Suomussalmen kunta TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS vuodelta 2013 Kunnanvaltuusto 9.6.2014
Painopaikka Suomussalmen kunnan monistamo
Toimintakertomus ja tilinpäätös v. 2013 Sisällys 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1 1.1. Kunnanjohtajan katsaus vuoteen 2013 1 1.2. Suomussalmen kunnan toimintastrategia 2 1.2.1. Kunnan toimintalinjat ja päämäärät 3 1.3. Kunnan hallinto 5 1.4. Yleinen taloudellinen kehitys 8 1.5. Kainuun talousalueen kehitys 9 1.6. Suomussalmen kunnan toiminnan ja talouden kehitys 10 1.6.1. Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset 10 1.6.2. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen ja arvio tulevasta kehityksestä 12 1.6.3. Henkilöstö 13 1.6.4. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 14 1.6.5. Ympäristötekijät 14 1.7. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 14 2. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 17 2.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen 17 2.2. Toiminnan rahoitus 20 2.3. Lainojen hoito 21 2.4. Maksuvalmius 21 2.5. Tulorahoituksen riittävyys 21 3. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 22 3.1. Tase ja sen tunnusluvut 22 4. KOKONAISTULOT JA MENOT 24 5. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 25 5.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 25 5.2. Konsernin toiminnan ohjaus 25 5.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 34 5.4. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 34 5.5. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 36 5.5.1. Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 36 5.5.2. Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 37 5.5.3. Konsernitase ja sen tunnusluvut 38 6. KUNNANHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ 40 6.1. Kunnanhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä 40 7. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 42 7.1. Käyttötalousosan ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 43 7.2. Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2013 107 7.2.1 Verotulojen ja valtionosuuksien erittely 108 7.3. Investointiosan toteutumisvertailu 110 7.4. Rahoitusosan toteutumisvertailu 113 7.5. Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien määrärahojen toteutumisesta 114 8. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 116 8.1. Kunnan tuloslaskelma 116 8.2. Kunnan rahoituslaskelma 117 8.3. Kunnan tase 118 8.4. Konsernin tuloslaskelma 120 8.5. Konsernin rahoituslaskelma 121 8.6. Konsernin tase 122
8.7. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tuloslaskelma 124 8.8. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen rahoituslaskelma 125 8.9. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tase 126 9. LIITETIEDOT 128 9.1. Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 128 9.1.1. Arvostus ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät 128 9.1.2. Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus 128 9.1.3. Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut sekä virheiden korjaukset 128 9.2. Tuloslaskelman liitetiedot 129 9.2.1. Kunnan toimintatuotot tehtäväalueittain 129 9.2.2. Verotulojen erittely 130 9.2.3. Valtionosuuksien erittely 130 9.2.4. Satunnaiset tuotot 130 9.2.5. Satunnaiset kulut 130 9.2.6. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista 131 9.2.7. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta 132 9.2.8. Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot 132 9.2.9. Rahoitustuotot ja -kulut 132 9.3. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 133 9.3.1. Kuluksi kirjaamattomat menot ja pääoma-alennukset 133 9.3.2. Arvonkorotukset 133 9.3.3. Aktivoidut korkomenot 133 9.3.4. Saamiset 133 9.3.5. Muut lainasaamiset 134 9.3.6. Rahoitusarvopaperit 134 9.3.7. Siirtosaamiset 134 9.3.8. Tase-eräkohtainen erittely käyttöomaisuudesta 135 9.3.9. Osakkeet ja osuudet 31.12.2013 136 9.4. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 137 9.4.1. Oman pääoman erien erittely 137 9.4.2. Pitkäaikainen vieras pääoma 137 9.4.3. Pakolliset varaukset 138 9.4.4. Velat samaan konserniin kuuluville 138 9.4.5. Muut velat 138 9.4.6. Shekkilimiitti 138 9.4.7. Vuokrakohteen lunastusvelka 138 9.4.8. Siirtovelat 138 9.5. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 139 9.5.1. Leasingvastuiden yhteismäärä 139 9.5.2. Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta 139 9.5.3. Muut vastuusitoumukset 139 9.5.4. Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt 140 9.5.5. Ympäristövastuut 141 9.5.6. Arvonlisäveron palautusvastuu 142 9.6. Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot 143 9.6.1. Henkilöstö 143 9.6.2. Henkilöstökulut 143 9.6.3. Tilintarkastajan palkkiot 144 9.7. Kunnan omistukset muissa yhteisöissä 144 9.8. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 144 9.8.1. Toimintatuotot tehtäväalueittain 145 9.8.2. Arvonkorotukset 145 9.8.3. Maa- ja vesialueet 145 9.8.4. Pysyvien vastaavien sijoitukset 146 9.8.5. Saamiset 146 9.8.6. Siirtosaamiset 146 9.8.7. Oma pääoma 147 9.8.8. Pakolliset varaukset 147 9.8.9. Vieras pääoma 148 9.8.10. Muut velat 148 10. MUUT LIITETIEDOT 149
10.1. Yhteenveto lautakunnittain käyttötaloudesta 149 10.2. Käyttötalouden yhteenveto tuloista ja menoista lajeittain 150 10.3. Projektiluettelo 151 11. YHTEENVETO, KESKEISET TUNNUSLUVUT JA KUVIOT 156 12. KAINUUN SOTE JA KAINUUN LIITTO -KUNTAYHTYMIEN TILINPÄÄTÖSTIETOJA 165 13. LUETTELOT JA SELVITYKSET 176 13.1. Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tilinpäätöksen säilytys 176 13.2. Tositelajit ja tositenumerosarjat 177 14. TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET 180 15. TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.
