SISÄLTÖ 1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET...1 2 TOIMINTAKERTOMUS...3 2.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset 3 2.2 Toiminnallisesti ja taloudellisesti tärkeät tapahtumat 3 2.2.1 Kaupunginjohtajan katsaus... 3 2.2.2 Kuntahallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 6 2.2.3 Talouden yleinen kehittyminen ja kehittyminen kunnan alueella... 6 2.2.3.1. Talouden yleinen kehittyminen... 6 2.2.3.2 Oman talousalueen kehittyminen... 7 2.2.4. Kunnan toiminnan ja talouden olennaiset muutokset... 9 2.2.5. Kunnan henkilöstö... 9 2.2.6. Suurimpien vaara- ja epävarmuustekijöiden ja muiden toiminnan kehittymiseen vaikuttavien tekijöiden arviointi... 10 2.2.7 Ympäristötekijät... 10 2.3 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 10 2.4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 12 2.4.1 Tuloslaskelma ja tunnusluvut... 12 2.4.2 Tuloslaskelman tuotot... 12 2.4.3 Tuloslaskelman toimintakustannukset... 14 2.4.4 Käyttötalouden nettomenot (toimintakate)... 14 2.4.5 Vuosikate, poistot, tilikauden tulos... 14 2.5 Rahoitusasema ja sen muutokset 17 2.6 Kokonaistulot ja -menot 18 2.7 Kuntakonsernin toiminta ja talous 19 2.7.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä... 19 2.7.4 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 20 2.8 Tilikauden tulosta koskevat toimenpiteet 24 2.8.1 Tilikauden tuloksen käsittely... 24 3 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN...25 3.1 Tavoitteiden toteutuminen 25 3.2.1 Käyttötalouden toteutuminen... 26 KAUPUNGINHALLITUS... 26 KESKUSVAALILAUTAKUNTA... 46 TARKASTUSLAUTAKUNTA... 48 TERVEYDENHUOLTO JA ERIKOISSAIRAANHOITO... 50 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS... 55 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA... 58 SOSIAALILAUTAKUNTA... 64 PÄIVÄHOITO- JA KOULUTUSLAUTAKUNTA... 83 KULTTUURILAUTAKUNTA... 109 LIIKUNTALAUTAKUNTA... 124 TEKNINEN VIRASTO... 128
3.2.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 139 3.2.3 Investointien toteutuminen... 141 3.2.4 Rahoitusosan toteutuminen... 148 3.2.5 Kooste määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 149 4. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT...150 5. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT...158 6. LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET...169 PIETARSAAREN VESI... 169 PIETARSAAREN SATAMA... 180 PIETARSAAREN ENERGIALAITOS... 192 7. ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT...210
1 TILINPÄÄTÖSSÄÄNNÖKSET Kunnan tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan kuntalain sekä soveltuvin osin kirjanpitolain- ja asetuksen säännöksiä (KuntaL 68 ). Kuntalaki on kirjanpitolakiin nähden erityislain asemassa. Siltä osin kuin mainittujen lakien säännökset poikkeavat toisistaan noudatetaan kuntalakia (KPL 8:5 ). Kirjanpitolain säännösten soveltamisesta antaa ohjeet kirjanpitolautakunnan kuntajaosto (KuntaL 67 ). Myös konsernitilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin kirjanpitolakia (KuntaL 68 a ). Tilinpäätöksen sisältö Kunnan tilinpäätöksen sisältö määritellään kuntalaissa. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus (KuntaL 68.2 ). Lisäksi kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Kunnan konsernitilinpäätöksen laatimista ohjeistetaan tarkemmin kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamassa yleisohjeessa kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta. laskelmat laaditaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukaisiin kaavoihin. Liitetietojen antamisessa noudatetaan kuntajaoston antamaa yleisohjetta. Yleiset tilinpäätösperiaatteet tä laadittaessa ja tilinavausta tehtäessä on noudatettava ns. yleisiä tilinpäätösperiaatteita (KPL 3:3 ). Säännös sisältää kuusi eri tilinpäätösperiaatetta ja yhden tilinavausperiaatteen. - Oletus toiminnan jatkuvuudesta - Johdonmukaisuus menettelytavoissa tilikaudesta toiseen - Sisältöpainotteisuus - Varovaisuuden periaate - Tasejatkuvuuden periaate - Suoriteperusteisuus - Erillisarvostusta koskeva periaate Tilinpäätöksen tarkastaminen ja hyväksyminen Kunnanhallituksen on saatettava tilinpäätös siihen liittyvine asiakirjoineen ja allekirjoituksineen tilintarkastajan tarkastettavaksi. Tilintarkastajan on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tarkastettava päättyneen tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös ja luovutettava tarkastuslautakunnalle valtuustolle osoitettu tilintarkastuskertomus. Kertomukseen sisältyy lausunto siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus (KuntaL 73.1, 75.1 ). Jos tilintarkastuskertomus sisältää muistutuksen, tarkastuslautakunta hankkii asianomaisten selitykset sekä kunnanhallituksen lausunnon. Tarkastuslautakunta antaa arvionsa tehdyistä muistutuksista, siihen annetuista selityksistä ja kunnanhallituksen lausunnosta (KuntaL 75.2 ja 3 ). Kunnanhallitus saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen valtuuston käsiteltäväksi viimeistään tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä (KuntaL 68 ). 1
