2014 Inarin kunnan talousarvio vuodelle 2014, sekä talous- ja toimintasuunnitelma vuosille 2014-2016 Valtuusto 14.11.2013
1 Sisällys I Ohjaus... 3 1 Kunnanjohtajan johdanto... 3 2 Inarin kunnan visio, kuntastrategia, toiminta-ajatus, arvot ja perustavoitteet... 5 3 Kunnan talouden tasapainottaminen, hallitun menokasvun ohjelma... 6 4 Inarin kunnan omistajapolitiikka ja kunnan yhteisöjen erityistavoitteet... 8 5 Taloudellinen kehys... 12 6 Taloussuunnitelman rakenne ja sitovuus... 13 7 Tavoitearvot... 16 II Tuloslaskelma... 18 2 Valtionosuudet... 21 3 Poistot... 21 III Rahoituslaskelma ja lainakanta... 22 IV Käyttötalous... 25 1 Valtuusto (sis. valtuusto, vaalit ja tarkastustoimi)... 26 1.1 Valtuusto... 27 2 Kehittämis- ja yhteistyöhankkeet... 28 2.1 Kehittämis- ja yhteistyöhankkeiden tavoitteet... 28 3 Kunnanhallitus... 31 3.1 Kunnanhallituksen oma toiminta... 32 3.2 Kunnanhallituksen muu toiminta... 33 3.3 Hallinto-osasto ja tietohallinto... 34 3.4 Eläkemenot... 35 4 Sosiaali- ja terveyslautakunta... 36 4.1 Avohoito... 38 4.2 Laitoshoito ja palveluasuminen... 39 4.3 Lääkäritoiminta... 41 4.4 Sosiaalityö ja toimeentuloturva... 42 4.5 Suun terveydenhuolto... 44 4.6 Ympäristöterveydenhuolto, ympäristönsuojelu ja maaseututoimi... 45 5 Erikoissairaanhoito... 47 6 Sivistyslautakunta... 48 6.1. Päivähoito... 49 6.2 Esi- ja perusopetus... 51 6.3 Lukiokoulutus... 53 6.4 Vapaa-aikapalvelut... 54 7 Tekninen lautakunta... 56 7.1 Tekninen lautakunta/yhdyskuntasuunnittelu... 57 7.2 Tekninen lautakunta/yhdyskuntarakentaminen... 58 7.3 Tekninen lautakunta/rakennusvalvonta... 59 7.4 Muu toiminta... 60 7.5 Pelastuslaitos... 61 V Investoinnit... 62
2 VI Liikelaitokset ja taseyksiköt... 77 Elinkeinot & Kehitys Nordica... 77 Ruokapalveluliikelaitos... 78 Tilapalvelu liikelaitos... 80 Kalatalouden kehittämisrahasto... 82 VII Henkilöstöohjelma... 84
3 I Ohjaus 1 Kunnanjohtajan johdanto Kuntien talousarvioita ja erityisesti toiminta- ja taloussuunnitelmia tuleville vuosille laaditaan poikkeuksellisessa tilanteessa. Kunnallishallinto ja koko julkinen sektori on suurien muutosten edessä. Kuntarakenne muuttunee lähivuosina kuten myös sosiaali- ja terveystoimen järjestäminen. Myös kuntien tulopohjassa tulee tapahtumaan muutoksia. Muutoksen tarpeen lähtökohtana on heikentynyt yleinen taloudellinen tilanne, kestävyysvaje. Verotuloja ei kerry koko valtakunnassa eikä Inarissa niin paljon kuin nykyisen palvelurakenteen yllä pitäminen vaatisi. Yhä heikkenevä taloudellinen tilanne ei vielä täysimittaisesti Inarissa näy, joskin voimakkaasti kasvanut työttömyys antaa viitteitä siihen, että myös Inarin osalta talous tulee heikkenemään. Uusimpana kuntiin kohdistuvana toimena on valtion ilmoittama 1 miljardin euron tehtävien siirto kunnilta valtiolle. Kuntarakenneuudistuksessa samoin kuin sosiaali- ja terveystoimen palvelujen järjestämisessä olen nähnyt ainoaksi realistiseksi keskittämisen vaihtoehdoksi saamelaisalueen muodostamisen toiminnalliseksi ja taloudelliseksi kokonaisuudeksi. Vuonna 2015 voimaan tuleva uusi valtionosuusjärjestelmä tulee vaikuttamaan kunnan toimintaedellytyksiin. Nykyisiin valtionosuuksiin sisältyy noin 3,5 milj. euroa erityisen harvan asutuksen ja saamelaisuuden perusteella Inarille tulevaa lisäosaa. Harvan asutuksen osuus tästä on suurin n. 2,6 milj. euroa. Saamelaisuuden osuus on n. 0,8 milj. euroa. Ilmeistä on, että ainakin harvan asutuksen osuuteen tulee muutoksia. Myös verotulojen tasaukseen lienee tulossa muutoksia. Tämäkin valtionosuus on Inarin osalta merkittävä vuonna 2014 n. 1.2 milj. euroa. n sekä toiminta- ja taloussuunnittelun pohjaksi kunnassa laadittiin kevään ja kesän aikana hallitun menokasvun ohjelma, jossa tavoiteltiin n. 0,5 milj. euron vuotuisia säästöjä kolmelle seuraavalle vuodelle. Tavoitteesta saavutettiin 1,2 milj. euroa, joten myöhemmin ratkaistavaksi jää noin 0,3 milj. euron säästöt. Valtuusto hyväksyi hallitun menokasvun ohjelman 12.9.2013, jolloin se kävi myös lähetekeskustelun talousarvion laadinnasta. Keskustelussa hallitun menokasvun ohjelmassa hyväksytyt talous- ja toimintasuunnittelun perusteet vahvistettiin eräin valtuuston tekemin poikkeuksin. Valtuuston lähetekeskustelussa otettiin esille myös kunnan veroprosentit. Erityisesti kunnallisvaalien jälkeisessä tilanteessa on tuotu esille kiinteistöveroprosenttien alentaminen. Tähän asti verotuksessa on tarkoituksellisesti painotettu kiinteistöveroa. Ilman nykyisiä verraten korkeita kiinteistöveroprosentteja, ei kunnan tuloveroprosentti voisi olla alueen alhaisimpia. Kiinteistövero on
4 ainoa verotuksen muoto, jossa kunta voi kohdistaa verotusta myös ulkopaikkakuntalaisiin, jotka myös käyttävät kunnan palveluja. Samanaikaisesti kuin kunta pyrkii hallitsemaan menokasvuaan, nousevat kunnan toimista riippumattomat menot. Näistä suurimmat ovat ensi vuonna voimaan tulevista uudet ensihoidon järjestelyistä aiheutuvat kulut, joita kunnalle aiheutuu noin 0,5 tuloveroprosentin eli 0,45 milj. verran. Kunnan taloudellinen tilanne talousarviota laadittaessa on vielä hyvä. Lainamäärä on saatu vuonna 2012 alenemaan alle 2000 euron, joskin nyt ja tulevina vuosina lainaa joudutaan ottamaan menojen kattamiseksi. Ylijäämäiset tilinpäätökset ovat tehneet mahdolliseksi lainan pois maksamisen. Jotta kunnan talous saataisiin pysymään hyvässä kunnossa, toivottavaa olisi, että jatkossakin tilinpäätökset olisivat ylijäämäisiä. Vaikka kunnan velkataakka on kohtuullinen, konsernivelan määrän alentaminen on haaste, joka konkretisoidaan vuonna 2014. Tämä edellyttää yhtiöiden tuottavuuden nostamista ja investointien siirtämistä. Vuosi 2015 tulee olemaan kunnan talouden kannalta tärkeä. Kuntien rakenteisiin, toimintaan ja valtionosuuksiin tulevat muutokset edellyttävät kunnalta aktiivista toiminnan tehostamista. Hallitun menokasvun ohjelman tavoitetta ei täysin saavutettu ja lisäsäästöjen etsiminen edellyttää tuottavuuden tehostamista palvelualueittain. Tähän liittyvä palvelualoittainen täsmäohjelma käynnistetään ensi vuoden alussa.