1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1. Kunnanjohtajan katsaus vuoteen 2013 Vuosi 2013 oli ensimmäinen vuosi hallintokokeilun jälkeen. Hallintokokeilusta saatujen hyvien kokemusten ansiosta sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä Kainuussa haluttiin Puolangan poisjäännistä huolimatta jatkaa. Tilalle palvelujen tuottamista varten perustettiin kaksi uutta kuntayhtymää: Kainuun liitto ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Hallinnon tukipalvelut päätettiin järjestää edelleenkin keskitetysti Kainuun soten toimesta. Koulutustoimialan tehtävien hoito sen sijaan palasi takaisin peruskunnille. Vuoteen liittyi paljon suuria pelkoja ja odotuksia. Uusien kuntayhtymien käynnistyminen vaati runsaasti hallinnollista ja tietojärjestelmien muutoksiin liittyvää työtä. Toiminta käynnistyi kuitenkin hyvin ja tulokset vuodelta 2013 ovat lupaavat. Kainuun soten tulos oli ylijäämäinen ja maakunnan keskimääräinen sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvu saatiin leikattua alle kahden prosentin tasolle. Kuntien ja kuntayhtymien välinen yhteistyö sujui myös moitteettomasti. Uudet päättäjät perehdytettiin ja koulutettiin vuoden alussa tehtäväänsä. Kunnan järjestämien palvelujen osalta vuosi toteutui suunnitelmien mukaisesti. Hallintoa työllistivät erityisesti lukuisat kunta- ja sote - uudistukseen liittyvät lausuntokierrokset. Lausunto annettiin mm. kuntarakennelaista, julkisen hallinnon asiakaspalvelupisteistä, OYS-erva aluekokeiluhankkeesta, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelusta sekä kuntalain valmistelusta ja valtionosuusuudistuksesta. Lisäksi Kainuun kunnat (pl. Puolanka) tekivät yhteisen esiselvityksen Kainuun kuntapalvelurakenteesta. Selvityksen tuloksena kunnat päättivät osallistumisesta yhdistymisselvitykseen, joka tehdään koko Kainuuta koskevana ja jonka tuloksena voi olla esitys yhden kunnan Kainuusta, useamman kunnan Kainuusta tai nykyisen kuntarakenteen säilymisestä. Lisäksi kaikissa vaihtoehdoissa selvitetään yhteistyömuotojen tiivistäminen. Suomussalmen ja Hyrynsalmen kunnat haluavat sisällyttää selvitykseen näiden kuntien välisen yhteisen kuntarakennetarkastelun. Sivistyspalveluissa panostettiin mm. opetuksen laatuun ja toiminnan kehittämiseen erilaisten projektien avulla. Pitkään valmisteltu kouluverkkoselvitys päivitettiin ja sen pohjalta kunnanvaltuusto teki päätöksen perusopetuksen koulujen sijaintipaikoista. Teknisiä palveluja työllistivät erityisesti useat suuret perusparannus- ja uudisrakentamiskohteet: Uusi paloasematalli vihittiin käyttöön keväällä ja kylpylän avajaisia vietettiin syksyllä. Jalonuoman silta valmistui ja toimintapuisto Humula avattiin kaiken kansan iloksi. Vuoden aikana käynnistettiin myös Kivivaara-Peuravaara tuulivoimapuiston osayleiskaavoitus. Yritystoiminnan ja matkailun kehittämiseksi käynnistettiin kaksi hanketta: Raatteen Portin laajennus ja Matkailuinvestoinneista enemmän tulosta -hanke. Lisäksi Puukeskittymään valmisteltiin puuteollisuuden kehittämishanketta, joka on käynnistynyt alkuvuodesta 2014. Talouden osalta viime vuosi toteutui odotettua paremmin. Kunnan tulos oli positiivinen ja siihen vaikuttivat erityisesti kunnan toimialojen tarkka rahan käyttö ja verorahoituksessa eli verotuloissa ja valtionosuuksissa tapahtuneet muutokset. Myös sote-kuntayhtymän ylijäämän palautus vaikutti positiivisesti kunnan tilinpäätökseen. Kunnan suurimmat ongelmat ovat edelleen väestön väheneminen ja työttömyys. Työttömien määrä on kasvanut roimasti eikä koko Kainuussa ole näkyvissä käännettä parempaan suuntaan. Työttömien suomussalmelaisten määrä vuoden aikana oli keskimäärin 17,0 prosenttia työvoimasta. Edellisvuoden vastaava luku oli 14,3 prosenttia. Asukasmäärä väheni samanaikaisesti 152 henkilöllä. Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 8 661 asukasta. Paras keino torjua väestön vähenemistä on saada uusia pysyviä työpaikkoja paikkakunnalle. Alkaneen vuoden aikana kunnan hallintoa tulee erityisesti työllistämään meneillään oleva kuntauudistus ja Kainuun kuntajakoselvitykset. Lisäksi uutta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia ja kuntalakia valmistellaan parhaillaan. Kuntien valtionosuusjärjestelmästä on myös annettu helmikuussa hallituksen esitysluonnos. Esityksen mukaan Suomussalmen kunta tulee menettämään valtionosuuksia, mikäli järjestelmään ei saada harvaan asutukseen ja syrjäisyyteen perustuvia korjauksia. Kiitän kaikkia kunnan työntekijöitä ja luottamushenkilöitä yhteistyöstä ja hyvin hoidetusta viime vuodesta. Katsokaamme luottavaisesti tulevaisuuteen, hymy huulilla ja sydän avoinna! Suomussalmella 24.3.2014 Asta Tolonen, kunnanjohtaja 1