Tarkastuslautakunta antaa tilintarkastuskertomuksen tiedoksi valtuustolle sekä tekee esityksen siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus (KuntaL 71.2 ). Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Tarkastuslautakunta antaa arviointikertomuksensa valtuuston käsiteltäväksi erillisenä asiakohtana. 2
2 TOIMINTAKERTOMUS 2.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset Toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kunnan toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista (KPL 3:1 ). Kunnan toimintakertomuksen erityisenä tehtävänä on selvittää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa (KuntaL 69 ). Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kunta-konsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Kunnan-hallituksen on lisäksi toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (KuntaL 69 ). Liikelaitoksen tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan soveltuvin osin tätä yleisohjetta. Kuntalain mukaan liikelaitoksen tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. 2.2 Toiminnallisesti ja taloudellisesti tärkeät tapahtumat 2.2.1 Kaupunginjohtajan katsaus Vuoden 2009 aikana maailmantalous vajosi taantumaan, jonka laajuista ei ole koettu sitten 1930-luvun. Suomen teollisuustuotanto väheni vuonna 2009 edellisvuoteen verrattuna 20,9 %, mikä on syvin sukellus vuoden 1918 jälkeen. Edes sotavuosina 1940- luvulla ei teollisuuden tuotanto ole supistunut Suomessa näin paljon. Bruttokansantuote väheni 7,8 % vuonna 2009. 1990-luvun laman aikana suurin yksittäinen vähennys oli 6 % vuonna 1991. 1990-luvun lama johtui Suomessa paljolti itse aiheutetuista syistä, mutta tämä taantuma erosi siitä maailmanlaajuisuudessaan. Koska euron käyttöönoton myötä ei ole käytettävissä devalvointikeinoa, koetteli taantuma tällä kertaa Pietarsaaren seudun teollisuutta kovemmin kuin 1900-luvulla. Metsäteollisuuden tilanne on ollut tukala pääosin 2000-lukua, mutta nyt lama kosketti myös suunnilleen kaikkia teollisuuden haaroja elintarviketeollisuutta lukuun ottamatta. Maailmantalouden näkymistä tehdyt arviot vaihtelevat. Lähimmän puolen vuoden aikana nähdään, onko vuoden 2009 loppupuolella alkanut kasvu kestävää. Nk. BRIC-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina) kasvuluvut ovat olleet vuoden 2009 ajan aivan toista luokkaa kuin EU:n. Kiina ja Etelä-Aasia ovat nopeasti muuttumassa maailman uusiksi talouskeskuksiksi. EU:ta uhkaa erityisesti marginalisoituminen, ellei mitään tehdä uuden talousvauhdin aikaansaamiseksi. Suomi ei tässä asiassa ole poikkeus. Tilanne on ilmeisen vakava sekä Suomen koko kansantalouden että kuntatalouden osalta. 3
Pietarsaaren seudun kehitys on viime aikoina ollut myös historiallisesti nähtynä poikkeuksellinen. Vuoden 2008 lopussa pyyhki yhteistoimintaneuvottelujen aalto seudun yli. Sen 6700 teollisesta työpaikasta on n. 3500:aan kohdistunut yhteistyöneuvotteluja lokakuusta 2008 lähtien. Työttömyys oli vuoden vaihteessa 12 % edellisen vuodenvaihteen 8,3 %:iin verrattuna. Koko seudulla oli työttömien osuus 9 % edellisvuoden 5,9 %:n sijasta. Historiallisen poikkeuksellinen taloustilanne on vaikuttanut myös väestömäärään. Väki väheni vuoden aikana Pietarsaaressa 47 henkilöllä siten, että vuoden 2008 lopussa asukkaita oli yhteensä 19620. Koko seudulla asukasmäärä kasvoi 105 henkilöllä. Pietarsaaren kaupungin vuoden 2009 tilinpäätös osoittaa 3,013 M :n alijäämää. Vuonna 2008 alijäämä oli 0,36 M. Vuosikate supistui 3,76 M :oon vuonna 2009 vuoden 2008 6,24 M :sta. Liikelaitosten pienentynyt tulos on suurin yksittäinen erä, joka selittää vuosikatteen supistumisen. Poikkeuksellinen markkinatilanne huomioiden voidaan liikelaitosten tulosta kuitenkin luonnehtia tyydyttäväksi. Toimintatuotot kasvoivat 5,3 % ja -kulut 6,4 % vuoden 2007 tilinpäätökseen nähden. Toimintakustannuksista lisääntyivät eniten aine- ja tarvikekulut eli 19,4 % (3,2 M ). Tuosta lisäyksestä oli energialaitoksen osuus 3,6 milj., mistä syystä muut aineostot vähenivät. Sekä henkilöstökustannusten että palvelujen oston kasvun olennainen syy ovat sopimusten mukaiset palkankorotukset. Terveydenhuollon palvelujen ostot lisääntyivät 1,8 M eli 5,3 %, ja sosiaalitoimi kasvoi 0,7 M eli 6,5 %. Kaupungin toiminta ilman liikelaitoksia on 5,4 M alijäämäinen, kun liikelaitosten ylijäämä on puolestaan 2,3 M. Vuoden 2008 vastaavat luvut olivat -7,573 