5 2 Inarin kunnan visio, kuntastrategia, toiminta-ajatus, arvot ja perustavoitteet Inarin kunnan visio Vuonna 2020 Inari on pohjoista sijaintiaan menestyksekkäästi ja kestävällä tavalla hyödyntävä vauras, kansainvälinen ja elinkeinollisesti monipuolinen arktisen luonto- ja kulttuurimatkailun, kylmäteknologian ja luonnonvarojen hyödyntämisen keskus Pohjois-Lapissa. Kuntastrategia / toiminta-ajatus Kunnan arvot Inarin kunnan arvot ovat seuraavat: Inarin kunnan perustavoitteet Inarin kunnan perustavoitteet ovat seuraavat: Inarin kunta edistää kuntalaisten, yrittäjien ja muiden taloudellisten toimijoiden toimintaedellytyksiä palveluillaan, yhteistyöverkostoillaan ja yhteistyökumppanina tavoitteenaan henkisen ja taloudellisen hyvinvoinnin kasvattaminen kunnan alueella. Erityistä huomiota kiinnitetään kunnan toimialaan kuuluvan elinkeinopoliittisen perusrakenteen (infrastruktuurin) kehittämiseen. 1. asiakaslähtöisyys ja palveluhenkisyys 2. yhteisöllinen työyhteisö (avoin, luottamusta herättävä, tasa-arvoinen, oikeudenmukainen, yhteistyötä tekevä, ihmistä arvostava ja yksilön oikeudet ja velvollisuudet tunnistava) 3. taloudellisuus 4. osaaminen ja uudistuminen. Hyvät kunnalliset palvelut Talous tasapainossa, jolloin vuosikate kattaa investointien omahankintamenot Työllisyystilanne yhtä hyvä kuin Lapissa Kunta hyvä työyhteisö Inarin kunnassa hyvä yrittää.
6 3 Kunnan talouden tasapainottaminen, hallitun menokasvun ohjelma Ensi vuoden talousarvion ja vuosien 2014 2016 talous- ja toimintasuunnitelma pohjautuu hallitun menokasvun ohjelmaan (HMK ohjelma), jonka loppuraportti ja investoinnit päätettiin valtuustossa 12.9.2013. Ohjelmatyön ohjausryhmänä oli kunnanhallitus, joka kokoontui maalis-kesäkuussa yhteensä kuusi kertaa. Työn pohjana oli osastoilla, liikelaitoksissa, taseyksiköissä, kunnan yhtiöissä ja kuntayhtymässä tehty valmistelu, jonka tavoitteena oli vuoteen 2017 mennessä saada 1,5 miljoonan euron säästöt. Ohjelmatyöllä saavutettiin yli 1,2 miljoonan euron vuotuinen toimintakatteen säästö. Ohjelmatyössä päädyttiin seuraaviin johtopäätöksiin 1. Hallitun menokasvun ohjelmatyöllä saavutetaan vuosi 2017 mukaan lukien yli 1,2 miljoonan vuotuisen toimintakatteen alenema eli 2,9 prosenttia toimintakatteesta. Tavoite edellyttää kykyä tehdä vajaan yhden (1) % -yksikön vuotuisia tuottavuuteen vaikuttavia muutoksia vuosina 2013-2016. 2. Vuodelle 2013 myönnetyt lisämäärärahat yhteensä 1.090.500 euroa pienentää alun perin vuodelle 2013 budjetoitua 1,2 miljoonan euron ylijäämää 81.000 euroon. 3. Hallitun menokasvun ohjelmaa toteuttaen verotulojen ja valtionosuuksien uudelleen arvioiden talous saavuttaisi tasapainon vuonna 2014 kuitenkin siten, että velkamäärä kasvaa. Tasapainon edellytyksenä on, että Hallitun menokasvun ohjelma toteutetaan esitetyn mukaisena. 4. Hallitun menokasvun ohjelmatyö päättyy tähän loppuraporttiin ehdotukseen kunnanhallitukselle ja valtuustolle. Kunnanhallituksen on kuitenkin syytä palata elokuun lopussa arvioimaan: a. verotulojen kehitystä tämän vuoden elokuun toteutuman perusteella arvioiden myös vuosien verotuloennusteet vuosille 2014 2016 b. valtionosuuksien kehitystä arvioiden valtionosuusennusteet vuosille 2014 2016 silloin käytettävissä olevien hallituksen kehysriihen päätösten pohjalta c. toimielimille varattavien määrärahojen määrää vuosille 2014 2016 silloin käytettävissä olevien laskelmien pohjalta, kun palkkakustannuksille ja inflaatiolle on annettu kunnanhallituksen kokouksessa 1.7.2013 laadintatavoitteet d. hallintokuntien perusteita poikkeamiselle yleisestä palkka- ja inflaatiokehityksestä Kuntarakennelain selvitysvelvollisuus Kunnanhallituksen ehdotus valtuustolle 12.9.2013 Hallitun menokasvun ohjelmaksi ja investointiohjelmaksi samoin kuin valtuuston käsittely ovat perusteluasiakirjoissa. Valtuusto teki HMK ohjelmaan eräitä tarkennuksia, mutta ei muuttanut ohjelman pohjana olevia talouskehyksiä. Hallitus on aloittanut kuntauudistuksen, jonka mukaisesti vahvan peruskunnan tulisi kyetä pääsääntöisesti itse vastaamaan palvelujen järjestämisestä, kyetä
7 kehittämään aluettaan ja kyetä vastaamaan yhdyskuntarakenteesta. Voimassa olevaan toiminta- ja taloussuunnitelmaan kirjattiin kuntauudistukseen liittyen seuraavia haasteita: Inarin kunnan kyky järjestää peruspalvelut kuntalaisille, jossa haasteena on järjestää lisäpalveluja ikäihmisille Inarin kunnan kyky järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut itsenäisesti Inarin kunnan kyky järjestää perus - ja lukio-opetus itsenäisesti Inarin kunnan kyky järjestää palvelut kohtuullisella tuloveroprosentilla eli 19,00 prosentilla Inarin kunnan kyky kehittää aluettaan niin aktiivisen kaavoituksen kuin yhdyskuntasuunnittelun avulla koko kunnan alueella ja erityisesti kunnan kolmessa keskeisessä taajamassa Inarin kunnan kyky panostaa uusien työpaikkojen luomiseen sekä voimistamalla yritys- ja elinkeinopolitiikkaa että ottamalla asemakaavoituksen avulla käyttöön uusia matkailun ja muun yritystoiminnan liiketoiminta-alueita Inarin kunnan kyky selvitä palvelu- ja kehittämistehtävissään siten, ettei velka nouse yli 2 000 euron asukasta kohti Inarin kunnan kyky selvitä konserniohjauksessa siten, että konsernivelka laskee alle 6 000 euron asukasta kohti. Naapurikuntien kanssa ei ole päästy sopimukseen kuntien yhdistymiseen liittyvän esiselvityshankkeen rahoituksen hakemisesta, jota Inarin kunta esitti. Valtiovarainministeriö on kirjeellään 2.9.2013 muistuttanut kuntia 1.7.2013 voimaan tulleen kuntarakennelain selvitysvelvollisuudesta. Lain mukaan kunnan tulee 30.11.2013 mennessä ilmoittaa valtiovarainministeriölle, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymisen. Selvitys on tehtävä, jos yksikin laissa säädetyistä selvitysperusteista (esim. 20 000 asukkaan asukaspohja) osoittaa selvityksen tarpeelliseksi. Asiasta on oltava valtuuston päätös Kunnanhallitus on aloittanut selvitystyön. Valtuustossa asia on 14.11.2013.
8 4 Inarin kunnan omistajapolitiikka ja kunnan yhteisöjen erityistavoitteet Inarin kunnan omistajapolitiikan pitkän aikavälin tarkastelu ja kytkeytyminen kuntakonserniin hoidetaan tavoitteenasetteluna talousarviotaloussuunnitelmassa tuleville suunnitteluvuosille. Suunnitelmassa asetetut tavoitteet kunnanhallitus toimeenpanee antaessaan toimivaltuudet yhtiökokousedustajalle vuosittaiseen yhtiökokoukseen. Valtuusto määrittelee määräysvallassaan oleville yhteisöille (yhtiöt, säätiöt) ja kunnan liikelaitoksille seuraavat yleiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet: 1. Inarin kunnan omistamien yhteisöiden toiminnan tulee olla vakiintuneessa vaiheessa kannattavaa, mikä merkitsee tehokasta ja kilpailukykyistä toimintaa. 2. Toimiva johto ja lakien mukaiset toimielimet vastaavat yhteisöjen tuloksesta sekä tekevät toimintaa koskevat päätökset. Kunnan yhteisöjen erityistavoitteet Inergia konsernin erityistavoitteet 1. Inergia konserni pyrkii aktiiviseen osinkopolitiikkaan siten, että voitosta jaettava määrä osinkoina olisi 60 %. Liikevoiton tavoitetaso on 1.800.000. 2. Sähkön siirtohinnoittelussa Inergia Oy on kaikissa asiakasryhmissä joko alle tai korkeintaan maan keskitasossa Energiamarkkinaviraston hintavertailussa. Lämmöntoimituksissa yhtiö on selkeästi edullisempi kuin vaihtoehtoinen kiinteistökohtainen kevytöljy- tai sähkölämmitys. Vesimaksuissa pysytään Lapin alueen keskitasossa tai alapuolella. 3. Yhtiö pyrkii aktiivisesti yhteistyöhön vesi- ja aluelämpöliiketoiminnassa Utsjoen kanssa. Inarin Kiinteistöt Oy:n erityistavoitteet 1. Inarin Kiinteistöt Oy hoitaa ja huolehtii kunnan joko suoraan tai välillisesti omistamien palvelutilojen, asuntojen ja yritystilojen kiinteistönhoidosta ja laitoshoidosta erikseen sovittavien tavoitteiden mukaisesti. 2. Inarin Kiinteistöt Oy hoitaa ja huolehtii Inarin Kiinteistöt konserniin ja kiinteistökonserniin kuuluvien yritysten isännöintiä ja hallintoa erikseen sovittavien tavoitteiden mukaisesti.