1.2. Suomussalmen kunnan toimintastrategia Kunnan strategiseen ohjausjärjestelmään kuuluu, että kunta määrittelee itselleen vision eli tavoitetilan, joka tulevaisuudessa halutaan saavuttaa. Tähän tavoitetilaan päästäkseen kunnanvaltuusto määrittelee taloussuunnitelmassa koko organisaation yhteiset toiminnalliset linjaukset. Lisäksi samalla määritellään kunnan yhteiset päämäärät, jotka tukevat toimintalinjoja ja visiota. Suomussalmen kunnan toiminta-ajatus Suomussalmen kunta järjestää laadukkaita kuntalaisten hyvinvointia tukevia palveluja ja luo edellytyksiä yritystoiminnalle, jotta kuntalaiset saavuttavat mahdollisimman hyvän elämän. Suomussalmen kunnan arvot SIVISTYS: Kehitämme itseämme. Panostamme koulutukseen ja kulttuuriin. Kasvatamme suomussalmelaisista suvaitsevia ja kansainvälisiä kansalaisia. KANNUSTAVUUS: Tuemme toisiamme ja yrittäjyyttä. Otamme vastuuta tehtävistä ja kuntalaisista. Uskomme tulevaisuuteen, motivoimme toisiamme ja vahvistamme luovuutta. YHTEISÖLLISYYYS: Kannamme yhteisesti vastuuta kuntalaisista. Huolehdimme heidän turvallisuudestaan. Toimimme oikeudenmukaisesti toisistamme välittäen, jolloin luottamus kuntaan kasvaa. MUUTOSVALMIUS: Kunnan päätöksenteossa vallitsee rohkeus ja tahto toimia jatkuvan muutoksen kärjessä. MONIARVOISUUS: Sisältyy muihin arvoihin. Visio 2013. Neljän vuodenajan Suomussalmi on taloudeltaan vakaa yritys- ja kulttuurikunta sekä yhteistyökykyinen Ylä-Kainuun keskus, jossa on myönteinen väestökehitys. 2
1.2.1. Kunnan toimintalinjat ja päämäärät Toimintalinjat 1. Kestävän kehityksen toimintalinja Sosiaalinen kestävä kehitys - kuntalaisten hyvinvoinnin ja toimeentulon edistäminen - työttömyyden ja syrjäytymisen ehkäiseminen Taloudellinen kestävä kehitys - talouden tarkka suunnittelu ja tulopohjan vahvistaminen - toimintaprosessien taloudellisuuden ja tehokkuuden varmistaminen - suunniteltu sopeuttaminen väestömuutoksiin - uusien ja vaihtoehtoisten toimintatapojen käyttöönotto Ekologinen kestävä kehitys - luonnonvarojen kestävä käyttö ja ympäristön puhtaus - elinkaariajattelun huomioiminen kaikessa toiminnassa. 2. Kannustavuuden toimintalinja - yrittäjyyden lisääminen kuntaorganisaatiossa - yrittäjäkoulutuksen ja yrittäjämyönteisyyden kehittäminen - vastuullisuuden kasvattaminen - tulevaisuususkon ja motivaation vahvistaminen - luovuuden ja innovatiivisuuden suosiminen 3. Yhteisöllisyyden toimintalinja - organisaation sisäisen yhteistyön vahvistaminen - yhteisvastuun korostaminen toiminnassa ja päätöksenteossa - kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen - oikeudenmukaisuuden varmistaminen toiminnassa - toisistaan välittäminen - henkilöstön osaamisesta huolehtiminen - kuntalaisten valmiuksien parantaminen - tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntäminen - viestinnän ja tiedottamisen kehittäminen - positiivisen kuntakuvan luominen. 4. Sivistyksen toimintalinja - itsensä kehittämisen tukeminen - kuntalaisten ja henkilöstön osaamisesta huolehtiminen - paikallisen kulttuurin vahvistaminen - suvaitsevaisuuden lisääminen - kansainvälisyyskasvatus 3
