Kai Hakkarainen Professori, Kasvatustieteen laitos, Turun yliopisto, varajohtaja, Toiminnan, kehityksen ja oppimisen tutkimusyksikkö email: Kai.hakkarainen@utu.fi http://www.helsinki.fi/cradle http://utu.academia.edu/kaihakkarainen Edellä mainittu academia.edu verkkosivusto sisältää pääosan Hakkaraisen julkaisuista, ainakin luonnosversiona Itseään ylittävä oppiminen (Esitelmä erityisopetuksen kansallisilla kehittämispäivillä 28.04.2011)
Kiitokset Tässä luennossa on uudella (mutta ehkä vielä keskeneräisellä) tavalla hahmotettu älykkään toiminnan ja ihmisen minuuden suhdetta. Siihen ovat vaikuttaneet erityisesti Katariina Salmela-Aro Jacquelynne Eccles
Henkilökohtainen tausta Pidän esitelmän Suomen ainoana professorina, jolla on sorvaritausta En oppinut koulussa vieraita kieliä, jäin kaksi kertaa luokalleni Uskoin etten ikinä selviäsi lukiosta ja menin ammattikouluun asentajakoneistajan oppii Sain oppimisen innostuksen vasta toimittuani monta vuotta prototyyppien koneistajana Nokian kaapelitehtaalla Kirjoitin ylioppilaaksi vasta 23-vuotiaana Ressun aikuislukiosta Osittain nämä haastavat oppimiskokemukset tekivät minusta psykologiaan ja kasvatustieteeseen nojautuvan oppimisen tutkijan
Oppimisen ja asiantuntijuuden vertauskuvat Tiedonluomisvertauskuva Tiedonhankintavertauskuva Osallistumisvertauskuva
Tiedonhankintanäkökulma
Luonnon versus ihmisoliot (Ian Hacking, 1999) Luonnon oliot (Eivät välitä siitä kuinka niitä luokitellaan) Ihmisoliot (Vuorovaikutukselliset oliot, joiden sisukkuus älyllisessä ja luovassa ponnistelussa ja tämän seurauksena myös saavutetut pätevyydet riippuvat heidän luokittelustaan ja itseensä liittyvistä käsityksistään)
Carol Dweck; Jacquelynne Eccles Tehtäväkohtainen kyvykkyysminäkäsitys (eksistentiaalinen kokemus itsestä oppijana) Kuka sinä olet? Mitä sinä voit oppia? Millaiseksi sinä voit tulla? Yksilön luottamus kykyynsä selvitä älyllisistä ja sosiaalisista haasteita (minäpystyvyys) Yksilön odotukset onnistumisesta oppimistavoitteiden saavuttamisessa Jos yksilö ei usko selviävänsä oppimishaasteita, hän saattaa luopua edes yrittämästä
Kaksi käsitystä älykkyydestä (Carol Dweck) Kiinteä älykkyys Tarve näyttää fiksulta Haasteiden välttäminen Puolustava periksi antaminen Jättää turhan ponnistejos ei heti opi jtkn asiaa Kritiikin torjuminen Muiden onnistuminen koetaan uhkaksi HAASTEET ESTEET PONNISTELU KRITIIKKI MUIDEN MENESTYS Kehittyvä älykkyys Tarve ylittää itseään ja rikkoa rajojaan Haasteiden etsiminen Sisukkuus esteitä kohdatessa Syväoppimista tukeva ponnistelu mestaruuteen Kritiikistä oppiminen Muiden saavutuksista inspiroituminen Ei pääse parhaisiin saavutuksiin SEURAUKSET Pääsee parempiin suorituksiin
Palautteen (opettaja/vanhempi) ja oppimiskulttuurin merkitys Korostaa kykyjä Ominaisuuksia arvioiva palaute (positiivinen ja negatiivinen) Korostaa ponnistuksia Edistymistä arvioiva palaute (ponnistukset ja strategiat) Nopea arvio luokkaan tulevan oppilaan kyvyistä (suorituserot pysyvät) Kiinteään älykkyyteen liittyvän merkitysjärjestelmän vahvistaminen (valita tehtävät, jotka saa näyttämään fiksulta) Huomio oppilaan kehitykseen ajan ylitse (suorituserot tasoittuvat) Kehittyvään älykkyyteen liittyvän merkitysjärjestelmän vahvistaminen (valita tehtävät, jotka maksimoivat oppimisen)