9 3. Yhtiö osallistuu omalta osaltaan ja yhteisesti sopien kuntakonsernissa tapahtuviin omaisuuden järjestelyihin. 4. Yhtiö pyrkii myymään omistamiaan osakkeita rahoittaakseen peruskorjausinvestointien omarahoitusosuutta. 5. Inarin kunta ei edellytä tuottoa kunnan sidotulle pääomalle. Inarin Kiinteistöt Oy:n omistukseen eriytettävien Asunto-osakeyhtiö Inarin Rajanraidon ja Asunto Oy Inarin Vuopajanrannan erityistavoitteet 1. Inarin Kiinteistöt Oy pyrkii myymään osakkeet markkinahintaan vuosien 2014 2016 aikana. Tuotoilla rahoitetaan Inarin Kiinteistöt Oy:n peruskorjausinvestointien omarahoitusosuutta. Kiinteistökehitys InLike Oy:n erityistavoitteet 1. Yhtiö toteuttaa onnistuneesti Test World Oy:n ympärivuotisen Indoor II talvitestaushalli-investoinnin. 2. Yhtiö edistää Test World Oy:n ympärivuotisen Indoor III talvitestausympäristön toteutumista. 3. Yhtiö jatkaa erikseen määriteltyjen toimitilojen realisointia. 4. Yhtiö kehittää aktiivisesti toimitilapalveluitaan ja reagoi tarvittaessa nopeasti yritysten toimitilatarpeisiin. Koy Ivalon teollisuustilat erityistavoitteet 1. Yhtiö toteuttaa kaavaillun toimitilalaajennuksen onnistuneesti. Nuoriso- ja luontomatkailukeskus Inari Oy:n erityistavoitteet 1. Yhtiö kehittää nuorisomatkailuun liittyvää perusliiketoimintaa 2. Yhtiö kasvattaa toimintaansa edellisiin vuosiin verrattuna 3. Yhtiö osallistuu aktiivisesti paikallisen sekä Lapin alueen nuorisotyön kehittämiseen 4. Yhtiö osallistuu Inarin kirkonkylän matkailun kehitystyöhön, pääpainona nuorisomatkailu 5. Inarin kunta takaa päärakennuksen peruskorjauksen vieraan pääoman. Yhtiö vastaa tulorahoituksella peruskorjauksen omasta pääomasta
10 MedInari Oy:n erityistavoitteet Saariselän Siula Oy:n erityistavoitteet 1. Yhtiö siirtyy kansalliseen sähköiseen e-reseptiin. Takarajana on huhtikuu 2014. 2. Yhtiön menojen vähentäminen/pitäminen ennallaan sekä tulojen lisääminen. Mikäli työterveyshuollon palvelujen myynti vähenee, palvelujen sisältöä uudistetaan. Henkilöstörakenne ja määrä ovat uuden tilanteen mukaisesti sopeutettava. Tavoitteena on myös Saariselän toimintakulujen tarkastelu ja mahdollinen uudelleen järjestely. 1. Kunta pyrkii ostamaan Saariselän Siula Oy:n osakkeet eli 49 %:n yksityisomistuksen. 2. Kunta pyrkii ostamaan Saariselän Siula Oy:n vuokratontin Laatumaalta. 3. Kunta pyrkii kohtien 1 ja 2 jälkeen realisoimaan Saariselän Siula Oy:n osakekannan. Kalotin oppimiskeskus -säätiön erityistavoitteet Saariselkä Oy:n erityistavoitteet Säätiö hoitaa sääntöjen mukaiset perustehtävät, sekä ylläpitää ja kunnostaa omistamaansa kiinteistöä. 1. Yhtiö edistää aktiivisesti omistajan tavoitetta Ski Saariselkä Oy:n osakkeiden myymisestä ja hiihtokeskustoiminnasta luopumisesta / Yhtiö toimii Ski Saariselkä Oy:n omistajan Inarin kunnan omistajaohjauksen edellyttämällä tavalla. 2. Yhtiön asema kiinteistökehityksessä ja tonttimarkkinoinnissa selvitetään vuoden 2014 aikana. Kalatalouden kehittämisrahaston erityistavoitteet 1. Kalatalouden kehittämisvarat on eriytetty kunnan varoista. Osa varoista on sijoitettu Inarin kalanviljelylaitokseen ja lainattu Inergia Oy:lle Inarin Lapin Vesi Oy:n osakkeiden ostoon. Muutoin sijoitettujen varojen hoito on kilpailutettu. Tavoitteena on saada sijoitetuille varoille vähintään viiden prosentin tuotto 2. Kalatalouden kehittäminen rahoitetaan rahaston varoilla ja niistä saatavilla tuotoilla
11 3. Rahaston toiminta sopeutetaan käytettävissä oleviin varoihin ja niistä saataviin tuottoihin 4. Rahaston käytännön tehtävät toteutetaan kunnan omana työnä Elinkeinot & Kehitys Nordican erityistavoitteet Elinkeinot & Kehitys Nordica on liitteessä nro 1. Ruokapalvelu liikelaitoksen erityistavoitteet Ruokapalvelu liikelaitos on liitteessä nro 2. Tilapalvelu liikelaitoksen erityistavoitteet Tilapalvelu liikelaitos on liitteessä nro 3.
12 5 Taloudellinen kehys Toiminta. ja taloussuunnittelu perustuu hallitun menokasvun ohjelmaan (HMK-ohjelma), jonka aineisto on perusteluasiakirjassa (n 2014 sekä talous- ja toimintasuunnitelman 2014 2016 ehdotukset ja perustelut sekä lähdeaineisto-asiakirja). Koko kunnan toimintakulut ovat ensi vuonna n. 51,9 milj. euroa. Kulut kasvavat varsin maltillisesti 1,8 %. Toimintatuottoja ensi vuonna kertyy n. 7,1 milj. euroa, mikä on vähennystä 2,4 % kuluvaan vuoteen. Vähennystä arvioidaan olevan myyntituotoissa. Edellä olevasta johtuen menojen ja tulojen erotus eli toimintakate kasvaa hieman menoja enemmän eli 2,5 %. Menokasvun hillintään on vaikuttanut HMK-ohjelmatyö ja maltillinen palkkaratkaisu. Palkat yksittäisinä menoerinä kasvavat 4,4 %, mutta tämä johtuu mm. siitä, että lääkäripalvelut siirtyvät kunnan omaksi toiminnaksi. Tästä syystä vastaavasti ostot ensi vuonna vähenevät 3,4 %. Ensi vuonna verotuloja arvioidaan kertyvät kuluvan vuoden alkuperäiseen talousarvioon verrattuna 3,5 % enemmän eli 23,8 milj. euroa. Kuluvan vuoden verotulokertymä kasvanee pääosin kertaluontoisista eristä johtuen lähes samaksi kuin ensi vuoden verokertymä. Ensi vuoden talousarviota ja taloussuunnitelmaa on laadittu nykyisten veroprosenttien pohjalta. Verokertymän arvioidaan kuluvan vuoden todennäköisestä kertymästä lisääntyvän 0,8 %. Valtionosuuksia kertyy 0,7 % hieman enemmän kuin kuluvana vuonna. Edellä olevista syistä vuosikate kasvaa vain 0,7 % ollen n. 1,8 milj. euroa. Kunnan taloudellinen tilanne aikaisempiin vuosiin verrattuna on huonompi. Vuosikate vuoden 2012 tilinpäätöksessä oli 3,8 milj. euroa. Vuosikate on suurempi kuin poistot, mutta tilikauden ylijäämä jää vain 0,17 milj. euroon. Kunta joutuu n. 3,6 milj. euron investointimenojen kattamiseksi ottamaan ensi vuonna lainaa 2 milj. euroa. Kunnan kassatilanne nykyisestä tulee heikkenemään.
