en koulun opetussuunnitelma Lapset ja nuoret ovat tärkeimmät olennot: heidän on maitten valtakunta. Ja se, jota ei jaksa alituisesti kiinnostaa, mitä heidän kalloissaan liikahtaa, siirtyköön turhana hyllylle. Juhani Peltonen
2003 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOULUN TYÖN PERUSTA... 4 1.1. ARVOPERUSTA... 4 1.2. KOULUN TOIMINTA-AJATUS... 4 1.3. KOULUN KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET... 4 1.3.1. Kasvatukselliset tavoitteet... 4 1.3.2. Oppimistavoitteet... 5 2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 5 2.1. OPPIMISKÄSITYS... 5 2.2. OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TOIMINTAKULTTUURI... 5 2.2.1. Fyysinen oppimisympäristö... 6 2.2.2. Psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö... 6 2.2.3. Pedagoginen oppimisympäristö... 7 2.3. TYÖTAVAT... 7 2.4. OPPILAIDEN OSALLISUUS... 8 2.4.1. Osallisuus koulun päivittäisessä toiminnassa... 8 2.4.2. Osallisuus oman työn suunnittelussa ja toteuttamisessa... 9 2.4.3. kuntatoiminta... 9 3. OPETUKSEN RAKENNE JA OPETUSJÄRJESTELYT... 10 3.1. TUNTIJAKO... 10 3.2. KIELIOHJELMA... 10 3.2.1. Kieliohjelma Meilahden ala-asteella... 10 3.3. OPPILAAKSIOTTO... 11 4. OPPILAAN OHJAUS... 13 4.1. OPETTAJAN ANTAMA OHJAUS... 13 4.2. OPPIMISSUUNNITELMA... 14 5. OPISKELUN TUKI... 15 5.1. TUKIOPETUS... 15 5.2. ERITYISOPETUS... 16 5.2.1 Osa-aikainen erityisopetus... 16 5.2.2. Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen oppilaiden opetus... 168 5.2.3. Luokkamuotoinen erityisopetus... 20 5.2.4. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden tukeminen... 21 6. HYVINVOINNIN TUKIPALVELUT... 21 6.1. OPPILASHUOLTO... 21 6.2. MUUT TUKIPALVELUT... 24 6.2.1. Kerhotoiminta... 24 6.2.2. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta... 24 6.2.3. Kouluruokailu... 25 6.2.4. Koulumatkat... 26 6.2.5. Koulunkäyntiavustajatoiminta... 26 7. YHTEISTYÖ OPETUKSEN JA OPISKELUN TUKENA... 26 7.1. ESI JA PERUSOPETUKSEN YHTEISTYÖ... 26 7.2. KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ... 27 7.3. KOULUTUKSEN NIVELVAIHEISIIN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ... 28 7.4. YHTEISTYÖ LÄHIYHTEISÖJEN JA MUIDEN HALLINTOKUNTIEN KANSSA... 29 8. ARVIOINTI... 29 8.1. OPPILAAN ARVIOINTI... 29 8.2. KOULUN TOIMINNAN ARVIOINTI... 30 9. OPETUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLLÖT... 31 9.1. AIHEKOKONAISUUDET JA OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN... 31
2003 SISÄLLYSLUETTELO 9.2. OPPIAINEIDEN JA AINERYHMIEN/KURSSIEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT, TYÖTAVAT JA ARVIOINTI... 37 9.2.1. Äidinkieli ja kirjallisuus... 37 9.2.2. Suomi toisena kielenä -opetus... 49 9.2.3. Oman äidinkielen opetus... 50 9.2.4. Kielet... 51 9.2.4.1. Toinen kotimainen kieli 51 9.2.4.2. Vieraat kielet 57 9.2.5. Matematiikka... 69 9.2.6 Ympäristö- ja luonnontieto... 79 9.2.7. Evankelisluterilainen uskonto... 93 9.2.8. Ortodoksinen uskonto... 99 9.2.9. Katolinen uskonto... 100 9.2.10. Islamin uskonto... 100 9.2.11. Elämänkatsomustieto... 100 9.2.12. Historia... 107 9.2.13. Musiikki... 110 9.2.14. Kuvataide... 114 9.2.15. Käsityö... 119 9.2.16. Liikunta... 126 9.2.17. Tietotekniikka (1-2lk)... 132 9.2.18 Oppilaanohjaus... 133 9.2.19. Kielikylpyopetuksen järjestäminen 134 9.2.20. Valinnaisaineet 137 10. LIITTEET... 141
1. KOULUN TYÖN PERUSTA 1.1. ARVOPERUSTA Helsingin kouluissa - jokaisella on oikeus hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen sekä ihmisenä kasvamiseen ja sivistymiseen - toimitaan demokraattisesti niin, että jokaisella on mahdollisuus kasvaa vastuullisena yhteisön jäsenenä ja vaikuttaa yhteisiin asioihin - edistetään tasa-arvoa, kunnioitetaan jokaisen ihmisarvoa ja pidetään yhdessä huolta ystävällisestä ilmapiiristä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista - arvostetaan suomalaista kulttuuria ja jokaisen omaa kulttuuritaustaa sekä edistetään kulttuurien välistä vuorovaikutusta - ei sallita minkäänlaista väkivaltaa, syrjintää tai rasismia - sitoudutaan kestävään kehitykseen ja kasvetaan ottamaan vastuuta ympäristöstä ja tulevaisuudesta Koulumme arvoperusta muodostuu kaupungin yhteisestä linjauksesta sekä koulumme sisäisen ja vanhempien kanssa käydyn keskustelun pohjalta nousseista arvoista, joista tärkeimmiksi nousivat rehellisyys, oikeudenmukaisuus, vastuuntunto, itsestä ja toisista välittäminen, fyysinen/henkinen turvallisuus ja suvaitsevaisuus. 1.2. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Tehtävämme on luoda turvallinen ja myönteinen oppimisympäristö, jossa kukin oppilas voi kasvaa omien kykyjensä mukaisesti. 1.3. KOULUN KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET 1.3.1. Kasvatukselliset tavoitteet Oppilaan omaan kasvuun liittyvät tavoitteet: - hyvä itsetunto - vastuuntunto - aktiivisuus ja oma-aloitteisuus - rehellisyys - hyvät käytöstavat - terveelliset elämäntavat Oppilaan sosiaaliseen kasvuun liittyvät tavoitteet: - toisten huomioon ottaminen - yhteistyökyky ja vastuullisuus - luonnon ja elämän kunnioittaminen 4
