Tutkiva oppiminen ja yhteisöllinen tiedonrakentaminen

Transkriptio

1 Tutkiva oppiminen ja yhteisöllinen tiedonrakentaminen Kai Hakkarainen Professori, kasvatustieteen laitos, Turun yliopisto, Varajohtaja, Toiminnan, kehityksen ja oppimisen tutkimusyksikkö Käyttäytymistieteen laitos (Helsingin yliopisto ISBN: Kolme oppimisen vertauskuvaa Marlene Scardamalia and Carl Bereiter Tiedonhankintavertauskuva (subjektiivinen, monologi) Tiedonluomisvertauskuva (objektiivinen, trialogi) Osallistumisvertauskuva (intersubjektiivinen, dialogi) Kolme erilaista tiedonkäsittelytapaa (Bereiter) 1.Tahaton oppiminen, jossa oppiminen tapahtuu älyllisen toiminnan sivutuotteena. 2.Tavoitteellinen (intentionaalinen oppiminen), jolle on luonteenomaista tietoinen pyrkimys syventää yksilön tietoa ja ymmärrystä. 3.Tiedonrakentaminen Työskentely kollektiivisen tiedon kehittämiseksi ja luomiseksi pikemmin kuin vain yksilöllisen oppimisen tukemiseksi Tiedonrakentaminen suuntautuu käsitteellisten luomusten (ajatukset, ideat, suunnitelmat, mallit) luomiseen ja kehittämiseen, jakamiseen ja rakentamiseen. Tutkivan oppimisen osatekijät [Hakkarainen 1998, Hakkarainen, Lonka, Lipponen, 1999] Tapauslähtöisyys Kyseleminen ja ihmettely Jaettu Työskentelyteorioiden luominen asiantuntijuus Kriittinen arviointi Uuden tutkimuskierroksen Syventävän tiedon etsintä käynnistäminen Tiedon rakentaminen 1

2 Kuva: Rosa Liksom - Ajattelun ulkoistaminen - Ideoiden kehittely - Ulkoinen muistikenttä Tutkivan oppimisen monia muotoja yliopisto-opiskelussa Luento-opetuksen rikastaminen yhteisöllisen tutkivan oppimisen varassa Ongelmalähtöinen/ilmiöpohjainen oppiminen (kohteellisuus) Tutkimusprojektikurssit ja tieteen päivät: posterien ja esitelmien tekeminen ryhmässä Sisällön ja oppijan jännitteen dialektinen ylittäminen SISÄLTÖKESKEISYYS (Pelkistää oppiminen tietosisällön välittämiseksi) OPISKELIJA- KESKEISYYS (Pelkistää oppimisen opiskelijan henkilökohtaisten merkitysten pohdiskeluksi) Tutkimusseminaarit (kirjoittamisprosessiseminaarit) Intensiivisen tiedonrakentamisen ja yhteisöllisen suunnittelun kurssit Tietokäytäntöjen ristipölytystä tukevat projektityökurssit yhteistyössä työelämän asiantuntijakulttuurien kanssa Kolmas jaettu tila, yhteinen tutkimuskohde (+mallintaminen +vapausasteet) KOHTEELLISUUS (yhteiskehittely) (Luoda yhteistoimijuus jaettujen kohteiden tutkimiseksi ja kehittämiseksi) Kokoavien tutkivan oppimisen teemojen löytäminen (opetuksen ja tutkimuksen ykseys) Tutkiva oppiminen tukee oppimisen kohteellistumista Korkeakouluopiskelija voi varhaisesta vaiheesta alkaen aktiivisesti rakentaa omaa oppimistaan tukevaa verkostoa (tutkiva Lonka, oppiminen Hakkarainen, henkilökohtaisen kehityksen Lautso, Ferchen strategiana) Syntyykö opiskelijalle henkilökohtaisesti sytyttäviä oppimisen kohteita, joita tutkitaan ja kehitetään ylitse kurssien? (kurssien toteuttaminen oman tai jaetun kohteen edistämiseksi Haastavien kohteiden luomiseen ja kehittämiseen liittyvien projektien toteuttaminen Tutkiva oppiminen on materiaalisesti ja sosiaalisesti hajautunut prosessi Materiaalisesti hajautunut älykkyys Sosiaalisesti hajautunut älykkyys Teoreettinen kulttuuri (Merlin Donald) Teknologia välitteisyys sai lukutaitoiset ihmiset vaikuttamaan aivan kuin uudelta lajilta (teknologia on evoluution jatkumista toisin keinoin) Luku- ja kirjoitustaidon keksiminen muutti ihmisen älyllisen toigeja: älyllisiä ylisuorittajia, jotka Ihmiset ovat kollektiivisia kyborminnan arkkitehtuuria yhtä radikaalisti kuin aikaisemmat biolorovaikutuksessa kulttuuristen ovat sopeutuneet olemaan vuogisen evoluution harppaukset välineiden ja käytäntöjen kanssa, - Liittää kovalevy tietokoneeseen jotka reppuselässä kannattelevat - Kytkeä tietokone tietämysverkkoon monimutkaista älyllistä toimintaa TVT lupaa radikaalisti muuttaa ulkoistaa ja kollektivisoida ihmisen älyllistä toimintaa tavalla, joka oleellisesti laajentaa älyllisiä voimavaroja 2