13 6 Taloussuunnitelman rakenne ja sitovuus Taloussuunnitelma on laadittu kolmelle vuodelle 2014-2016. Investointiohjelma ulottuu vuoteen 2017. on sekä talous- ja toimintasuunnitelmaan ei ole sisällytetty lautakuntien esityksiä ja perusteluja, vaan ne ovat erillisessä asiakirjassa, joka ei ole valtuustoon nähden sitova. Varsinaiset valtuustoon nähden sitovat tekstit ovat esitysten ja perustelujen pohjalta laatineet kunnanjohtaja, hallintojohtaja ja osastopäälliköt sekä liikelaitosten ja taseyksiöiden johtajat. jakaantuu seuraaviin osiin Ohjaus Tuloslaskelma Rahoituslaskelma ja lainakanta Käyttötalous Investoinnit Lisäksi talousarvioon sekä talous- ja toimintasuunnitelmaan liittyy valtuustoon nähden sitovia liitteitä: liikelaitosten sekä kalatalouden kehittämisrahaston ja Elinkeinot & kehitys Nordican talousarviot, talous- ja toimintasuunnitelmat sekä henkilöstöohjelmat. Valtuustoon nähden sitova asiakirja on talousarvio 2014 sekä talous- ja toimintasuunnitelma 2014-2016, joka on kuntalain edellyttämä taloussuunnitelma kolmelle vuodelle. Suunnitteluvuosi 2015 on vuoden 2015 talousarvion laadinnan kehys, jota tarvittaessa taloustilanteen kehittyessä tarkennetaan. on sitova menojen ja tulojen erotuksen eli neton osalta. Sitovuustasoja valtuustoon nähden ovat seuraavat nettomenot (netto): 1. valtuuston netto (sisältäen mm. vaalit ja tarkastustoimen) 2. kunnanhallituksen alaisen hallinnon (sisältäen kunnanhallituksen oman toiminnan, kunnanhallituksen muun toiminnan, hallinto-osaston ja tietohallinnon) ja kehittämis- ja yhteistyöhankkeiden ja eläkemenoperusteisten- ja varhemaksujen netto erikseen sekä erillisenä taseyksikkönä kalatalouden kehittämisrahaston ja Elinkeinot & kehitys Nordican yli- / alijäämä ennen satunnaisia eriä sekä Saariselän kehittämiskorvausten investoinnit (ja muut kulut) netto 3. sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisena sosiaali- ja terveystoimen ja erikoissairaanhoidon netto erikseen 4. sivistyslautakunnan alaisen sivistystoimen netto 5. teknisen lautakunnan alaisen teknisen toimen (sisältäen rakennustarkastuksen) ja Lapin pelastuslaitoksen netto erikseen. Pelastustoimen menot on
14 kirjattu teknisen toimen menokohtaan samalla tavalla erillisinä sitoviksi kuin erikoissairaanhoidon menot sekä Saariselän maankäyttösopimusten korvausten investoinnit 6. rahoitusosa: antolainojen netto ja pitkäaikaisten lainojen netto 7. tuloslaskelmaosa: rahoitustuottojen ja rahoituskulujen netto. Kunnan liikelaitosten ja taseyksiköiden sitovuus noudattelee kunnan muita sitovuusmääräyksiä. Ruokapalvelu liikelaitos sekä eriytetyt taseyksiköt kalatalouden kehittämisrahasto ja Elinkeinot ja kehitys Nordica ovat hallinnollisesti kunnanhallituksen alaisia. Tilapalvelu liikelaitos on teknisen lautakunnan alainen. Tilivelvollisia ovat edellä olevien toimielinten jäsenet ja valtuustoon nähden kunnanjohtaja, osastopäälliköt ja toimielinten esittelijät sekä toimielimiin nähden niiden alaiset johtavat viranhaltijat ja laskujen hyväksyjät. Valtuustoon nähden sitovia määrärahoja ei saa ylittää. Kuitenkin toimielinten alaisuuteen kuuluvia määrärahoja voidaan kunnanhallituksen päätöksellä siirtää sitovuustasojen välillä edellyttäen, että siirrot eivät vaikuta talousarvion loppusummaan. Varsinainen talousarvio, taloussuunnitelma ja henkilöstöohjelma ovat kaikilta osin sitovia., taloussuunnitelma ja kuntasuunnitelma ovat sellaisenaan kunnanhallituksessa kunnanjohtajan päätösehdotusta ja valtuustossa kunnanhallituksen ehdotusta, ellei toisin mainita. Henkilöstömenovarausta voi käyttää ainoastaan mahdollisiin palkkaliukumiin kunnanhallituksen erillisellä päätöksellä Kuntalain 64 :n mukaiset ilmoitukset saatetaan kuntalaisten tietoon julkaisemalla ne julkisten kuulutusten ilmoitustaululla ja kunnanhallituksen erikseen päättämällä tavalla. Investointiosassa määrärahat myönnetään toimielimille, jotka voivat päätöksillään siirtää määrärahoja sellaisten investointien kattamiseksi, joiden kustannukset ovat korkeammat kuin varattu määräraha. Investoinneiksi kirjattavan irtaimiston tulee olla hankintahinnaltaan yli 10 000 euroa. Määrärahoja ei saa käyttää muihin kohteisiin, kuin mitä suunnitelmassa on mainittu. Käyttösuunnitelmat Käyttösuunnitelmilla toimielimet jakavat toimielimien ja osastojen määrärahat ja tuloarviot taloudellisen vallan siirtämisen ja toiminnan tulosten vastuun kannalta tarkoituksenmukaisiin tehtäviin ja vastaavasti investointiosassa hankeryhmän / hankkeen määrärahat ja tuloarviot kohteisiin sekä antavat samalla
15 valtuuston määrittelemien tavoitteiden kanssa yhdenmukaiset tarkennetut tavoitteet tehtäville. Edelleen johtavat viranhaltijat voivat jakaa toimielimien vahvistamien tehtävien osamäärärahat, osatuloarviot ja osatavoitteet edelleen pienempiin ja tarkempiin osiin. Sen jälkeen, kun valtuusto on vahvistanut talousarvion, tulee toimielimen tarvittaessa päättää talousarvion laadintavaiheessa hyväksyttyjen käyttösuunnitelmien tarkistamisesta vastaamaan valtuuston hyväksymää talousarviota. Edelleen myös viranhaltijan tulee tarvittaessa tarkistaa käyttösuunnitelmaehdotuksensa vastaamaan toimielimen hyväksymää tehtävän käyttösuunnitelmaa. Toimielimet ja projektit vastaavat siitä, että tulot ja tuet kertyvät kunnalle käytettyjen menomäärärahojen suhteessa.
16 7 Tavoitearvot sekä toiminta- ja taloussuunnitelma on tehty seuraavien tavoitearvojen pohjalta: Väkiluvun kehitys 2013 2014 2015 2016 (tot.31.8.) 6758 6760 6760 6760 Valtiovarainministeriön kuntakortin mukaan väestöennuste on pienempi kuin kunnan tavoite. 2013 2014 2015 2016 6587 6552 6520 6497 Väestömäärä vaikuttaa mm. kunnan valtionosuuksien perusteisiin. Työttömyyden kehitykselle on ollut aikaisempina vuosina ominaista työllisyyden paraneminen. Vuonna 2005 työttömyysaste oli 17,8 % ja vuonna 2012 15,1 %. Vuonna 2012 alkanut työllisyystilanteen huonontuminen on jatkunut vuonna 2013. Keskimääräinen työttömyysprosentti oli elokuun lopulla 16,7 %. Ensi vuonna työllisyystilanne ei nykyisestään huonontune. Edellä olevasta voisi tehdä seuraavan kuntakohtaisen ennusteen työttömyyden kehityksestä (työttömyysaste %). 2013 2014 2015 2016 16 15 15 14 Työttömyyden kehitykseen ovat osaltaan vaikuttaneet vuoden 2006 alusta voimaan tulleet säädökset, jotka ovat tuoneet kunnille lisävelvoitteita pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa.
