Siilinjärven kunnan tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS vuodelta 2007

Siilinjärven kunnan tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS vuodelta 2007

Hyväksytty 24.2.2006 / Rehtorin päätös 14/06 1 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi tarkastuskautena 2007 Hannamari Heinonen, varapuheenjohtajana Veijo Puurunen sekä jäseninä Inkeri Ahonen, Helena Toivanen ja Tapani Ruuskanen. Lautakunnan sihteerinä toimi kunnan rahoitussihteeri Päivi Heikkinen. Tilintarkastajana on toiminut Oy Audiator Ab JHTT-yhteisö, vastuunalaisena tilintarkastajana JHTT-tilintarkastaja Juhani Nousiainen sekä avustavina tilintarkastajina Keijo Ruotsalainen JHTT ja Juha Tissari KHT. Tilintarkastaja Juhani Nousiainen osallistui tarkastuslautakunnan neljään varsinaiseen kokoukseen ja yhteensä seitsemään tarkastuskautta 2007 käsittelevään kokoukseen. Kuntalain 71 :n 2. momentin mukaan tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet toteutuneet. Elokuun 1. päivänä vuonna 2007 voimaan astuneen kuntalakiuudistuksen 71 :n 3. momentin mukaan tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä, mikäli kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää. Sivu 2/12

Tarkastuslautakunta kokoontui tarkastusvuonna 2007 seitsemään (7) varsinaiseen kokoukseen ja lisäksi neljään (4) tarkaustuskautta 2007 käsittelevään kokoukseen. Tarkastuslautakunta teki tutustumiskäynnin Innocumiin Oy:öön 9.11.2007. Tarkastuksen painopistealueita olivat: 1. Hallintopalvelut Johto- ym. palvelut Tarkastuslautakunnan kokous 1 Elinkeinotoimi Tarkastuslautakunnan kokous 3 Yleishallinto Tarkastuslautakunnan kokoukset 1 ja 6 Henkilöstöhallinto Tarkastuslautakunnan kokous 7 2. Terveydenhuolto Tarkastuslautakunnan kokous 2 3. Sosiaalipalvelut Sosiaalitoimen hallinto Tarkastuslautakunnan kokous 6 Kehitysvamma- ja mielenterveystyö Tarkastuslautakunnan kokous 6 Kotihoito Tarkastuslautakunnan kokous 3 4. Opetus- ja vapaa-aikapalvelut Koulutoimen hallinto Tarkastuslautakunnan kokous 5 Ruokapalvelut Tarkastuslautakunnan kokous 5 5. Maankäyttöpalvelut Joukkoliikenne Tarkastuslautakunnan kokous 1 Rakennusvalvonta Tarkastuslautakunnan kokous 5 Ympäristö Tarkastuslautakunnan kokous 7 6. Tekniset palvelut Tukipalvelut Tarkastuslautakunnan kokous 6 Tarkastuslautakunt TP 2005 TP 2006 TA 2007 TP 2007 a Kokousten lkm 11 8 8 7 Kustannukset ( ) 28 528 37 955 51 809 36 580 Taulukko 1. Tarkastuslautakunta numeroina vuosina 2005, 2006 ja 2007. 2 Tavoitteiden toteutuminen 1 Strategiset tavoitteet 1. Aktiivinen seutu- ja kuntayhteistyö Siilinjärven kunnan valtuusto hyväksyi joulukuussa 2006 Siilinjärven strategia 2015 asiakirjan, jonka mukaan Siilinjärvi pitää tärkeänä keskinäisen luottamuksen rakentamista, seudun kilpailukyvyn lisäämistä ja yhteistyötä palveluiden järjestämisessä. Siilinjärvi on valmis rakentamaan seudun kuntien lisäksi yhteistyötä myös muiden naapurikuntien kanssa. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan Siilinjärvi on ollut aktiivinen kumppani seudullisten palveluiden järjestämisessä. Tästä osoituksena voidaan esimerkkeinä mainita Kuopion seudun kuntien perustama talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Kuhilas Oy, jonne Siilinjärven kunta siirsi palkanlaskentatehtävänsä 1.1.2007 alkaen ja ostolaskujen käsittelyn 1.2.2007 alkaen. Siilinjärvi on myös mukana Kuopion seudun hankintatoimi HALO:ssa, joka on Kuopion kaupungin organisaatioon kuuluva tulosyksikkö ja vastaa seudullisesti keskitetyistä hankinnoista, materiaalitoimen tietojärjestelmistä ja logistisista ratkaisuista. Siilinjärven ja Maaningan peruskuntien muodostama terveydenhuollon Sivu 3/12

