Vaihtoehtoja typpilannoitteelle Pirjo Mäkelä, Frederick Stoddard, Arja Santanen, Epie Kenedy, Clara Lizarazo Torres, Mahmoud Seleiman

Transkriptio

1 Vaihtoehtoja typpilannoitteelle Pirjo Mäkelä, Frederick Stoddard, Arja Santanen, Epie Kenedy, Clara Lizarazo Torres, Mahmoud Seleiman

2 Onko vaihtoehtoja? Typensitojakasvit Viherlannoitus Seos/sekaviljely Kasvinvuorotus Sivufraktiot Mädätetyt puhdistamolietteet Reaktorilietteet

3 Typensitojakasvit Lannoitteiden valmistus 2% maailman energiankäytöstä (1990) Typensidonta 190 x g vuodessa (Mt = Tg) Teollinen 85 Tg vuodessa 1 tonni väkilannoitetyppeä = 1 tonni fossiilista polttoainetta Noin 15 % kasvintuotannon kasvuhuonekaasuemissoista johtuu typpilannoitteesta Valmistus, levitys ja N 2 O N 2 O on 310 x voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin CO 2 tarvitaan biologisesti sidottua typpeä

4 Typensitojakasvit Palkokasvit voivat sitoa yli 250 kg N/ha Vaihtelee huomattavasti Kasvintuhoojien esiintyminen Genotyyppi ja ikä Rhizobiumin ja kasvin vuorovaikutus Rhizobiumin esiintyminen ja tehokkuus Maan fysikaaliskemiallinen tila Viljelymenetelmät

5 Lannoitteiden käyttö Miller & Cramer, Plant & Soil 274,

6 Viherlannoitus Valkolupiini (Lupinus albus L.) Peittää maan nopeasti Kilpailee hyvin rikkakasvien kanssa Tuottaa runsaasti biomassa Sietää hallaa (pitkä kasvukausi) Kenttäkokeet aloitettu Viikissä 2010 ja Tomas Räfsån tilalla Pohjanmaalla Esikoe Viikissä 2009 F. Stoddard

7 Viherlannoitus Lajike DM t/ha DM t/ha Energie 7.9 Ludic 8.7 Amiga 10.8 Vesna SE 0.67 Valkolupiinin typpipitoisuus on % T. Räfså

8 Seos/sekaviljely Seos- tai sekaviljely typensitojakasvin kanssa Maissia apilan ja virnan kanssa Ruokohelpeä vuohenherneen kanssa Maa-artisokkaa apilan ja virnan kanssa Vehnää valkolupiinin kanssa Typensitojan typpi voidaan hyödyntää jo osittain kasvukaudella Peittävyys Vähemmän rikkakasveja Kasvintuhoojia vähemmän Kasvutekijöiden tehokkaampi hyödyntäminen Kilpailu

9 Seos/sekaviljely Maissi ja apila Maissi ja virna F. Stoddard F. Stoddard

10 Seos/sekaviljely DM t/ha Maissi 29.8 Maissi-virna 21.8 Maissi-apila 20.4 Maissi-härkäpapu

11 Seos/sekaviljely Ruokohelpi-vuohenherne Valkolupiini-vehnä F. Stoddard F. Stoddard

12 Seos/sekaviljely Viikki Suitia Viikki Suitia Ruokohelpi R + 25V R + 50V Vuohenherne sekoitus SE R = ruokohelpi V = vuohenherne 8 = sekoitus erilaisia kasveja

13 Maa-artisokka seoksina 35 Legume 30 Tuber Dry matter yield (t/ha) Canopy Oct Oct 2008 N fertilizer Fodder vetch Galega Red clover Sweet clover 2010 DM t/ha Artisokka + N-lannoite 27.7 Artisokka + vuohenherne 20.4 Artisokka + puna-apila 23.5 Artisokka + virna 21.9 Artisokka +mesikkä

14 Maa-artisokka seoksissa

15 Kasvinvuorotus Palkoviljojen sisällyttäminen kasvinvuorotuksen osaksi Vähentää kasvintuhoojia Parantaa maan rakennetta Vähentää väkilannoitteiden tarvetta Kokeet perustettu 2010 Viikkiin ja Suitiaan Härkäpapu- ja sinilupiini esikasvina viljoille ja öljykasveille Lisäksi linssi ja valkolupiini Apila maissin ja hampun esikasvina

16 Lietteet Lainsäädännöllisistä syistä yleensä kompostoituja Haitta-aineet? Vähemmän kustannuksia? Muurahaishappokäsiteltyjä mädätettyjä lietteitä

17 Mädätetyt puhdistamolietteet ja reaktoriliete Puhdistamoliete Kuiva-ainepitoisuus 30% Tonnissa lietettä 31 kg N Sisältää raskasmetalleja ja metalloideja Reaktoriliete Kuiva-ainepitoisuus 30% Tonnissa lietettä 7 kg N Sisältää raskasmetalleja ja metalloideja Kenttäkokeet perustettu 2009 ja 2010 Käsittelyinä 100% liete, 150% liete, 100% väkilannoite, liete ja väkilannoite, jaettu väkilannoite Maissi 120 kg N/ha Rapsi 90 kg N/ha Hamppu 60 kg N/ha

18 Lietteet vs. väkilannoite Maissi Hamppu Rapsi N-lannoite Jaettu N-lannoite lannoite - 50 liete Puhdistamoliete x liete reaktoriliete

19 Lietteet: hamppu, rapsi ja maissi Kiitos!