Dr Jimmy Hyslop SAC Beef Specialist Naudanlihantuotannon asiantun/ja
|
|
- Sofia Manninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ne)osyön/ (residuaalinen syön/) ja sen mi)aus Iso- Britanialaisessa Stabiliser- rotukarjassa Dr Jimmy Hyslop SAC Beef Specialist Naudanlihantuotannon asiantun/ja Rehuhyötysuhde emolehmätuotannossa Mikä on Stabiliser? Emolehmätuotantoon muodoste)u yhdistelmärotu, jossa on pyri)y saamaan paras mahdollinen yhdistelmä emo- ja teurasominaisuuksia Muodoste)u seuraavista roduista: ü Punainen angus ü Simmental ü Gelbvieh ü Hereford Eniten lukumääräänsä lisäävä rotu Isossa- Britanniassa ü Vuodesta > eläimeen 1
2 Rehuhyötysuhde emolehmätuotannossa Miksi mita)a rehuhyötysuhde)a? Emolehmätuotantoon perustuvassa naudanlihantuotannossa % rehun kulutuksesta kuluu emolehmien ruokintaan Rehuhyötysuhteen vaihtelu eläinten (yksilöiden) välillä voi olla 30-50/eläin samalla ruokinnalla ( 1 = 1,26 e) Molemmissa tuotantovaiheissa voidaan saavu)aa merki)äviä säätöjä Rehuhyötysuhde emolehmätuotannossa Miksi NFE = ne)osyön//residuaalinen syön/? ü % rehujen kulutuksesta muodostuu emolehmien ruokinnista ü Emolehmätuotannossa % ravintoaineista kuluu emolehmien ylläpitoon, ei eläinten kasvuun ü Emolehmätuotannossa rehuhyötysuhteen mi)aamisen tulisi kohdistua sekä ylläpitoajan e)ä kasvun ravintoaineiden mahdollisimman hyvään hyödynnykseen ü Ne)osyön/ mahdollistaa tämän perinteinen rehumuuntosuhde ei (syön/, kg ka/kasvu) (rehuhyötysuhteen perusteella tehdyt eläinvalinnat kasva)aa eläinten aikuiskokoa tämä ei ole tavoiteltavaa) 2
3 Ne)osyön/ mitä se on? Ne)osyön/ biologinen mi)ausmenetelmä rehun käytön hyötysuhteesta, joka soveltuu erityisen hyvin käyte)äväksi emolehmätuotannossa (tunnetaan myös RFI = residuaalinen syön/) ü Ne)osyönnissä lasketaan eläimen syön/ perustuen: ü Eläimen kokoon (metabolinen elopaino) ü Eläimen kasvuun (päiväkasvu) ü Rasvapitoisuuteen (pintarasvan paksuus ultraäänimi)auksella) (lisäksi härillä teurasprosenc) ü Ne)osyön/ on rehuhyötysuhteen mi)ausmenetelmä, jolla voidaan laskea ne)o (se, mitä jää jäljelle, kun vähennykset on tehty) eli todellinen syönnin ero: ü Riippuma)a eläimen koosta (kg), kasvusta (kg/pv) tai rasvaisuusasteesta (mm) Woldin Tilan Ne)osyön/ Hanke Ne)osyön/ mitataan nuorilta siitossonnikokelailta ja loppukasvate)avilta häriltä Kahdeksan viikon ajan jaksolla Tarkkaan mi)aukseen tarvitaan kolme merkitsevää mi)auskohde)a: ü Kuiva- aineen syön/ ü Päiväkasvu ü Rasvapitoisuus ü sekä härillä teurasprosenc 3
4 Woldin Tilan Ne)osyön/ Hanke Wold Farm NFE project Kahdeksan eläinryhmää on mita)u 8 full batches through the system ü Siitossonnit (Breeding Ø 395 bulls) nuorta Stabiliser 395 siitossonnia young Stabiliser (10-13 kk) breeding bulls Ø 39 Beef Shorthorn- sonnia (10-13 months old) (& 39 Beef Shorthorns) ü Loppukasvatus härät (Finishing steers) 197 Stabiliser steers (15-19 months old) Ø 197 Stabiliser härkää (15-19 kk) Preliminary genetic parameters determined for 592 animals using a sire model (Heritability of NFE 30% - similar to milk yield) Alustavat geneecset tunnusluvut on määrite)y 592 eläimelle käy)äen siitossonnimallia Ne)osyönnin periytyvyys on 30 % - sama kuin maitotuotoksen 7 Ne)osyön/- graafinen esitys NFE graphic presentation Ne)osyön/ esitetään usein graafises/: NFE often depicted Net Feed Efficiency (kg/day) graphically:- NFE (kg/d) Bull Low Matala NFE ne(osyön- - GREEN vihreä - paras kolmannes top third (nega-iviset (-ve NFE ne(osyön-tulokset values desirable) ovat toivo(avia Keskimääräinen ne(osyön- - sininen - keskiarvotulos Mid NFE BLUE average Korkea ne(osyön- - punainen - eivät onnistuneet testauksessa niin hyvin High NFE RED did less well on-test 8 4 4