OPITTU AVUTTOMUUS Opittu avuttomuus on yksilön yleistynyt kokemus, jonka mukaan oppimishaasteet ovat ylivoimaisia eikä mitään minkä tekeminen on yksilön vallassa muusta tilannetta Alistuminen jatkuvaan epäonnistumiseen ja oppimishaasteista vetäytyminen Opittu avuttomuus selittää kuinka jotakin asiaa vuosikausia vastentahtoisesti opiskelleet tavalliset nuoret voivat sulkea mielensä oppimiselta Oppimiselle syttyminen edellyttää minimaalista aktiiviseen sisäistäminen ja ulkoistamisen prosessiin osallistumista Itseä vahingoittava strategia, johon liittyy minäkyvykkyyskäsityksen suojeleminen tehtäviä lykkäämällä ja haasteita välttämällä
Opettajan optimismi ja pystyvyys (Eccles & Roeser, 2011) Luottamus omaan kykyyn opettaa moninaisia oppilaita ja heidän valmiuksiinsa oppia ja hallita haastavia asioita 1) Määrittelee opettajan suhdetta oppilaisiin ja heidän vanhempiinsa 2) Vaikuttaa koko luokan toimintaan 3) Opettajan optimismia säätelee koulun toimintakulttuuri Saada kaikenlaiset oppilaat oppimaan ja kokemaan itsensä paremmiksi oppijoiksi Optimisten opettajien määrä vähenee ylemmillä kouluasteilla ja vaikeissa naapurustoissa [vaikuttaminen oppilaiden, opettajien ja vanhempien jaksamiseen] Pygmalion efekti
Älykkyyden kehitettävyyden interventiot (Dweck) Älykkyyden kehitettävyyttä korostavan kulttuurisen mallin välittäminen Oppimiselle syttyminen; kielteisten stereotyyppien vaikutuksen minimointi Paremmat oppisaavutukset, vahvempi koettu yhteisöön kuuluminen Joidenkin tutkimusten mukaan kyvykkyysminäkäsitykset ennustavat oppimistuloksia voimakkaammin kuin aikaisempi tiedontaso (arvosanat) Rotuun, yhteiskuntaluokkaan tai sukupuoleen liittyvät stereotyypit
Älyllinen itseluottamus: 2000-luvun perustaito Haaste ei koske vain oppimisvaikeuksista kärsivää Jokainen joutuu elämäsvastakkain älyllisten rajojensa kanssa Ihmiset joutuvat nyt ja tulevaisuudessa oppimaan asioita, joiden oppimista eivät ehkä pitäneet mahdollisena Itsensä ylittämisen haaste koskee myös korkeinta opiskelijoiden eliittiä Älykkään toiminnan keskiaika -> valistus, -> postmodernismi
ÄLYKKYYS JA KOULUTUS (Schank & Birnbaum 1994) Kategoriset väitteet älykkyyden ja lahjakkuuden periytyvyydestä ovat väitteitä oppimisesta, koulutuksesta ja ihmisen koulutettavuudesta Oppimalla tuntemaan ihmisen älykkään toiminnan prosesseja ja mekanismeja voimme vaikuttaa älykkyyden kehitykseen. Tekoälytutkija Roger Schank
Poikkeusyksilöt (Malcolm Gladwell, 2008) Poikkeusyksilöt ovat tavallisia ihmisiä, jotka ovat joko satunnaisesta tai jonkun mitättömän edun (perhesuhteet, resurssit, näennäinen kypsyys) vaikutuksesta päässeet osallistumaan tarkoitukselliseen harjoitteluun, johon liittyvän kasautuvan kulttuurisen ohjelmoinnin vaikutuksesta heistä tulee oikeasti muita etevämpiä ko. toimintaalueella Miksi 80% ammattimaisista jääkiekon pelaajista on syntynyt alkuvuonna?