Päämäärät ELINKEINOJEN KEHITTÄMISEN PÄÄMÄÄRÄT 1. Tuotannollisten työpaikkojen lisääminen ja työllisyyden parantaminen. 2. Kuntamarkkinointi ja imagon luominen. 3. Luontaisten vahvuuksien ja edellytysten parantaminen. 4. Maaseudun kehittäminen. 5. Koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteyksien parantaminen. TALOUDEN PÄÄMÄÄRÄT 1. Kunnan taloutta hoidetaan kestävällä tavalla. 2. Vuosikatteen on riitettävä poistojen kattamiseen. 3. Toimintakulut sopeutetaan vuosikatetavoitteeseen ja niitä voidaan kasvattaa vain tulorahoituksen kasvun verran. 4. Investoinnit mukautetaan kunnan talouteen ja kehitykseen. 5. Maksuja ja taksoja korotetaan ainakin kustannustason nousua vastaavasti. 6. Kunnallisveroprosentti on korkeintaan prosenttiyksikön koko maan keskiarvoa suurempi. 7. Lainarahoitusta käytetään tarvittaessa työllisyyttä ylläpitäviin tai lisääviin taikka käyttötalouden säästöjä tuoviin investointeihin. TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMISPERIAATTEET Parannamme osaamista 1. toimintaympäristön muutosten ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti 2. kehittäen arviointia 3. ylläpitäen ja kehittäen ammattitaitoa 4. valmentautumalla uusien haasteiden vastaanottamiseen ja elinikäiseen oppimiseen Kehitämme johtamista ja yhteistyötä 1. toisiamme arvostaen 2. ottaen vastuuta ja olemalla avoimia 3. parantaen työtapoja ja tuloksellisuutta 4. antaen kannustavaa ja kehittävää palautetta 5. parantaen tiedonkulkua Lisäämme motivaatiota 1. työtämme arvostaen 2. tukien palvelussuhteen jatkuvuutta 3. kannustaen henkilöstöä muuttuviin tehtäviin 4. palkkausjärjestelmää kehittäen 5. esimiestyötä kehittäen Parannamme työhyvinvointia 1. mielekkäällä työllä sekä viihtyisällä ja turvallisella työympäristöllä 2. huolehtien yhdessä työilmapiiristä 3. käyttäen henkilöstövoimavaroja tarkoituksenmukaisesti 4. kannustaen henkilökohtaisen toimintakyvyn ylläpitämiseen. Varmistamme uusien osaajien saannin 1. kehittäen Suomussalmen kuntaa hyvänä työnantajana 2. esitellen kunnassa tehtäviä töitä jo kouluissa 3. markkinoiden Suomussalmea kodikkaana ja turvallisena asuinympäristönä, jossa on hyvät palvelut ja kohtuulliset kustannukset 4. edistäen työn ja perhe-elämän yhteensovittamista 5. turvaten hiljaisen tiedon siirto uusille työntekijöille SIVISTYSPALVELUJEN PÄÄMÄÄRÄT 1. Lasten ja nuorten hyvinvointi 2. Sivistyspalvelujen hyvä saavutettavuus 3. Yhteistyö maakuntahallinnon kanssa saumatonta ja toimivaa 4. Kuntalaisten sisäisen yrittäjyyden tukeminen ja yhteisöllisyyden tukeminen 5. Kestävän kehityksen edistäminen TEKNISTEN PALVELUJEN PÄÄMÄÄRÄT 1. Viihtyisä ympäristö 2. Taloudellisesti hoidetut, toimintavarmat liikelaitokset 3. Toimivat, tarpeen mukaiset ja turvalliset liikenneverkot 4. Hyvin hoidetut, käyttäjien tarpeiden mukaiset toimitilat 5. Hyvälaatuinen, taloudellisesti tuotettu ruoka 4
1.3. Kunnan hallinto Luottamushenkilöorganisaatio Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuustossa on 35 jäsentä ja sen paikkajakauma on vuoden 2013 alussa alkaneena toimikautena seuraava: Suomen Keskusta 19 Vasemmistoliitto 10 Perussuomalaiset 4 Kansallinen Kokoomus 2 Puheenjohtajat puheenjohtaja... I varapuheenjohtaja... II varapuheenjohtaja... Pentti Moilanen Veikko Timonen Raimo Härkönen Kunnanhallitus Kunnanhallituksessa on 11 jäsentä. Puheenjohtajat v. 2013 Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Raija Hekkala Veijo Holappa Yrjö Puurunen Jäsenet: Jukka Pekka Alanko Vuokko Hiltunen Mikko Juntunen Keijo Mulari Erja Helttunen Marja-Liisa Holappa Kari Moilanen Merja-Liisa Seppänen Esittelijä: Asta Tolonen, kunnanjohtaja LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO Kunnanvaltuusto 35 Keskusvaalilautakunta 5 Tarkastuslautakunta 5 Kunnanhallitus 11 Sivistyslautakunta 11 Tekninen lautakunta 11 Ympäristölautakunta 11 5
KONSERNIORGANISAATIO Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Vastuualueet Konserniyhtiöt/-yhteisöt Palveluorganisaatio Kunnan toiminnot jakautuvat hallintopalvelujen, sivistyspalvelujen ja teknisten palvelujen vastuualueisiin. Kunnanjohtaja, vastuualueiden johtajat ja kunnanjohtajan määräämänä talousjohtaja ja elinkeinoasiamies muodostavat kunnan johtoryhmän. Vastuualueet jakaantuvat palveluyksiköihin. Johtoryhmä: Asta Tolonen, kunnanjohtaja Aila Virtanen, hallintojohtaja Sirpa Mikkonen, sivistysjohtaja Antti Westersund, tekninen johtaja Matti Mulari, talousjohtaja Hannu Leinonen, elinkeinoasiamies 6