M kaupungin osalta ilman liikelaitoksia, ja liikelaitosten ylijäämä oli kaiken kaikkiaan 7,215 M. Ilahduttavaa on se, että kaupungin alijäämä ilman liikelaitoksia parani 2,2 M :lla -5,4 M :oon oltuaan ennen -7,6 M. Syytä on huomata, että tuloksen pitäisi olla nollan paikkeilla, jotta se olisi taloudellisesti kestävä pitkällä aikavälillä. Vaikka tuo onkin askel oikeaan suuntaan, ei tilanne ole likimainkaan tyydyttävä. Jotta kaupungin talous olisi kauaskantoisesti kestävällä pohjalla, olisi kaupungin tuloksen ilman liikelaitoksia oltava vähintään nollan tasolla. Vasta kun tuo tilanne on saavutettu, voi kaupungin taloustilannetta luonnehtia kestäväksi myös pitkällä aikavälillä. Tuo tosiseikka on pidettävä kirkkaana mielessä tulevia riskiarvioita tehtäessä, ja se onkin Pietarsaaren kaupungin talouden perusongelma. Kokonaisverotulot vähenivät 1,42 % vuonna 2009, ja ovat 63,7 M eli 0,9 M pienemmät kuin vuonna 2008. Kunnallisvero lisääntyi 0,2 M (+0,30 %), mutta yhteisövero väheni 1,2 M (-22,85%). On syytä huomata, että yhteisövero väheni tuntuvasti, vaikka kuntien osuus yhteisöverosta kasvoi 22 %:sta 32 %:iin. Vuoden 2009 verotulot jakaantuivat siten, että kunnallisveron osuus oli 88,04 %, yhteisöveron 6,54 % ja kiinteistöveron 5,42 %. Kunnallisverotulojen kohdalla on huolestuttavaa, että verotettavan tulon lisäys oli Pietarsaaressa pienempi kuin maassa keskimäärin. Eräänä syynä verotulojen pienempään kasvuun on Pietarsaarelle yhä vain epäedullisempi huoltotase. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan jatkuvaa tietoista panostusta aktiiviin elinkeino- ja tonttipolitiikkaan. 4
Vuoden investointien (netto) määrä oli 12,5 M edellisvuoden 14,6 M :oon verrattuna. Vuoden suurimmat investoinnit olivat Vestersundinkylän päiväkoti, Balticin laiturirakenteet ja talonrakennuksen ja kunnallistekniikan kunnossapitoinvestoinnit. Kokonaisinvestoinneista oli kaupungin oma osuus 5,1 M netto, ja liikelaitosten investointien puolestaan yhteensä 7,5 M. Pietarsaaren kaupungin velkakanta kasvoi 85,3 M :oon vuonna 2009 eli 4.347 :oon/asukas. Velkakanta oli 3.816 /asukas vuonna 2008. Investointitaso on suhteessa vuosikatteeseen kestämättömällä tasolla, sillä se johtaa aivan liian suureen lainanottoon. Velkakannan kehittyminen on ajan mittaan kestämätöntä. Varsinkin sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat tasolla, joka on kestämätön ja muodostaa kaupungille tulevaisuudessa selvän riskitekijän, ellei kasvutahtia voida hillitä. Talouden vakauttamiseksi on aloitettu seudullisten strategioiden ja kaupungin oman strategian tarkistus, ja tulevaisuuden palvelutuotannon linjaukset sisältävä palvelustrategia tullaan toimeenpanemaan. Lisäksi Pietarsaaren kaupungin isännöimä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueen muodostaminen 1.1.2010 lukien tarjoaa mahdollisuuksia huomattavaan tehokkuuden parantamiseen. Vuoden 2010 aikana laaditaan sosiaali- ja terveydenhuollon strategia, jonka tavoitteena on, että Pietarsaaren sosiaali- ja terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset ovat vuonna 2013 enintään maan keskitasoa. Tuo noudattaa kaupunginvaltuuston joulukuussa 2009 tekemää päätöstä. Tätä kirjoitettaessa toteutuu kaksi keskustan historian suurinta rakennushanketta: kampus ja poliisi- ja oikeustalo, mutta kolmas megahanke, Maria Malmin ostoskeskus, on lähtökuopissa. Nuo hankkeet Strengbergin peruskorjauksen ohella saavat aikaan sen, että Pietarsaaren keskusta kuhisee toimintaa juuri tällä hetkellä. Kokoavasti voidaan todeta, että Pietarsaaren kaupungilla ja koko alueella on kädessään kaikki avaimet, joita käyttämällä ne kukoistavat ja kehittyvät myös tulevaisuudessa. Onnistumiseen tarvitaan selkeitä strategisia valintoja. Elinkeino- ja tonttipolitiikkaan on panostettava edelleen. Alueen elinkeinorakenteen monipuolistamistyötä on myös jatkettava. Erityisesti on panostettava osaamispainotteiseen palvelusektoriin. Uusien asuinalueiden avaamiseen tähtäävä työ tulee tiivistymään vuoden 2010 aikana, ja tavoitteena on, että kaupungilla on täysi valmius poimia kasvun hedelmiä suhdanteen kääntyessä. Kaupungin oman talouden hoidossa tarvitaan palveluverkostojen ja -rakenteiden valvontaa, jotta käyttötalous saataisiin tasolle, jossa kaupungin omat investoinnit voidaan rahoittaa velkaantumatta. Verotuloissa Pietarsaari on muiden vanhojen metsäteollisuuspaikkakuntien tavoin tilanteessa, jossa sen on sovitettava oma menorakenteensa vastaamaan tuolta alalta saatavien verotulojen vähentymistä. Lopuksi tahdon varoitella offensiivisten tulevaisuuden panostusten ja peruspalvelujen vastakkainasettelusta. Tontti- ja elinkeinopolitiikkaan tehdyt aktiivit panostukset helpottavat ajan mittaan huomattavasti peruspalveluihin tehtävistä panostuksista selviytymistä. Mikael Jakobsson Kaupunginjohtaja 5