Huipputaitojen tutkimuksen tuloksia Ihmisen älylliset ja luovat valmiudet kehittyvät pitkäaikaisessa harjoittelussa ilman etukäteen määrättävissä olevaa ylärajaa. Huippuosaamisen saavuttaminen vaatii jokaiselta n. 10.000 tuntia; lahjakkuus ei tarjoa oikotietä Harjoittelussa jyviä ei voida erottaa akanoista; aluksi kirkkaasti palavia hiipuu matkalla ja jotkut syttyvät muita paljon myöhemmin Esteiden ylitse ponnisteleminen on kasvattavaa ja hankalamman prosessin läpikäynyt saattaa päästä pidemmälle kuin helposti edennyt Huippusuorittajalle on tyypillistä temperamentti, joka mahdollistaa härkäpäisen (ja usein yksituumaisen) harjoittelun vaikeuksista huolimalla
Määrääkö Jokaiselle perimä ihmisellä sen mitä on ihminen valmiuksia voi saavuttaa elää monia ja mitä hänestä voi tulla? vaihtoehtoisia elämiä (Shenk, 2010) Vanha oletus: ihminen on geenien määräämä olento, joka soittaa niiden säätelemää sävelmää Nykykäsitys: Ihminen on kuin jukeboksi, joka voi soittaa montaa eri kehityksellistä sävelmää geenien ja ympäristön dynaamisessa vuorovaikutuksessa: älykkyys ja lahjakkuus ovat systeemisiä prosesseja pikemmin kuin ominaisuuksia.
Mike Rose: Amerikkalaisen työläisen älykkyyden kunnioittaminen Yksinkertaista työtä tekevät ihmiset ovat kautta aikojen edustaneet korkeatasoista luovuutta paitsi työssään myös rakentaessaan taloja, vanhoja autoja, ja puutarhoja Kaikissa ammateissa tavataan ihmisiä, jotka ovat kehittäneet osaamisen huippuunsa tai uhratessaan kaiken lastensa kasvattamiseksi
Kuva: Rosa Liksom Vanhempien saavutukset muuttavat lasten älyllisen sosialisaation ympäristöä Sosio-ekonomisesti huonoimmassa asemassa olevat vanhemmat ovat itse uupuneita eikä aina ole aikaa tai kykyä huolehtia lasten oppimistarpeista Akateemisesti ja ammatillisesti koulutettujen lasten vanhemmat sparraavat järjestelmällisesti lastensa kehitystä He kantavat huolta lastensa ajankäytöstä, asettavat haasteita, ohjaavat ja kuljettavat harrastuksiin He luovat lasten arkielämään tarkoitukselliseen harjoitteluun liittyviä elementtejä
Miljoonaa itselle osoitettua sanaa -Perheen sisäisen vuorovaikutuksen kuukausittainen aänittäminen ylitse 48 kuukauden. - Interventioiden vaikutuksia rajoittaa se, että jo 3- vuotiaat lapset saavat sosioekonomisten tekijöiden vaikutuksesta hyvin erilaiset eväät elämään 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Lapsen kielellisen kokemuksen pitkittäistutkimus (Hart & Risley, 1995) 0 12 24 36 48 Ikä (kuukausia) Toimihenkilöt Työväenluokka Sosiaaliapu
Kuinka suuri osa perheen sisäisestä vuorovaikutuksesta oli lasta kannustavaa versus lannistavaa (Hart & Risley, 1995)?