PALVELUORGANISAATIO Kunnanjohtaja Johtoryhmä Vastuualueet Elinkeinoasiamies Hallintopalvelut Sivistyspalvelut Tekniset palvelut Palveluyksiköt: hallintopalvelut Palveluyksiköt: varhaiskasvatus perusopetus lukiokoulutus ammatillinen koulutus (sop. Kajaani) Kianta-Opisto liikuntapalvelut nuorisopalvelut kulttuuripalvelut kirjastopalvelut musiikkiopisto (sop. Kajaani) Palveluyksiköt: tilapalvelut ympäristöpalvelut liikelaitokset ruoka- ja siivouspalvelut ympäristön valvonta Tilivelvolliset Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat: -kunnan toimielinten jäsenet (ei kuitenkaan valtuutettu) -asianosaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat Suomussalmen kunnan tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat: kunnanjohtaja Asta Tolonen hallintojohtaja Aila Virtanen talousjohtaja Matti Mulari hallintosihteeri Anna Tolonen elinkeinoasiamies Hannu Leinonen maaseutusihteeri Ilmari Schepel sivistysjohtaja Sirpa Mikkonen kansalaisopiston rehtori Leena Manner päivähoidon johtaja Jaana Heikkinen kulttuurituottaja Joni Kinnunen liikuntasihteeri Pirjo Neuvonen nuorisosihteeri Eija Järvenpää kirjastotoimenjohtaja Ari Koistinen tekninen johtaja Antti Westersund rakennustarkastaja Asko Kinnunen ympäristösihteeri Jukka Korhonen 7
1.4. Yleinen taloudellinen kehitys Talouskehityksen pääpiirteitä 2013 Lähteet Valtiovarainministeriön kansantalousosaston suhdannekatsaus 2/2013, Kunnallistalous 4/2013. Luvut ovat osittain vielä ennakkotietoja. Maailman talous Maailman talouden kasvu alkoi hitaasti palautua teollisuusmaiden vetämänä ja Yhdysvaltain johdolla. Suhdanteita on kohentanut teollisuusmaiden löysä rahapolitiikka sekä aiempaa kevyempi finanssipolitiikka. Kiinassa aktiviteettia vaimentaa teollisuusmaiden laimea kysyntä, jota sen kotimainen ja muun kehittyvän Aasian kysyntä ei pysty täysin kompensoimaan. Kiinan kasvu pysyttelee kuitenkin 7 prosentin tuntumassa jatkossakin. Sen sijaan monissa kehittyvissä talouksissa kasvu on ennustehorisontilla merkittävästi totuttua hitaampaa. Euroalueen talous Euroalueella kuusi vuosineljännestä kestänyt taantuma päättyi ja euroalue on kääntynyt hitaaseen kasvuun. Hitaan kasvun taustalla on toipuminen velka- ja finanssikriisin vaikutuksista. Kasvua vaimentavat useiden jäsenvaltioiden heikko kilpailukyky sekä teollisuusmaiden tuontikysynnän heikkous. Talous- ja rahoituskriisin kanssa painivien maiden taloudet ovat lähteneet hitaaseen kasvuun vuonna 2014. Venäjän talous Venäjän kasvuvauhti puolittui noin kahteen prosenttiin. Jatkossa korkeana pysyttelevä öljyn hinta ei enää tuo viime vuosien kaltaista kasvua kapasiteettipulan ja vähäisten investointien vuoksi. Kasvua hidastaa maan talousjärjestelmän ja markkinoiden toiminnan kankeus sekä innovointien ja kasvua tukevien rakenneuudistusten puuttuminen. Maaliskuussa 2014 alkoi ns. Krimin kriisi. Tämän vuoksi Venäjän talouskehitys heikkenee entisestään. Kotimaan talous Suomen kokonaistuotanto supistui 1,2 prosenttia. Vuodelle 2014 kasvuksi ennustetaan 0,8 prosenttia. Vuonna 2012 kasvu supistui jo 0,8 prosenttia. Työllisyys heikkeni koko vuoden 2013 ajan. Työttömyysaste oli 8,2 prosenttia. Työttömyysaste heikkenee vielä vuonna 2014 ja on 8,4 prosenttia. Kuluttajahintojen keskimääräinen vuosimuutos eli inflaatio oli 1,5 prosenttia. Vuodelle 2014 inflaatioksi ennustetaan sama 1,5 prosenttia. Kunnallistalous Luvut perustuvat ennakkotietoihin vuoden 2013 osalta (Tilastokeskus ja Kuntaliitto 13.2.2014). (Manner Suomi) Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu toimintakate heikkeni 0,69 miljardia euroa vuonna 2013 eli 2,7 prosenttia edellisestä vuodesta. Toimintamenot kasvoivat 2,6 %. Vuosikate oli 2,67 mrd. euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 1,74 mrd. euroa. Vuosikate parani edellisestä vuodesta 49,2 prosenttia. Vuosikate (Manner-Suomi) kunnissa asukasta kohti oli 371 euroa (ed. vuonna 248 euroa). Vuosikate poistoista oli kunnissa 99 % (ed. vuonna 71 %). Vuosikate ei kattanut poistoja 155 kunnalla (ed. vuosi 222 kuntaa). Negatiivisten vuosikatteiden kuntia ko. vuoden kuntajaolla laskettuna oli 36 (ed. vuonna 80). Kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulos oli 0,35 mrd. (ed. vuosi -0,36 mrd. ). Kuntien lainat asukasta kohti olivat 2553 euroa (ed. vuosi 2262 euroa). 8