- valmius toimia demokraattisesti ja tasa-arvoisesti yhteisössä 1.3.2. Oppimistavoitteet - kiinnostuu opiskelusta ja oppimisesta - oppii ottamaan vastuun omasta oppimisestaan - omaksuu perustiedot ja taidot eri oppiaineissa - saa perustan yleissivistykselle 2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1. OPPIMISKÄSITYS Helsingin kouluissa opetus perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on tavoitteellista opiskelua opettajan ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa toisten oppijoiden, opettajan ja ympäristön kanssa. Oppiminen on aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Uuden oppiminen edellyttää tietojen ja taitojen liittämistä aikaisemmin opittuun. Omatoiminen ja kriittinen tiedonhankinta, opitun jäsentäminen ja hyödyntäminen sekä tiedon rakentaminen yhdessä toisten kanssa ovat oppimisen keskeisiä osa-alueita. Oppimisen kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen on kokonaisvaltaista ja siihen vaikuttavat olennaisesti elämykset ja tunteet. Oppimisen ilo, kannustava palaute, myönteiset kokemukset ja vuorovaikutteisuus ovat tärkeitä oppilaan myönteisen minäkuvan kehittymiselle. Oppimisen taitoja kehittämällä luodaan pohja koko elämän kestävälle oppimiselle. Hyvän oppimisen tärkeä edellytys on hyvä opetus. 2.2. OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TOIMINTAKULTTUURI Helsingin peruskouluissa oppimisympäristö koostuu fyysisistä, psyykkisistä, sosiaalisista ja pedagogisista rakenteista. Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa oppimisympäristön rakenteisiin, erityisesti pedagogisiin käytäntöihin. Koulun aikuisten ja oppilaiden vuorovaikutussuhteet ovat olennainen osa koulun toimintakulttuuria. Tärkeää on se, miten aikuinen kohtaa oppilaan ja miten oppilas tulee kuulluksi. Hyvä oppimisympäristö tukee oppilaan kasvua, oppimista ja itseohjautuvuutta sekä antaa mahdollisuuden oman toiminnan arviointiin. Se ottaa huomioon erilaiset oppijat ja oppimisen tavat, innostaa ja kannustaa oppimiseen sekä tarjoaa haasteita kasvulle ja kehittymiselle. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen. Oppimisympäristön tulee olla turvallinen ja ilmapiiriltään 5
ystävällinen sekä edistää oppilaan osallisuutta ja hyvinvointia. Oppimisympäristön turvallisuutta vaarantaviin asioihin puututaan heti. Opetuksessa hyödynnetään koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä, erityisesti Helsingin monipuolisia mahdollisuuksia. Vastuu oppimisympäristön kehittämisestä on koulun henkilöstöllä. Oppilaat ovat mukana oppimisympäristön suunnittelussa ikäkautensa edellytysten mukaisesti. Yhteistyö kotien kanssa on tärkeä osa turvallista ja hyvää oppimisympäristöä ja sen kehittämistä. on aktiivinen oppija, joka toimii koulussa vastuullisena ja tasavertaisena yhteisön jäsenenä. 2.2.1. Fyysinen oppimisympäristö - Luokka-, käytävä- ja aulatiloja käytetään monipuolisesti ja joustavasti. - Laadukasta koulukirjastoamme käytetään aktiivisesti tiedon hankkimiseen, elinikäisen lukuharrastuksen herättämiseen sekä opiskelutilana. - Seinätilaa hyödynnetään havainnollistamalla eri oppiaineiden keskeisiä sisältöjä visuaalisesti. - Oppilaat kasvatetaan oppimateriaalin ja työvälineiden aktiiviseen ja vastuulliseen käyttöön. - Koulumme keskeinen sijainti mahdollistaa kaupungin monipuolisten palvelujen hyödyntämisen. 2.2.2. Psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö Vuorovaikutus - Aikuiset ovat hyvän vuorovaikutuksen malleina oppilaille. - Sanallista vuorovaikutusta opetetaan harjoittelemalla kuuntelemista ja keskustelemista. Sanattoman vuorovaikutuksen merkitystä korostetaan. - Hyvällä, rakentavalla työilmapiirillä on ratkaiseva merkitys opettajan työssä jaksamisen, siinä kehittymisen sekä työmotivaation kannalta. Sen vuoksi panostamme kykyymme toimia ammatillisesti ja kypsästi vuorovaikutuksessa toistemme kanssa. - Aikuisyhteisön hyvinvointi heijastuu suoraan koko kouluyhteisön toimintaan, siis myös oppilaiden hyvinvointiin. Turvallisuuden ja hyvinvoinnin varmistaminen - Oppilaat tutustuvat ja sitoutuvat koulun sääntöihin yhdessä vanhempiensa kanssa. - Koulun aikuisilla on yhteisvastuu oppilaiden turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. - Koulussamme on hyväksyvä ja kannustava ilmapiiri. - Oppilaan tulee kokea, että hänestä välitetään ja että hän tulee kuulluksi. - Välitunneilla on riittävästi valvojia (väh. kaksi). - Kummitoiminta luo turvallisuutta pienille oppilaille ja opettaa isoille vastuun ottamista. 6