17 8000 Inarin asukasluku 31.12.2011 6755, 31.8.2012 6726 tammi 7000 helmi 6000 5000 4000 3000 2000 1000 maali s huhti touko kesä heinä elo syys 0 loka marra s Työttömyyden kehitys Inarissa 1993 08/2013 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka
18 II Tuloslaskelma INARIN KUNTA TULOSLASKELMA muutos- muutos- muutos- muutos- muutos- ULKOINEN/KOKO KUNTA TP2012 % TA2013 % TA2014 % TA2015 % TA2016 % ta12/ ta13/ ta14/ ta15/ ta16/ TOIMINTATUOTOT tp11/ ta12/ ta13/ ta14/ ta15/ Myyntituotot 1 232 999 3,4 1 063 227-13,8 876 829-17,5 893 166 1,9 892 611 0 Maksutuotot 2 681 917 25,0 2 484 540-7,4 2 655 350 6,9 2 808 793 5,8 2 937 493 5 Maksutuotot/Yhd.k.rak. 19 456-97,9 200 000 928,0 100 000-50,0 130 000 30,0 130 000 0 Tuet ja avustukset 2 246 326 4,4 2 292 830 2,1 2 275 189-0,8 2 298 271 1,0 2 288 271 0 Muut toimintatuotot 1 963 879 22,5 1 216 439-38,1 1 173 817-3,5 1 268 606 8,1 1 268 457 0 Toimintatuotot yhteensä 8 144 577 1,3 7 257 036-10,9 7 081 185-2,4 7 398 836 4,5 7 516 832 2 Kasvu-% ilman Ss 14,5-13,1-1,1 4,1 MUUT TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -18 084 204 6,9-17 413 837-3,7-18 183 405 4,4-18 879 568 3,8-18 886 868 0 Henkilösivukulut Eläkekulut -5 103 406 9,3-5 211 865 2,1-5 341 398 2,5-5 424 150 1,5-5 420 150 0 Muut hlösivukulut -846 387-0,3-1 114 534 31,7-1 170 794 5,0-1 174 724 0,3-1 173 724 0 Palvelujen ostot -18 987 374 10,6-20 642 242 8,7-19 939 235-3,4-19 780 480-0,8-19 807 041 0 Aineet, tarv.ja tav. Ostot tilikauden aikana -3 107 489-1,6-3 426 398 10,3-3 759 439 9,7-3 719 234-1,1-3 719 234 0 Avustukset -2 271 332 8,1-2 449 900 7,9-2 469 900 0,8-2 568 688 4,0-2 568 688 0 Muut toimintakulut -711 200-11,0-700 144-1,6-1 008 699 44,1-725 636-28,1-725 636 0 Toimintakulut yhteensä -49 111 391 7,6-50 958 920 3,8-51 872 870 1,8-52 272 480 0,8-52 301 341 0 TOIMINTAKATE -40 966 814 8,9-43 701 884 6,7-44 791 685 2,5-44 873 644 0,2-44 784 509 0 Verotulot 22 729 886 0,0 22 950 000 1,0 23 809 000 3,7 24 045 000 1,0 24 015 000 0 Valtionosuudet 21 519 879 7,8 22 390 000 4,0 22 544 000 0,7 22 415 000-0,6 22 594 000 1 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 197 691-9,6 140 000-29,2 163 000 16,4 132 800-18,5 132 800 0 Muut rahoitustuotot 884 830 13,4 645 000-27,1 695 000 7,8 700 000 0,7 750 000 7 Korkokulut -513 768-3,3-607 466 18,2-600 000-1,2-600 000 0,0-600 000 0 Muut rahoituskulut -78 425 1479,5-32 680-58,3-23 000-29,6-1 000-95,7-1 000 0 VUOSIKATE 3 773 278-31,7 1 782 970-52,7 1 796 315 0,7 1 818 156 1,2 2 106 291 16 Poistot ja arvonalentumiset Suunn. muk. poistot -1 883 409 22,5-1 602 126-14,9-1 598 747-0,2-1 573 747-1,6-1 578 747 0 Poistot/Yhdyskuntarak. 0-100 000-100 000-130 000-130 000 0 Satunnaiset erät 0 TILIKAUDEN TULOS 1 889 869 80 844 97 568 114 409 397 544 247 Rahastojen väh. -112 223 67 550 73 069 52 069-28,7 0-100 Varausten lis. 236 326 0 0 TILIK. YLIJ-/ALIJÄÄMÄ 2 013 971 148 394 170 637 166 478 449 613 Toimintatuotot/-kulut % 16,6 14,2 13,7 14,2 14,4
19 1 Tulovero- ja kiinteistöveroprosentit Kunnan tulovero- ja kiinteistöveroprosentit vahvistetaan samassa valtuustossa kuin ensi vuoden talousarvio sekä toiminta- ja taloussuunnitelma 2014 2016 käsitellään. ja suunnitelma on valmisteltu seuraavien veroprosenttien pohjalta: Tuloveroprosentti 19,00 Kiinteistöveroprosentit: 1. yleinen kiinteistöveroprosentti 1,35 2. vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,55 3. muiden kuin vakituisten asuntojen veroprosentti 1,15 4. rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 3,00 5. yleishyödylliset yhteisöt 0,00 6. voimalaitosrakennuksen veroprosentti on yleinen kiinteistöveroprosentti Verotuottoja arvioidaan ensi vuonna kertyvän kaikkiaan noin 23,8 milj. euroa, mikä on 0,8 % enemmän kuin kuluvalle vuoden arvio. Kuluvana vuonna verotuloja tilitysjärjestelmän muutoksesta ja kertaluontoisista eristä johtuen kertyy arvioitua enemmän. Kunnallisverona (ansio- ja pääomaverotuloa) arvioidaan kertyvän saman verran kuin kuluvana vuonna poislukien kertaluontoiset erät noin 17,8 milj. euroa, yhteisöveroa arvioidaan saatavan hieman enemmän kuin kuluvana vuonna eli noin 1,9 milj. euroa ja kiinteistöveroa enemmän kuin kuluvana vuonna eli noin 4,2 milj. euroa. Yhteisöveron tuotto on vuodesta 2011 laskenut merkittävästi (vuonna 2011 yhteisöveroa kertyi n. 2,5 milj. euroa). Kiinteistöveron tuottoa lisää valtakunnalliset verotusarvojen tarkistukset. Kunnan verotuloennuste on pienempi kuin Suomen Kuntaliiton veroennustekehikon ennusteen arvio. Selvitys vetotuloennusteen perusteista ja graafisia esityksiä verotuloista on ohessa. Verotuloennuste TA x 1000 e TILIVUOSI 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Verolaji Kunnallisvero 17082 16792 17460 18000 17 750 17 927 18 100 18 281 Muutos % 0,2-1,7 4 3,1-1,4 1,0-2,2 1,0 Yhteisövero 2126 2495 1698 1793 1 884 1 943 1 740 1 740 Muutos % 32,1 17,4-31,9 0,1 5,1 3,1-10,4 0,0 Kiinteistövero *) 3365 3525 3684 3836 4 175 4 175 4 175 4 175 Muutos % 54,5 4,8 4,5 0,4 8,8 0,0 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA 22573 22812 22842 23629 23 809 24 045 24 015 24 196 Muutos % 8,3 1,1 0,1 0,5 0,8 1,0-0,1 0,8
20
21 2 Valtionosuudet Valtionosuuksien arvioit perustuvat julkisesti käytettävissä olevien tietojen perusteella tehtyihin laskelmiin sekä osin, erityisesti sivistystoimen osalta, omiin arvioihin. Valtionosuuksia arvioidaan kertyvän ensi vuonna kaikkiaan noin 22,5 milj. euroa. euroa, mikä on 0,7 % eli vain noin 0,154 miljoona euroa enemmän kuin kuluvana vuonna. Valtionosuuksien kasvu aikaisempiin vuosiin verrattuna on pysähtynyt. (Vastaavat luvut kuluvalle vuodelle ovat kasvu 4 % ja 0,874 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2012, vuonna 2011 kasvu oli vielä 7,8 % ). Asukasmäärän kehityksellä on vaikutusta valtionosuuksien määrään. Valtionosuuksiin sisältyy erittäin harvan asutuksen, saaristoisuuden ja saamelaisuuden perusteella kunnille annettava ylimääräinen valtionosuus (noin 3,5 milj. euroa), mikä viimeisimpien tietojen mukaan saataisiin vuoteen 2015 asti. Suunnitteluvuosina valtionosuuksien arvioidaan pysyvän ennallaan tai vähenevän. Valtionosuuksien perusteet muuttuvat vuonna 2015. 3 Poistot Poistot on laskettu valtuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Suunnitelman mukaiset poistot ovat koko suunnittelukaudella tasolla 1,6 milj. euroa. Uusien hankkeiden poistoissa noudatetaan uutta poistosuunnitelmaa jo vuoden 2013 osalta. Alle 10 000 euron hankintoja ei enää oteta poistopohjaan. Poistojen määrään vaikuttaa ensisijaisesti kunnan investointiohjelman taso.