Kuva: Rosa Liksom Sukupolvien välinen oppiminen: Kollektiivisen luovuuden perusta Ihminen ei peri pelkästään geenejään, vaan myös aiempien sukupolvien kulttuurin Muodollisen koulutuksen tukema syvä älyllinen sosialisaatio kognitiiviskulttuurisiin verkostoihin tuottaa sukupolvesta toiseen siirtyviä muutoksia aivojen toiminnallisessa rakenteessa ilman geneettistä muutosta
Universaalisti jakautunut älykkyys (Pierre Levy, 1997) Tietämyksen aikana yksilön älykkyyden kieltäminen merkitsee hänen oikean sosiaalisen identiteettinsä kieltämistä. (Levy, 1997, s. 15). Minun alustava lähtökohtani on universaalisesti jakautunut älykkyys. Kukaan ei tiedä kaikkea, jokainen tietää jotakin, ja kaikki tieto on ihmiskunnassa. Mielen valo säteilee jopa silloin kun yritämme uskotella toiselle ettei älykkyyttä olisi: koulutuksen epäonnistuminen, mekaaninen suorittaminen, alikehittyneisyys. Yleistävä arvio tietämättömyydestä kääntyy tuomareita vastaan. Jos yrität osoittaa jonkun tietämättömäksi, etsi asiayhteyttä tai tilannetta, jossa hänen tietämyksensä voidaan muuttaa kullaksi. (Levy, 1997, s. 14)
Akateemisesti hyväosaisilta vaaditaan älyllistä vieraanvaraisuutta (eli tunnustaa oman kapean akateemisen maailman ulkopuolinen inhimillinen älykkyys, Pierre Levy, 1999) Huolimatta tilapäisestä sosiaalisesta asemastani, riippumatta siitä mikä on koulutusjärjestelmän arvio kyvyistäni, minä voin tulla oppimis-mahdollisuudeksi jollekin toiselle. Elämänkokemukseni, ammatillisen urani, sosiaalisten ja kulttuuritapojeni lävitse, minä voin koska tietämys kulkee käsi kädessä elämän kanssa tarjota tietoresursseja yhteisölle. Vaikka olisin työtön, tai ilman rahaa tai diplomia, tuomittu elämään slummissa, lukutaidoton, en ole käyttökelvoton. En ole vaihdettavissa. Minulla on mielikuva, asema, kunniatunto, henkilökohtainen ja positiivinen arvo tietoavaruudessa. Jokaisella meistä on oikeus saada tunnustus tietoidentiteetilleen. (Levy, 1997, s. 13)
Osallistumisnäkökulma
Älykkyys, oppiminen ja asiantuntijuus ovat sosiomateriaalisesti hajautuneita prosesseja Materiaalisesti hajautunut älykkyys - Ajattelun ulkoistaminen - Ideoiden kehittely - Ulkoinen muistikenttä Sosiaalisesti hajautunut älykkyys
Tiedollinen välittyminen: Ajatusten kiteyttäminen ulkoisella muistikentällä Ajatusten kehittäminen ja ongelmanratkaiseminen ulkoisella muistikentällä kirjoittamisen ja visualisoinnin välityksellä Älyllisten prosessien ulkoistaminen, kiteyttäminen, ja materialisoiminen jaetuiksi tietoartefakteiksi Oman identiteetin hahmottaminen mahdollisena tiedonluojana ja rakentajana
Pitkäaikainen tiedonrakentaminen luo virtuaalisen muistijärjestelmän (pitkäkestoinen työmuisti) Järjestelmällinen ajatusten ulkoistaminen kirjoittamalla sekä kollektivisoi älykästä toimintaa että massiivisesti uudelleen jäsentää ja rakentaa ihmismieltä
Sosiaalisesti hajautettu älykkyys Ihminen voi ylittää älylliset rajoituksensa jaetulla ongelmanratkaisulla Yhteisöllinen toiminta vapauttaa sosiaalisen luovuuden oppimisen tueksi Yhteisölliseen toimintaan osallistuminen kuitenkin usein tukee osanottajien oppimista epäsymmetrisesti
Yhteisöön kuulumisen tunne (sense of belonging, Eccles) Onnistutaanko luomaan yhteisö, jossa aidosti tuetaan kaikkien oppilaiden osallistumista Tunteeko oppilas kuuluvansa jotakin vaativaa asiaa opiskelevien ryhmään? Missä määrin hyväksytään älyllisen toiminnan ja identiteettien moninaisuutta? Ovatko minuuden kokemukset oppimista sytyttäviä vai sammuttavia? Olenko väärässä paikassa? Onko tapahtunut joku erehdys?
Mattering : Äärisosiaalinen ihminen ei tunne itseään kokonaiseksi ellei hän pysty kontribuoimaan yhteisöönsä (J. Eccles) Mihin minua tarvitaan? Onko minun elämälläni mitään merkitystä yhteisössä? Mitä väliä (arvoa ja merkitystä) on minun toiminnallani suhteessa arvostamaani sosiaaliseen yhteisöön? Coca cola interventio Yksilön persoonallisen älyllisen ja psykososiaalisen kehityksen lähtökohta, joka määrittelee minuuden ja identiteekokemusta ja (voi) sytyttää oppimisen Onko minulla jotakin ainutkertaista annettavaa? Onko inhimilliset vahvuuteni tunnistettu?