kuntayhtymä on tuottanut terveydenhuollon palvelut alueensa asukkaille jo vuodesta 1997 alkaen. Tätä edelsivät Siilinjärven ja Maaningan kansanterveystyön kuntayhtymä vuodesta 1993 alkaen ja Siilinjärven ja Maaningan kansanterveystyön kuntainliitto vuodesta 1973 alkaen. Vuoden 2010 alusta alkaen kuntayhtymä puretaan ja sen tilalla aloittaa toimintansa 3set palvelurakenneuudistushankkeen (PARAS) synnyttämänä. 3set tuottaa sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut Siilinjärven, Nilsiän ja Maaningan yhteistoiminta-alueella. Siilinjärven kunta on ollut mukana perustamassa myös Kuopion seudun päihdepalvelusäätiötä, joka tuottaa hoito- ja kuntoutuspalveluja, asiantuntijapalveluja sekä tarkoitusperiään palvelevaa kehittämis-, koulutus-, tiedotus-, tutkimus- ja valistustoimintaa sekä lisäksi varmistaa päihdepalveluissa tarvittavan erityisosaamisen. Lisäksi Siilinjärvi oli aloitteellinen Kuopion seudun elinkeinostrategian ja vesihuoltoyhtiön valmisteluissa, mutta yhteistyötä ei kummassakaan tapauksessa ole toistaiseksi vielä sinetöity. Tarkastuslautakunnan mukaan erityisesti Kuopion seudun elinkeinostrategiasta sopiminen olisi Siilinjärvi 2015 -strategian mukainen vastine seudun kilpailukyvyn lisäämishaasteeseen. 2. Yritystoiminnan kehittäminen Siilinjärvi 2015 -strategian mukaan 1) Siilinjärvi on aktiivinen kumppani yritysten kehittäessä toimintaansa; 2) Siilinjärvi tarjoaa yrityksille joustavia ja nopeita ratkaisuja uuden liiketoiminnan aloittamiseksi; ja 3) Siilinjärvi vahvistaa seutuyhteistyön avulla asemaansa kilpailukykyisenä yritysten sijoitusvaihtoehtona. Tarkastuslautakunta toteaa, että puutteelliset liikennejärjestelyt ovat hidastaneet yritystoiminnan käynnistymistä Rissalan yrityspuistoon. Positiivisena kehityksenä lautakunta pitää sitä, että yritykset ovat enenemässä määrin sijoittumassa Viitostien varteen mm. Toivala-Vuorelan alueelle. Tämä on yksi osoitus Siilinjärven vetovoimaisuudesta. Olemme maantieteellisesti sijoittuneet hyvien liikenneyhteyksien varteen. Elinkeinoelämä on myös havainnut, että sijaintimme Pohjois-Savon keskiössä mahdollistaa maakuntamme koko väestön (n. 250.000) tavoitettavuuden. 3. Palveluprosessien ja palveluiden uudistaminen Väestön ikääntyminen on maailmanlaajuinen haaste. Väestön vanhenemiseen kiinnitetään huomiota yleensä silloin, kun yli 65-vuotiaiden osuus ylittää seitsemän prosenttia (7 %). Tämä raja on saavutettu jo koko maailmassa ja esim. Siilinjärvellä ko. osuus on 9 %. Sivu 4/12

Väestöennusteiden mukaan vuonna 2050 joka viides (1/5) ihminen maailmassa on yli 65-vuotias. Suomalaisista joka kuudes (1/6) on tällä hetkellä yli 65-vuotias. Määrä lisääntyy nopeasti, sillä vuonna 2020 jo neljäsosa (1/4) maamme väestöstä on täyttänyt 65 vuotta. Vanhustenhuollon Ikäsiili 2015 -strategian laatiminen on ollut osa isompaa vuosikymmenen alusta alkanutta vanhustenhuollon kehittämisprosessia. Tähän on liittynyt terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämishanke ja Kotona Kaiken Ikää -kotihoidon kehittämishanke. Tarvetiedon keräämiseksi kysyttiin vuonna 2004 noin 800 eläkeläiseltä hyvinvointiin, asumiseen, terveyteen, palvelujen käyttöön jne. liittyviä asioita. Kyselyn tuloksia on hyödynnetty strategiaa valmisteltaessa. Tavoitetilanteessa omassa kodissa pystytään asumaan entistä pidempään ja kotiin tuotetaan tarvittavat palvelut. Tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä 1) palvelurakenteen sisäinen vääristymä laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen välillä on oikaistu; 2) sairaalahoito kohdennetaan akuuttihoitoon ja kuntoutukseen; 3) erikoissairaanhoidossa on hoitopäivät pystytty minimoimaan. Tarkastuslautakunta arvioi, että vanhustenhuollon palveluketju ei toimi vielä toivotulla tavalla. Tarkastuslautakunta antaa kiitosta siitä, että tämä asia on tiedostettu ja sitä pyritään ratkaisemaan monin tavoin. Asiantuntija-arvion mukaan Siilinjärven pääterveysaseman vuodeosaston kapasiteetti riittää nykyisellään vuoteen 2015 saakka. Ylikuormittumista aiheuttaa keskimäärin 20 potilasta, joiden oikeampi hoitopaikka olisi muualla kuin vuodeosastolla. Ratkaisuna laitoshoidon ylipaikkatilanteeseen, ruuhkahuippujen tasaamiseen ja KYS:n turhaa käyttöä vähentämään tehtiin perusteltu ratkaisu kotiutushoitajan palkkaamisesta, jonka käytöstä on vertailukunnissa saatu hyviä tuloksia. Ikääntyminen synnyttää palvelutarpeiden lisäksi myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa palveluiden, apuvälineiden, ravitsemuksen, lääkinnän, vaatetuksen ja vapaa-ajan harrastuksien aloille. Kotihoidon asiakkaille tehty kysely on osoittanut, että he kaipaavat lisää aktiviteetteja ja virikkeitä. 