- Laiminlyönteihin ja poissa oloihin puututaan välittömästi. Kiusaamiseen puuttuminen - Turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen ehkäisee kiusaamista. - Kiusaamiseen puututaan välittömästi - Oppilaita ohjataan ratkaisemaan konfliktitilanteet rakentavasti. - Koulussamme toimii ns. SOPU-ryhmä, joka käsittelee kiusaamistapauksia. 2.2.3. Pedagoginen oppimisympäristö Erilaisten oppijoiden tarpeet huomioidaan seuraavanlaisin järjestelyin - Joustavat opetusjärjestelyt (yksilölliset ratkaisut oppilaan tukemiseksi) - Oppimisryhmät (opetusta voidaan eriyttää ryhmissä) - Tukiopetus - Osa-aikainen erityisopetus - Maahanmuuttajien suomen kielen opetus - Luokan vaihto - Läksykerhot - Ryhmätunnit - Koulunkäyntiavustajien tuki - Erityisoppilasta integroidaan mahdollisuuksien mukaan yleisopetukseen, samoin yleisopetuksen oppilas voi tarpeen mukaan saada tukea erityisopetuksen luokassa. - Eriyttävä oppimateriaali ja oppimateriaalin eriyttävä käyttö - Eri oppimistyylien huomiointi - Itsearvioinnin kehittäminen 2.3. TYÖTAVAT Helsingissä koulun työtapojen kautta toteutetaan ja vahvistetaan koulun arvoja ja perustehtävää. Tärkeitä ovat oppimaan oppimisen taidot sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Opettaja valitsee työtavat siten, että ne tukevat monipuolisesti tietojen ja taitojen oppimista, oppilaan kehittymistä oppijana sekä antavat mahdollisuuksia kasvuun yhteisön jäsenenä. Opetuksessa käytetään eri oppiaineille ominaisia, monipuolisia työtapoja ja painotetaan tutkivaa, toiminnallista ja ongelmalähtöistä työskentelyä. Opetuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon tyttöjen ja poikien väliset sekä yksilölliset erot ja oppilaiden erilaiset tavat oppia. Oppilaalla on mahdollisuus elämykselliseen ja ikäkaudelle ominaiseen luovaan toimintaan sekä leikkiin. Työtavat tukevat jokaisen oppilaan osallisuutta oman elämän ja ympäristön vastuulliseen rakentamiseen. Työtapojen valinnalla tuetaan työskentelylle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Työskentelylle asetetut tavoitteet määritellään oppilaan arvioinnin kohdassa. 7
Oppiminen on sosiaalista toimintaa, joka tapahtuu aktiivisessa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Se on yksilöllisten merkityksien rakentamista. Opettaja kunnioittaa lasta ja auttaa häntä muokkaamaan käsiterakenteitaan ja suhdettaan ympäröivään maailmaan. ta ohjataan tuntemaan itsensä oppijana sekä löytämään itselleen sopivimmat työtavat ja oppimisstrategiat sekä käyttämään niitä tilanteen mukaan joustavasti. Opettaja ohjaa oppilasta löytämään olemassa olevan tiedon ja uuden tiedon välisiä yhteyksiä. Opetettavia asioita käsitellään ongelmalähtöisesti. Erilaisia työtapoja opetetaan valitsemalla kullekin oppiaineelle ja ikäkaudelle ominaisimmat ja parhaiten soveltuvat menetelmät. Ohjaaminen realistiseen itsearviointiin ja opettajan jatkuva palaute tukevat oppimaan oppimista. Opettaja ohjaa oppilasta sisällyttämään arvioinnin osaksi oppimisprosessiaan. 2.4. OPPILAIDEN OSALLISUUS Helsingin kouluissa osallisuuden vahvistaminen on demokratian toteutumisen edellytys. Helsingissä kehitetään erityisesti oppilaiden osallisuutta ja osallisuuden kautta tuetaan hyvää oppimista, ihmiseksi ja vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Oppilaiden osallisuudella tarkoitetaan sellaista toimintaa, jossa lapset ja nuoret asettavat tavoitteita, keskustelevat ja pohtivat eri ratkaisuja sekä tekevät päätöksiä ja kantavat vastuun tekemisistään. Toiminta tarjoaa osallisuuden kokemuksen kaikille lapsille ja nuorille. Oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin ja saada aikaan muutosta elinympäristössään. kuntien toiminta on tärkeä osa demokraattista toimintakulttuuria. kuntatoiminta kehittää oppilaiden valmiuksia toimia omien ryhmiensä edustajina ja harjaantua neuvotteluun perustuvaan yhteistoimintaan. huomioidaan ja häntä kuunnellaan niin, että hän kokee itsensä kouluyhteisön täysivaltaiseksi jäseneksi, joka voi vaikuttaa itseään ja omaa koulutyötänsä koskeviin asioihin. 2.4.1. Osallisuus koulun päivittäisessä toiminnassa 4.-6.luokkien oppilaat toimivat hallivalvojina pareittain. Hallivalvojat opastavat koululle saapuvia vieraita ja seuraavat käytävätilojen käyttöä. 4.-6.luokkien oppilaista valitaan koulun kirjastoon kirjastonhoitajat. Oppilaat työskentelevät kirjastossa pareittain ja pitävät myös satutuokioita. Kirjasto on avoinna päivittäin. 8
Jokainen 6.luokan oppilas saa koulutulokkaan kummilapsekseen. Kummin tehtävänä on auttaa kouluympäristöön sopeutumisessa ja luoda turvallisuudentunnetta. Oppilaat toimivat vuorollaan järjestäjinä. 2.4.2. Osallisuus oman työn suunnittelussa ja toteuttamisessa Opettaja esittelee säännöllisin väliajoin tulevat oppisisällöt ja tavoitteet. Näin oppilaalle muodostuu kokonaiskuva seuraavasta opiskelujaksosta. Vähitellen oppilasta ohjataan ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelunsa suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä arvioinnista. 2.4.3. kuntatoiminta Kaikki koulumme oppilaat muodostavat oppilaskunnan. Jokainen luokka muodostaa luokkaneuvoston. Luokkaneuvosto valitsee keskuudestaan oppilaskunnan hallitukseen jäsenen ja varajäsenen. Hallitukseen kuuluu lisäksi rehtori ja yksi opettajajäsen, joista toinen toimii puheenjohtajana. Kokous valitsee keskuudestaan sihteerin. Tarvittaessa hallituksen kokouksiin voidaan kutsua koulun muita työntekijöitä tai sidosryhmien edustajia. 9