2.2.2 Kuntahallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupunginvaltuusto Kausi 2009 2010 Puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson I varapuheenjohtaja Ulla Hellén II varapuheenjohtaja Markus Karlsson Puolue Paikkoja 1988 1992 1996 2000 2004 2008 RKP 16 16 15 15 17 18 SDP 14 14 11 9 8 10 Vasemmistoliitto 8 8 7 5 6 4 Kokoomus 2 1 3 1 1 1 Keskusta + 2 2 2 6 2 2 sitoutumattomat Vihreät 1 2 2 1 - - Kristillisdemokraatit 2 5 4 4 PRO-Pietarsaari- 5 4 Jakobstad Oma valtuustoryhmä 1 1 - - YHTEENSÄ 43 43 43 43 43 43 Kaupunginhallitus 2009 2010 11 jäsentä, RKP 5, SDP 3, Vasemmistoliitto 1, PRO 1, Kristillisdemokraatit 1 Puheenjohtaja Peter Boström Kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson Organisaatiokaavio liitteenä. 2.2.3 Talouden yleinen kehittyminen ja kehittyminen kunnan alueella 2.2.3.1. Talouden yleinen kehittyminen Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi supistui 7,8 prosenttia vuonna 2009. Tuotanto ei ole vähentynyt näin paljon yhtenäkään yksittäisenä vuonna tätä ennen vuosien 1917 ja 1918 jälkeen. Eniten väheni viime vuonna kysyntä, sillä viennin volyymi supistui 24 prosenttia. Investoinnit vähenivät yli 13 prosenttia, yksityinen kulutus 2,1 prosenttia ja tuonti 22 prosenttia. Julkinen kulutus kasvoi 0,7 prosenttia. Taantumasta huolimatta kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvoivat entuudestaan viime vuonna, nimellisesti 1,9 prosenttia ja reaalisesti yhden prosentin. Kotitalouksien palkkatulot vähenivät yhden prosentin, mutta sosiaalietuudet kasvoivat ja verotus keveni. 6
Maailmantalouden katsotaan nyt ohittaneen syvimmän taantuman, ja talouden toimeliaisuus on elpymässä. Kasvutahdin odotetaan kuitenkin olevan maltillista tulevina vuosina. Myös Suomessa katsotaan laskusuhdanteen pohjan nyt saavutetun, mutta kasvun odotetaan olevan täälläkin maltillisen. Työllisyystilanteen otaksutaan heikkenevän maassamme edelleen vuoden aikana ja inflaation jäävän alhaiseksi. Valtionvelan arvioidaan päätyvän vajaaseen 80 miljardiin euroon vuoden 2010 lopussa, mikä tarkoittaa sitä, että velkasuhde verrattuna bruttokansantuotteeseen nousee n. 44 prosenttia. Kuntaliiton ennakkotietojen mukaan kuntien vuoden 2009 yhteenlaskettu tulos on 60 miljoonaa euroa alijäämäinen. Toimintamenot lisääntyivät noin 5 %. Syynä kunta-alan toimintamenojen lisääntymiseen viime vuonna oli kallis palkkasopimus, lisääntynyt palvelukysyntä ja kuntien laajentuneet velvollisuudet. Kuntien kokonaisverotulot kasvoivat 0,4 % vuonna 2009 ja valtionosuudet 7,4 %. Ennakkotietojen mukaan vuosikate oli negatiivinen 25 kunnassa. Keskimäärin vuosikate oli 275 euroa asukasta kohden. Lainakanta on kasvanut kaikenkokoisissa kunnissa ja oli keskimäärin 1.875 euroa asukasta kohden. 2.2.3.2 Oman talousalueen kehittyminen Väestönkehitys Pietarsaaren seudulla oli alustavien tietojen mukaan 49.325 asukasta vuodenvaihteessa 2009/2010 eli asukasmäärä on lisääntynyt +105 henkilöllä vuoden 2009 aikana. Väestö kasvoi alueen kaikissa kunnissa, paitsi Pietarsaaressa. Väestönmuutos oli Pietarsaaressa -47 henkilöä, mikä katkaisee viisi vuotta jatkuneen kasvusuuntauksen. Pietarsaaressa oli ennakkotietojen mukaan 19.620 asukasta 31.12.2009. 1000 Befolkningsförändring i Jakobstad Väestönmuutos Pietarsaaressa 1985-2009 syntyneet födda 800 600 400 200 0-200 -400 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 kuolleet döda kuntien välinen tulomuutto inflyttning kuntien välinen lähtömuutto utflyttning kokonaismuutos totalförändring 7
Huolimatta Pietarsaaren positiivisesta +44 henkilön syntyvien enemmyydestä vuonna 2009 - joka enemmyys on 1990-luvun lopusta lähtien ollut likipitäen olematon - on äkillinen ja syvä taantuma aiheuttanut Pietarsaareen suuntautuvan maassamuuton vähenemisen tuntuvasti vuoden 2008 805 henkilöstä 635 henkilöön vuonna 2009. Siksi kaupungin sekä kansallisen (-143) että kansainvälisen (+52) muuton käsittävä kokonaisnettomuutto on jäänyt jatkuneesta ulkomailta tulleesta positiivisesta nettotulomuutosta huolimatta negatiiviseksi (-91 henkilöä) vuonna 2009. Talousalueen sisäinen muuttoliike johtuu monista tekijöistä, joista elämänlaatunäkökohta on tärkeimpiä, ja alueiden välinen muutto puolestaan paljolti koulutusmahdollisuuksien tarjonnasta ja työpaikkojen saatavuudesta. Siksi kaupungin on erittäin tärkeää panostaa yhteistyössä alueen muiden kuntien kanssa yhä offensiivisempaan elinkeino- ja koulutuspolitiikkaan alueiden välisessä kilpailussa selviytymiseksi. Samalla kaupungin on voitava tarjota alueen sisäisessä kilpailussa selviytymiseksi laadukkaita kuntapalveluja, joista kärkisijalla olevia on kaukonäköinen asunto- ja tonttipolitiikka. Työllisyystilanne Vuodenvaihteessa 2009/2010 alueella oli 9 % työtöntä työnhakijaa, vastaavan luvun oltua edellisvuoden vaihteessa 5,9 %. Koko maassa oli 31.12.2009 työttömiä työnhakijoita 10,3 % vastaavan luvun oltua 8,8 % vuonna 2008. Pietarsaaren työttömyysprosentti oli 12 vuoden 2009 lopussa sen oltua 8,3 % vuoden 2007 lopussa. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä oli 137 joulukuussa 2009 (84 v. 2008), ja kaikista työttömistä oli joulukuussa yli 50-vuotiaita 37,4 %. Pitempään kuin 1 vuoden työttömänä olleita oli 139 joulukuussa 2009 (v. 2008 luku oli 157). Helmikuussa 2010 oli Pietarsaaren työttömyysprosentti 11,1. 20,0 Arbetslösa arbetssökande i Jakobstad i % Työttömiä työnhakijoita Pietarsaaressa, % 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 2009 1996 1997 1998 2003 1999 2000 2001 2002 2004 2005 2006 2007 2008 0,0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 8
2.2.4. Kunnan toiminnan ja talouden olennaiset muutokset Kuntien yhteisöverot vähenivät taantuman seurauksena tuntuvasti. Pietarsaaren osalta oli vähennyt 23 % eli 1,3 milj. euroa. Näin siitä huolimatta, että valtio päätti korottaa tilapäisesti yhteisöveron kuntaosuutta 10 prosenttiyksiköllä 32 %:iin. Verot vähenivät Pietarsaaressa yhteensä 1,4 % eli 0,9 milj. euroa vuodesta 2008 vuoteen 2009. Kaupunginvaltuusto päätti toukokuussa oikaista käyttötalousarviota vähentyneiden verotulojen vuoksi pienentämällä määrärahoja 0,75 % kaikkien toiminta-alojen bruttomäärärahoista liikelaitoksia lukuun ottamatta. Tämä tarkoitti määrärahojen supistamista 0,95 milj. eurolla. Valtio alensi kansaneläkemaksua 0,8 % 1.4.2009 lukien, mikä vähensi menoja 0,21 milj. euroa. Nettomäärärahoja vähennettiin yhteensä 1,158 milj. euroa. Lisäksi tiukennettiin luonnolliseen poistumaan liittyvää työhönottomenettelyä. Vuoden aikana alkoi myös palvelustrategian laatimistyö, jonka tuloksena toiminnan on määrä tehostua ja tuottavuuden parantua. Myös kaupungin strategian ja hallintosäännön päivittämistyö alkoivat vuoden aikana. Suurin toimintamuutos lähitulevaisuudessa on kunta- ja palvelurakenneuudistukseen (PARAS) liittyvä sosiaali- ja terveydenhuollon uudelleenorganisointi. Pietarsaaren kaupunki, Uudenkaarlepyyn kaupunki, Pedersören kunta ja Luodon kunta muodostavat yhteistoiminta-alueen sopijakuntien kansanterveystyön, ympäristöterveydenhuollon ja sosiaalihuollon sekä MTHAN:n erikoissairaanhoidon toimialojen hoitamiseksi. Pietarsaaren kaupunki on isäntäkunta ja toimii sosiaali- ja terveyslautakunnan hallintoyksikkönä. Sopimuksessa tarkoitetun hoidon ylläpitäjävastuu siirtyy 1.1.2010 lukien. 2.2.5. Kunnan henkilöstö (Laaditaan erillinen henkilöstötilinpäätös) Pelastuslaitoksen työntekijät siirtyivät 1.1.2004 lukien Kokkolan kaupungin palvelukseen. Päivähoito siirtyi 1.1.2005 lukien sosiaalitoimesta päivähoito- ja koulutustoimeen. Henkilötyövuodet toimialoittain vuosina 2004 2009 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Keskushallinto 43 48 59 57 59 53 Sosiaalitoimi 402 183 209 214 219 219 Päivähoito- ja koulutustoimi 303 524 523 534 562 557 Tekninen virasto 208 207 202 207 207 211 Muut 142 142 138 138 141 142 Henkilötyövuosia yhteensä 1098 1104 1131 1150 1188 1182 Työllistämisvaroin palkattuja ei ole laskettu mukaan. 9
31.12.2009 31.12.2008 Työntekijöitä : 1.425 1.440 Työntekijämäärään sisältyvät kaikki työntekijät, olivatpa he sitten virka- tai työvapaalla. 2009 2008 Palkat yhteensä 38.695.313 37.172.099 Palkkiot yhteensä 344.909 235.163 2.2.6. Suurimpien vaara- ja epävarmuustekijöiden ja muiden toiminnan kehittymiseen vaikuttavien tekijöiden arviointi Kaupungilla on vahinkovakuutuksia (palo-, vastuu- keskeytys-). Lisäksi kaupungilla on vahinkorahasto, jonka tarkoituksena on korvata sellaisia vahinkoja, jotka koituvat kaupungin vakuuttamattomalle omaisuudelle (omaisuuden arvo on niin vähäinen, ettei sen vakuuttamista ole pidetty tarkoituksenmukaisena) sekä kaupungin vakuutettuun omaisuuteen kohdistuneita sellaisia vahinkoja, jotka jäävät kaupungin omavastuun piiriin, sekä myös vahinkoja, jotka jäävät vastuuvakuutuksen omavastuun rajoihin. Vahinkorahaston määrä oli 1,04 milj. euroa 31.12.2009. Eräs vaaratekijä on suuri velkaantuneisuus, mistä johtuen korkojen nousu vaikuttaa kaupunkiin erittäin herkästi. Tällä hetkellä suunnilleen puolet kaupungin lainakannasta on sidottu kiinteään korkoon ja puolet muuttuvaan korkoon. Vuosina 2001 ja 2002 kaatopaikan kunnostukseen tehdystä 1,6 milj. euron vapaaehtoisesta varauksesta oli 31.12.2009 jäljellä ainoastaan n. 17.000 euroa. Työn loppuunsaattamisen arvioidut kustannukset ovat 1,75 milj. euroa, josta kaupungin osuus on 1,44 milj. euroa jaettuna neljäksi vuodeksi, ja aika alkaa vuonna 2011. 2.2.7 Ympäristötekijät Vuodesta 2009 laaditaan erillinen ympäristötilinpäätös. 2.3 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus- ja voimavarat turvataan. Sisäinen valvonta käsittää kaikki toimenpiteet, joihin johto ryhtyy tavoitteenaan parantaa riskienhallintaa ja lisätä mahdollisuuksia saavuttaa asetetut tavoitteet. Kaupungin sisäisen valvonnan järjestämistä koskevat johtosäännöt ovat valmisteilla. 10