Coca-cola -interventio: Mitä annettavaa sinulla on? (http://www.idra.org/coca- Cola_Valued_Youth_Program.html/) Yläasteen syrjäytymisvaarassa olevien oppilaiden tunnistaminen, joista monet lukevat ainoastaan 4- luokkalaisen tasolla, ja heidän värväämisensä tutoroimaan nuoria alaasteen oppilaita ajatellen että nuorilla olisi ainakin jotakin annettavaa koulua Toiselle opettaminen tukee älykkyyden kehitystä ja tukea saanut on usein vastavuoroisesti valmis jakamaan oppimaansa muiden kanssa aloittaville lapsille. Kokeilu voimaannuttaa ko. nuoret usein päättämään koulunsa ja hakeutumaan jatkoopintoihinkin!
Yksikin perheen ulkopuolinen aikuinen joka tunnistaa yksilön inhimilliset vahvuudet, voi muuttaa hänen elämänsä Mikä tahansa seuraavista vahvuuksista voi sysätä älyllisen kehityksen liikkeelle (jokainen voi kehittää tällaisia älyllisiä hyveitä omassa toiminnassaan) Ottaa vastuuta itseä isoimmasta kohteesta (perheessä, ystäväpiirissä, jkn asian suhteen) Olla tarpeeksi sydäntä puuttua epäoikeudenmukaisuuteen sellaista nähdessään Ottaa selvää asioista ja mennä asioiden juurille vaikka olisivat aluksi vaikea ymmärtää On aina valmis jakamaan sen mitä osaa muiden kanssa, vaikka se olisi kuinka vähäistä (sen saa aina takaisin monin verroin) On sinnikäs ja ponnistelee osaamisen ylärajalla sitä venyttäen Innostuu ja syttyy jollekin asialle yhdessä muiden kanssa Jalostaa ajatuksia pohtimalla niitä muiden kanssa ja kirjoittamalla niistä
Kouluun sopeutuminen Elämänkokemuksessa muodostunut habitus säätelee kokemuksia kouluyhteisöön osallistumisesta (riski: poika, haastava kotitausta) Vaikka itsenäisyys, aloitteellisuus, rohkeus, sanavalmius ja sosiaalisuus ovat vahvuuksia työelämässä, ne saattavat kääntyä heikouksiksi koulujärjestelmässä, jonka koetaan edellyttävän kapea-alaista osaamista, sääntöjen noudattamista ja opettajan miellyttämistä [tässä kysymys siitä mitä ympäristö oppilaiden tulkitsema edellyttää]
Oppilaiden toimintaa tulisi aina arvioida ylitse kontekstien Yhdessä kontekstissa epäonnistumisesta ei välttämässä seuraa epäonnistumista muissa konteksteissa Monet heikot oppilaat osoittavat korkeatasoista toimijuutta koulun ulkopuolella Koulun ulkopuolisessa toiminnassa syntyy usein vaativia sosiaalisia ja kulttuurisia taitoja Koulu Elämä
Joustavan perusopetuksen kokeilut Koulu - Nuori kantaa haastavien oppimiskokemusten historiaa eikä hänen ole helppoa saada luontevasti tunnustusta osaamiselleen edes silloin kun hän rikkoo omia rajojaan (hän on aina psykososiaalisen hierarkian pohjalla) Työpaikka - Nuori saa tilaisuuden osallistua vaativaan kulttuuritoimintaan, aloittaa uudessa yhteisössä puhtaalta pöydältä ja saada ulkopuolisen aikuisen tunnustusta osaamisestaan
Kaikki vaativat taidot välittyvät oppipoikamestari oppimisen välityksellä Osallistuminen asiantuntijan käytäntöihin käytännössä osoitetun osaamisen myötä Asiantuntijan roolissa toimimiseen liittyvä identiteettityö Vaativien asioiden hallitseminen kehittyvään taidontasoon räätälöidyn tuen varassa omassa tahdissa Reflektiivinen tekemällä pikemmin kuin kertomalla oppiminen
