Kotimaiset palkokasvit siipikarjan ruokinnassa Erja Koivunen 31.3.2016 Faculty of Agriculture and Forestry/ Erja Koivunen/ Home-Grown Grain Legumes in Poultry Diets www.helsinki.fi 1
Sisältö Johdanto Tutkimuksen tarkoitus Photo: Krista Komulainen Palkoviljojen kemiallinen koostumus ja tutkitut lajikkeet Tutkimuksen menetelmät ja päätulokset Julkaisu I Julkaisu II Julkaisu III Julkaisu IV Julkaisu V Yhteenveto Photo: Petra Tuunainen 2
Johdanto Proteiiniomavaraisuus Suomessa Vain 15% kotieläinten rehuissa käytetystä proteiinista (ei sisällä viljan proteiinia) on kotimaista (VTT, 2015) Yksi tehokkaimmista tavoista nostaa tätä tasoa on lisätä palkoviljojen (herne, härkäpapu ja lupiini) viljelyä ja niiden käyttöä kotieläinten rehuna (VTT, 2015) Viljelyvarmuuden on ennustettu paranevan tulevaisuudessa Kasvinjalostus 3
Tutkimuksen tarkoitus 1. Selvittää herneen (I, III) ja härkäpavun (II, IV) sopivat käyttömäärät siipikarjan rehuissa. 2. Määrittää herneiden, härkäpapujen ja lupiinin (V) ja härkäpapurehujen (IV) näennäiset muuntokelpoisen energian arvot ja proteiinin ja aminohappojen näennäiset ohutsuolisulavuudet broilereilla. 3. Määrittää haitta-aineiksi lueteltavien tanniinien ja visiinin ja konvisiinin (V + C) pitoisuudet Kontuhärkäpavussa (II, IV). 4
Palkoviljojen kemiallinen koostumus ja tutkitut lajikkeet Palkoviljat soijarouheeseen verrattuna Vähemmän raakavalkuaista Vähemmän aminohappoja (g/kg KA - yksikössä) Suurempi energiapitoisuus Palkoviljojen proteiinit ovat lysiinin lähteenä hyviä, mutta metioniinin ja kystiinin lähteenä huonoja Palkokasvien ideaaliproteiini paremmuus järjestyksessä: soija lupiini härkäpapu/herne Koska härkäpavussa on enemmän proteiinia kuin herneessä sama pitoisuus rehussa (härkäpapu vs. herne) korvaa enemmän soijarouhetta rehussa Kontu sisältää paljon tanniineja ja visiinia ja konvisiinia Erityisesti visiini ja konvisiini rajoittavat Konnun käyttöä rehuissa Kokeissa käytetyt lajikkeet: Herneet Karita (I, III, V) ja Sohvi (V), härkäpavut Kontu (II, IV, V) ja Ukko (V) ja sinilupiini Pershatsvet (V) 5 Photos: Fotolia LCC
Paper I Birds used: 576 LSL-laying hens Leghorn laying hens (Lohmann Selected Leghorn, LSL Classic) The experiment lasted 52 weeks (a whole laying period) Experimental diets 1: Peas 0% in the diet (control: cereal and SBM based diet) 2: Peas 10% in the diet 3: Peas 20% in the diet 4: Peas 30% in the diet Measurements: performance and egg quality Photo: Eija Valkonen 6
Paper II Birds used: 560 LSL-laying hens The experiment lasted 40 weeks Experimental diets 1: Faba beans 0% in the diet (Control) 2: Unprocessed faba beans 5% in the diet 3: Expander-processed faba beans 5% in the diet 4: Unprocessed faba beans 10% in the diet 5: Expander-processed faba beans 10% in the diet Measurements: performance and egg quality Photo: Eija Valkonen 7
Paper II 67,5 Egg weight, g 67,0 66,5 66,0 65,5 65,0 64,5 64,0 FB = Faba bean Faba bean inclusion (control vs. faba bean diets) decreased egg weight (P<0.05) 8
Paper II 58,0 57,5 57,0 56,5 56,0 55,5 55,0 54,5 Egg mass production, g/hen per d 2,2 2,2 2,1 2,1 2,0 2,0 1,9 1,9 1,8 FCR, g of feed/g of egg FB = Faba bean FCR = Feed conversion ratio Egg mass production and FCR impaired when the faba bean inclusion level increased from 5% to 10% (P<0.05, respectively). 9
Paper II 12 Cumulative mortality, % 10 8 6 4 2 0 FB = Faba bean Cumulative mortality tended to increase when the faba bean inclusion level increased from 5% to 10% (P<0.10). 10
Paper III Birds used: 3 000 508-Ross broilers Broilers were reared in floor pens from day 1 to day 38 Experimental grower diets (from day 9 to day 38) 1: Peas 0% in the diet 2: Peas 15% in the diet 3: Peas 30% in the diet 4: Peas 45% in the diet 5: Peas 0% in the diet + enzyme addition 6: Peas 15% in the diet + enzyme addition 7: Peas 30% in the diet + enzyme addition 8: Peas 45% in the diet + enzyme addition Enzyme addition: Avizyme 1200; the combination of xylanase, amylase, protease Starter diets (from day 1 to day 9) without peas Measurements: performance, ileal viscosity, and the taste, tenderness and juiciness of breast meat Photo: Petra Tuunainen 11