3 Diginatiivit ovat sosiaalistuneet käyttämään TVT:tä älyllisenä proteesina ja keinolaajennuksena Digitaaliset siirtolaiset käyttävät TVT:tä heikosti integroituneena ulkoisena välineenä Intensiivinen TVT:n käyttö yleensä ja Internetin käyttö erityisesti korruptoi inhimillistä ajattelua ja luo pinnallisia mieliä, jotka eivät pysty syvälliseen oppimiseen tai saavuta ehyttä ymmärrystä Diginatiivin heinäsirkkamieli? (Papert; Carr) Tarkkaavaisuuden lyhytkestoinen keskittäminen ja jatkuva hyppelehtiminen aiheesta toiseen niiden järjestelmällisen läpikäymisen sijaan Väitetään, että nuoret lukevat Googlen vaikutuksesta enää harvoin kokonaisia kirjoja) Vai ratkaiseeko diginatiivi monimutkaisia ongelmia lennossa pikemmin kuin etenee lineaarisesti yksinkertaisesta monimutkaiseen? Kuinka tukea valmiuksia hahmottaa tietoa kokoavalla ja eheyttävällä, tieteellisesti kurinalaisella tavalla? (tiedon kuluttamisesta sen rakentamiseen) Tutkivan oppimisen tarkoituksena tukea akateemisen lukutaidon kehitystä (Geisler, 1994; Bereiter & Scardamalia, 1989) SISÄLTÖ- AVARUUS Aloittelija Huomio tekstin sisältöön Tavoite: tekstin omaksuminen ja muistaminen Väitteiden tulkitseminen todellisuudeksi RETORINEN/ SUOSTUTTELU- AVARUUS Asiantuntija Huomio väitesisältöön: kuka väittää, mitä väittää ja millä perusteella? Tekstin kriittinen arviointi Kriittinen lukutaito olennainen osa kasvamista tiedon kuluttajasta sen rakentajaksi ja luojaksi Tiedon oletettu varmuus ja tiedeyhteisön rakenne (Ludvig Fleck) Sisäpiiri - artikkeli tiede Ulkopiiri käsikirja -tiede Mitä kauempana sisäpiiristä ollaan sitä varmempana tietoa pidetään (tiedon esineellis- Opiskelijat tyminen) -oppikirjatiede Auttavatko tiedonrakentamisen käytännöt, jotka ohjaavat opiskelijoita improvisoivasti kehittelemään käsityksiään ymmärtämään tieteellisen tiedon tulkitsevaa luonnetta? Suuri yleisö: populaaritiede Tutkiva oppiminen merkitsee ajatusten kehittäminen ulkoisella muistikentällä Ihminen voi rikkoa älylliset Kirjoittaminen on ihmisen tärkein älyllinen työväline (proteesi) rajansa oppimalla ratkaisemaan ongelmia ulkoisella muistikentällä kirjoittamisen ja visualisoinnin välityksellä Oppia käyttämään kirjoittamista ajattelun välineenä (kirjoittaminen <-> tieteellinen ajatteleminen) Älyllisen toiminnan kollektivisoiminen kiteyttämällä ajatuksia jaettavissa oleviksi dokumenteiksi 3