Organisoitu nuorisotoiminta (Eccles) Haastavien sosiaalisten, fyysisten ja älyllisten taitojen harjoitteleminen Osallistua johonkin yhteisöön ja kehittää yhteistoimijuutta Kantaa vastuuta ihmistä itseään isommasta kohteesta Kuulua tunnustettuun ja arvostettuun ryhmään Oppia pitkäjännitteisesti voittamaan haasteita Kodin, ystävien ja koulun kulttuureja yhdistävien siltojen tai rajavyöhykkeiden luominen
Onko oppimisen tukena riittävä vertaisverkostoälykkyys? Verkostoanalyysi mahdollistaa yksilön paikallisen sosiaalisen aseman määrittelyn opiskelijoiden vertaisverkossa Verkostojen eriytyminen voi johtaa rakenteellisesti joko kehitystä tukevaan tai riskikäyttäytymiseen ja koulusta vieraantumiseen - Opiskelua tukee hengaileminen muiden opiskeluun suuntautuneiden kavereiden kanssa - Opiskeluun suuntautuneet kaverit lieventävät riskikäyttäytymisen vaikutuksia - Verkostolla voimakkaampi suojaava vaikutus tyttöjen kuin poikien yhteydessä
Kollektiivinen pystyvyys Yhteisölliseen toimintaan osallistuva nuori saa itseluottamuksensa tueksi sosiaalisesti hajautuneita voimavaroja Kollektiivinen pystyvyys edustaa yhteisöllistä luottamusta siihen, että yksilö pystyy sosiaalisen ja kulttuurisen toiminnan kautta saavuttamaan tavoittelemiaan asioita
Piilevä oppiminen Rajattomat asteittaisen älyllisen sosialisaation ja aivojen muotouttamisen voimavarat Bransford et al., 2005 Mahdottomien asioiden oppiminen toimintaan heittäytymällä! Informaali oppiminen Kompleksi, vaativa, oppiminen Osallistumalla oppiminen ylitse kontekstien (suuret resurssit) Formaali oppiminen Niukat tietoisen ja tarkoituksellisen kouluoppimisen voimavarat Toteuttaa kokonaisvaltaisia sosiokulttuurisia toimintoja ja niihin liittyviä oppimisprojekteja, joissa saada palautetta, reflektoidaan, korjataan ja tehdä uusia kierroksia
Tiedonluomisnäkökulma Yhteisöllinen ponnistelu jonkun kohteen kehittämiseksi Kohteita kysymykset, teoriat, konkreettiset tuotteet, reflektoitavat käytännöt Vuorovaikutus yksilöiden, kohteiden ja yhteisön tietokäytäntöjen välillä Väline: jaettu työskentelyavaruus Kehittää jaettuja kohteita Toimija Tietoyhteisö
Tutkivan oppimisen osatekijät [Hakkarainen 1998, Hakkarainen, Lonka, Lipponen, 1999] Tapauslähtöisyys Kyseleminen ja ihmettely Työskentelyteorioiden luominen Jaettu asiantuntijuus Kriittinen arviointi Uuden tutkimuskierroksen Syventävän tiedon etsintä käynnistäminen Tiedon rakentaminen
Tutkiva oppiminen edellyttää oppimisen kohteen laajentamista Perinteiset kohteet Yksinkertainen, suljettu (oppikirja) Rajoittuvat yksittäisiin tunteihin/kursseihin Pelkistettyjä, staattisia, rikastuminen niukkaa Yksilötehtävät Tietotyön kohteet Monimutkainen, avoin (maailma) Ajallis-paikallisesti laajennettuja Kehittyvät, rikastuvat, kytkeytyvät Yhteisölliset tehtävät Tehdä kouluoppimisesta älyllisesti sytyttävä kokemus (intellectual engagement) Oppimistehtävien kattoefekti (MS partners)
Esineprojekti: Esineet ennen, nyt ja tulevaisuudessa (Pirita Seitamaa-Hakkarainen & Marianne Bollström-Huttunen) Laajasalon ala-aste
Henkilökohtaisen valmistuksen pajat Niel Gershenfeld (2005) MIT Merkkileikkuri Laserleikkuri Henkilökohtaisen tiedonkäsittelyn vallankumousta seuraa henkilökohtaisen valmistuksen vallankumousta Virtapiirien kokoaminen Mikroprosessorien ohjelmointi Jyrsinkone
Tutkielma, joka kävelee printtaushuoneesta