4. Rohkea kasvupolitiikka Siilinjärvi 2015 -strategian mukaan Siilinjärvi luo edellytykset seuraavien vuosien muuttovoitolle ja varmistaa siten pidemmälläkin aikavälillä tasapainoisen ikärakenteen ja riittävän verokertymän välillä. Siilinjärvi vastaa väestönkasvun aiheuttamiin ja muihin palvelutarpeiden muutoksiin joustavalla ja suunnitelmallisella toiminnalla. Tarkastuslautakunta toteaa, että Siilinjärvi on yksi harvoista muuttovoittoisista kunnista Pohjois-Savossa. Tarkastuslautakunta toteaa kiitoksella, että koululaisten iltapäiväkerho-toiminnan tarjonnassa on tapahtunut tarpeen kasvaessa määrällinen lisäys, koska myös kunta osallistuu nyt palvelun tuottamiseen. Iltapäiväkerhotoimintaa järjestetään seuraavissa toimipaikoissa: Sivu 5/12

Seurakunta: Jännevirta, Kasurila, seurakuntatalo, Toivala ja Vuorela SiiPe: Päivärinne MLL: Kotipolku 7 Siilinjärven kunta: Kehvo ja Pöljä Syksy 2007 oli erittäin haasteellinen päivähoidossa. Kunnalla oli vaikeuksia järjestää hoitopaikkoja lain edellyttämässä kahdessa (2) viikossa, kun tarve johtui vanhempien työllistymisestä tai opiskelusta. Syyskuussa aloitti toiminta kolmessa (3) pisteessä päiväkoti Anselmi. Vuorelassa aloittaa syksyllä 2008 143-hoitopaikkainen päiväkoti Pikkusiili, joka vastaa Etelä-Siilinjärven uusien asuntoalueiden käyttöönoton aiheuttamaan päivähoidon lisätarpeeseen ja mahdollistaa tulevina vuosina osittaisen luopumisen hajallaan olevista, peruskorjausta vaativista Vuorelan päiväkodin osastoista. Syyskuussa 2007 toimintansa aloittanut avoin päiväkoti on otettu kunnassamme hyvin vastaan ja saavuttanut odotettua suuremman kysynnän. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan avoin päiväkoti on erinomainen osoitus päivähoitostrategian toteuttamisesta ennakkoluulottomasti. Päivähoidossa ollaan siirtymässä osana kaupunkisuunnitelmaa kohti joustavaa työssäkäyntialueen palvelua vähitellen jo vuonna 2008. Uudistus on tarpeen vuorohoidon ja epäsäännöllisen hoidon tarpeiden kasvaessa. Väestön kasvu Hamulassa ja lähialueilla on aiheuttanut sen, että Hamulan alakoulun oppilasmäärä alkaa olla maksimitasolla ja koulussa kaivataan uusia tilaratkaisuja. 2 Toiminnalliset tavoitteet 1 Elinkeinot ja työllisyys Kunnan elinkeinotoimen tehtävänä on luoda edellytyksiä kunnassa toimivien yritysten kehittymiselle sekä uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen syntymiselle. Vastaavasti työllisyydenhoidossa kunnan tehtävänä on pitkäaikaisen rakennetyöttömyyden ennaltaehkäisy ja vähentäminen. Tarkastuslautakunta toteaa, että kunnan alueella sijaitsevien työpaikkojen määrä kasvoi 60 työpaikalla. Keskimääräinen työttömyysaste oli 7,1 %, joka aleni edellisestä vuodesta 1,4 %. Siilinjärvi on kunnan alueella suurin työllistäjä. Palvelussuhteiden määrä 31.12.2007 oli yhteensä 1089, joka on 39 enemmän kuin vuonna 2006. Vakinaisten määrä oli 788 ja määräaikaisten 305. Tarkastuslautakunta kiinnittää edelleen huomiota määräaikaisten erittäin suureen osuuteen kunnan työntekijöistä. Näistä määräaikaisista työntekijöistä on naisia 85,2 %. Vakinaisen henkilöstön keskimääräisen sairastuvuus lisääntyi peräti kahdella (2) kalenteripäivällä (16,7 kalenteripäivästä 18,7 kalenteripäivään). Työterveyshuollon kustannukset kasvoivat 22,5 %:lla edelliseen vuoteen verrattuna. Määräaikaisia oli eniten opetus- ja vapaa-aikapalveluiden (38 %) sekä sosiaalipalveluiden (46 %) henkilöstössä. Henkilöstön palkkauskustannusten kasvu palkka- ja palkkiokulujen osalta kasvoi 4,6 %. Palkkojen sivukulujen kokonaiskustannukset kasvoivat 9,2 %:lla vuoteen 2006 verrattuna. Efekon kesäkuussa 2007 laatiman raportin mukaan eläköitymisen huippuvuosi Siilinjärven kunnan työntekijöillä on 2011, jolloin eläkkeelle olisi jäämässä 43 henkilöä. Laskennallinen rekrytointitarve vuosina 2011 2015 keskimäärin on 53 henkilöä vuosittain ja vuosina 2016 2020 keskimäärin 49 henkilöä vuosittain. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota Sivu 6/12