Luokkaneuvostot kokoontuvat vähintään kerran kuukaudessa. Kokous valitsee keskuudestaan sihteerin ja puheenjohtajan. Kokouksessa oppilailla on mahdollisuus tehdä ehdotuksia oppilaskunnan hallitukselle edustajansa välityksellä. kunnan hallituksen tehtävänä on käsitellä luokkaneuvostojen edustajien sille tuomat asiat. Kokouksen pöytäkirjat ovat nähtävissä oppilaiden ilmoitustaululla. Koulumme osallistuu Hesan ääni projektiin. 3. OPETUKSEN RAKENNE JA OPETUSJÄRJESTELYT 3.1. TUNTIJAKO Katso LIITE 4. Tuntijako 3.2. KIELIOHJELMA Helsingin peruskouluissa A-kielen opetus aloitetaan kolmannelta vuosiluokalta. Vapaaehtoisen A-kielen opetus aloitetaan neljänneltä vuosiluokalta. Vapaaehtoisen A-kielen opetuksessa tulee saavuttaa kuudennen vuosiluokan loppuun mennessä sama taso kuin kolmannelta luokalta alkavassa A-kielessä. Jokainen peruskoulua käyvä oppilas aloittaa englannin opiskelun joko A- kielenä tai vapaaehtoisena A-kielenä. Tämä merkitsee, että niiden oppilaiden, jotka valitsevat kolmannelta vuosiluokalta alkavaksi A-kieleksi jonkin muun kuin englannin kielen, tulee ottaa opinto-ohjelmaansa neljänneltä luokalta alkavana A-kielenä englanti. Vieraskielistä opetusta ja kielikylpyopetusta antavilla luokilla koulun opetuskielen mukaisen äidinkielen ja kirjallisuuden vähimmäistuntimäärät ovat vuosiluokittain seuraavat: 1-2, yhteensä vähintään 4 vuosiviikkotuntia 3-6, yhteensä vähintään 16 vuosiviikkotuntia 7-9, yhteensä vähintään 9 vuosiviikkotuntia 3.2.1. Kieliohjelma Meilahden ala-asteella A1-kielet ( pakollinen ) 3.lk englanti tai ruotsi (2h/vko 3.-6.lk) Valinnainen A-kieli 4.lk englanti, ruotsi tai saksa (2h/vko 4.-6.lk) Alkavan kielen ryhmäkoko on 12-15 alueen tilanteesta ja myönnettävistä resursseista riippuen. 10
3.3. OPPILAAKSIOTTO Ensisijaiset oppilaaksioton yleiset periaatteet Oppilaalla on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka lautakunnan vahvistamalla oppilaaksiottoalueella hän asuu. Kaikilla ulkokuntalaisilla oppilailla, jotka asuvat Helsingissä, on oikeus päästä Helsingin kaupungin järjestämään perusopetukseen. Yhtäläinen oikeus oman oppilaaksiottoalueen kouluun on myös koulunsa vuotta ennen oppivelvollisuusikää aloittavalla lapsella, joka on saanut koulunkäynti-oikeuden perusopetuslain 27 :n nojalla siinä mainittujen tutkimusten perusteella. Oppilaalla on ensisijainen oikeus päästä muuhun lähimpään, tarkoituksenmukaiseen kouluun, jos: oppilas ei voi jatkaa koulussa aikaisemmin opiskelemaansa vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opiskelua koulu ei ole oppilaan terveydentilaan liittyvän syyn takia hänelle sovelias. Ulkokuntakuntalaisilla oppilailla, joiden asuinkunta on tehnyt ensisijaista koulunkäyntiä koskevan sopimuksen Helsingin kaupungin kanssa, on oikeus päästä Helsingin kaupungin järjestämään perusopetukseen. Toissijaiset oppilaaksioton yleiset periaatteet Jos koulussa on tilaa ensisijaisen oppilaaksioton jälkeen, voidaan jäljellä olevat paikat täyttää toissijaisessa oppilaaksiotossa yhdenvertaisin valintaperustein. Toissijaisessa perusopetuslain 28 :n 2 momenttiin perustuvassa oppilaaksiotossa noudatetaan alla lueteltuja periaatteita Helsingin omissa kouluissa järjestettyyn perusopetukseen otetaan ensisijaisesti Helsingissä asuvia lapsia. Periaatetta noudatetaan kaikessa toissijaisessa oppilaaksiotossa. Harvinaisten kolmannelta vuosiluokalta alkavien A-kielten ja B- englannin opetuksen perusteella kouluun hakeutuvalla oppilaalla on oikeus päästä lähimpään tarkoituksenmukaiseen kouluun. 11
Suomenkielisten peruskoulujen oppilaaksioton yhteiset toissijaiset valintaperusteet Jos koulussa on tilaa ensisijaisen ja toissijaisen yleisen periaatteen oppilaaksi oton jälkeen, noudatetaan Helsingin suomenkielisten peruskoulujen yhteisiä toissijaisia oppilaaksioton valintaperusteita seuraavassa järjestyksessä: 1. Sisaruus; oppilaalla on sisaruksia kyseisessä koulussa 2. a) Jatkuvuus esiopetuksesta, poikkeuksena starttiluokkien oppilaat; täsmennetään alueellisessa esi- ja alkuopetuksen yhteistoimintasuunnitelmassa. b) Nimettyjen lähialueen ala-asteen koulujen oppilaat; täsmennetään koulun opetussuunnitelmassa 3. Terveys-, päivähoito-, maahanmuuttaja- tai lastensuojeluviranomaisen lausunto 4. Koulumatkaan liittyvät tekijät 5. Koulun oma valintaperuste, ei kuitenkaan oppiaineen arvosana eikä koulun oma soveltuvuuskoe Oppilaan koulunkäyntiä koskevat periaatteet Helsingin kaupungin suomenkielisissä peruskouluissa - Oppilaalla, jonka asuinpaikka vaihtuu Helsingin kaupungin sisällä on oikeus käydä kaikki koulun luokka-asteet koulussa, johon hän ennen asuinpaikkansa vaihtumista kuului. - Helsingin kaupungin peruskouluissa ennen lukuvuotta 1998-1999 olleilla ulkopaikkakuntalaisilla oppilailla on oikeus käydä peruskoulu loppuun Helsingin kaupungin peruskouluissa. Oppilaalla on oikeus käydä Helsingin kaupungin peruskoulua säilyy vaikka hänen koulunkäyntipaikkansa muuttuisi joksikin toiseksi Helsingin kaupungin peruskouluksi. - Jos lukuvuonna 1998-1999 tai myöhemmin Helsingin kaupungin peruskouluun oppilaaksi tulleen oppilaan asuinpaikka muuttuu Helsingin kaupungin ulkopuolelle, oppilaan koulunkäyntioikeus Helsingin kaupungin peruskoulussa päättyy viimeistään sen lukuvuoden lopussa, jolloin oppilas on muuttanut Helsingin ulkopuolelle. OPPILAAKSIOTTO ERÄISSÄ TAPAUKSISSA Oppilaat, joilla on erityisopetuspäätös Oppilaat, joilla on erityisopetuspäätös, on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka lautakunnan vahvistamalla oppilaaksiottoalueella hän asuu. Jos lähikoulu ei pysty järjestämään lapsen tarvitsemia tukitoimia, osoitetaan oppilaalle sellainen koulu, jossa nämä palvelut ovat saatavilla. Oppilaaksiotto erityisluokalle tapahtuu huoltajan hakemuksesta ja asiantuntijalausuntojen perusteella. 12