22 III Rahoituslaskelma ja lainakanta Kunnan rahoituslaskelmassa näkyy vuoden 2014 osalta kunnan investointiohjelman etupainotteisuus siten kuin asiasta on hallitun menokasvun ohjelmassa päätetty. Suunnittelukauden (2014 2017) investointien bruttomäärä on noin 7,5 milj. euroa, joista ensi vuonna toteutuu n. 3,5 milj. euroa eli lähes puolet (47 %). Rahoituslaskelmaan sisältyy ensi vuodelle pitkäaikaisen lainan ottoa 2,0 milj. euroa. Tilapäistä lainanottoa ei ensi vuonna arvioida tarvittavan. Suunnitelman mukaisia pitkäaikaisen lainan vähennyksiä on vuositasolla noin 1,7 milj. euroa. Pitkäaikaisen lainan määrä on laskenut vuoden 2010 17,0 milj. eurosta (2518 euroa/asukas) vuonna 2012 13,3 milj. euroon (1979 euroa/asukas). Vuonna 2013 lainamäärä on jälleen lähtenyt nousuun ja nousee hieman ensi vuonna. Peruskunnan lainojen taso on alempi kuin maassa keskimäärin, mutta konsernivelan määrä suurempi. Lainamäärän kehitystä on selvitetty tarkemmin hallitun menokasvun ohjelmassa. Kunnan kassatulot ovat jälkipainotteisia johtuen kiinteistöveron maksatusaikataulusta (kiinteistöverot kerätään ja maksetaan vasta vuoden lopulla). Tavoitteena on kunnan kassan pitäminen riittävän vahvana. Tavoite toteutuu, jos maksuvalmius saadaan pysymään 20 päivänä. Ensi vuoden aikana kassatilanteen ennakoidaan hieman heikkenevän. Tavoiteltu 20 päivän maksuvalmius saavutetaan, kun kalatalouden kehittämisrahaston rahavarat lasketaan kunnan kassavaroihin. Ilman tätä kunnan kassan riittävyys on 15 kassapäivää. Kassatilanteen kehitystä seurataan ja tarvittaessa varaudutaan muuttamaan talousarviota tilapäisellä lainanotolla. Kuluvan vuoden talousarviossa on varauduttu 1,4 milj. euron tilapäiseen lainanottoon. Koko kunnan ulkoinen rahoituslaskelma ja selvitys lainakannasta ovat ohessa.
23 INARIN KUNTA RAHOITUSLASK. ULKOINEN/KOKO KUNTA TA2012 TA2013 TA 2014 TA2015 TA2016 Toiminnan rahavirta Vuosikate 3 773 278 1 782 970 1 796 315 1 818 156 2 106 291 Tulorah.korj.erät Investointien rahavirta Investointimenot -4 633 624-4 202 400-3 575 249-1 846 000-946 700 Rah.osuudet inv.menoihi 58 046 470 000 104 250 0 10 000 Pys.vast.h. luovutustulot 2 164 123 100 000 50 000 536 000 536 000 Toim. ja invest. rahavirta 1 361 823-1 849 430-1 624 684 508 156 1 705 591 Rahoituksen rahavirta Antolain.muutokset 204 960 280 806 Antolainasaam.lisäykset 0 265 364 185 314 Antolainasaam vähenn. Liitt.maksut/Antolainat Lainakannan muutokset Pitkäaik. lainojen lisäys 0 2 430 000 2 000 000 1 000 000 0 Pitkäaik. lainojen vähenn -2 067 702-1 603 702-1 682 737-1 682 569-1 631 482 Lyhytaik.lainojen muutos 1 194 687 1 200 000 0 0 0 Oman pääoman muutos 0 0 Muut maksuv.muut. 0 280 806 0 0 0 Rahoituksen kassavirta -873 016 2 512 064 598 069-417 205-1 446 168 Rahavarojen muutos 488 807 662 634-1 026 615 90 951 259 423 0 Kassa 31.12. 3 695 906 4 358 540 3 331 925 3 422 876 3 682 299 väh. kalatalousrah. -1 148 234-2 097 634-1 067 915-1 089 846-1 111 777 kassa 3112 kunta+tilap.+r 2 547 672 2 260 906 2 264 010 2 333 030 2 570 522 0 0 Kassan riittävyys (pv) 24 28 21 22 0 24 *siitä kalatal.rah. 6 13 7 7 0 7 * siitä peruskunta+liikel. 18 15 14 15 0 17 Lainanhoitokate 1,7 1,1 1,0 1,1 1,2 14
24 LAINAKANTA PERUSKUNTA TILAPALVELU KOKO KUNTA per/as YHTEENSÄ 6725 TP2008 yht. 9 018 229 5 905 901 14 924 130 2 219 TP2009 yht. 11 020 642 6 410 074 17 430 716 2 592 TP2010 yht. 8 930 341 8 078 747 17 009 088 2 529 v. 2011 * lyhennykset 2011-840 301-789 382-1 629 683 * lainanotto 2011 0 0 0 31.12.2011 8 090 040 7 289 365 15 379 405 2 287 v. 2012 * lyhennykset 2012-840 301-727 401-1 567 702 * lyhennykset 2012-500 000 0-500 000 * lainanotto 2012 0 0 0 31.12.2012 6 749 739 6 561 964 13 311 703 1 979 v. 2013 * lyhennykset 2013-840 301-763 401-1 603 702 * lainanotto 2013 1 650 000 780 000 2 430 000 31.12.2013 7 559 438 6 578 563 14 138 001 2 102 v. 2014 * lyhennykset 2014-950 301-732 436-1 682 737 * lainanotto 2014 2 000 000 0 2 000 000 31.12.2014 8 609 137 5 846 127 14 455 264 2 149 v. 2015 * lyhennykset 2015-950 301-732 268-1 682 569 * lainanotto 2015 1 000 000 0 1 000 000 31.12.2015 8 658 836 5 113 859 13 772 695 2 048 v. 2016 * lyhennykset 2016-948 392-683 090-1 631 482 * lainanotto 2016 0 0 0 31.12.2016 7 710 444 4 430 769 12 141 213 1 805
IV Käyttötalous 25
26 1 Valtuusto (sis. valtuusto, vaalit ja tarkastustoimi) 2012 TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Talous Toimintatulot 21 0 10 10 0 Toimintamenot -141-120 -130-130 -130 Toimintakate (sitova) -120-120 -120-120 -130 Tunnusluvut 2012 TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 / asukas (6725) -18-18 -18-18 -19 Sitovat tavoitteet Eri vuosina on eri vaaleja, siksi vaihtelua.