henkilöstöhallinnon merkittävään aliresursointiin ja prosessien kehittämistarpeeseen. Vastuuta ja työtehtäviä on kasaantunut liikaa yksille harteille ja varahenkilöjärjestelmää ei ole käytettävissä. Palkka- ja henkilöstöhallintojärjestelmä Populus kuormitti henkilöstöjohtoa ja esimiehiä, joiden alaisessa henkilöstössä tapahtuu kuukausittain muutoksia. Tulevien vuosien eläköitymiseen ja organisaatiorakenteen muutoksiin tulee pystyä varautumaan ennakolta. Monimuotoisen muutosprosessin onnistumiseksi tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota, että työsuojelu- ja yhteistoiminta vaatii entistä vahvempaa otetta henkilöstöasioihin. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus eliminoi elinkeinopolitiikasta saatavia verotuloja, mutta ei menoja. Kunnalle myönnetään verotuloihin perustuvaa valtionosuuden lisäystä (tasauslisä), jos sen laskennallinen verotulo asukasta kohden on pienempi kuin 90 % euromäärästä, joka saadaan jakamalla kaikkien kuntien yhteenlasketut verotulot kuntien yhteenlasketulla asukasluvulla (tasausraja). Elinkeinopolitiikan absoluuttinen hyöty tulee siitä, että elinkeinopolitiikka luo työtä ja tuloja kuntalaisille sekä kunnalle. Siilinjärvi on ollut useasti ns. häviäjän roolissa valtionosuuksia laskettaessa. Nuorten eriarvoistuminen ja pahoinvoinnin kasvu ovat tosiasioita. Tutkijoiden mukaan vaikeasti pahoinvoivia on arviolta noin 5 10 % alle 18-vuotiaista. Ongelmat ovat useassa tapauksessa jo monimutkaistuneet ja kasautuneet, ennen kuin niihin puututaan. Nuorten työpajat ovat olleet yksi ratkaisu ennalta ehkäisevässä ja toisaalta korjaavassa nuorisotyössä. Nuorten työpajat on tarkoitettu työttömille ja ammattitaidottomille nuorille. Toiminnan tarkoituksena on valmentaa nuoria työhön ja koulutukseen sekä selkeyttää ammatinvalintaa. Ohjaava Paja -toimintaa on toteutettu Siilinjärvellä lähipajana vuonna 2007 Kuopion kaupungin Nuorten työpajojen järjestämänä. Tarkastuslautakunta arvioi, että jo peruskoulussa havaittuihin psykososiaalisiin ongelmiin tulisi puuttua varhaisemmassa vaiheessa ja siihen tarvittavien resurssien tulee olla oikein mitoitettu. Siilinjärvellä on todettu olevan resurssivajetta mm. oppilashuollon ohjaaja ja kuraattori -kysymyksissä. Peruskoulunsa päättävien osalta tulee seurantamenetelmiä kehittää siten, että syrjäytymisvaarassa olevista saadaan varhaisemmassa vaiheessa tietoa ja heidän sijoittumista työelämään voidaan edistää. Kuntaliiton mukaan nuori tarvitsee peruskoulunsa päättymisen kynnyksellä erityisesti opastusta käytännön elämän asioihin, mm. kuinka opiskelupaikan hakukaavakkeita täytetään, kuinka opintotukea haetaan ja kuinka rahaa käytetään järkevästi. Elämän opetusta tarvitaan, jotta nuori ei tekisi tulevaisuuttaan hankaloittavia valintoja tai tekoja. Nuorelle on kuitenkin tärkeää, että hänet hyväksytään valinnoistaan huolimatta. Tarkastuslautakunta kannustaa kouluja entistä tiiviimpään yhteistyöhön vanhempien ja muun muassa sosiaalitoimen kanssa kannustamalla vanhempia ottamaan aktiivisempaa roolia lasten ja nuorten elämässä. 2 Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut Alkoholin kulutus on ollut Suomessa 1960-luvulta lähtien jatkuvassa nousussa. Stakesin tuoreen tilaston mukaan Pohjois-Savossa käytetään keskimäärin 9 litraa 100 %:sta alkoholia per asukas vuodessa. Koko maan vuotuinen keskiarvo on 8,7 litraa ja Siilinjärven vastaava luku 8,3 litraa. Kokonaiskulutus on noussut maassamme viimeisen neljän vuoden aikana noin 15 %. Suurin osa suomalaisista juo kuitenkin kohtuullisesti tai hyvin vähän. Alkoholin suurkuluttajia arvioidaan olevan 250.000 500.000 eli 6 12 % aikuisväestöstä. Alkoholin Sivu 7/12