Koulukohtaiset valintaperusteet: 1. Oma oppilaaksiottoalue 2. Sisaruus koulupiiristä riippumatta 3. Oma koulupiiri 4. Johtokunnan päätöksellä tapauskohtaiset poikkeukset Kielikylvyn valintaperusteet: 1. Oman oppilaaksiottoalueen kielikylpypäiväkodit 2. Sisaruus 3. Oma koulupiiri 4. Muut kielikylpypäiväkodit 5. Johtokunnan päätöksellä tapauskohtaiset poikkeukset 4. OPPILAAN OHJAUS 4.1. OPETTAJAN ANTAMA OHJAUS Jokainen oppilas tarvitsee opettajan antamaa ohjausta oppimisessaan ja opinnoissaan. Ohjausta annetaan eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Ohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan edellytyksiä hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen. Tavoitteena on auttaa oppilasta arvioimaan omaa toimintaansa, ymmärtämään oppimistaan sekä harjaantumaan opiskelun taidoissa. Ohjauksella tuetaan oppilaan kasvua oman toiminnan säätelyyn sekä autetaan löytämään keinoja selviytyä oppimisvaikeuksissa. Ohjauksella vahvistetaan myös oppilaiden osallisuutta sekä kannustetaan vastuunottoon tehtävissä ja rakentavaan toimintaan yhteisössä. tarvitsee ohjausta erityisesti opiskeluun liittyvissä valintatilanteissa. Tehtävänä on auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeluun ja tulevaisuuteen liittyviä mahdollisuuksia. Yksilöllinen ohjaus on erityisen tärkeätä valmistavassa opetuksessa oleville ja sieltä perusopetukseen siirtyville sekä erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Yhteistyö huoltajien ja muiden tahojen kanssa sekä oppilasta opettavien opettajien kesken on tärkeätä ohjauksen onnistumiselle. Oppilaalle mahdollisesti laadittava oppimissuunnitelma on yksi ohjauksen väline. ta opettavat opettajat keskustelevat oppilaan edistymisestä ja kehittämisalueista, minkä pohjalta suunnitellaan tarvittaessa eriyttäviä tukitoimia. Tällöin prosessiin liittyy keskustelu vanhempien kanssa. Koulun oppilashuolto ja erityisopetus sekä S2-opetus ovat tarpeen mukaan tukena. 13
voi osallistua opettajan ja vanhempien tapaamiseen, jolloin yhteinen keskustelu tukee ja ohjaa hänen koulutyötään. Valinta- ja nivelvaiheissa oppilaille annetaan erityistä ohjausta ja tukea. Esikouluvaiheessa on yhteistyötä esikoulun opettajan, tulevan luokanopettajan ja vanhempien kesken. Koulutulokkaille järjestetään tutustumispäivä ja vanhemmille informaatiotilaisuus koulun aloittamista edeltävänä keväänä. Kielivalintojen tueksi järjestetään tiedotus- ja keskusteluilta vanhemmille. ta ja vanhempia ohjataan yläasteelle siirtymisen vaiheessa. Lähiyläasteella järjestetään kuudennen luokan aikana oppilaille tutustumis- ja toimintapäivän. Myös koulujen opettajat tapaavat toisiaan yhteistyön merkeissä. 4.2. OPPIMISSUUNNITELMA Oppimissuunnitelma on oppilaan opiskelua ja oppimisen tavoitteita koskeva suunnitelma, jonka tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä. Oppimissuunnitelman laatimisessa otetaan huomioon oppilaan vahvuudet ja kehittämisen alueet sekä aikaisempi oppimishistoria. Oppimissuunnitelma on pedagoginen asiakirja, joka tukee myös opettajaa työn suunnittelussa ja toteuttamisessa. Mikäli oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, sen tekevät oppilasta opettavat opettajat. Suunnitelman tekoon osallistuvat tarvittaessa erityisopettajat ja oppilashuoltohenkilöstö. Jos oppilaalle on esiopetuksessa laadittu lapsen esiopetuksen suunnitelma, oppimissuunnitelma tehdään lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalta. osallistuu oman oppimissuunnitelman tekemiseen ikäkautensa edellytysten mukaan. Oppilaan huoltajat osallistuvat oppimissuunnitelman laatimiseen mahdollisuuksien mukaan. Jos vuosiluokallisesti etenevässä opetusryhmässä oleva oppilas opiskelee oman opinto-ohjelman mukaan, hänelle laaditaan aina oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan opinto-ohjelma, ohjelman toteuttamiseksi tarvittavat opetusjärjestelyt ja se, miten opiskelun etenemistä seurataan. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa oleville oppilaille tehdään tarvittaessa oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmaan kirjataan opiskelun tavoitteet, keskeiset sisällöt, opetusmenetelmät sekä arvioinnin perusteet. Oppimissuunnitelma laaditaan aina ennen kuin harkitaan erityisopetukseen siirtämistä. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan oppimissuunnitelma on osa henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa eli HOJKS:ia. Oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan opinto-ohjelma, opiskelun tavoitteet, keskeiset sisällöt sekä oppilaan erityistarpeiden edellyttämät opetusmenetelmät. Siinä kuvataan myös tukitoimet ja oppimisympäristöön liittyvät järjestelyt sekä mahdollinen oppimäärien yksilöllistäminen ja arvioinnin perusteet. Valmistavassa opetuksessa jokaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan opinto-ohjelma, opiskelun 14