27 1.1 Valtuusto Toiminnan keskeisin sisältö Valtuuston kokous- ja niihin liittyvien matkakulujen lisäksi määrärahaan sisältyy tarkastustoiminnasta ja vaaleista aiheutuvat kustannukset. Keskeiset tavoitteet Toiminnan keskeisenä tavoitteena on turvata toimintaedellytykset kunnallisen itsehallinnon toimivuudelle varaamalla valtuuston, tarkastustoimen ja vaalien toteutukselle tarvittavat määrärahat. Tunnusluvut 2012 TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 / asukas (6725) -18-18 -18-18 -19 2014 Talous 2012 TP 2013 TA TS 2015 TS 2016 Toimintatulot 21 0 10 10 0 Toimintamenot -141-120 -130-130 -130 Toimintakate -120-120 -120-120 -130 Yleisperustelu Vaaleja seuraavasti: v. 2014 europarlamenttivaalit v. 2015 eduskuntavaalit v. 2016 kunnallisvaalit
28 2 Kehittämis- ja yhteistyöhankkeet 2012 TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Talous Toimintatulot 828 60 60 94 94 Toimintamenot -1 804-1 522-1469 -1079-1054 Toimintakate (sitova) - 976-1 462-1409 -985-960 Tunnusluvut 2012 TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 / asukas (6725) -145-217 -209-146 -143 2.1 Kehittämis- ja yhteistyöhankkeiden tavoitteet Toiminnan keskeisin sisältö Kohtaan on varattu määrärahat kunnan osuuksiin yritystoiminnan, yleisiin, palvelujen, työllisyyden ja muihin kehittämis- ja yhteistyöhankkeisiin. Keskeiset tavoitteet Keskeisenä tavoitteena on turvata valtuuston eri suunnitelmissa ja ohjelmissa asettamien yleiset, yritystoimintaan, palveluihin, työllisyyteen ja muuhun toimintaan asetettujen tavoitteiden toteutuminen. Sitova tavoite Henkilöstömenovarausta voi käyttää ainoastaan mahdollisiin palkkaliukumiin kunnanhallituksen erillisellä päätöksellä. Yleiskaavoitus: Ivalon alueen osayleiskaava osat 1-3 ja Inarijärvi vuonna 2014. Tunnusluvut 2012 TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 / asukas (6725) 145 217-209 -146-143 2014 Talous 2012 TP 2013 TA TS 2015 TS 2016 Toimintatulot 828 60 60 94 94 Toimintamenot -1804-1522 -1469-1079 -1054 Toimintakate -976-1462 -1409-985 -960 Yleisperustelu Kunnanhallitus päättää määrärahan jaosta erikseen käyttösuunnitelmassa. Kehittämis- ja yhteistyöhankkeiden määrärahoista merkittävä osuus on siirretty Elinkeinot & kehitys Nordicalle käytettäväksi eri hankkeisiin. Vielä vuodelle 2014 varataan talousarvioon 8,95 Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymän toimintaan
29 7,75 euroa/ asukas. Kuntayhtymän toiminta muuttuu nykyisestä muodosta niin, että vuoden 2015 alusta lukien yhtymällä ei ole päätoimista työntekijää. Määrärahan käyttö on seuraava: Kunnanhallituksen kehittämis- ja yhteistyöhankkeet 2014 2015 2016 1 408 812 984 900 959 900 Yritystoiminnan kehittämis- ja yhteistyöhankkeet 1 066 000 991 000 991 000 -Palvelujen ostot Nordica 1 066 000 991 000 991 000 Yleiset kehittämis- ja yhteistyöhankkeet 53 900 8 500 8 500 - Pohjois-Lapin Alueyhteistyön ky 52 400 7 000 7 000 - Pohjoisten rajakuntien neuvosto 1 500 1 500 1 500 Työllisyyden kehittämis- ja yhteistyöhankkeet - Ivalon seudun työttömät/vuokraavustus 4 400 4 400 4 400 4 400 4 400 4 400 Muut kehittämis- ja yhteistyöhankkeet 58 905-19 000-44 000 - Yleiskaavoitus 50 000 25 000 0 - Inarin ala-asteen vuokra 19 305 0 0 - Siida toiminta-avustus 50 000 50 000 50 000 - Käyttöomaisuuden myyntitulot -60 400-94 000-94 000 Irrotusmäärärahat, henkilöstömenovaraus 225 607
Hallintokuntien ensi vuoden henkilöstökulumäärärahoja on vähennetty 1 %:lla ja saatu säästö on siirretty kunnanhallituksen kuluihin henkilöstömenovaraukseksi. Tilastollisista syistä varaus on kirjattu tähän kohtaan. Määrärahan suuruus on n. 225 607 euroa. n perusteluissa on selvitys määrärahan pienennyksestä hallintokunnittain. 30
31 3 Kunnanhallitus 2012 TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 Talous Toimintatulot 58 43 38 38 38 Toimintamenot -2326-2207 -1661-1668 -1668 Toimintakate (sitova) -2268-2164 -1623-1630 -1630 Sisäiset tulot 221 153 68 68 68-2047 -2011-1554 1562 1562 Tunnusluvut 2012 TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 / asukas (6725) -303-298 -231-232 -232 Luvut sisältävät myös eläkemenot Sitovat tavoitteet Kunnanhallituksen sitovat tavoitteet liittyvät kunnan perustavoitteisiin 1. ohjaamalla peruskunnan ja koko konsernin palvelutuotantoa luomalla johtamiselle ja työskentelylle työyhteisöissä hyvät toimintaedellytykset sekä varmistamalla asiallisen ja myönteisen työskentelyilmapiirin hallinnossa, 2. valmistelemalla ja valvomalla talouden tasapainoa koko suunnittelukaudella, 3. pyrkimällä aktiivisesti käynnistämään kunnan alueella investointeja ja työllisyyshankkeita muidenkin kuin kunnan rahoitusmahdollisuuksin työllisyyden edistämiseksi, 4. varmistamalla kunnanhallituksen päätöksenteossa yritysmyönteisen ja yrittäjyyttä edistävän asioiden käsittelyn, 5. pyrkimällä vähentämään käsiteltävien asioiden määrää delegoimalla strategialle vähempimerkityksellisiä asioita ja keskittymällä enemmän maankäytön yleissuunnitteluun, osaamisen lisäämiseen kunnassa, investointien edistämiseen ja työllisyyden edistämiseen, 6. kehittämällä konserniohjausta tarvittaessa erillisellä konserniohjeella ja hyvän hallitustyöskentelyn periaatteilla.
32 3.1 Kunnanhallituksen oma toiminta Toiminnan keskeisin sisältö Kunnanhallituksen tehtävänä on kuntalain mukaisesti vastata kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etuja, yleensä edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa, jota käyttää myös kunnanjohtaja. Kunnanhallituksen omaan toimintaan kuuluvat kunnanhallituksen kokoukset ja niistä aiheutuvat kustannukset kuten kokouspalkkiot, matkat sekä kunnanjohtajan ja hallintojohtajan palkkausmenot ja toiminnasta aiheutuvat kustannukset. Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja vastaavat konserni- ja omistajaohjauksesta. Kunnanhallituksen tehtäviin kuuluu myös yleiskaavoitus ja Saariselän puitesopimuksen kehittämiskorvausten investoinnit ja muut kulut. Keskeiset tavoitteet Kunnanhallituksen keskeisenä tavoitteena on keskittyä kuntalain mukaisten tehtäviensä hoitamiseen siten, että tehdyt päätökset ovat voimassa olevien kunnan omien suunnitelmien ja ohjeiden mukaisia. Tunnusluvut 2012 TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 / asukas (6725) -70-72 -76-76 -76 2014 Talous 2012 TP 2013 TA TS 2015 TS 2016 Toimintatulot 0 0 0 0 0 Toimintamenot -475-486 -512-512 -512 Toimintakate -475-486 -512-512 -512 Yleisperustelu Inarijärven ja Ivalon alueen osayleiskaavat valmistuvat vuoden 2014 aikana. Kansainväliseen toimintaan on varattu 35 000 euroa. Määräraha sisältää naisdelegaation toimintaan tarvittavat resurssit.