5 27/11/14 Wold Farm NFE project results Batch 8 Woldin /lan ne)osyön/ hankkeen tuloksia ryhmä 8 NFE results 78 Stabiliser bulls Ne)osyön/ tulokset 78 stabiliser sonnia Wold Farm NFE project results Batch 8 NFE results 78 Stabiliser bulls 9 NFE results 8 th batch of bulls 9 feed cost of 155/t DM - 12 weeks on Wold farm NFE test Ne)osyön/tuloksia Low NFE Ryhmän Average 8 sonneista High NFE NFE results 8 th batch of bulls Mean LW (kg) Rehukustannus 155/tn ka 12 viikon testausajanjaksolla DLWG (kg/d) feed cost of 155/t DM - 12 weeks on Wold farm NFE test Woldin 1.69 /lalla Low NFE Average High NFE Fat depth (mm) Mean LW (kg) DMI (kg/d) Matala 10.5 Keskimääräinen Korkea ne(osyön- DLWG (kg/d) ne(osyön Keskimääräinen FCR (DMI:LWG) Fat depth (mm) elopaino, kg NFE (kg/d) Kasvu, DMI kg/pv (kg/d) 10.51, , ,73 Rasvanpaksuus, Cost deviation mm 5,2 5,7 5,3 FCR (DMI:LWG) Syön-, kg ka/pv 10,5 11,4 12,3 10 from average Rehumuuntosuhde, NFE (kg/d) , , ,3 (kg ka/kasvu) Cost deviation Ne(osyön-, kg/pv - 0,77-0,10 +0,86 10 Kustannus from average 10 ero keskimääräiseen 5 5 5
6 Woldin /lan ne)osyön/- hankkeen tuloksia Merki)ävimmät löydökset ryhmän 8 sonneista: ü Samankokoisten, samalla päiväkasvulla kasvaneiden ja samassa Wold rasvaisuusasteessa Farm NFE project olleiden results eläinten Matalan ne)osyönnin eläimillä Ø Söivät 16 % vähemmän Key findings for Batch 8 bulls:- Ø Niiden rehumuuntosuhde oli 13 % parempi Ø For Rehukustannus same size animals, oli 24 same matalampi DLWG, same 12 fat viikon depth:- ajanjaksolla verra)una low korkean NFE beef ne)osyönnin cattle eläimiin eat 16 % less feed Eläinten dieec oli 50:50 karkearehu:väkirehu had 13 % better FCR Karkearehuna oli vehnäkokoviljasäilörehu cost 24 less to feed over a 12 week period compared to high NFE beef cattle Diet was 50:50 on a forage:concentrate basis with WCW as the basal forage Woldin /lan ne)osyön/- hankkeen tuloksia Esimerkki ryhmä 6 Wold Farm NFE project results Example Batch 6 NFE results 80 Stabiliser steers Ne)osyön/tulokset 80 Stabiliser härkää
7 Ne)osyön/tuloksia Ryhmä (80 Stabiliser härkää) NFE results Batch (80 Stabiliser steers) Matala ne(osyön- Keskimääräinen Korkea ne(osyön- Keskimääräinen Fat depth (mm) elopaino, kg DMI (kg/d) Kasvu, kg/pv , , ,80 Rasvanpaksuus, FCR (DMI:LWG) mm 6.7 6, , ,8 Syön-, NFE kg ka/pv (kg/d) , , ,7 Rehumuuntosuhde, 6,7 7,1 7,7 (kg ka/kasvu) Cost deviation Ne(osyön-, from average kg/pv ,79 0-0, ,83 Kustannus ero keskimääräiseen Rehukustannus 165/tn ka 12 viikon testausajanjaksolla feed cost of 165/t DM - 12 weeks on Wold farm NFE test Woldin /lalla Mean LW (kg) DLWG (kg/d) NFE results Batch (80 Stabiliser steers) - slaughter NFE results Batch (80 Stabiliser steers) Sale LW (kg) Ne)osyön/tuloksia - Ryhmä (80 Stabiliser härkää) - teurastulokset CCW (kg) KO (g/kg) Matala ne(osyön- Keskimääräinen Mean LW (kg) Fat score (1-15) Korkea ne(osyön- DLWG (kg/d) Loppuelopaino, Conf score kg (1-15) Fat depth (mm) Teuraspaino, MusD (mm) kg , , ,8 TeurasprosenP, DMI (kg/d) g/kg EMA (cm 2 ) Rasvaluokka (1-15) 8,58 8,97 8,39 FCR (DMI:LWG) IMF (%) Lihakkuusluokka (1-15) 8,00 7,77 7,89 NFE (kg/d) Selkälihaksen paksuus, mm Cost deviation Selkälihaksen pinta- ala, cmfrom 2 average Lihaksen sisäinen rasva, IMF % feed cost of 165/t DM - 12 weeks on Wold farm NFE test 4,7 5,0 5,3 7 NFE results Batch (80 Stabiliser steers) - slaughter Sale LW (kg) CCW (kg) KO (g/kg) Fat score (1-15)
