. Kuva 21. Voimalaitoksen kaakkoispuolen rinnelehtoa. Kuva 22. Tuore kangas hallitsee Kiehimänjoen ja Iijärven rantojen metsiä.
15 16 17 14 13 19 12 18 11 10 8 7 9 20 21 22 6 5 3 4 2 1 Tilaaja: Työn nimi: Kiehimänjoen ja Iijärven rantaosayleiskaavan luontoselvitys Sisältö: Valokuvien ottopaikat Pvm: 30.7.2004 Mittakaava: 9M031309 1:50 000 Liite 4 Copyright maanmittauslaitos, lupa nro 97/ou/85 Aineiston kopiointi ja muu laiton käyttö ilman maanmittauslaitoksen lupaa kielletty