etenemisen seuranta ja arvioinnin perusteet. Kun oppilas siirtyy valmistavasta opetuksesta perusopetukseen, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma vähintään ensimmäisen lukuvuoden ajaksi. Oppilaan siirtyessä toiseen helsinkiläiseen kouluun tai oppilaitokseen oppimissuunnitelma siirtyy oppilaan mukana. Oppimissuunnitelma voidaan laatia myös opetuksen eriyttämistä tarvitsevalle yleisopetuksen oppilaalle. Oppimissuunnitelma laaditaan syyslukukauden alussa, kun oppilaan lähtötaso on tiedossa. Vanhemmat voivat osallistua tavoitteiden asetteluun ja heidän kanssaan keskustellaan oppimissuunnitelman sisällöistä. Oppimissuunnitelmaa tarkistetaan lukukausittain. ta arvioidaan suhteessa oppimissuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Oppimissuunnitelman laatimiseen käytettävät lomakkeet, LIITTEET 2 ja 3. 5. OPISKELUN TUKI Opiskelun tukimuotoja ovat tukiopetus, erityisopetus ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden valmistava opetus. Helsingissä opetuksen tukimuotoja käytetään myös rinnakkaisina. ta opettavat opettajat arvioivat yhteistyössä erityisopettajan ja tarvittaessa oppilashuoltoryhmän kanssa oppilaan tarvetta saada tukea oppimiseen. Tuen avulla oppilasta autetaan selviytymään oppimisvaikeuksista, vahvistamaan itsetuntoaan oppijana sekä suorittamaan perusopetuksen oppimäärän. 5.1. TUKIOPETUS Tukiopetus on tarkoitettu opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville oppilaille. Tukiopetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta menestymään opinnoissaan ja selviytymään oppimiseen liittyvistä vaikeuksista. Kun vaikeudet on havaittu, tukitoimiin ryhdytään mahdollisimman nopeasti. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta tekee ensisijaisesti oppilasta opettava opettaja, joka myös tavallisesti huolehtii tukiopetuksen antamisesta. Tukiopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille annetaan tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetus on opetuksen eriyttämisen muoto, jota voidaan käyttää niin yleisopetuksessa, erityisopetuksessa kuin valmistavassa opetuksessakin. Sille on ominaista tehtävien yksilöllisyys sekä ajan varaaminen oppilaan yksilölliseen tai pienessä ryhmässä tapahtuvaan ohjaamiseen. 15
Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. Tukiopetusta voi antaa myös muu kuin oppilaan oma opettaja. Samanlaisen tuen tarpeessa olevia oppilaita on järkevää opettaa samassa ryhmässä. 5.2. ERITYISOPETUS Erityisopetus on osa perusopetusta ja sitä annetaan Helsingin kaikissa peruskouluissa. Erityisopetus on kokonaisuus, johon kuuluvat sekä osaaikainen erityisopetus että erityisoppilaiden opetus. Erityisopetus tukee oppilaan yksilöllisten edellytysten mukaista oppimista sekä mahdollistaa perusopetuksen oppimäärän suorittamisen. Oppimisympäristön ja joustavien opetusjärjestelyjen suunnittelun lähtökohtina ovat oppilaan ainutkertaisuuden kunnioitus sekä yksilölliset oppimisedellytykset. Keskeistä erityisopetuksessa on varhainen tukeminen. Erityisopetusta saavien oppilaiden oppilaanohjauksessa korostuu yksilöllisyys. Yhteistyö ja hyvä tiedonkulku kodin, koulun ja muiden asiantuntijoiden kesken on edellytys hyvälle oppimiselle. 5.2.1. Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikainen erityisopetus on erityisopettajan antamaa yksilö-, pienryhmä- ja/ tai samanaikaisopetusta. Luokan- tai aineenopettaja ja erityisopettaja suunnittelevat oppilaan opetuksen sisällöt ja arvioinnin yhteistyössä. Osaaikaisen erityisopetuksen saaminen ei edellytä hallinnollista päätöstä, koska oppilas ei ole pysyvästi laaja-alaisen erityisopettajan oppilaana. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa tuetaan oppilasta, jolla on oppimisen tai sopeutumisen vaikeuksia. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa pyritään löytämään yksilöllisiä tapoja ja tavoitteita oppimisen onnistumiseksi. Myös erityisoppilailla ja valmistavan luokan oppilailla on oikeus saada tarvitessaan osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa oleville oppilaille tehdään tarvittaessa oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma laaditaan aina ennen kuin harkitaan erityisopetukseen siirtämistä. Tavoitteet Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on auttaa oppilasta peruskoulun yleisten tiedollisten, sosiaalisten ja emotionaalisten tavoitteiden saavuttamisessa. Tarkoitus on tukea kaikkia niitä oppilaita, joiden koulunkäynti sitä erityisesti vaatii. Tiedollisten tavoitteiden lisäksi erityisopetuksessa kiinnitetään huomiota oppilaan itseluottamuksen kohottamiseen, aloitekyvyn ja koulumotivaation tukemiseen sekä oppimaan oppimiseen ja oikeiden opiskelutapojen löytämiseen. ta ohjataan oman opiskelunsa itsearviointiin ja ottamaan vastuuta oppimisestaan. Syrjäytymisvaarassa olevia oppilaita pyritään tukemaan erityisesti. 16