8 Key findings for Batch 6 steers:- For same size animals, same DLWG, same fat depth:- 27/11/14 low NFE beef cattle eat 12 % less feed Woldin /lan ne)osyön/- hankkeen tuloksia had 13 % better FCR Merki)ävimmät löydökset ryhmän 6 häristä: cost 22 less to feed over a 12 week period ü Samankokoisten, Wold Farm NFE samalla project päiväkasvulla results kasvaneiden ja samassa rasvaisuusasteessa compared to high olleiden NFE eläinten beef cattle Matalan No apparent ne)osyönnin effect eläimillä on MEQ Key findings for Batch 6 steers:- Ø Söivät 12 % vähemmän For same size animals, same DLWG, same fat depth:- Ø Niiden rehumuuntosuhde oli 13 % parempi Ø Rehukustannus low NFE beef oli cattle 22 matalampi 12 viikon ajanjaksolla verra)una korkean eat ne)osyönnin 12 % less feed eläimiin had 13 % better FCR Ei vaikutuktusta lihan syön/laatuun cost 22 less to feed over a 12 week period compared to high NFE beef cattle NFE No apparent & effect MEQ on (2 batches of steers ) No evidence of NFE vales having any influence on MEQ Ne)osyön/ NFE & MEQ ja lihan (2 batches syön/laatu of steers (kaksi) härkäryhmää) Ne)osyönnillä No evidence ei ole of NFE todiste)u vales olevan having mitään any influence vaikutusta on lihan MEQ syön/laatuun Bulls no worse than steers for SSF Sonnien lihan leikkuuvoimates/n tulokset eivät ole Bulls olleet no heikompia worse kuin than härkien steers for SSF
9 /11/14 Woldin /lan ne)osyön/- hankkeen tuloksia Wold Farm NFE project results Mielenkiintoisia tuloksia hankkeesta Some interesting Sonnit findings vs. härät from the project Bulls vs steers Tavoi)eena pienentää kasvihuonekaasujen päästöjä Lower GHG 17 Woldin /lan ne)osyön/- hankkeen tuloksia härät v. sonnit Wold Farm NFE project results Steers vs Bulls NFE (kg/d) Net Feed Efficiency (82 Stabiliser Bulls) feed cost of 155/t DM - 12 weeks on Wold farm NFE test Rehukustannus 155/tn ka 12 viikon testausajanjaksolla Bull Steers Bulls Mean LW (kg) 578 Härät 591 Sonnit Keskimääräinen elopaino, kg DLWG (kg/d) Kasvu, kg/pv 1,47 1,84 Rasvan Fat depth paksuus, mm 7.4 7, ,2 Syön-, kg ka/pv 12,81 12,80 DMI (kg/d) Rehumuuntosuhde, kg ka/kasvu 8,8 7,1 Kustannusero FCR (DMI:LWG) pence/kg kasvua Cost difference Kasvatuksen kustannusero: 20 % edullisempaa kasva)aa sonneja p/kg LWG (20 % less for bulls)
10 GHG issues Kasvihuonekaasu kysymykset GHG issues Metaanipäästöt, l/päivä Metaania, l/päivä Matala KA Korkea Matala KA Korkea Sonnit Härät Average CH 4 emissions were 445, 461 & 489 l/day (SIG **) for the mean Keskimääräiset metaanipäästöt olivat matalan ne)osyönnin ryhmällä 445, keskimääräisen ne)osyönnin ryhmällä 461 ja korkean ne)osyönnin ryhmällä 489 l/päivä low, mid & high NFE bulls & steers respectively (/lastollinen merkitsevyys **) Average CH 4 emissions were 445, 461 & 489 l/day (SIG **) for the mean low, mid & high NFE bulls & steers respectively Acknowledgements Project Partners Kiitokset Acknowledgements Project Partners Hankekumppanit In-kind support from Morrisons & Eblex In-kind support from Morrisons & Eblex Yhteistyössä mukana Morrisons & Eblex Funding was provided by the Rahoituksesta vastasi Teknologia ja Strategia lautakunta Funding Technology was Strategy provided Board by the Technology Strategy Board
11 NFE in Stabiliser cattle Thank you
Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio
Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska 25.11.2011 Kuopio 15.12.2011 Maiju Pesonen Otsikon alla Mitä tutkittiin ja miten? Kasvatuskokeen 1 tulokset:
LisätiedotKasvatuskokeiden tuloksia. Pihvikarjaseminaari Jyväskylä Maiju Pesonen
Kasvatuskokeiden tuloksia Pihvikarjaseminaari Jyväskylä 9.10.2013 Maiju Pesonen Sisältö Liharotuisten kasvatuksen tavoitteita ja biologisia lainalaisuuksia Kokeet pääpiirteissään Keskeisimpiä kasvu-, ruhon-
LisätiedotMitä geenitestin tulos kertoo?
3.8.2011 Mitä geenitestin tulos kertoo? InnoNauta Kehitys Tutkija Maiju Pesonen, MTT Ruukki Geenitestin tulos voi olla mahdollisuuksien työväline Eläimen geenitestin tulokset esitetään alla olevalla tuloskortilla.