Hallintokuntien johtavat virkamiehet vastaavat oman toiminnan laillisuudesta ja valvovat sitä. Laaja käyttäjäkunta pääsee tutustumaan pöytäkirjoihin ja virkamiespäätöksiin KuntaOffice-ohjelman välityksellä ja sen myötä päätöksenteon läpinäkyvyys lisääntyy. Kaupungin hallinnossa toimintavuoden aikana tehtyjen päätösten määrään nähden on valitusten ja oikaisuvaatimusten määrä ollut erittäin vähäinen. Talousarviossa vahvistetut tavoitteet ovat sitovia valtuustoon nähden ja ne arvioidaan osavuosiraporttien ja tilinpäätöksen yhteydessä. Poikkeamat analysoidaan ja ne korjataan. Sähköinen laskujenkäsittely ja talousjärjestelmän ja johdonraportoinnin käyttäjämäärän kasvu on parantanut vastuuhenkilöiden mahdollisuuksia seurata talousarviota ja myös valvoa varojenkäyttöä. Tilastokeskuksen vuosittain julkaisema kuntatilasto tarjoaa vertailuaineistoa ja arviointivälineitä kaupungin toiminnan kustannustason ja tehokkuuden arviointiin. Kuntatilastoa seurataan ja poikkeamat muista kunnista johtavat oman toiminnan analysoimiseen ja korjaaviin toimenpiteisiin. Kriittisten menestystekijöiden kartoitus on tehty uudelleen kaupungin vuoden 2010 2020 strategiasuunnitelman tarkistuksen yhteydessä. Nuo tekijät on huomioitu talousarvion tavoiteasettelussa ja osavuosiraporttien ja tilinpäätösten tavoitearvioinnissa. Mitään järjestelmällistä kattavaa koko organisaation riskienkartoitusta ei ole tehty. Hallintokunnat valvovat kehitystä omilla toimialoillaan ja ryhtyvät tarpeellisiksi arvioituihin toimenpiteisiin riskien vähimmäistämiseksi. Uusi riskienkartoitus ajankohtaistuu vähitellen. Kaupungilla on rahasto suuria vahingonkorvauksia varten ja vahinkoasiat käsittelevä riskienhallintatoimikunta. Kaupungilla on julkisen hankinnan ohjeisto. Kaupungin hankintayksikkö hoitaa hankinnat, jotka on kilpailutettava. Vuoden 2009 aikana ei yhtään asiaa ole viety markkinaoikeuteen. Sopimusehtojen noudattamisen ja vanhentumisaikojen seurannan hoitaa kukin hallintokunta. Kaupungin sopimukset tullaan merkitsemään rekisteriohjelmaan. Sopimukset ovat silloin vastuuhenkilöiden saatavilla ja määräaikojen valvonta helpottuu. 11
2.4 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 2.4.1 Tuloslaskelma ja tunnusluvut TULOSLASKELMA 1000 euroa 31.12.2009 31.12.208 Förändring TOIMINTATUOTOT 42 355 40 216 5,3 % Valmistus omaan käyttöön 2 042 1 915 6,6 % TOIMINTAKULUT -135 448-127 254 6,4 % TOIMINTAKATE -91 052-85 123 7,0 % Verotulot 63 683 64 612-1,4 % Valtionosuudet 32 314 28 683 12,7 % Rahoitustuotot ja -kulut -1 190-1 931-38,4 % VUOSIKATE 3 756 6 242-39,8 % Käyttöomaisuuden poistot -6 885-6 600 4,3 % TILIKAUDEN TULOS -3 129-358 Rahastojen lisäys(-)vähennys(+) 0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ -3 129-358 Tuloslaskelman tunnusluvut 2009 2008 Toimintatuotot/-kulut, % 31,27 % 31,60 % Vuosikate/poistot % 54,55 % 94,58 % Vuosikate euroa/asukas 191 317 Asukasluku 31.12. 19 620 19 673 2.4.2 Tuloslaskelman tuotot Tuloslaskelman tuotot olivat yhteensä 139,5 milj. euroa. Verorahoitus (verot + valtionosuudet) olivat määrältään yhteensä 96 milj. euroa eli 68,8 %. 12
milj. osuus Toimintatuotot 42,4 30,4 % Verotulot 63,7 45,7 % Valtionosuudet 32,3 23,2 % Rahoitustuotot 1,1 0,8 % YHTEENSÄ 139,5 100,0 % Toimintatuotot Toimintatuotot olivat määrältään 42,4 miljoonaa euroa, joten ne ovat lisääntyneet 3,6 miljoonaa eli 5,3 %. Suurimmat erät ovat myyntituotot, 32,6 miljoonaa euroa ja maksutuotot, 4,3 miljoonaa euroa. Verotuotot Verotulot milj. 2009 osuus% 2008 muutos Kunnallisvero 56,1 88,0 % 55,9 0,3 % Yhteisövero 4,2 6,5 % 5,4-22,9 % Kiinteistövero 3,4 5,4 % 3,3 4,5 % YHTEENSÄ 63,7 100,0 % 64,6-1,4 % Verotuotot vähenivät yhteensä 1,4 % (0,9 milj. euroa). Kunnallisvero lisääntyi 0,3 % (0,2 milj. euroa). Verotettava tulo (joka on kunnallisveron perusta) kasvoi Pietarsaaressa 4,7 % vuodesta 2007 vuoteen 2008 kasvun oltua koko maassa 6,5 %. Verotettava tulon kasvu on kaupungin osalta ollut monien vuosien ajan n. 2 % koko maan kehitystä vähemmän. Veroäyrinhinta oli 19,25 % vuonna 2009. Yhteisövero väheni 22,9 % (1,2 milj. euroa). Tämä siitä huolimatta, että valtio korotti kuntien yhteisövero-osuutta 10 prosenttiyksiköllä 22 %:sta 32 %:iin. Kiinteistövero lisääntyi 4,5 % (0,1 milj. euroa). Kiinteistöveron veroäyrimäärät olivat seuraavat: yleinen 0,90 %, vakituinen asunto 0,27 %, muu asunto 0,87 %, voimala 2,50 % ja rakentamattomat rakennuspaikat 3,00 %. Valtionosuudet Valtionosuudet kasvoivat 12,6 % vuoteen 2008 verrattuna. Valtionosuus lisääntyi mm. siksi, että verotuksen ansiotulo- ja eläketulovähennyksen korotus korvattiin kunnille korottamalla sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuutta. Verontasauksena, joka kuuluu osana valtionosuuksiin, kaupunki maksoi 1,1 milj. euroa. 13