Kuntien ja kuntayhtymien keskeiset tulojen ja menojen muutokset 2013 Toimintatulot 2,5 % Toimintamenot 2,6 % Verotulot 6,8 % Valtionosuudet 2,9 %. Suomen talouden tunnuslukuja (Lähde: Suomen Kuntaliitto 18.9.2013, MP) Muuttuja 2010 2011* 2012** 2013** 2014** 2015** Tuotanto 3,3 2,7-0,8-0,5 1,2 1,9 Palkkasumma 2,3 4,7 3,2 1,4 2,4 3,0 Ansiotaso 2,6 2,7 3,2 2,1 2,1 2,1 Inflaatio 1,2 3,4 2,8 1,6 2,1 2,0 (%-yksikköä) Työttömyysas te 8,4 7,8 7,7 8,3 8,2 7,9 Verot/BKT 42,4 43,6 44,0 44,9 44,9 44,8 Julkis et menot/bkt 55,8 55,2 56,6 58,1 58,1 57,5 Julkinen velka/bkt 48,6 49,2 53,6 58,3 60,7 62,0 Euribor 3 kk, % 0,8 1,4 0,6 0,2 0,3 0,9 Korkotaso; 10 v. kork o, % 3,0 3,0 1,9 1,8 2,3 2,9 * ennakkotieto ** ennuste Kuntien vuosikate ja lainat (Lähde: Suomen Kuntaliitto 12.2.2014, ennakk otieto) (Manner-Suomi) 2010 2011 2012 2013* TP TP TP TPA Mrd. 2,47 2,05 1,34 2,01 Vuosikate asukasta kohti, 461 382 248 371 Vuosikate % poistois ta 145 118 71 99 Negatiivisten vuosikatteiden kuntien määrä 7 34 80 36 Lainakanta /asukas 1956 2038 2262 2553 1.5. Kainuun talousalueen kehitys Kainuun väkiluku (ennakkotieto) oli 31.12.2013 yhteensä 80039. Laskua edelliseen vuoteen oli 646 henkilöä eli 0,8 prosenttia. Väestön väheneminen jatkui entisellä tasolla. Väestöennusteet ovat edelleenkin laskevia. Väestörakenteessa aktiiviväestön osuus pienenee voimakkaasti. Työvoima ja työllisyys Kainuun keskimääräinen työttömyysaste nousi vuonna 2013 edellisestä vuodesta 2,5 prosenttiyksikköä. Työttömyysaste oli keskimäärin 15,2 prosenttia eli työttömiä työnhakijoita oli 5422. Työttömyysaste oli vuonna 2012 keskimäärin 12,7 prosenttia eli työttömiä työnhakijoita oli 4641 henkilöä. 9
1.6. Suomussalmen kunnan toiminnan ja talouden kehitys 1.6.1. Toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset Asukasmäärä Syntyvyys Vuosi 2013 2012 2011 2010 2009 Hlöä 8661 8813 8943 9156 9332 Muutos (hlöä) -152-130 -213-176 -103 Muutos % -1,72-1,45-2,33-1,9-1,1 Lähde: Kainuun liitto/tilastokeskus: Väestönmuutokset vuonna 2013 Vuosi 2013 2012 2011 2010 2009 Hlöä 65 52 47 55 54 Kuolleisuus Vuosi 2013 2012 2011 2010 2009 Hlöä 148 134 154 137 149 Nettomuutto kunnasta pois Vuosi 2013 2012 2011 2010 2009 Hlöä 69 48 122 97 15 Väkiluvun väheneminen hidastui vuonna 2009. Alkanut lama hillitsi muuttoliikettä. Vuonna 2010 ja 2011 muuttoliike voimistui uudelleen. Vuonna 2012 väkiluvun väheneminen hidastui ja oli 1,45 prosenttia. Vuonna 2013 väkiluvun väheneminen hiukan kasvoi. Muuttoliike jatkuu tulevaisuudessakin, joskin hillitymmin, mikäli uusia ja korvaavia työpaikkoja ei saada. Poismuuttajat ovat pääasiassa työvoimaan kuuluvaa väestöä. Paitsi väestön kokonaismäärän väheneminen, myös ikärakenteen muutos on huolestuttava. Suomussalmi Väestön ikärakenne Vuosi 0-14 % 15-64 % 65 - % Yhteensä 1995 2217 18,3 8024 66,2 1883 15,5 12124 2000 1685 15,3 7190 65,3 2128 19,4 11003 2004 1452 14,2 6498 63,4 2298 22,4 10248 2005 1382 13,7 6404 63,6 2285 22,7 10071 2006 1332 13,5 6206 63,0 2310 23,5 9848 2007 1264 13,1 6080 63,1 2288 23,8 9632 2008 1196 12,7 5945 63,0 2294 24,3 9435 2009 1154 12,4 5873 62,9 2305 24,7 9332 2010 1100 12,0 5718 62,5 2338 25,5 9156 2011 1031 11,5 5567 62,2 2345 26,2 8943 2012 1007 11,4 5390 61,2 2416 27,4 8813 2013 995 11,5 5200 60,0 2466 28,5 8661 Lähde: Tilastokeskus 10
Asukasluku, työvoima ja työllisyys keskimäärin Suomussalmi Asukasluku, työvoima ja työllisyys keskimäärin Lähde: ELY-keskus 21.1.2014 atvas.luku % työvoima työlliset työttömät 2000 11 003 45,7 5 032 3 678 1 354 26,9 2001 10 740 45,8 4 915 3 583 1 332 27,1 2002 10 548 46,4 4 893 3 704 1 189 24,3 2003 10 376 45,7 4 740 3 664 1 076 22,7 2004 10 248 44,2 4 531 3 525 1 006 22,2 2005 10 071 44,3 4 466 3 479 987 22,1 2006 9 848 45 4 433 3 595 838 18,9 2007 9 632 45,1 4 342 3 782 660 15,2 2008 9 435 42,7 4 027 3 289 738 18,3 2009 9 332 41,4 3 861 3 087 774 20,0 2010 9 156 43,6 3 988 3 379 619 15,6 2011 8 943 41,5 3 714 3 114 600 16,2 2012 8 813 43,2 3 808 3 262 501 14,3 2013 8 661 42,8 3 706 3 076 630 17,0 työttömyys -% Elinkeinorakenne (kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä) Lähde: Tilastokeskus 14.10.2013 Lähde: Tilastokeskus 17.10.2012 31.12.2011 31.12.2010 Suomussalmi