LisätiedotTehokkuuden ja hyötysuhteiden parantaminen emolehmätuotannossa
Tehokkuuden ja hyötysuhteiden parantaminen emolehmätuotannossa Dr. Jimmy Hyslop, SAC Beef Specialist NaudanlihantuotannonasiantunGja Tehokkuus naudanlihantuotannossa keskeisiä seikkoja Eläimiin perustuvia
LisätiedotRotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppukasvattaja- tilaisuus Tampere Maiju Pesonen
Rotukarjahankkeen ruokintakoe Loppukasvattaja- tilaisuus Tampere 16.7.2013 Maiju Pesonen Esityksen sisältö Ruokintakoe Ø Tausta ja miksi Ø Materiaalit Ø Menetelmät Ø Tuloksia Ø Mahdollisuuksia ja päätelmiä
LisätiedotRotukarjahankkeen ruokintakoe. Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen
Rotukarjahankkeen ruokintakoe Loppuseminaari Loimaa 16.8.2013 Maiju Pesonen Esityksen sisältö Ruokintakoe Ø Tausta ja miksi Ø Materiaalit Ø Menetelmät Ø Tuloksia Ø Mahdollisuuksia ja päätelmiä Kuva: Johanna
LisätiedotData quality points. ICAR, Berlin,
Data quality points an immediate and motivating supervision tool ICAR, Berlin, 22.5.2014 Association of ProAgria Centres Development project of Milk Recording Project manager, Heli Wahlroos heli.wahlroos@proagria.fi
LisätiedotTaulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-
Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Nurmisäilörehsäilörehsäilörehviljaseos Puna-apila- - Ohra-kaura- Rypsi- ja Rehuarvot kuiva-aineessa rapsirouhe Kuiva-aine, g/kg
LisätiedotSimmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay
Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa
LisätiedotRehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas?
Rehunhyötysuhde - kuka onkaan tehokas? InnoNauta Tiedotus-hankeen tulosseminaari Oulu 24.2.2011 Maiju Pesonen Sisältöä: Residuaalinen syönti (RFI) Määritelmän muodostuminen Perimä Kasvavat Emolehmät Mahdollisuuksia
LisätiedotRehunhyötysuhde. Maiju Pesonen InnoNauta-hanke
Rehunhyötysuhde Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Päivän aiheena Miksi tärkeä ominaisuus? Rehunhyötysuhteen määritys Residuaalinen syönti idea mikä vaikuttaa mihin? kasvavat emot rodut ympäristövaikutukset
LisätiedotNAUDAN KASVUN SÄÄTELY
NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan
LisätiedotMitkä on loppukasvatuksen tavoitteet? Kanadalaisen luokitusjärjestelmän alkeet Loppukasvatuksen ruokinta (menetelmät, rehut, lisäaineet)
Mitkä on loppukasvatuksen tavoitteet? Kanadalaisen luokitusjärjestelmän alkeet Loppukasvatuksen ruokinta (menetelmät, rehut, lisäaineet) Teuraspaino max. 400 kg Ø Optimi 350-380 kg Teurasikä max. 24-26
LisätiedotHerne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa
Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa Vaihtoehtoja viljalle, Viljelijän Berner 09.02.2016, Nivala Maiju Pesonen Esityksen sisältö Taustaa Palkokasveja sisältävien kokoviljojen ruutukoe Palkokasveja
LisätiedotLiharotuisten nautojen. ruokinta. InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet
Liharotuisten nautojen loppukasvatuksen ruokinta InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet Ollakseen tuottava, on kasvettava Hermokudos Lihakset Luusto Rasvakudos Sukukypsyysikä merkittävä,
LisätiedotEmolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät. Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta
Emolehmätuotannon talouteen vaikuttavat tekijät Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö, MMM AtriaNauta Kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä piiiitkä lista Tiinehtyvyys Eläinaines Poikimisten onnistuminen Ruokinta
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA. 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista!
TUTKIMUSTULOKSIA TUOTETTA TUKEMASSA 06.02.2012 Saara Rantanen, Nostetta Naaraista! Tutkimukset osana tuotteistusta Mitä ja miksi Tavoitteena tasalaatuisuus Tueksi laatukriteereille! Limousin naudanlihan
LisätiedotIgenityn geenitestin toimivuus lihanaudoilla suomalaisessa tila-aineistossa
Igenityn geenitestin toimivuus lihanaudoilla suomalaisessa tila-aineistossa Maiju Pesonen 1), Arto Huuskonen 1) ja Maarit Hyrkäs 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus,
LisätiedotReFuel 70 % Emission Reduction Using Renewable High Cetane Number Paraffinic Diesel Fuel. Kalle Lehto, Aalto-yliopisto 5.5.
ReFuel 70 % Emission Reduction Using Renewable High Cetane Number Paraffinic Diesel Fuel Kalle Lehto, Aalto-yliopisto 5.5.2011 Otaniemi ReFuel a three year research project (2009-2011) goal utilize the
LisätiedotKolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset
Kolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset Tutkija Mikko Tuori, MTT/sikatutkimus Karjujen kasvunopeus kantakokeissa vv. 1995-2005 Kasvunopeus, g/pf 1125 1050 975 900 825 750 675 600 1995 1996 1997
LisätiedotKolmiroturisteytysten kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa
Kolmiroturisteytysten kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa Maiju Pesonen 1), Arto Huuskonen 1) ja Maarit Hyrkäs 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon
LisätiedotKaikki meni eikä piisannutkaan
NurmiArtturi -hanke Säilörehun kustannuksien vaikutus ruokintaan NurmiArtturi-tiloilla 5.12.2013 Kaikki meni eikä piisannutkaan 2 1 Joskus rehun tarjonta ylitti syöntikyvyn 3 Hävikit varastossa 4 2 Hävikit
LisätiedotLimousin. Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen
Limousin Rotupäivä Ylivieska 6.3.2012 Maiju Pesonen Esityksen kulku Kasvun vaiheet Vasikka emon alla: Ravinnontarve, edut ja haasteet Syöntikyky Energiaa ja valkuaista kasvuun Sonnit Hiehot Tavoitteita
LisätiedotAberdeen Angus. Texas Mount K002 TUONTISONNIESITTELYT
Aberdeen Angus Texas Mount K002 Texas Mount on mielenkiintoinen australialainen huippusonni, jonka suku on täynnä meille osittain uusia kärkinimiä USAsta. Sonnin arvostelut ovat Australiassa erinomaiset:
LisätiedotHERNEKÖ SUOMEN MAISSI?
HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA
Lisätiedot13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.
Emolehmien kestävyysominaisuudet Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.2014 Maiju Pesonen Tässä esityksessä Kestävyyden anatomia Kolme kotimaista aineistoa: ü Poiston syyt ü Poikimahelppous/ poikimavaikeus
LisätiedotELEMET- MOCASTRO. Effect of grain size on A 3 temperatures in C-Mn and low alloyed steels - Gleeble tests and predictions. Period
1 ELEMET- MOCASTRO Effect of grain size on A 3 temperatures in C-Mn and low alloyed steels - Gleeble tests and predictions Period 20.02-25.05.2012 Diaarinumero Rahoituspäätöksen numero 1114/31/2010 502/10
LisätiedotMETAANIPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN NAUDANLIHANTUOTANNOSSA RESIDUAALISEN SYÖNNIN JALOSTUSVALINNAN AVULLA
METAANIPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN NAUDANLIHANTUOTANNOSSA RESIDUAALISEN SYÖNNIN JALOSTUSVALINNAN AVULLA Pauliina Hietala Maisterintutkielma Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Kotieläinten jalostustiede
LisätiedotRuokintakoe 2012-2013
Ruokintakoe 2012-2013 Maiju Pesonen, Johanna Jahkola Rotukarjan hyvinvoinnin ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittäminen -hanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä...
LisätiedotNaudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke
Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Päivän aiheena Naudan kasvu Ravintoainetarpeen määräytyminen Minkälaisia rehuja kasvu vaatii?
LisätiedotKaura lehmien ruokinnassa
Kaura lehmien ruokinnassa Raisio Oyj:n Tutkimussäätiö MONIPUOLINEN KAURA SEMINAARI 20.4.2017 Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos http://lajiketunnistus.evira.fi Kaura (Avena) Viljelty
LisätiedotMikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna
Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna Tohtorikoulutettava ProAgria Maitovalmennus 4.9.2015 Scandic Park Helsinki 1 Puhetta mikrolevistä Mitä ne ovat? Miksi mikrolevistä pitäisi olla kiinnostunut? Tutkiiko
LisätiedotThe role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges
The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences
LisätiedotMitä hiiva on? Märehtijän ruokinta
Mitä hiiva on? 1860 luvun loppupuolella Louis Pasteur tunnisti hiivan eläväksi, mikroskooppiseksi, yksisoluiseksi organismiksi, joka aiheutti alkoholikäymisen ja taikinan nousemisen Pian tuli mahdolliseksi
LisätiedotRisteytyksellä lisäarvoa ay-sonnin ruholle
Risteytyksellä lisäarvoa ay-sonnin ruholle Arto Huuskonen 1), Maiju Pesonen 1), Maarit Hyrkäs 2), Hilkka Kämäräinen 3) ja Risto Kauppinen 3) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon
LisätiedotYrittäjien ja selvittäjien näkemykset yritysten suorituskyvystä
Yrittäjien ja selvittäjien näkemykset yritysten suorituskyvystä 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Seminaari Mikko Hakola Balanced Scorecard (BSC) Suorituskykymittaristo (nelikenttä) Taloudellinen näkökulma
LisätiedotVäkirehuruokinnan vaikutus maitorotuisten sonnien kasvu- ja teurasominaisuuksiin
Väkirehuruokinnan vaikutus maitorotuisten sonnien kasvu- ja teurasominaisuuksiin Katariina Manni 1), Marketta Rinne 2) ja Arto Huuskonen 3) 1) Hämeen ammattikorkeakoulu, Maaseutuelinkeinot, Mustialantie
LisätiedotSähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014
Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014 Jarmo Partanen, professori, Lappeenrannan yliopisto jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066 564 Electricity Market, targets Competitive
LisätiedotKasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot
Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot Raisioagron risteily 4.2.2016 Arto Huuskonen Luonnonvarakeskus (Luke) Esityksen pääpaino on kasvavan naudan ruokinnassa. Rehun tuotantokustannus ja peltoviljelyssä
LisätiedotSäilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon
Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon Hämäläinen lihanauta ja lammas 10.04.2013, Mustiala Katariina Manni, Koulutusvastaava, lehtori Säilörehu osa naudanlihantuotannon kannattavuutta Ruokinnallinen
LisätiedotHärkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina
Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön TUTKIJAKOULUN SATOA SEMINAARI 21.4.2015 Tohtorikoulutettava Laura Puhakka www.helsinki.fi/yliopisto 29.4.2015 1 Tässä
LisätiedotPalkokasvit lypsylehmien rehuna
Palkokasvit lypsylehmien rehuna Härkäpapu ja sinilupiini väkirehuna Härkäpapu+vilja säilörehuna Kaisa Kuoppala MTT Maitovalmennus 4.9.2014 MTT Lehmäkoe MTT 2013 (Kuoppala ym. 2014 alustavia tuloksia) Sinilupiinia
LisätiedotLIHAROTUISTEN SONNIEN TEURASOMINAISUUKSI- EN YHDYSVAIKUTUKSET
LIHAROTUISTEN SONNIEN TEURASOMINAISUUKSI- EN YHDYSVAIKUTUKSET Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, 22.5.2009. Reino Henttala OPINNÄYTETYÖ Maaseutuelinkeinojen
Lisätiedot21.1.2013. Rodun vaikutus loppukasvatuksessa. Historia painolastina vai etuna? Taustaksi. Emolehmäpäivät Ikaalinen 05.02.