33 3.2 Kunnanhallituksen muu toiminta Toiminnan keskeisin sisältö Kunnanhallituksen muussa toiminnassa on varattu määrärahat tiedotustoimintaan, jäsenmaksuihin ja avustuksiin, kansainvälisiin - ja varsinaisiin yhteiskuntasuhteisiin, rintamaveteraanien neuvottelukunnan toimintaan, kokous- ja arkistotilojen vuokraan, tilapäisten toimikuntien toimintaan, työsuojeluun, yhteistoimintamenettelyyn, henkilöstön työterveyshuoltoon, saamen kielilain täytäntöönpanoon, kunnallisverotukseen, talous- ja velkaneuvontaan ja yhteisen henkilöstöhallinnon kustannuksiin. Keskeiset tavoitteet Henkilöstötyön tavoitteena on motivoitunut, palveluhenkinen ja työnsä osaava henkilöstö, joka on sitoutunut valtuuston asettamiin toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin. Palkkauksessa tavoitellaan nykyistä parempaa palkan ja työn vaativuuden kohtaamista. Sitova tavoite Henkilöstömenoja saa käyttää vain henkilöstöohjelman mukaisen henkilöstön, näiden sijaisten ja mahdollisesti erikseen käyttösuunnitelmissa hyväksytyn tilapäisen henkilöstön palkkaukseen. Tunnusluvut 2012 TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 / asukas (6725) -95-95 -91-91 -91 2014 Talous 2012 TP 2013 TA TS 2015 TS 2016 Toimintatulot 37 37 32 32 32 Toimintamenot -678-674 -645-645 -645 Toimintakate -641-637 -613-613 -613 Yleisperustelu Kunnanhallituksen muu toiminta perustuu jo vakiintuneeseen toimintaan, johon ei suunnitteluvuosina ole tulossa muutoksia. Henkilöstö Kuntasektorille on solmittu uudet virka- ja työehtosopimukset. Vanhojen sopimusten jälkivaikutuksen ja uusien sopimusten palkkoja nostava vaikutus arvioidaan olevan kahtena seuraavana vuonna yhteensä noin 1 %. Uuden tulopoliittisen ratkaisun palkkoja ja henkilöstön sivukuluja korottava vaikutuksen ensi vuodelle on arvioitu olevan 0,5 %. Suunnittelussa lähdettiin 1,5 %:n vaikutuksesta. Hallintokuntien ensi vuoden henkilöstökulumäärärahoja on vähennetty 1 %:lla ja saatu säästö (225 607 euroa) on siirretty kunnanhallituksen alaisiin kuluihin henkilöstömenovaraukseksi. Henkilöstömenovaraus on kirjattu tilastollisista syistä kehittämis- ja yhteistyöhankemäärärahoihin. Henkilöstökulujen palkkoihin ja palkkioihin on ensi vuodelle peruskunnalle budjetoitu n. 17,5 milj. euroa. Kuluvan vuoden talousarvion toteutumisen arviossa vastaava summa on n. 16,5 milj. euroa. esityksen mukaan palkkamenot kasvavat edelliseen vuoteen verrattuna noin miljoona euroa eli 4,8 %, mikä johtuu pääosin siitä, että lääkäritoiminta ja siihen liittyvä henkilös-
34 tö siirtyvät takaisin kunnan palvelukseen. (vastaavasti palvelujen ostot vähenevät noin 0,66 milj. euroa eli 3,2 %. Kunnan henkilöstömäärä vuodesta 2013 on vähentynyt noin 6 %:lla (- 25,8 henkilötyövuotta) johtuen erityisesti Inarin Kiinteistöt Oy:n perustamisesta. Palkka- ja muiden henkilöstömenojen kohdentumista ja kehitystä on tarkkailtava.. 3.3 Hallinto-osasto ja tietohallinto Toiminnan keskeisin sisältö Hallinto-osasto vastaa ensisijaisesti valtuuston ja kunnanhallituksen tarvitsemista ja kunnan yhteisistä hallinnollisista ja muista palveluista, joihin kuuluu mm. puhelinvaihteen hoito. Hallinnollisia yhteisiä palveluja ovat ensisijaisesti kunnallisen demokratian toteutumiseen liittyvät ja sitä tukevat talous- ja toimintasuunnittelu ja erityisesti konsernitilinpäätöksen ohjaus. Hallinto-osastolla on huolehdittu myös kunnan yhteisestä tietohallinnosta ja tähän liittyvistä keskitetyistä hankinnoista. Kuntalaisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyvän suunnittelun yhteensovitus kuuluu hallintoosaston tehtäviin. Vuonna 2014 ja tästä eteenpäin toiminnassa on tapahtunut seuraavia muutoksia: Hallitun menokasvun ohjelmaan liittyen hallinto-osaston tehtäviä on järjestelty uudelleen seuraavasti vuoden 2013 aikana: viestintä- ja yhteistoimintapäällikön virka on lakkautettu suunnittelijan osa-aikaista virkaa ei ole täytetty yksi toimistosihteeri on siirretty sosiaali- ja terveysosastolle Talous- ja velkaneuvonta siirretään vuodeksi 2015 sosiaali- ja terveystoimen alaisuuteen lähtökohtana, että tehtävä siirtyy valtiolle vuoden 2016 alusta lukien on perustettu ja täytetty henkilöstösihteeri-suunnittelijan virka osa-aikainen tekninen avustaja siirtyy tekniseltä osastolta hallinto-osastolle Keskeiset tavoitteet Hallinto-osaston keskeisenä tavoitteena on toimia valtuuston ja hallituksen sekä kunnanjohtajan apuna koko kuntaa koskevien ja kunnanhallituksen toimialaan kuuluvien asioiden valmistelussa ja täytäntöönpanossa sekä kunnan ja kuntakonsernin toimintojen yhteensovituksessa, suunnittelussa ja johtamisessa. Tunnusluvut 2012 TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 / asukas ml. sisäiset tulot (6725) -55-51 -64-64 -64 2014 Talous 2012 TP 2013 TA TS 2015 TS 2016 Toimintatulot 20 6 6 6 6 Toimintamenot -611-502 -504-504 -504 Toimintakate -591-496 -498-498 -498 Sisäiset tulot 221 152-68 -68-68 -370-344 -430-430 -430 Yleisperustelut
35 Vuoden 2014 aikana saataneen vakiinnutetuksi kunnan atk-toimintojen siirtäminen LapIt Oy:lle. Kunnanhallituksen menoissa on jatkossa ainoastaan kunnan verkkoliikenteen ja osastojen yhteisten atk-ohjelmien ylläpitomaksut. Tekniseltä osastolta siirtynyt tekninen avustaja palvelee atkpäällikön ohella koko kuntaa kunnalle kuuluvissa tietoteknisissä ja audiovisuaalisiin laitteisiin liittyvissä asioissa. 3.4 Eläkemenot Toiminnan keskeisin sisältö Eläkemenot sisältävät määrärahoja eläkemenoihin kunnanhallituksen alaisen toiminnan osalta sekä kunnan maksettaviin kuuluviin eläkemenoihin, joita ei voi kohdistaa toimintayksiköille. Kohdasta maksetaan kunnan sähkölaitoksen, vesi- ja viemärilaitoksen ja asuntotoimen palveluksessa aikanaan olleiden eläkekustannuksia kuten myös kunnalle kuuluvia eläkemaksuja Pohjois-Lapin ammatillisen oppilaitoksen henkilöstöstä. Kunnan liikelaitosten kiinteistöhoidon ja ruokahuoltotehtävissä olleiden eläkemaksut on keskitetty myös tähän kohtaan. Kohdasta maksetaan myös ennenaikaiseen eläköitymiseen liittyviä ns. varhemaksuja. Keskeiset tavoitteet Keskeisenä tavoitteena on hoitaa kunnalle kuuluvat eläkemaksuvelvoitteet ajallaan. Tunnusluvut 2012 TP 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 / asukas (6725) -83-84 -82-82 -82 2014 Talous 2012 TP 2013 TA TS 2015 TS 2016 Toimintatulot 2 0 0 0 0 Toimintamenot -563-545 -553-553 -553 Toimintakate -561-545 -553-553 -553 Yleisperustelut Aikanaan kunnallisen sähkölaitoksen, vesilaitoksen ja kunnan asuntotoimen palveluksessa olleiden palkkauskustannukset on maksettu laitosten tuotoilla, ne ovat sisältyneet kulloinkin voimassa oleviin maksuihin ja taksoihin. Toiminnot on yhtiöitetty. Varhemaksujen määrä on pienentynyt.
36 4 Sosiaali- ja terveyslautakunta 2012 TP TA 2013 (1 000 ) 2014 TS 2015 TS 2016 Talous Toimintatulot 3 780 3 764 3 750 4 027 4 027 Toimintamenot - 19 029-19 587-19 853-20 455-20 472 Toimintakate (sitova) - 15 249-15 823-16 103-16 428-16 445 Sitovat tavoitteet Turvataan sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen saatavuus. Kuntalaiset ja asiakkaat saavat lakisääteiset tai tarpeelliseksi arvioidut palvelut oikea-aikaisesti ja lakisääteisissä määräajoissa. Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään laadukkaasti painopisteenä avopalvelujen kehittäminen, varhainen puuttuminen ja ehkäisevä toiminta. Perusajatuksena on asiakkaan vastuullisuuden, itsehoitoisuuden ja omien voimavarojen lisääminen. Tavoitteena ovat palveluihin tyytyväiset kuntalaiset ja asiakkaat. Varmistetaan taloudellinen tasapaino pysymällä talousarviossa. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset pysyvät alle Lapin kuntien keskiarvon. Valtuusto käsittelee Inarin kunnan hyvinvointikertomuksen valtuustokaudelle 2013 2016 vuoden 2013 aikana. Hyvinvointikertomus on tiivis, eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhdessä laatima katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen ja niihin vaikuttaviin tekijöihin. Hyvinvointikertomuksessa tavoitteina on mm. työttömyyden hillitseminen kuntouttavan työtoiminnan, tukityöllistämisen ja sosiaalisen työllistämisen avulla, saamenkielisten palvelujen saatavuuden edistäminen erillisrahoituksen turvin, erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien lisääminen terveyskeskuksessa, alkoholihaittojen ehkäiseminen mm. PAKKA -toimintamallin ja mini-intervention avulla, vanhusneuvolatoiminnan kehittäminen ja terveysneuvonnan lisääminen. Laaja hyvinvointikertomus valmistellaan valtuustokausittain ja kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä raportoidaan valtuustolle vuosittain. Inarin kunnan vastaanotto- ja lääkäripalvelut siirtyvät takaisin kunnan omaksi toiminnaksi 1.1.2014 lukien. Kaikki kuusi lääkärin virkaa on saatu täytettyä. Vastaanoton vakituisen henkilöstön työloma päättyy ja he siirtyvät takaisin kunnan palvelukseen.