käytöstä aiheutuvat haitat tulevat kalliiksi yhteiskunnalle, koska lisääntynyt alkoholin käyttö aiheuttaa sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Itä-Suomen läänin poliisi tiedotti huhtikuussa 2008, että poliisi soitetaan entistä useammin kotihälytystehtävälle Itä-Suomessa. Viranomaisia huolestuttavat myös lisääntyneet lastensuojeluilmoitukset. Tämä näkyy myös Siilinjärven sosiaalitoimessa, jossa lasten huostaanottojen määrä on lisääntynyt merkittävästi. Perhekoteihin sijoitettujen lasten huostaanotot maksoivat vuonna 2007 Siilinjärven kunnalle n. 323.895 (yhden lapsen hoitopalkkio ja kulukorvaukset vuodessa n. 11.293 ) ja ammatillisiin perhekoteihin sijoitettujen lasten huostaanotot n. 1.617.107 (yhden lapsen hoitopäivämaksu vuodessa n. 62.345 ). Näiden lisäksi kertyi n. 93.698 kohdistamattomia kustannuksia. Tarkastuslautakunta pitää huostaanottojen määrän kasvua erittäin huolestuttavana ja näkee Siilin Lapset -hankkeen positiivisena reagoimisena ongelmiin. Tarkastuslautakunta pääsee kuitenkin arvioimaan hankkeesta saatuja tuloksia aikaisintaan keväällä 2009. VTL Tuuli Pitkäsen väitöksen mukaan ennalta ehkäisevään työhön pitäisi panostaa nykyistä enemmän ja varhaista puuttumista kouluikäisten huonosti voimiseen pitäisi kehittää. Riskiperheitä tulisi tukea jo ennen lapsen syntymää sekä lapsen ollessa neuvola- ja kouluiässä. Asiatietoa olisi aktiivisesti levitettävä sekä erityisesti opettajien ja vanhempien valmiuksia ja tietotasoa parannettava. 3 Opetus- ja vapaa-aikapalvelut Suomalainen maksuton kouluruokailu on arvostettu kansalaisetu. Kouluruokailulla pyritään edistämään oppilaan terveyttä sekä työtehoa ja parhaimmillaan kouluruoka on monipuolinen ja tasapainoinen ateria. Maksuton, lämmin kouluateria on ollut yksi valttikorteista väestömme oppimisen ja osaamisen sekä hyvinvoinnin menestystarinassa. Siilinjärvellä tehdyt kyselyt ovat osoittaneet, että noin 80 % ruokailijoista on tyytyväisiä. Ongelmia ovat aiheuttaneet tilojen ahtaus Siilinjärven pääterveysaseman ja Vuorelan koulun keittiöissä. Tarkastuslautakunta onnittelee Toivalan koulujen kouluravintola Mantelia ja Siilinjärven kunnan ruokapalvelukeskusta, jotka yhdessä voittivat valtakunnallisen, Kuntaruokailun asiantuntijat ry:n joka toinen vuosi järjestämän kouluravintolakilpailun 12.3.2008. Kilpailun kriteereissä mainittiin mm. seuraavat seikat; 1) koulun toiminnassa koko kouluyhteisö on mieltänyt, että kouluruokailu on luonteva osa kasvatusta; 2) oppilaat osallistuvat kouluruokailun kehittämiseen; ja 3) henkilökunta on ammattitaitoista ja ymmärtää asiakaspalvelun merkityksen. Tarkastuslautakunnan mielestä tämä saavutus on positiivinen malliesimerkki oppilaiden ja henkilökunnan onnistuneesta yhteistyöstä oppimisolosuhteiden kehittämiseksi. Toinen hyvä malliesimerkki oppilaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi on Siisti suusi -kokeilukampanja, johon Siilinjärvi osallistuu. Hyvä ja asianmukainen kielenkäyttö ja käyttäytyminen on otettu tavoitteiksi kouluissamme. Siilinjärven kunnan liikelaitos Uimala Oy ja sen yhteydessä toimiva Fontanella -kylpylä on tarkastuslautakunnan arvion mukaan valta-osan kuntalaisista tavoittamattomissa. Lippujen korkea hintataso on noussut esille useassa eri yhteydessä ja noin 100.000 euroa vuodessa tappiota tuottavasta liikelaitoksesta aiheutuu kuntalaisille välillisiä kustannuksia vuosittain. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota lippujen hinnoitteluperusteisiin erityisesti siilinjärveläisten osalta. Tarkastuslautakunta haluaa korostaa Fontanellan merkitystä terveyskunnon edistäjänä. Fyysisen aktiivisuuden vähäisyys altistaa mm. ylipainolle ja tyypin 2 diabetekselle, jotka ovat kasvavia kansanterveysongelmia. Sivu 8/12