Rodun vaikutus loppukasvatuksessa Emolehmäpäivät Ikaalinen 05.02.2013 Maiju Pesonen Taustaksi Ruhon laatu on kaupallinen käsite, joka kuvaa ruhon arvoa Lihan laatu voidaan jakaa aistinvaraiseen, kemialliseen,
LisätiedotRuokinnan ja eläinaineksen vaikutus lihansyöntilaatuun. Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen
Ruokinnan ja eläinaineksen vaikutus lihansyöntilaatuun Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen Esityksen kulku Mistä muodostuu lihan syöntilaatu? Mikä siihen vaikuttaa? Miksi syöntilaatua kannattaa
LisätiedotHyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä
Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä Maarit Kärki MTT Ruukki Vasikan ensimmäisiin kuukausiin kannattaa panostaa, sillä sen vaikutukset näkyvät eläimen koko elinkaaren ajan. Olosuhteet ja hyvinvointi Rehut
LisätiedotLihakarjan jalostusta mualimalla. Katri Strohecker Finn Beef Ay
Lihakarjan jalostusta mualimalla Katri Strohecker Finn Beef Ay Jalostajan tavoite! Jalostajan tärkein tavoite on parantaa eläinaineksen geneettistä (perinnöllistä) tasoa siten, että koko naudanlihatuotantosektori
Lisätiedot23.6.2011. Tutkija Maiju Pesonen MTT
23.6.2011 Tutkija Maiju Pesonen MTT Ominaisuuksia sekä emolehmätuottajalle että loppukasvattajalle Geenitestien taustalla voi olla löydetty SNP-paikka tai tilastollinen malli. Geenitestien SNPpanelit ja
LisätiedotOnnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden
6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei
LisätiedotAngus. Esityksen kulku 27.2.2012. Angus rotupäivä Kuopio 24.2.2012 Maiju Pesonen
Angus Angus rotupäivä Kuopio 24.2.2012 Maiju Pesonen Esityksen kulku Miksi angus on suosittu? Rodun ominaisuuksia Jalostustavoitteita Haasteita Entä miellä Suomessa? 1 Angus on käytetyin liharotu Pohjois-
LisätiedotKarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti
KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti Marketta Rinne ym. 30.3.2011 Mitä uutta ruokinnansuunnitteluun? Biologiset ilmiöt aiempaa paremmin hallinnassa Maitotuotos ei ole etukäteen
LisätiedotArtturi hyödyntää tutkimuksen tulokset
Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset Mikko J. Korhonen Valio alkutuotanto Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Artturi analysoi Nurmen raaka-ainenäytteet Nurmen korjuuaikanäytteet Nurmisäilörehut Heinät
LisätiedotVasikkakuolleisuuden hallinta. Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta
Vasikkakuolleisuuden hallinta Tuomas Herva ja Pirjo Aho AtriaNauta Vasikan merkitys Kotimaisen naudanlihantuotannon pullonkaula: vasikka ratkaisuina - emolehmätuotannon lisääminen - teuraspainon nosto
Lisätiedot03/06/14. Naudan- ja lampaan lihanlaatu. Taustaksi. Esityksen kulku. Lihan markkinointi ja suoramyynti 10.01.2014 Juva Maiju Pesonen
Naudan- ja lampaan lihanlaatu Lihan markkinointi ja suoramyynti 1.1.214 Juva Maiju Pesonen Esityksen kulku Mistä muodostuu lihan syöntilaatu? Mikä siihen vaikuttaa? Miksi syöntilaatua kannattaa tavoitella?
LisätiedotMaitoManagement 2020
MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:
LisätiedotLihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta
Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Asiana pihvi-seminaari 11.10.2012 Tampere Esityksen sisältö Tilatason taloustutkimuksia MTT:ssä Esimerkkinä tuloksia sikahankkeista
LisätiedotTasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella
Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa
LisätiedotRotuerot kasvu- ja teurasominaisuuksissa - teurasaineistojen kertomaa
Rotuerot kasvu- ja teurasominaisuuksissa - teurasaineistojen kertomaa Innolla mukaan Loppukasvatustilojen koulutuspäivä Ylivieska 24.11.2011 Kuopio 14.12.2011 Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus
LisätiedotKS-Tuontisonnit Faban kumppani
KS-Tuontisonnit 2018 Faban kumppani Hereford Wirruna Katnook K74 (P) Wirruna Katnook on mielenkiintoinen australialainen ks-sonni, jonka siementä tullaan tarjoamaan suomalaisten hereford-kasvattajien käyttöön.
LisätiedotCapacity Utilization
Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run
LisätiedotMitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa?
Mitä luomukalkkunan tuottaminen maksaa? Timo Karhula ja Jarkko Niemi MTT Taloustutkimus Johdanto Luomulihan tuotanto on Suomessa vähäistä Noin prosentti kaikesta tuotetusta lihasta, luomukalkkunaa vain
LisätiedotEmolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes?