Kainuu Koko maa Suomussalmi Kainuu Koko maa lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Alkutuotanto 304 10,8 2 317 7,7 82 571 4 Alkutuotanto 296 10,3 2 340 7,8 85 030 4 Jalostus 641 22,7 3 468 11,5 362 992 16 Jalostus 634 22,2 5 540 18,4 363 892 16 Palvelut 1 815 64,4 23 964 79,6 1 877 456 81 Palvelut 1 863 65,1 21 709 72,1 1 846 444 79 Tuntematon 60 2,1 532 1,8 31 403 1 Tuntematon 68 2,4 514 1,7 30 313 1 Yhteensä 2 820 100,0 30 281 100,0 2 354 422 101 Yhteensä 2 861 100,0 30 103 100,0 2 325 679 100 Yritystoimipaikat kunnassa: v. 2012: 404, v. 2011: 399. Työllinen työvoima (kunnassa asuvien, työssäkäyvien lukumäärä) Suomussalmi Työllinen työvoima (Kunnassa asuvien, työssäkäyvien lukumäärä) Lähde: Tilastokeskus 14.10.2013 31.12.2011 31.12.2010 lkm % lkm % Maa- ja metsätalous 347 11,1 350 11,2 Jalostus 765 24,6 759 24,2 Palvelut 1 942 62,4 1 961 62,5 Tuntematon 60 1,9 68 2,2 Yhteensä 3 114 100 3 138 100 Lähteet: Tilastokeskus: Työllinen työvoima 31.12.2011 ja 31.12.2010. Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 15 74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttöminä työnhakijoina työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. 11
Asuntotuotannon määrä ja rahoitusmuodot Valmist. Asuntoja/kpl MMM Vapaa vuosi yhteensä Vuokra-as. Osakeas. Omakotitalot rahoitus rahoitus 1991 118 49 3 9 2 55 1995 52 26 0 8 2 16 1999 14 0 0 3 1 10 2000 3 0 0 0 0 3 2001 10 0 0 10 3 7 2002 5 0 0 5 0 5 2003 16 0 0 16 1 15 2004 3 0 0 3 0 3 2005 25 0 17 8 0 25 2006 8 0 6 7 0 8 2007 6 0 0 6 0 6 2008 8 0 11 8 0 8 2009 6 0 0 6 0 6 2010 7 0 0 7 0 7 2011 7 0 0 7 0 7 2012 12 0 0 12 0 12 2013 10 0 0 10 0 10 Tilasto: (käyttöönottovuosi) 1.6.2. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen ja arvio tulevasta kehityksestä Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole tullut esiin sellaisia oleellisia toiminnan ja talouden muutoksia, joita ei olisi huomioitu jo vuoden 2014 talousarviossa lukuun ottamatta Kainuun sote -kuntayhtymän vuoden 2013 ylijäämäosuutta 50 % eli 3,445 M vuoden 2013 ylijäämästä. Suomussalmen osuus ylijäämästä on 0,494 M. Huomioidaanko tämä ylijäämä vuoden 2014 kuntien maksuosuuksissa vähentävänä tekijänä? Tästä ei ole tehty päätöksiä. Sote-kuntayhtymän talousarvio vuodelle 2014 on hyväksytty alijäämäisenä 2,7 M, josta Suomussalmen osuus on n.14,35 %. Toisaalta on jo esitetty, että sote-kuntayhtymän tulisi avata koko vuoden 2014 talousarvio ja tarkastella se uudelleen vuoden 2013 tilinpäätöstietojen pohjalta. Kuntarakenneuudistus ja valtionosuusjärjestelmän uudistus vuonna 2015 luovat epävarmuutta. Uuden esitetyn valtionosuusuudistuksen (12/2013) mukaan Suomussalmen kunta menettää valtionosuuksia vuoden 2014 tasolla laskettuna 3,742 M eli 3,5 veroprosentin verran. Asukasta kohti laskettuna menetys olisi 425 euroa. Kuntien menetys olisi kuitenkin enintään 380 euroa/asukas. Alustavan esityksen mukaan tulisi 5 vuoden siirtymätasaus uuteen järjestelmään siirryttäessä: 1 vuosi: menetys olisi 50 euroa /asukas 2.vuosi: menetys olisi100 euroa/as (ja kokonaismuutos 100 euroa/as) 3.vuosi: menetys olisi 80 euroa/as (ja kokonaismuutos 180 euroa/as) 4 vuosi: menetys olisi 80 euroa/as (ja kokonaismuutos 260 euroa/as) 5.vuosi menetys olisi 120 euroa/as ja kokonaismuutos 380 euroa/as) 12
1.6.3. Henkilöstö Kunnan henkilöstömäärän kehitys Henkilöstön määrä vuosina 2009 2013 (vertailuvuosi 2004) 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2004 Kunnanhallitus 2 4 2 2 2 3 1 Hallintopalvelut 23 20 22 20 14 17 70 Perusturvapalvelut 0 0 0 0 0 0 467 Sivistyspalvelut 224 203 218 217 233 243 270 Tekniset palvelut 112 109 113 109 121 127 104 Yhteensä 361 336 355 348 370 390 912 Vuoden 2005 alusta Kainuun maakunnan palvelukseen siirtyi 309 henkilöä. Lisäksi Ylä-Kainuun palvelukeskuksen puolankalaisesta henkilöstöstä siirtyi maakuntaan 85 henkilöä ja Puolangan kuntaan 25 henkilöä. Ruokapalvelut siirtyivät hallintopalveluista teknisiin palveluihin (30 henkilöä). Vuoden 2013 alussa lukio siirtyi sivistyspalveluihin Kainuun maakunta -kuntayhtymän purkauduttua (15 henkilöä). Henkilöstöä koskevista tunnusluvuista laaditaan vuosittain