Valtionosuudet milj. 2009 2008 muutos Yleinen valtionosuus 0,1 0,2-44,0 % Sosiaali- ja terveystoimi 25,2 22,3 12,9 % Koulutus- ja kulttuuritoimi 7,0 6,2 13,4 % YHTEENSÄ 32,3 28,7 12,6 % 2.4.3 Tuloslaskelman toimintakustannukset Toimintakustannuksista lisääntyivät Aineet ja tarvikkeet eniten, eli 19,4 % (3,3 milj. euroa). Tuosta lisäyksestä oli energialaitoksen osuus 3,6 milj. euroa, mikä merkitsi muiden aineostojen vähenemistä. Olennainen syy sekä henkilöstökustannusten että palvelujen oston lisäykseen ovat sopimusten mukaiset palkankorotukset. Terveydenhuoltopalvelujen ostot lisääntyivät 1,8 milj. euroa eli 5,3 % ja sosiaalitoimessa ne lisääntyivät 0,7 milj. euroa eli 6,5 %. Ulkoiset toimintakustannukset 2009 milj. osuus% 2008 milj. muutos Henkilöstökulut 52,2 38,5 % 50,2 3,9 % Palvelujen osto 56,1 41,4 % 53,1 5,6 % Aineet ja tarvikkeet 20,3 15,0 % 17,0 19,4 % Avustukset 5,3 3,9 % 5,3-0,8 % Muut toimintakustannukset 1,6 1,2 % 1,6-0,4 % YHTEENSÄ 135,4 100,0 % 127,3 6,4 % 2.4.4 Käyttötalouden nettomenot (toimintakate) Käyttötalouden nettomenot olivat 91,1 milj. euroa, siis lisääntyivät 7 % (5,9 milj. euroa) edellisvuoteen verrattuna. Käyttötalouden nettomenot prosentteina verorahoituksesta olivat 94,8. Rahoituskustannukset vähenivät 38,4 % (0,7 milj. euroa). Rahoituskustannusten väheneminen lisääntyvästä velkakannasta huolimatta johtuu alhaisesta korkotasosta. 2.4.5 Vuosikate, poistot, tilikauden tulos Vuosikate on 3,8 milj. euroa vuonna 2009 sen oltua 6,2 milj. euroa vuonna 2008. Tämä on siis investointeihin käytettävissä oleva summa. Vuoden 2009 todelliset nettoinvestoinnit olivat määrältään 12,5 milj. euroa, mikä tarkoittaa sitä, että velkakannan kasvu jatkui. Poistot lisääntyivät 0,3 milj. euroa vuoteen 2008 verrattuna suurten investointien seurauksena. Vuosikate kattoi ainoastaan 54,6 % poistoista. Jotta talous olisi tasapainossa pitkällä aikavälillä, pitäisi vuosikatteen olla niin suuri, että sillä katetaan ainakin investoinnit ja osa lyhennyksistä. Tilikauden tulos osoittaa 3,1 milj. euron alijäämää. Vuoden 2009 alkuperäinen talousarvio oli 2,9 milj. euroa alijäämäinen. 14
2.4.6 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma 1000 euroa 2009 2008 VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Vuosikate 3 756 6 242 Korjauserät -1 361-733 TULORAHOITUS INTERNT TILLFÖRDA MEDEL 2 395 5 509 Käyttöomaisuusinvestoinnit -14 245-16 349 Rahoitusosuudet investointimenoihin 392 615 Käyttöomaisuuden myyntitulot 1 337 1 116 INVESTOINNIT NETTO -12 515-14 618 VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN NETTOKASSAVIRTA -10 121-9 109 RAHOITUSTOIMINNAN KASSAVIRTA Lainaus -250-2 659 * Antolainasaamisen vähennykset 1 11 * Antolainasaamisen lisäykset -250-2 670 Lainakannan muutokset 10 200 11 943 * Pitkäaikaisten lainojen lisäys 17 000 15 000 * Pitkäaikaisten lainojen vähennys -10 443-7 557 * Lyhytaikaisten lainojen muutos 3 643 4 500 Muut maksuvalmiuden muutokset 1 000 680 RAHOITUSTOIMINNAN NETTOKASSAVIRTA 10 950 9 963 KASSAVAROJEN MUUTOKSET 830 854 Kassavarat 01.01. 8 705 7 851 Kassavarat 31.12. 9 535 8 705 Muutos 830 854 Tunnusluvut 2009 2008 Investointien tulorahoitus 27,11 % 39,67 % Pääomamenojen sisäinen rahoitus 15,46 % 26,80 % Lainanhoitokate 0,46 0,87 Kassanriittävyys, päiviä 22 21 15
Investointimenojen määrä oli 14,2 milj. euroa ja rahoitusosuudet olivat 0,4 milj. euroa. Vuosikate oli 3,8 milj. euroa, mikä tarkoittaa sitä, että 27,1 % investoineista pystyttiin rahoittamaan omin varoin. Käyttöomaisuuden myynnistä saatiin 1,3 milj. euroa. Årsbidrag, avskrivningar och investeringar-vuosikate, poistot ja investoinnit milj. 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Årsbidrag-Vuosikate avskrivningar-poistot investeringar-investoinnit Koska investointitahti jatkui kiivaana, kasvoi lainakanta 10,2 milj. euroon ja oli vuoden lopussa 85,3 milj. euroa. Korot pysyivät matalina pääosin koko vuoden. Kassavarat lisääntyivät vuoden aikana 0,83 milj. eurolla 9,5 milj. euroon ja kaupungin maksuvalmiutta kuvaavien kassapäivien määrä oli 22. 16