Painopisteet Osa-aikaisen erityisopetuksen painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä. Suhteellisen suuri osa opetuksesta suunnataan ensimmäisen, toisen ja kolmannen luokan oppilaille. Erityisen tärkeää on ensimmäisen luokan oppilaiden oppimisvalmiuksien kartoittaminen ja heidän tukemisensa varsinkin lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen vaiheessa. Erityisopetuksen tarpeen toteaminen Erityisopettaja kartoittaa säännöllisesti eri luokkatasojen oppilaiden lukemis- ja kirjoittamistaitoja. Lukikartoitusten ja/tai luokkatyöskentelyssä ilmenneiden vaikeuksien sekä opettajien huomioiden pohjalta erityisopettaja suunnittelee yhdessä lasta opettavien opettajien kanssa tarvittavat tukitoimet. Mikäli oppilaalla on oppimisvaikeuksia matematiikassa tai muissa oppiaineissa, kartoitetaan lähtötaso ja pyritään selvittämään vaikeuksien syyt. Yhteistyössä luokan/aineenopettajan kanssa etsitään sopivat opetusjärjestelyt ja oppimateriaali. Sisällöt Lukiopetus Ensimmäisen, toisen ja kolmannen luokan oppilaiden kohdalla pyritään ennaltaehkäisevään ja kuntouttavaan lukiopetukseen. Ylempien luokkatasojen oppilaille on tärkeää, että he kuntouttavan opetuksen ohella oppivat tiedostamaan kielelliset vaikeutensa ja niistä johtuvat ongelmat muiden oppiaineiden opiskelussa. Kun oppilas tuntee erityisvaikeutensa, hän voi tietoisesti kiinnittää asiaan huomiota. Omien kykyjen ja taitojen tunnistaminen on tärkeää realistisen minäkuvan muodostumiselle ja vahvistaa itsetuntoa oppijana. Matematiikka ta ohjataan keskittyneeseen työskentelyyn ja varmistetaan matemaattisten käsitteiden ja peruslaskutoimitusten hallintaa. Matemaattista ajattelua, ongelmanratkaisukykyä ja päättelyä kehitetään ohjaamalla oppilasta tekemään havaintoja ja esittämään kysymyksiä. Opetusta konkretisoidaan mahdollisimman paljon havaintovälineiden, piirrosten ja keskustelun avulla. Muut oppiaineet Opetusta annetaan tarpeen ja resurssien mukaan. Puheopetus Ensimmäisen ja toisen luokan oppilailla on mahdollisuus puheopetukseen, joka painottuu lähinnä artikulaatiovirheiden korjaamiseen. Tarvittaessa oppilas ohjataan foniatrille. Sopeutumisvaikeudet Oppilaita, joilla on sosiaalisia tai emotionaalisia vaikeuksia tai käytöshäiriöitä tuetaan oppimiseen, koulunkäyntiin sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyvissä asioissa tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden erityisopetus Oppilaan ollessa erityisopetuksen tarpeessa kartoitetaan lähtötaso ja pyritään selvittämään vaikeuksien syyt, oppilaan kielitaito, kulttuuritausta sekä aiemmat koulunkäyntijärjestelyt otetaan huomioon opetuksen suunnittelussa ja 17
tarvittaessa myös arvioinnissa. S2-opettajan, erityisopettajan ja oman äidinkielen opettajan yhteistyö on tärkeää oppilaan kielellisen lähtötason kartoittamisessa ja oppilasarvioinnissa sekä opetuksen suunnittelussa ja koordinoinnissa. ta ohjataan ja kannustetaan oman äidinkielen opiskeluun. Opetusjärjestelyt Erityisopetus voi olla pienryhmäopetusta, yksilöopetusta ja samanaikaisopetusta. Samanaikaisopetuksessa erityisopettaja toimii oppitunneilla yhdessä luokanopettajan kanssa. Tällöin opetusta suunnitellaan ja arvioidaan yhdessä. Erityisopetus perustuu joustavuuteen. Opetusjärjestelyt ovat yksilöllisiä ja niitä voidaan muuttaa tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Olennaista on, että oppilaan yksilölliset tarpeet pystytään ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon. Arviointi Lukikartoitukset ja lähtötasoarvioinnit sekä lasta opettavien opettajien kanssa käytävät edistymistä koskevat keskustelut ovat erityisopetuksen pohja. ta arvioidaan erityisopetuksessa jatkuvasti seuraamalla hänen oppimisprosessiaan, työskentelyään ja sosiaalisia taitojaan sekä edistymistä oppiaineksen hallinnassa. Oppilaalle annetaan palautetta suullisesti. Häntä ohjataan myös realistiseen itsearviointiin. Lukukauden päättyessä erityisopettaja arvioi oppilasta yhdessä luokan/aineenopettajan kanssa. Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä ja otetaan huomioon lapsen erityisvaikeus. Vanhemmille voidaan antaa palautetta lapsen edistymisestä sanallisesti joko henkilökohtaisten tapaamisten tai puhelinkeskustelujen yhteydessä. Yhteistyö ja konsultointi Keskustelu ja yhteistyö luokan/aineenopettajien ja vanhempien kanssa on toimivan erityisopetuksen edellytys. Vanhemmille annetaan yleistä tietoa erityisopetuksesta lapsen tullessa ensimmäiselle luokalle. Erityisopettaja tapaa tarvittaessa vanhempia henkilökohtaisesti tai on mukana luokan/aineenopettajan ja vanhempien tapaamisessa silloin, kun on kyse lapsen oppimisvaikeuksista tai koulunkäyntiin liittyvistä erityisjärjestelyistä. Erityisopettaja on oman koulun oppilashuoltoryhmän jäsen ja näin ollen tiiviissä yhteistyössä oppilashuoltohenkilöstön (koulupsykologi, -kuraattori, -lääkäri ja terveydenhoitaja) kanssa. Erityisopetusta saavan oppilaan siirtyessä toiseen kouluun erityisopettaja konsultoi vastaanottavan koulun erityisopettajaa. Koulun ulkopuolisten sosiaali- ja terveysviranomaisten kanssa tehdään yhteistyötä tarvittaessa. Alueen päiväkotien ja yläasteiden kanssa tehtävä yhteistyö helpottaa oppilaiden siirtymistä nivelvaiheissa 5.2.2. Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen oppilaiden opetus Jos oppilaan erityistuen tarve on suuri, oppilas otetaan tai siirretään erityisopetukseen. 18