Emolehmätuotanto - elämäntapa vai bisnes? Juha Ryhänen Asiakkuuspäällikkö AtriaNauta 1 Emolehmät, vasikat välitykseen Emolehmätuotannon tärkeimmät raja-arvot Poikineita tiineytetyistä, % Heikko: Kohtalainen:
LisätiedotImmunokastraatio ja sikojen käyttäytyminen
Immunokastraatio ja sikojen käyttäytyminen Liisa Voutila, Katri Virtanen, Jarkko Niemi, Anna Ollila, Claudio Oliviero, Anna Valros, Mari Heinonen, Olli Peltoniemi Tausta Normaaliteuraspainoisen kastroimattoman
LisätiedotLihanautojen valkuaisruokinnan optimointi kokoviljasäilörehuruokinnalla
Lihanautojen valkuaisruokinnan optimointi kokoviljasäilörehuruokinnalla Arto Huuskonen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie 15, 92400 Ruukki, arto.huuskonen@mtt.fi
LisätiedotLypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014
Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ
LisätiedotNaudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään
Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään Joka viides Suomessa syöty nautakilo on tuontilihaa = markkinoilla on tilaa suomalaiselle tuotannolle Suomen Gallup Elintarviketieto Oy - Lihamarkkinakatsaus
LisätiedotUutisia NAVin rutiiniarvostelu 13. elokuuta 2013
Uutisia NAVin rutiiniarvostelu 13. elokuuta 2013 Uudet pohjoismaiset jalostusarvostelut on laskettu NTM-kokonaisjalostusarvolle, tuotos- ja rakenneominaisuuksille, hedelmällisyydelle, utareterveydelle,
LisätiedotEmolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein. InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke
Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Optimointia Lähtee eläimen päivittäisestä rehuntarpeesta Valitaan tilanolosuhteisiin edullisin rehuyhdistelmä,
LisätiedotTarvitseeko sonni lisävalkuaista?
Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 11 Tarvitseeko sonni lisävalkuaista? Arto Huuskonen, MTT Yli puolen vuoden ikäisille lihasonneille annettu valkuaislisä on tarpeeton, jos karkearehuna käytetään
LisätiedotMärehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.
Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla
LisätiedotAperehuruokinnan periaatteet
Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa
LisätiedotLIHAROTUISTEN NAUTOJEN ELÄINAINEKSEN PARANTAMINEN
LIHAROTUISTEN NAUTOJEN ELÄINAINEKSEN PARANTAMINEN Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, kevät 2015 Henrika Taimiaho TIIVISTELMÄ MUSTIALA Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma
LisätiedotRuokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!
Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään! Huippuosaaja Sari Jussila ProAgria Etelä-Suomi Ikuinen unelma, paljon maitoa, edullisesti ja kestävät lehmät? Säilörehulla menetettyä
LisätiedotHyötyykö lihasika säilörehusta?
05.11.2014 Hyötyykö lihasika säilörehusta? Hilkka Siljander-Rasi, Erja Koivunen Kirsi Partanen MTT Kotieläintuotannon tutkimus Paul Bikker Wageningen University Research, NL ICOPP Improved contribution
LisätiedotRoduista ja rotujen eroista
Roduista ja rotujen eroista Neuvojakoulutus 21.08.2014 Faba Maiju Pesonen Otsikon alla: Rodut: ulkomaalaisia ja kotimaisia tutkimuksia Rotujen erojen anatomiaa Rodun vaikutus emojen tuotanto-ominaisuuksiin
LisätiedotLihanautojen valkuaistarve - pötsivalkuaisella pötkii pitkälle
Lihanautojen valkuaistarve - pötsivalkuaisella pötkii pitkälle Nautojen valkuaisrehutuotanto näkökulmia tulevaisuuteen Vuokatti 19.2.2019 Arto Huuskonen, Luonnonvarakeskus (Luke) Luonnonvarakeskus Lihanautanäkökulma
LisätiedotI. Principles of Pointer Year Analysis
I. Principles of Pointer Year Analysis Fig 1. Maximum (red) and minimum (blue) pointer years. 1 Fig 2. Principle of pointer year calculation. Fig 3. Skeleton plot graph created by Kinsys/Kigraph programme.
LisätiedotEmolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa?