4 Yhteisjulkaisujen prosesntuaalinen osuus Akateemisen kirjoittamisen identiteettihaaste Opiskelijat tuottavat usein epävarmuuttaan heikkoja, tietoa toistelevia tekstejä On haastavaa tuottaa tekstejä kriitikoiden arvosteltavaksi ennen akateemisen itseluottamuksen saavuttamista Tiedonrakentaminen tukee identiteettityötä itsensä hahmottamiseksi mahdollisena tutkijana ja tiedonluojana Yhteisöllinen tiedonrakentaminen auttaa kollektivisoimaan tieteellisen genren oppimiseen liittyviä prosesseja. Akateemisen tutkimuksen kollektivisoituminen: yhteisjulkaisujen osuus tieteenaloittain Opiskelijat tulisi jo varhaisessa vaiheessa älyllisesti sosiaalistaa tiedon yhteisölliseen tuottamiseen Kasvatustiede Sosiologia Filosofia Taloustiede Biologia Fysiikka Olennainen osa tutkivaa oppimista on luotujen tekstuaalisten objektien käyttäminen astinlautoina syvempään ymmärtämiseen kurkottamisessa (tieteellisen ajattelun materiaalinen perusta) Pitkäaikainen tiedonrakentaminen luo virtuaalisen muistijärjestelmän (pitkäkestoinen työmuisti) Järjestelmällinen ajatusten ulkoistaminen kirjoittamalla sekä kollektivisoi älykästä toimintaa että massiivisesti uudelleen jäsentää ja rakentaa ihmismieltä Tutkiva oppiminen perustuu sosiaalisesti hajautettuun älykkyyteen Opiskelijat voivat ylittää rajoituksensa jaetulla ongelmanratkaisulla Intensiivinen yhteisöllinen työskentely heterogeenisissa kohteen tutkimiseen suuntautuvassa ryhmässä vapauttaa sosiaalisen luovuuden oppimisen tueksi Toiselle opettaminen on tehokkain oppimisen muoto Itseorganisoitumisen varjopuolien välttämiseksi on olennaista asettaa sekä henkilökohtaisia että kollektiivisia haasteita ja käyttää vaihtelevia rakenteita Sosiaalisen yhteisön tapaamisessa tapahtuva tiedonrakentaminen on älyllisen ponnistelun jäävuoren huippu 4