Erityisopetus voidaan järjestää integroidusti yleisopetuksessa tai erityisluokassa. Erityisluokka on luokka, jossa on 6-10 erityisoppilasta ja jonka opettajana on erityisluokanopettaja. Erityisopetuspäätökset tehdään keskitetysti opetusvirastossa. Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelma laaditaan koulussa erityisopetuspäätöksen ja pedagogisen selvityksen pohjalta, jotka toimitetaan opetusvirastosta koululle erityisopetuspäätöksen jälkeen. Suunnitelma kirjataan koulujen käytössä olevalle yhteiselle lomakkeelle. Rehtori tekee päätöksen henkilökohtaiseksi opetuksen järjestämistä koskevaksi suunnitelmaksi. Päätökseen voi hakea muutosta valittamalla lääninhallitukseen. Oppilaan siirtyessä toiseen kouluun tai oppilaitokseen suunnitelma siirtyy huoltajan luvalla vastaanottavaan kouluun. Suunnitelman tiedot ovat lähtökohta uusien opetusjärjestelyjen toteuttamiseksi. Oppimäärien yksilöllistäminen ja oppiaineen opiskelusta vapauttaminen Oppimääriä voidaan yksilöllistää yhdessä tai useammassa aineessa. Oppimäärän yksilöllistämisestä päätetään erityisopetuspäätöksen yhteydessä ja yhdenkin oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetuspäätöstä. Erityisoppilaan oppiaineiden vapauttamisesta päätetään erityisopetuspäätöksen yhteydessä. Päätöstä tulee edeltää oppimäärän yksilöllistäminen. Koulussamme annetaan sekä luokkamuotoista erityisopetusta että osa-aikaista erityisopetusta. Yhteistyö yleisopetuksen kanssa on tiivistä. Opetuksen lähtökohtana on avoin erityisopetus: koulun jokainen oppilas voi opiskella edellytystensä mukaisesti. Erityisopetukseen otetulla tai siirretyllä oppilaalla on mahdollisuus opiskella joko osittain tai kokonaan yleisopetuksen ryhmissä. Tällöin erityisopettaja tarvittaessa suunnittelee ja toteuttaa opetusta yhdessä luokan/aineenopettajan kanssa. Yleisopetuksen oppilaat voivat saada tukea joko osa-aikaisessa erityisopetuksessa tai erityisluokassa. Koulun kasvatustavoitteet ovat myös erityisopetuksen kasvatustavoitteita. Tavoitteita toteutettaessa tuetaan niitä alueita, joilla oppilas on edistynyt ja harjaannutetaan alueita, joilla hänen kehityksensä on viivästynyt. Tavoitteena on oppilaan kapasiteetin kokonaisvaltainen käyttöönotto kaikessa opetuksessa siten, että yksilölliset oppimisen rajat tunnistetaan ja tunnustetaan. Erityisopetus on tiiviissä yhteistyössä koulun oppilashuollon kanssa ja käyttää lisäksi tarpeen mukaan ulkopuolisia tutkimus- ja konsultaatiopalveluja. 19
5.2.3. Luokkamuotoinen erityisopetus Luokkamuotoisen erityisopetuksen perusajatuksena on opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen oppilaan kapasiteetti huomioiden ja sitä maksimaalisesti hyödyntäen. Tarvittaessa oppimäärät yksilöllistetään. Opetusjärjestelyt Meilahden ala-asteella on kaksi luokkamuotoisen erityisopetuksen ryhmää. Lähtökohtana on se, että oppilas voi opiskella eri oppiaineissa opetusryhmässä, joka parhaiten vastaa hänen edellytyksiään. Erityisopetuksen sisällä voidaan opetusryhmiä muodostaa joustavasti vuosiluokkarajat ylittäen. Erityisluokkien oppilaat voivat opiskella yleisopetuksen opetusryhmissä niissä aineissa, joissa se on oppimisen ja edistymisen kannalta suotavaa. Vastaavasti yleisopetuksessa oleva oppilas voi opiskella jossakin aineessa erityisopetuksen opetusryhmissä, mikäli se katsotaan hänen kannaltaan hyödylliseksi tukiopetusta tai laaja-alaista erityisopetusta vastaavaksi toimenpiteeksi. Integroidun tai yleisopetukseen siirretyn oppilaan opetuksen järjestäminen ja tuki sovitaan oppilaskohtaisesti luokanopettajan kanssa. Tavoitteet Tavoitteena on sellaisten perustietojen, - taitojen ja kykyjen kehittäminen, jotka luovat perustan jatko-opinnoille, sosiaaliselle kanssakäymiselle ja yhteiskunnassa toimimiselle siten, että oppilaan omat edellytykset ja resurssit tulevat koko laajuudessaan otetuiksi huomioon. Sisällöt Perustietojen ja taitojen opetus korostuu erityisopetuksessa. Äidinkieli ja matematiikka nousevat muita aineita keskeisempään asemaan. Perusoppiaines muodostaa kaikissa opetettavissa aineissa keskeisen opetussisällön yksilöllisten oppimisedellytysten mukaisesti. Sosiaalisia taitoja kehitetään opettamalla erilaisia toimintatapoja ja ratkaisumalleja vuorovaikutustilanteissa. Arviointi Erityistä tukea vaativan oppilaan arvioinnissa kannustavuus ja motivoivuus korostuvat. Oppilaan vahvojen alueiden tukeminen ja realistinen suhtautuminen oppilaan rajoituksiin ovat niinikään keskeisiä asioita arvioinnin suunnittelussa. Arviointi tapahtuu oppimissuunnitelmassa määriteltyjen tavoitteiden pohjalta. Oppimissuunnitelman toteutumista seurataan jatkuvasti. Lisäksi oppilaan kehitystä arvioidaan koulupsykologisin tutkimuksin. Opettaja antaa palautetta ja arvioi oppilaan edistymistä säännöllisesti. Oppilaan realistista itsearviointia kannustetaan. Yhteistyö ja konsultointi Yhteistyö vanhempien kanssa on luokan toiminnan ja oppilaan edistymisen kannalta keskeistä. Erityisluokanopettaja tapaa vanhempia aina tarvittaessa. Erityisluokanopettajat suunnittelevat koulutyötä yhdessä luokanopettajien kanssa. Integroitaessa opettajien yhteistyö korostuu. Erityisluokanopettajat tekevät yhteistyötä oppilashuollon ja koulun ulkopuolisten kuntoutuksesta vastaavien tahojen kanssa. 20