2 Taloudelliset tavoitteet Suomen talouden kasvupotentiaali tulee heikentymään selvästi vuoden 2010 jälkeen, koska työikäisen väestön määrä vähenee seuraavan vuosikymmenen aikana noin 200.000:lla. Tämä puolestaan vaikuttaa työn tuottavuuteen alentavasti. Toisin sanoen, tehtyihin työtunteihin nähden saadaan aikaan vähemmän tavaraa ja palveluita. Työn tuottavuuden kasvuvauhti on noin 2 % ja työvoiman kasvu 1/2 %. Ainoastaan maankäyttöpalveluiden toimintakulut alittivat talousarviolukemat. Sen sijaan kaikki muut eli hallinto-, tekniset-, sosiaali-, opetus- ja vapaa-aikapalvelut ylittivät talousarviolukemat. Kaikkiaan toimintakulut ylittyivät noin 2,2 miljoonalla eurolla. Siilinjärven kunta siirtyi käyttämään Kuhilas Oy:n talous- ja henkilöstöhallinnon palveluita alkuvuonna 2007 ja lisäksi Kuhilas Oy:n palvelukseen siirtyi Siilinjärven kunnalta 7 työntekijää. Näin ollen vuosien 2007 ja 2006 tuloslaskelmien henkilöstömenot ja palvelujen ostot eivät ole keskenään suoraan vertailukelpoisia. TOIMINTAKULUT TP 2006 TA 2007 TP 2007 Sivu 9/12 TP 2006 vs 2007 ( ) TP 2006 vs 2007 (%) HALLINTOPALVELUT Vaalit -33 376-24 225-19 823-13 553 68,37 % Tilintarkastus -37 957-51 809-36 580-1 377 3,76 % Johto- ym. palvelut -1 340 833-1 413 274-1 331 543-9 290 0,70 % Elinkeinotoimi -570 751-1 245 253-1 235 292 664 541-53,80 % Henkilöstöhallinto -886 697-1 073 380-1 390 496 503 799-36,23 % Työllisyydenhoito -918 203-929 468-811 460-106 743 13,15 % Pelastustoimi -984 572-1 048 926-1 004 902 20 330-2,02 % Yleishallinto -957 985-1 167 440-1 135 406 177 421-15,63 % Maaseutuhallinto -211 183-217 912-213 022 1 839-0,86 % Yhteensä -5 941 557-7 171 687-7 178 524 1236 967-17,23 % TERVEYDENHUOLTO -23 059 567-23 272 074-24 699 926 1 640 359-6,64 % Yhteensä -23 059 567-23 272 074-24 699 926 1 640 359-6,64 % SOSIAALIPALVELUT Sosiaalitoimen hallinto -954 274-226 808-244 635-709 639 290,08 % Perusturvapalvelut -2 420 216-2 450 857-2 325 986-94 230 4,05 % Vammaispalvelut -573 019-584 172-569 566-3 453 0,61 % Lapsiperhetyö -2 624 455-2 188 382-3 170 675 546 220-17,23 % Lasten päivähoito -10 155 386-10 794 381-10 935 944 780 558-7,14 % Vanhuspalvelut -2 917 386-3 054 509-3 011 481 94 095-3,12 % Kehitysvamma- ja mielenterveystyö -1 727 591-1 541 801-1 745 909 18 318-1,05 % Kotihoito -1 935 602-2 085 907-2 090 104 154 502-7,39 % Yhteensä -23 307 929-22 926 817-24 094 300 786 371-3,26 % OPETUS- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Koulutoimen hallinto -260 368-267 248-284 202 23 834-8,39 % Opetuspalvelut -17 693 784-17 900 902-17 736 975 43 191-0,24 % Ruokapalvelut -2 066 976-3 422 599-3 470 478 1403 502-40,44 % Kansalaisopisto -950 634-950 914-960 314 9 680-1,01 % Kirjasto -870 471-924 050-895 777 25 306-2,83 % Kulttuuripalvelut -328 684-335 246-334 531 5 847-1,75 % Liikuntapalvelut -1 107 524-1 102 997-1 070 822-36 702 3,43 % Nuorisotoiminta -243 280-247 669-238 578-4 702 1,97 % Yhteensä -23 521 721-25 151 625-24 991 677 1 469 956-5,88 % MAANKÄYTTÖPALVELUT Maankäyttö -735017-701124 -664403-70614 10,63 % Joukkoliikenne -255125-293200 -266322 11197-4,20 % Rakennusvalvonta -198092-218069 -203673 5581-2,74 %

Ympäristö -344808-358430 -350634 5826-1,66 % Yhteensä -1533042-1570823 -1485032-48010 3,23 % TEKNISET PALVELUT Tukipalvelut -734309-533157 -528713-205596 38,89 % Toimitilojen ylläpito -3889236-4124955 -4010898 121662-3,03 % Yhdyskuntatekniikka/ -1648522-2021869 -1956010 307488-15,72 % rakentaminen ja kunnossapito - -1552857-1530834 suunnittelu ja rakennuttaminen - -469012-425176 Vesihuoltolaitos -1211841 Yhteensä -7483908-8701850 -8451631 967723-11,45 % TOIMINTAKULUT yhteensä -84847724-88794876 -90901090 6053366-6,66 % Taulukko 2. Toimintakulut hallintokunnittain vuosina 2006 ja 2007 Kunnan taloudellisia tunnuslukuja tarkastellessa ja vertailtaessa ympäröiviin vuosiin, on kiinnitettävä huomiota siihen, että vuodet 2006 ja 2007 ovat olleet Suomen kansantalouden korkeasuhdanteen huippuvuosia. Myös verotulojen kasvu on ollut kunnissa poikkeuksellista. Valtuusto hyväksyi elokuussa 2006 talouden tasapainottamisohjelman vuosille 2007-2009. Ohjelman keskeinen tavoite oli se, että kunnan talous on 31.12.2009 mennessä kaikilta osin terve. Tavoitteeksi asetettiin, että: 