2.5 Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoitusrakennetta kuvataan taseen avulla. 1000 euroa 2009 2008 Kaupunki 1000 euroa 2009 2008 VASTAAVAA 186 793 179 094 VASTATTAVAA 186 793 179 094 A PYSYVÄT VASTAAVAT 165 016 158 130 A OMA PÄÄOMA 72 879 76 008 I Peruspääoma 61 026 61 026 I Aineettomat hyödykkeet III Muut omat rahastot 1 037 1 037 IV Edellisten tilikausien ylijäämä 13 944 14 302 II Aineelliset hyödykkeet 128 202 122 417 V Tilikauden alijäämä -3 129-358 Maa- ja vesialueet 7 619 7 060 Rakennukset 48 160 47 967 C PAKOLLISET VARAUKSET 590 946 Kiinteät rakenteet ja laitteet 62 419 50 816 Eläkevaraukset 573 603 Koneet ja kalustot 2 168 1 943 Kaatopaikan pakolliset varaukset 17 343 Muut aineelliset hyödykkeet 5 662 5 635 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 2 174 8 996 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1 989 1 681 Valtion toimeksiannot 89 174 III Sijoitukset 36 813 35 713 Lahjoitusrahastojen pääomat 1 900 1 507 Osakkeet ja osuudet 32 675 31 824 Joukkovelkakirjasaamiset 4 138 3 889 E VIERAS PÄÄOMA 111 335 100 459 Muut lainasaamiset 0 0 Pitkäaikainen 61 153 54 203 Lainat rahoitus ja vakuutuslaitoksilta 49 831 42 374 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1 989 1 681 Lainat julkisyhteisöiltä 5 100 6 000 Valtion toimeksiannot 89 174 Muut velat 6 223 5 829 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 1 900 1 507 Lyhytaikainen 50 181 46 256 0 0 Joukkovelkakirjalainat 16 500 13 000 C VAIHTUVAT VASTAAVAT 19 788 19 283 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 10 449 12 807 I Vaihto-omaisuus 1 235 851 Lainat julkisyhteisöiltä 900 900 Aineet ja tarvikkeet 1 182 851 Lainat muilta luotonantajilta 2 500 0 Ennakkomaksut 53 Saadut ennakot 1 0 Ostovelat 10 481 10 607 II Saamiset 9 019 9 727 Muut velat 2 245 2 206 Pitkäaikaiset saamiset 1 872 1 271 Siirtovelat 7 104 6 737 Myyntisaamiset 750 0 Lainasaamiset 376 376 Tunnusluvut 1000 euroa 2009 2008 Muut saamiset 746 895 Lyhytaikaiset saamiset 7 147 8 456 Rahoitusvarallisuus 39,0 % 42,4 % Myyntisaamiset 6 266 6 831 Suhteellinen velkaantuneisuus 80,5 % 74,3 % Lainasaamiset 47 63 Kertynyt yli-/alijäämä 13 944 14 302 Muut saamiset 804 1 364 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 711 727 Siirtosaamiset 30 198 Lainakanta 85 280 75 080 Lainat euroa/asukas 4 347 3 816 III Rahoitusarvopaperit Lainasaamiset 4 138 3 889 IV Rahat ja pankkisaamiset 9 535 8 705 Asukasmäärä 19 620 19 673 17
Pysyvissä vastaavissa suurimmat erät ovat aineelliset hyödykkeet, joiden arvo on 128,2 milj. euroa ja sijoitukset, arvoltaan 36,8 milj. euroa. Vaihtuvista vastaavista ovat saamiset suurin erä, 9,0 milj. euroa. Rahat ja pankkisaamiset ovat 9,5 milj. euroa. Vastattavissa oma pääoma on 72,9 milj. euroa. Edellisten tilikausien ylijäämä on 13,9 milj. euroa ja vuoden alijäämä 3,1 milj. euroa. Omaan pääomaan kuuluu myös vahinkorahasto, joka on 1 milj. euroa. Suurin erä vastattavissa on vieras pääoma, joka on 111,3 milj. euroa. Vakavaraisuus on 39 % ja on jatkanut pienenemistään. Se osoittaa kaupungin alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. 70 %:n omavaraisuusastetta voidaan pitää kuntataloudessa tavoittelemisenarvoisena. Alle 50 %:n omavaraisuus merkitsee huomattavaa velkakantaa. Kaupungin velkakanta kasvaa 85,3 milj. euroon eli 4.347 euroon asukasta kohden. Suhteellinen velkaantuneisuus osoittaa miten suuri osuus kaupungin käyttötuloista (tilikauden toiminnan tuotoista, verotuloista ja valtionosuuksista) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kaupungin käyttötuloista menisi 80,5 % vieraan pääoman poismaksamiseen. Kertynyttä ylijäämää on 13,9 milj. euroa (711 /asukas). Lainasaatavat kasvoivat 0,25 milj. euroa 4,1 milj. euroon tytäryhtiö Kiinteistö Oy Jakolosalle annetun lainamäärän kasvun vuoksi. Kuten edellä mainittiin, kasvoi velkakanta 10,2 milj. euroa ja on nyt 85,3 milj. euroa, eli 4.347 asukasta kohden. 2.6 Kokonaistulot ja -menot Kokonaistulojen ja -menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset on yhdistelty rivi riviltä. Kaupungin kokonaistulot ja menot TULOT MENOT Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 42 355 Toimintakulut 135 448 Verotulot 63 683 Valmistus omaan käyttöön -2 042 Valtionosuudet 32 314 Korkomenot 2 027 Korkotuotot 70 Rahoitusmenot 307 Muut rahoitustuotot 1 073 Korjauserät (Käyttöomaisuuden myyntivoitot) -1 006 Korjauserät (Käyttöomaisuuden myyntitappiot) 0 Korjauserät (Pakolliset varaukset) -355 Investoinnit Investoinnit Investoinnit käyttömenoihin 14 245 Käyttöomaisuuden rahoitusosuudet 392 Rahoitustoiminta Käyttöomaisuuden myyntitulot 1 337 Antolainojen lisäys 250 Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys 10 443 Antolainojen vähennys 1 Lyhytaikaisten lainojen vähennys Pitkäaikaisten lainojen lisäys 17 000 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 3 643 Kokonaistulot 160 507 Kokonaismenot 160 677 18