erillinen henkilöstöraportti. Erityisesti seurataan muutoksia sairauspoissaoloissa sekä henkilöstön keski-iässä. Sairauspoissaolot laskivat edellisestä vuodesta eli henkilöä kohden sairauspäiviä oli 8 työpäivää. Poissaolot ovat pysyneet melko vakaina viime vuosina vaihdellen välillä 7 10. Vuonna 2012 kaikkien kuntien keskiarvo oli 8,4. Sairauspoissaolopäivät henkilöä kohden Vuosi Sairauspo/hlö Muutos% 2005 11 0 2006 9-18 2007 7-22 2008 9 28 2009 8-11 2010 9 12 2011 9 0 2012 10 11 2013 8-20 Vakituisen henkilöstön keski-ikä on pysynyt liki samanlaisena viime vuosina. Koko henkilöstön keski-ikä laski 0,5 vuodella edelliseen vuoteen verrattuna. Keski-iän kehitys Vuosi Vakituiset Kaikki Koko maa 2005 49,7 46,6 45,3 2006 50,2 48 45,1 2007 51,7 47,3 44,5 2008 49,8 47,3 45,3 2009 50,2 47,6 46,2 2010 50,3 47,8 45,5 2011 50,6 48,6 45 2012 51,0 48,9 45,6 2013 51,2 48,4 45,6 13
1.6.4. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kunnan toimintaan vaikuttavat yleensä toiminnalliset riskit, kuten rahoitus-, henkilö- ja vahinkoriskit. Suomussalmen kunnan riskienkartoitus on tehty vuonna 2007. Riskikartoituksen tekijä oli kunnan vakuutusmeklari. Ns. sietämättömiä riskejä ei tullut esiin tässä kartoituksessa. Merkittävimmät riskit kohdentuivat henkilöstöön (fyysinen kunto, stressi ja työuupumus, matkustus ja henkilöstön eläköityminen nopealla aikataululla) ja liikeriskeihin (työpaikkakehitys, isot työpaikat ja suhdanneherkkyys). Suomussalmen kunnan talousanalyysi on laadittu vuosille 2010 2018. Talousanalyysin laati Oy Audiapro Ab. Analyysin mukaan kunnan nykytason palvelut voidaan turvata ja talous pitää vakaalla pohjalla. Aikaisempi vastaavanlainen analyysi laadittiin vuonna 2007. Tämän jälkeen taloudellinen tilanne on muuttunut julkisen sektorin tasapainotusongelmien johdosta. Vuonna 2013 laadittiin Kainuun kunta ja palvelurakenteen esiselvitys. Selvitys valmistui 30.8.2013. Selvityksen laatijana oli KL:n Antti Kuopila. Vuonna 2014 kunnan talous heikkenee. Kunnan talousarvio vuodelle 2014 on alijäämäinen 1,347 M. Mikäli valtionosuusuudistus toteutetaan esitetyllä tavalla, kunta joutuu sopeuttamaan toimintojaan tulorakennetta vastaavaksi. Vuonna 2013 ei ollut mitään merkittäviä vahinkotapahtumia. Kunnan vakuutukset kilpailutettiin vuonna 2013, jonka yhteydessä päivitettiin vakuutusturva ja tehtiin riskikartoitus. Toiminnan vastuuvakuutus on 1 milj. euroa. Uudet vakuutussopimukset tulivat voimaan 1.4.2013. 1.6.5. Ympäristötekijät Suomussalmen kunnan lämpölaitos on päästöoikeusjärjestelmän piirissä. Vuoden 2013 aikana syntyneet päästöt alittavat lämpölaitoksen vuotuiset päästöoikeudet. Päästöoikeuksia ei ole myyty kuluneen vuoden aikana. Suomussalmen kunnan vesihuoltolaitoksella on kolme jätevedenpuhdistamoa. Puhdistamot sijaitsevat Pitämällä, Juntusrannassa ja Hossassa. Niissä puhdistetaan Suomussalmen, Kirkonkylän, Juntusrannan ja Hossan taajamien, sekä niiden lähialueiden jätevedet. Puhdistamolietteet käsitellään Metsärinteen kompostointialueella. Puhdistamojen rakentamiseen ja puhdistettujen jätevesien johtamiseen vesistöön sekä lietteen kompostointiin ja valmiin kompostin myyntiin on saatu tarvittavat viranomaisluvat. Kainuun ELY-keskus, Evira ja Suomussalmen kunnan ympäristölupaviranomainen valvovat lupaehtojen noudattamista. Vuoden 2013 toiminta on tapahtunut lupaehtojen puitteissa lukuun ottamatta Pitämän jätevedenpuhdistamoa. Pitämän jätevedenpuhdistamon saneerauksen yhteydessä uusittujen laitteiden sisäänajovaiheessa tapahtui kaksi lievää lupaehdon ylitystä. Puhdistusprosessi on saatu hallintaan. Lisäksi Alavuokin vedenottamon vesinäytteissä ilmeni koliformisia bakteereita. Vedenottamolla suoritettiin useita kunnostustoimenpiteitä, joiden jälkeen veden laatu täytti suositukset. 1.7. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut 17.11.2009 tarkennetun sitovan ohjeen kunnille ja kuntayhtymille tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Ohjeen mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Tätä tarkoitusta varten kunnanhallituksen tulee esittää toimintakertomuksessa selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä. 14