Emolehmien ruokinta - tiedettä, taidetta vai mutu-tuntumaa? Päivi Rekola Lihanauta-asiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi Emolehmän rehut Karkearehua Karkearehua Karkearehua Viljaa? Kivennäistä ADE-vitamiinia
LisätiedotTeuraskypsyys Elävästä eläimestä. Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen
Teuraskypsyys Elävästä eläimestä Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen Ulkonäkö arviointia Katso ryhmää kokonaisuutena, riittävän etäältä. Muodosta yleisvaikutelma, havaitse
LisätiedotPerusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)
SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus
LisätiedotGap-filling methods for CH 4 data
Gap-filling methods for CH 4 data Sigrid Dengel University of Helsinki Outline - Ecosystems known for CH 4 emissions; - Why is gap-filling of CH 4 data not as easy and straight forward as CO 2 ; - Gap-filling
LisätiedotEmolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta. Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen
Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta Pellolta pöytään Viikki 07.01.2013 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon rakenne Tuotannon tavoitteista Rotujen erilaisuudesta Kuntoluokituksesta Emojen ravintoaineiden
LisätiedotPellosta tehoa naudanlihantuotantoon
Pellosta tehoa naudanlihantuotantoon Nautaparlamentti 22.7.2017, Tammela Katariina Manni, lehtori HAMK Pellon hyvä kasvukunto on rehuntuotannon perusta Pellon kasvukunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta
LisätiedotEmolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta
Emolehmien ja loppukasvatettavien ruokinta Luomuemolehmätuotannon pienryhmä Laukaa 29.01.2013 Maiju Pesonen Otsikon alla: Tuotannon tavoitteista Rotujen erilaisuudesta Kuntoluokituksesta Emojen ravintoaineiden
LisätiedotVIEROITETTUJEN PIHVIVASIKOIDEN ALKUKASVUN VAIKUTUS LOPPUKASVUUN JA TEURASTULOKSIIN
VIEROITETTUJEN PIHVIVASIKOIDEN ALKUKASVUN VAIKUTUS LOPPUKASVUUN JA TEURASTULOKSIIN Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, 27.1.2010 Karoliina Kuisma OPINNÄYTETYÖ
LisätiedotGenomisessa eläinmallissa käytetään sekä genotyypitettyjen että genotyypittämättömien eläinten tietoja
Genomisessa eläinmallissa käytetään sekä genotyypitettyjen että genotyypittämättömien eläinten tietoja Minna Koivula, Ismo Strandén ja Esa Mäntysaari Luonnonvarakeskus Luke, FI-31600 Jokioinen e-mail.
LisätiedotLaidunruokinnan käytännön toteuttaminen
Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen Auvo Sairanen, MTT Maaninka Savonia AMK, Iisalmi 27.3.2012 2.4.2012 1 LAIDUN 1. Koetaan vaikeaksi 2. Arviointia 3. Laitumesta ei välttämättä analyysitarvetta 4.
LisätiedotMaitovalmennus 4.9.2014. Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy
Maitovalmennus 4.9.2014 Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy Maitotilan (ja lehmän) tuotannollinen näkökulma optimiruokintaan (maitotuotto miinus rehukustannus)
LisätiedotSikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta
Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Keskeiset näkökulmat Markkinatilanteesta johtuen sikatilojen
LisätiedotKasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen
Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys Halola-seminaari 13.5.2015 Arto Huuskonen 1 13.5.2015 Esityksen sisältö Kokeita ja koettelemuksia 15 vuoden ajalta Lyhyt katsaus naudan valkuaisen
LisätiedotAsiasanat Naudanlihantuotanto, emolehmät, uudistuseläimet, ulkoistaminen. Maataloustieteen Päivät
Uudistuseläinten kasvatuksen ulkoistaminen emolehmätuotannossa Hannu Viitala 1, Risto Kauppinen 1, Pirjo Suhonen 1, Ville Hautalahti 1, Esa-Pekka Oinonen 1, Arto Huuskonen 2, Maiju Pesonen 2 1. Savonia-ammattikorkeakoulu,
LisätiedotHyödyllinen puna-apila
Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden
LisätiedotSampo Tupila. Liharotuisten nautojen loppukasvatusvaihtoehdot
Sampo Tupila Liharotuisten nautojen loppukasvatusvaihtoehdot Opinnäytetyö Syksy 2010 Maa- ja metsätalouden yksikkö Ilmajoki Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Tuotantotalous 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotEläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1
Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna
LisätiedotRuotsin meijeriyhdistys edistää maidontuotantoa ja maitotuotteiden kulutusta. www.svenskmjolk.se/english
Ruotsin meijeriyhdistys edistää maidontuotantoa ja maitotuotteiden kulutusta www.svenskmjolk.se/english Ruotsin meijeriyhdistyksen asiantuntijatiedon ketju Ravitsemus & gastronomia Maidon laatu Ympäristöasiat
LisätiedotLIHAKARJAN RAKENNEARVOSTELU
LIHAKARJAN RAKENNEARVOSTELU Suomessa lihakarjaa rakennearvostelevat Faban emolehmätarkkailuun erikoistuneet jalostusasiantuntijat. He arvostelevat kaikkia Suomessa olevia liharotuja. Rakennearvostelu perustuu
LisätiedotMitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?
Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta? Liisa Pietola, MTK OPAL-seminaari 5.2.2018 www.opal.fi Kun puuta ei saisi kaataa eikä lihaa syödä - haukutaanko oikeaa puuta? Miksi ilmastonmuutos?
LisätiedotMaito-liharoturisteytyssonnien ja -hiehojen kasvu- ja teurasominaisuudet
Maito-liharoturisteytyssonnien ja -hiehojen kasvu- ja teurasominaisuudet Arto Huuskonen 1), Maiju Pesonen 1), Maarit Hyrkäs 2), Hilkka Kämäräinen 3) ja Risto Kauppinen 3) 1) Maa- ja elintarviketalouden
LisätiedotEmolehmätuotantomuodot
Emolehmätuotantomuodot Minustako emolehmätuottaja? 19.04.2017 Joensuu Maiju Pesonen Luonnonvarakeskus Esityksen sisältö Emolehmätuotannon perusteita Pääasialliset tuotantosuunnat Tuotantomuodot Vaikuttavista
LisätiedotSiirtymäkauden ajan ruokinta
Siirtymäkauden ajan ruokinta Tuomo Kokkonen ProAgria Maito valmennus 7.9.2017 31.8.2017 1 Kg/pv MJ/pv Lehmien energiavaje poikimisen jälkeen Vähintään 2. kerran poikineiden lehmien keskimääräinen syönti,
Lisätiedot