5 Mikä sytyttää tiedonrakentamisen? Kokemus tiedonrakentamisyhteisöön kuulumisesta (J. Eccles) Onnistutaanko luomaan kohteellisen tutkimuksen yhteisö, johon jokainen opiskelija kokee kuuluvansa? Tarjoaako yhteisölliseen tiedonrakentamiseen osallistuminen oppimista sytyttäviä minuuden kokemuksia? (rakentavan palautteen kulttuuri) Vastavuoroisen sosiaalisen tunnustuksen välittäminen ainutkertaisesta panoksesta Olenko väärässä paikassa? Onko tapahtunut joku erehdys? Vastavuoroinen sosiaalinen tunnustaminen on minuuden kehityksen kannalta kriittistä Minän rakentuminen Sosiaalinen tunnustus Omien akateemisten kykyjen arvostus Oppimiselle syttyminen Itsearvostus syntyy arvostettujen ihmisten antaman sosiaalisen tunnustuksen välityksellä (Axel Honneth) Akateemiset asiantuntijat eivät löydä lahjakkuuksia, vaan luovat niitä! Kaksi näkökulmaa tutkivaan oppimiseen Tiedonrakentamisnäkökulma Opiskelijoiden ideat tutkivan oppimisen ytimessä Kopernikaaninen vallankumous, joka asettaa opiskelijoiden ideat ja tietotavoitteet oppimistoiminnan keskiöön pikemmin kuin reunamalle Tietokäytäntönäkökulma Sosiaaliset käytännöt tutkivan oppimisen ytimessä Tutkiva oppiminen edellyttää uudenlaisten tietokäytäntöjen omaksumista, jotka tukevat yhteisöllisen tiedonrakentamisen juurruttamista opiskelun olennaiseksi osaksi Tutkivan oppimisen sosiaalinen infrastruktuuri (M. Lakkala) Jaettu tutkimuskohde Tiimien toiminta ja vastuut Dokumenttien jakaminen prosessin aikana Projektin tuotokset (raportit, prosessin dokumentointi) Toiminnan koordinoiminen Yhteistyö- ja verkostosuhteet Prosessin aikainen palaute, vertaisarviointi ja loppuarviointi (Opiskelijatiimit: koordinointi ja arvioiva dokumentointi) Tutkivan oppimisen sudenkuoppia (Carl Bereiter) Tehtävän suorittamistavoitteet Opiskelijoilla Tiedonrakentamis- taipumus pelkistää tavoitteet oppimisensa vain siihen mitä vaaditaan Tutkivan oppimisen onnistuminen vaatii selkeitä rajapyykkejä ja tuotoksia Täytteen Tutkivalle ahdetun oppimiselle koulutusohjelman on takia varattava opiskelijoilla tarpeeksi on taipumus aikaa tehdä Riittävän vain se suuret mitä vaaditaan kokonaisuudet 5

6 Kuva: Rosa Liksom Opettajaa tarvitaan varmistamaan, että tutkivan oppimisen prosessi johtaa asetettujen korkeamman tason tavoitteiden saavuttamiseen Opettaja on tutkivan oppimisen sydän Opettajan on etukäteen tutustuttava reittiin (tunnettava aihepiiri) ja virittäydyttävä ennakoituihin tilanteisiin Tutkivan oppimisprojektin koordinoiminen vaatii erilaista (kurinlaista) improvisaatiota kuin tässäja-nyt tilanteiden hallinta. Munchousenin haaste: Kuinka nousta vanhojen käytäntöjen suosta Ihmisellä ei ole valmiita mekanismeja sosiaalisia käytäntöjä muuttavaan, transformatiiviseen oppimiseen. Opettajan on mahdottomassa tilanteessa yritettävä paroni von Munchousenin tapaan nostaa itsensä askel askeleelta suosta tukasta vetämällä Nykytoiminnan ongelmallistaminen Uuden kokeileminen Uuden valikoiva vakiinnuttaminen Uusi ongelmallistaminen -> Tietokäytäntöjen suunnatun evoluution tukeminen Tutkivaa oppimista tukee projektiverkoston toteuttaminen T0 T-1 Uusi projekti T-2 Toiminnan uudelleen suuntaaminen T-3 Kehittyvän hankeverkoston rakentaminen T-4 (Aikaisemmat projektit, menetelmät ja tietokäytännöt (Howard Gruber) Tutkivan oppimisen onnistuneita kokeiluja jäsentää pitkäaikainen työskentely haastavien ja toisiaan rikastuttavien projektien verkoston luomiseksi ja kehittämiseksi. Projektien toteuttaminen avaa uusia luovan toiminnan mahdollisuuksia Onnistunut tutkiva oppiminen perustuu kohorttien tai sukupolvien väliseen oppimiseen Opettajat ja heidän oppimisyhteisönsä hankkivat pitkäaikaisessa ja haastavassa toiminnassa kasautuvan tieto- ja kokemusvarannon, joka kiteytyy jaettuihin tietokäytäntöihin Uudet toimijakohortit tai sukupolvet voidaan suoraan sosiaalistaa tietokäytäntöihin, jotka kantavat monivuotisen kulttuurisen oppimisen hedelmiä Lonka, Hakkarainen, Lautso, Ferchen 6