Opiskelun tietotyömalli: harjoitella vaativaan älylliseen työhön liittyviä sinänsä yksinkertaisia yhteisöllisiä ja sosiaalisia toimintoja, joihin korkeatasoinen osaaminen viime kädessä perustuu Toteuttaa vuosittain jokin haastava tutkimusprojekti (aito yhteys todelliseen maailmaan; ihmiskunnan eloonjäämisen kannalta kriittiset ongelmat) Koulun ja ulkomaailman rajojen rikkominen Kokemus opiskeluprojektiin heittäytymisestä, palautteesta ja toiminnan pitkäjännitteisestä kehittämisestä (pikemmin kuin pelkästä sisällön omaksumisesta) Mukana vanhempia oppilaita nuorempia tutoroimassa (cross-age tutoring) Oppiaineiden integrointi Mahdollistaa monessa erilaisessa roolissa toimiminen, monitahoisen osaamisen ja vaativien tietokäytäntöjen omaksumisen (haastavien projektien tekemisessä tarvitaan muitakin kuin pelkkää akateemisen osaamisen panosta)
Transaktiivisen kehityspolun avautuminen (Mukailtu Virkkunen & Ahonen, 2003 pohjalta) Kerrannaisälyvaikutus: ympäristön aktiivinen valikoiminen
Hajautettu - Kollektiivinen pystyvyys, jaettu asiantuntijuus, yhteisöllinen tuki Itsensä ylittäminen, oli sitten kysymys koulupudokkaista tai huippuosaajista, edellyttää kolmea toisiaan täydentävää toimijuutta Kuinka ylivoimaiset oppimishaasteet voitetaan? Toimijuus Henkilökohtainen - Minäpystyvyys, luonteenvahvuus, asiantuntijuus Suurimmissa oppimisen haasteissa on kysymys ihmisen minuudesta ja identiteetistä Kohteellinen - Kohteellinen yhteistoimijuus, osaamisen transaktiivinen kehitys
Kuva: Rosa Liksom Kollektiivinen luovuus perustuu älykkään toiminnan langattomaan verkkoon Yksilön panokselle voidaan antaa tunnustusta vain ymmärtämällä kuinka se ankkuroituu yhteisöllisiin uuden tien raivaamisen prosesseihin ja sosiaalisessa verkostossa tapahtuvaan äärimmäisen taitavaan voimavarojen yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. Se kasvaa uskaliaiden ja luovien hankkeiden toteuttamiseen liittyviä vaikeuksia voittamalla. Älykkyys ja luovuus eivät ole jotakin myötäsyntyistä, vaan yhteisöllisen työskentelyn tuloksia: ne ovat kuin kirkas tuli, jonka vasta vuorovaikutus sosiaaliseen verkkoon osallistuvien yksilöiden ja heidän työtään tukevien kulttuuriesineiden välillä saa syttymään ja kasvamaan. (Hakkarainen, Lonka, & Lipponen, 2004, s. 367) Lonka, Hakkarainen, Lautso, Ferchen
Kirjallisuutta Eccles, J. & Roeser (2011). Schools as developmental contexts during adolescence. Journal of Research on Adolescence, 21, 225-241. Colvin, G. (2008). Talent is overrated: What really separates world-class performers from everybody else. New York: Portfolio. Dweck, C. S. (2006). Mindset: The new psychology of success. New York: Ballantine. Elliot, A. J. & Carol Dweck (2005). Handbook of competence and motivation. New York: Guildford Gladwell, M. (2008). Kuka menestyy ja miksi. Helsinki: Docendo. Hart, B & Risley, T. R. (1995). Meaningful differences in the everyday experience of young Amarican children. Baltimore, Maryland: Paul H Brookes. Levy Pierre (1997). Collective intelligence: Mankind s emerging world in cyberspace. New York: Plenum Rose M. (2004). The mind at work: Valuing the intelligence of the American worker. New York: Penguin Shenk, D. (2010). The genius in all of us: Why everything you ve been told about genetics, talent, and intelligence is wrong. London: Icon books.