1) Kunnalla ei ole kertyneitä alijäämiä taseessa; 2) Vuosikate on riittävä suhteessa poistotasoon ja investointeihin; ja 3) Kunnan velkamäärä ei kasva vuoden 2006 lopun tasosta. Tarkastuslautakunta toteaa tyytyväisyydellä vuoden 2007 osalta, että: 1) kertyneitä alijäämiä ei ole; 2) vuosikate ylittää poistot ja investoinnit ovat kolmivuotisjaksolla samaa suuruusluokkaa poistojen kanssa; ja 3) velkamäärä asukasta kohti on vähentynyt, samoin suhteellinen velkaantuneisuus, eikä uutta pitkäaikaista lainaa otettu vuoden 2007 aikana ja vastaavasti lainoja lyhennettiin vuonna 2007 noin 4,5 miljoonaa euroa. Talouden tunnusluvut Vuosi 2005 Vuosi 2006 Vuosi 2007 Toimintakate - toimintatuotot - toimintakulut - verotulot - valtionosuudet 64 001 000 + 10 694 000 74 786 000 + 48 710 096 + 17 441 549 64 345 000 + 10 683 000 75 138 000 + 52 536 000 + 19 524 000 69 224 000 + 12 351 000 81 700 000 + 54 978 105 + 20 633 421 Vuosikate + 1 843 000 + 7 118 000 + 5 764 000 Poistot 3 873 000 3 833 000 3 798 000 Tilikauden tulos 2 030 000 + 3 285 000 + 1 966 000 Tilikauden yli-/alijäämä 2 010 391 + 1 319 482 + 1 396 000 Lainamäärä asukasta kohti 1 533 1 502 1 371 Suhteellinen velkaantuneisuus 53,2 % 47,4 % 42,5 % Lainanhoitokate 0,7 1,8 1,2 Taulukko 3. Kuntatalouden tunnusluvut nykyiseltä valtuustokaudelta, vuosilta 2005, 2006 ja 2007 2.4 Investoinnit Vuoden 2007 merkittävimpiä rakennusinvestointikohteita olivat Vuorelan uuden päiväkodin, Pikkusiilin rakentaminen (2 021 315 ), Ahmon koulukeskuksen sähköurakointi (74 729 ) ja Toivalan koulun hankesuunnittelu ja piirustukset (70 367 ). Tämän lisäksi kunnallistekniikkaa peruskorjattiin Pyylammen, Harjamäen ja Siilinpään alueilla sekä Vallantiellä. Investointeihin varattiin vuodelle 2007 noin 4,7 miljoonaa euroa. Investointimenot ylittyivät noin 553 000 eurolla ja tulot alittuivat noin 291 000 eurolla. Sivu 10/12

Menojen ylitys johtui Leppäkaarre -tilan etuostosta, Ahmon koulukeskuksen ja Vuorelan uuden päiväkodin rakennushankkeista sekä Vuorelan koulun ja pääkirjaston sisäilmaan liittyvistä korjaustöistä. Investointien tulorahoitusprosentti vuonna 2007 oli 99,4 %. Investoinnit Vuosi 2005 Vuosi 2006 Vuosi 2007 Investointien nettomenot 6 892 673 5 376 258 5 530 725 Tulorahoitusprosentti 26 % 129,2 % 99,4 % Taulukko 4. Investointien tunnusluvut vuosina 2005, 2006 ja 2007 3 Muut havainnot Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yhteen sovittava palvelurakenneuudistus Kolmoset (3set) käynnistyi vuoden 2007 aikana. Hanke on asettanut suuren haasteen peruskunnille (Siilinjärvi, Nilsiä ja Maaninka) yhteistoiminta-aluetta perustettaessa (kuntien välinen yhteis-toimintasopimus sekä 3set -organisaatio ja toimintamalli). Tarkastuslautakunta on pannut merkille, että hankkeella ei ole ollut havaittavaa muutosvastarintaa, joka yleensä on tyypillistä tämän kaltaisissa prosesseissa. Tästä huolimatta, on syytä myös jatkossa kuunnella herkällä korvalla sekä työntekijöiden että palveluiden käyttäjien antamaa palautetta syntyvän kunnallisen liikelaitoksen toimivuudesta. Myös kustannusseurantaan on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota. Julkisen sektorin tilaaja-tuottajamalleissa voiton tavoittelu pääsääntöisesti puuttuu, eikä näin ollen saavuteta yksityissektorin tehokkuutta. Seudullisen palvelutuotannon on kuitenkin mahdollisuus nostaa merkittävästi palveluiden tuottavuutta. Terveydenhuollon kuntayhtymän hallituksen ja kunnan sosiaalilautakunnan korvaavan perusturvalautakunnan rooli tulee olemaan merkittävä. Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan perusturvalautakunnan vastuulla on selvittää tarpeet ja rahat, asettaa palveluiden saatavuutta ja palvelutasoa koskevat tavoitteet, tilata palvelut eli tehdä sopimukset palveluiden tuottajien kanssa sekä seurata em. toteutumista ja vaikuttavuutta. Luottamustehtävien vaativuus on syytä ottaa huomioon resursseja määritettäessä ja henkilövalintoja tehtäessä. Yhteistoiminta-alueen on arvioitu lisäksi johtavan merkittäviin muutos- ja lisätöihin sekä alkuvaiheen kustannuksiin ja tietojärjestelmätöihin. Näihin tulisi varautua mm. sisäistä tiedotustoimintaa tehostamalla. Uudistus tulee kuitenkin nähdä ennen kaikkea mahdollisuutena. Siilinjärvi reklamoi Kuopion eläinlääkintähuollon tilanteesta, koska mm. maitotilojen hygieniatarkastuksia on laiminlyöty. Ongelmien syntymistä ovat edesauttaneet niukat henkilöstöresurssit ja yhteistoiminnan toimimattomuus. Siilinjärvellä ympäristönsuojeluun käytettävät henkilöresurssit (1,7 htv) ovat selvästi alhaisemmat kuin muissa vastaavissa kunnissa. Ympäristötoimi on visioinut tulevaisuuden haasteenaan laatia ympäristötilinpäätöksen Siilinjärven kunnalle vuosittain. Tarkastuslautakunta odottaa mielenkiinnolla tästä aikanaan saatavia tuloksia. Hammaslääkäripula on iso riski koko Pohjois-Savon alueella, koska vakituisia virkoja on jo nyt vaikea saada täytettyä ja sijaisia ei saada lainkaan palkattua. Aspergerin oireyhtymän ja käyttäytymishäiriöisten lasten määrä on lisääntynyt kouluissa ja tämä puolestaan on aiheuttanut kouluavustajien tarpeen kasvua. Määrärahavaje estää kuitenkin kouluavustajien lisäämistä, eikä työllisyysvaroin palkattujen koulukäyntiavustajia saa enää käyttää lakimuutoksesta johtuen. Sivu 11/12

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin jäsenkunnilta suorittama jälkikanto 2.481.493,16 pienentää vuoden 2007 edellisten tilikausien yli-/alijäämää verrattuna vuoden 2006 tilinpäätöskuluihin. Tarkastuslautakunta toteaa kiitoksella, että nk. tasa-arvolain mukainen tasa-arvosuunnitelma saatiin laadittua vuonna 2007. Tarkastuslautakunta jää odottamaan suunnitelman aktiivisempaa jalkauttamista henkilöstölle ja keskustelufoorumin synnyttämistä. EU-hankkeisiin kirjautui lähes 330.000 budjetoitua enemmän hankeavustuksia. Siilinjärven kunnan poikkeusolojen valmiussuunnitelma on saanut Itä-Suomen lääniltä positiivista palautetta. Kuntien valmiussuunnitelmat on vastikään tarkastettu. 5 Konsernia koskeva tarkastus Kuntakonserniin kuuluvat Siilinjärven Uimala Oy, Siilinjärven Vapaa-aikakeskus Oy, Siilinjärven Pysäköinti Oy tuottavat nettomenoa kunnalle. Raha ei mene kuitenkaan hukkaan, vaan jää ns. kuntalaisten eduksi. Siilinjärven Kotipolku Oy (ent. Siilinjärven Vuokratalot Oy) toimii taloudellisesti ja toiminnallisesti hyvin. 6 Alijäämän kattaminen Kuntalain 71 :n 3. momentin mukaan tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä, mikäli kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää. Tarkastuslautakunta toteaa tyytyväisenä, että Siilinjärven kunnan tilinpäätöksessä ei ole kattamatonta alijäämää tilikaudelta 2007. 7 Yhteenveto Vuosi 2007 oli vuoden 2006 tavoin toimintaympäristön muutosten kannalta positiivinen väestönmäärä kasvoi 146 henkilöllä, asuntorakentaminen oli edelleen vilkasta eli uusia asuntoja valmistui 129, työpaikat lisääntyivät 60:llä ja työttömyys aleni 1,4 %. Myös talouden osalta päästiin jälleen hyvään tulokseen. Verotulot kasvoivat 4,6 % ja valtionosuudet 6 %. Toimintatuotot kasvoivat 15,6 % ja toimintakulut 8,7 %. Tässä valossa valtuuston asettamat taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet toteutuivat hyvin. Siilinjärven kunnan on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota menojen kasvuun, koska Suomen kansantalouden korkeasuhdanteen huippu on todennäköisesti ohitettu ja talouden kasvupotentiaali tulee heikentymään suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle ja työvoiman vähentyessä. Perusterveydenhuollon ja erityisesti erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu on jatkuvaa. Palvelujen turvaamiseksi tarvitaan vahvempia tuotantoyksiköitä. Tarkastuslautakunta kiittää kunnan viranhaltijoita yhteistyöstä tarkastuksen toteuttamisessa ja kunnan koko henkilöstöä työstään kuntalaisten parhaaksi. Sivu 12/12

Siilinjärvellä 21.5.2008 Hannamari Heinonen Puheenjohtaja Veijo Puurunen Varapuheenjohtaja Inkeri Ahonen Jäsen Tapani Ruuskanen Jäsen Helena Toivanen Jäsen Sivu 13/12