Paper III 2400 1,8 2350 2300 2250 2200 1,8 1,7 1,7 1,6 1,6 2150 1,5 Body weight, g (d 37) Body weight gain, g/d (from d 1 to d 37) EA = Enzyme addition, FCR = Feed conversion ratio Body weight and body weight gain changed (P<0.05) along pea inclusion in a cubic manner. FCR of the birds changed in a quadratic manner and was dependent on interaction of linear pea inclusion and enzyme addition (P<0.05, respectively). Enzyme addition improved body weight, body weight gain and FCR (P<0.05, respectively). 12 FCR, g of feed/g growth (from d 1 to d 37)
Paper IV 196 508-Ross broilers Broilers were reared in battery-wire cages (from day 1 to day 32) Experimental diets (from day 6 to day 32) 1: Faba beans 0% in the diet (control) 2: Faba beans 8% in the diet 3: Faba beans 16% in the diet 4: Faba beans 24% in the diet The same starter diets for all birds Measurements: performance, the metabolizable energy values, nitrogen retentions and the ileal digestibilities of diets Photo: Petra Tuunainen 13
Paper IV 2500 120 1,6 2000 100 1,6 1500 80 60 1,6 1,6 1000 1,6 40 1,5 500 20 1,5 0 Control FB 8% FB 16% FB 24% Body weight, g/bird Growth, g/d/bird 0 Control FB 8% FB 16% FB 24% Feed consumption, g/d/bird 1,5 Control FB 8 % FB 16 % FB 24 % FCR, g feed/g growth (from d 1 to d 32) FB = Faba bean, FCR = Feed conversion ratio Birds body weight, body weight gain, and feed consumption decreased in a linear manner when dietary FB inclusion increased, while FCR improved (P<0.05, respectively). 14
Paper V 144 508-Ross broilers Broilers were reared in battery-wire cages (from day 1 to day 32) Experimental diets (from day 25) 1: Basal diet 2: Diet (1 kg ) consisted of 500 g of basal diet with 500 g of pea cv. Sohvi 3: Diet (1 kg ) consisted of 500 g of basal diet with 500 g of pea cv. Karita 4: Diet (1 kg ) consisted of 500 g of basal diet with 500 g of faba bean cv. Kontu 5: Diet (1 kg ) consisted of 500 g of basal diet with 500 g of faba bean cv. Ukko 6: Diet (1 kg ) consisted of 500 g of basal diet with 500 g of blue lupin cv. Pershatsvet Measurements: the metabolizable energy values and the ileal digestibility of grain legumes Photo: Petra Tuunainen 15
Paper V The metabolizable energy value of grain legumes and the ileal digestibility of most limiting amino acids in grain legumes 16 1 14 12 10 8 6 4 2 0 16 Pea cv. Sohvi Pea cv. Karita Faba bean cv. Kontu AME, MJ/kg DM Faba bean cv. Ukko Blue lupin cv. Pershatsvet AME = Apparent metabolizable energy, CAID = Coefficient of apparent ileal digestibility, DM = Dry matter, MJ = Megajoule 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 Pea cv. Sohvi Pea cv. Karita Faba bean cv. Kontu Faba bean cv. Ukko Lupin cv. Pershatsv et
Yhteenveto Herneiden energia-arvot ovat hyvät ja niiden aminohapot sulavat hyvin. Vähintään 30% hernettä (Karita) voidaan käyttää munivienkanojen rehuissa. Vähintään 45% hernettä (Karita) voidaan käyttää broilerien rehuissa. Härkäpavuissa (Kontu) on enemmän haitta-aineita kuin herneissä. Niiden energiaarvot ovat keskinkertaiset ja niiden aminohapot ovat kystiiniä lukuun ottamatta vähintään keskinkertaisesti sulavia. Näistä syistä härkäpavun käyttöä siipikarjan rehuissa on rajoitettava enemmän kuin herneiden käyttöä. Haitta-aineita sisältävän Kontu-härkäpavun käyttö on rajoitettava 5%:iin munivienkanojen rehussa ja 16%:iin broilerien rehuissa. Kuolleisuusluvut (ja tuotantotulokset) indikoivat, että broilerit sietävät muniviakanoja paremmin härkäpapua. Sinilupiinin (Pershatsvet) aminohapot sulavat hyvin, mutta lupiini energiapitoisuus on huono. Suuri kuitu (ei-tärkkelys polysakkaridi) pitoisuus Se miten paljon palkoviljoja käytännössä on järkevää käyttää riippuu mm. rehukomponenttien hinnasta ja halutusta enegian- ja valkuaisenpitoisuudesta rehussa Dieetit on aina suunniteltava niin, että ne täyttävät lintujen ravintoainevaatimukset 17
Kiitos Photo: Fotolia LCC 18