YHTEISÖLLINEN TIEDONRAKENTELU

Transkriptio

1 YHTEISÖLLINEN TIEDONRAKENTELU Prof. Kirsti Lonka Kasvatuspsykologian tutkimuskeskus, SOKLA, Helsingin yliopisto /Groningenin yliopisto, Hollanti /Karolinska Institutet, Ruotsi

2 PERINTEINEN AJATUS OPPIMISESTA YKSILÖLLINEN PROSESSI TAPAHTUU ERILLÄÄN MUUSTA ELÄMÄSTÄ OPETUKSEN TULOSTA PROSESSISSA ON ALKU JA LOPPU

3 IHMINEN ON SOSIAALINEN OLENTO Ihmiset haastavat toisiaan kehittymään tai nitistymään oppiminen on sosiaalisesti ja fysikaalisesti hajautettua

4 AKTIVOIVA OPETUS (Lonka & Lonka 1991) 1. AKTIVOI JA DIAGNOSOI: Kysy opiskelijoilta, mitä he ajattelevat ja tietävät, ENNEN KUIN opetat asian. 2. TUE OPPIMISEN PROSESSIA: Rakenna opetuksellista tukea, tee ajatteluprosessit avoimiksi keskustelulle. 3. ANNA PALAUTETTA sekä oppimisprosessin aikana että sen jälkeen.

5 ILMIÖLÄHTÖINEN OPISKELU Kasvatuspsykologian pääaineopiskelijat opiskelevat luokanopettajiksi 10 hengen pienryhmissä usean vuoden ajan He opiskelevat ilmiölähtöisesti peruskoulussa opetettavia aineita Tietty teema tai ilmiö, kuten Elämä ja kuolema voi integroida esim. kuvataidetta, historiaa, elämänkatsomustietoa, luonnontieteitä

6 Oppimisen ulottuvuudet (Hakkarainen, Lonka & Lipponen, 2004) Kriittinen ajattelu Tiedollinen ulottuvuus Ammatillisen osaamisen kehitys Minä tiedonluojana Tietorakenteiden muo-toimijuus rakentaminen Tiedollinen Identiteetin dostumi- nena Oman äänensä harjoittaminen Eksistentiaalinen ulottuvuus Sosiaaliset käytännöt

7 OPPIMINEN EI OLE VAIN TIEDON HANKINTAA Oppiminen on myös osallistumista tiettyyn kulttuuriin ja kasvamista sen jäseneksi Asiantuntijuus ja identiteetti kehittyvät niin sanotuissa käytäntöyhteisöissä Käytäntöyhteisö = Ryhmä keskenään vuorovaikutuksessa olevia ihmisiä, joilta yhdistää jokin hanke tai projekti, josta osanottajat vastavuoroisesti ottavat vastuuta Mikä on oma käytäntöyhteisöni? Mitkä ovat sen normit, arvot ja roolit? Kehen samastun oppimisen aikana? Ketkä ovat sankareitani? Miten kehittyy opettajan identiteetti?

8 Tutkivan oppimisen osatekijät [Hakkarainen 1998; Hakkarainen, Lonka, Lipponen, 1999;2004] 2. Ongelmien asettaminen 1. Kontekstin luominen 3. Työskentelyteorioiden luominen Jaettu asiantuntijuus 4. Kriittinen arviointi 5. Uusien työskentelyteorioiden luominen 6. Tarkennettujen ongelmien asettaminen 7. Syventävän tiedon etsintä

9 OPPIMISEN/ASIANTUNTIJUUDEN VERTAUSKUVAT Paavola, Hakkarainen & Lipponen (2002) TIEDONHANKINTA- METAFORA Yksilöt hankkivat tietoa ja toimivat sen varassa; kognitivismi -> Monologinen malli OSALLISTUMIS- METAFORA Yhteisöt, sosiaalinen vuorovaikutus, kommunikaatio -> Dialoginen malli TIEDONLUOMIS- METAFORA Yhteisöllinen ja systemaattinen pyrkimys kehittää ajattelun välineitä ja käytäntöjä -> Trialoginen malli

10 The process of trialogical inquiry Educational community Cross-fertilization Of knowledge practices Professional communities Shared database 2. Focus on shared object of activity 1. Complex problem Cycle of evolving artifacts 5. Interaction between individual and collective efforts 3. Longstanding effort of knowledge advancement 4. Interaction between practical and conceptual knowledge Practices 6. Creating reusable knowledge artifacts Outcomes Accumulating collective knowledge network Participants coevolve with shared objects Reshaping agency and identity Shared database mediating trialogical inquiry 7. Deliberate transformation of knowledge practices Cycle of evolving knowledge practices

11 MARTON & SÄLJÖ: KLASSISET TUTKIMUKSET LAAJOJEN TEKSTIEN OPPIMINEN Jos yrität pelkästään muistaa, unohdat nopeammin Jos yrität ymmärtää, muistat paremmin myös yksityiskohdat! - Jos oppii nopeasti, myös unohtaa nopeasti.

12 Ongelmakeskeinen tieto (Bereiter, 1992) Lähdekeskeinen tieto Aloittelijan kirjaan perustuvat tieto, joka ei ole ongelmanratkaisussa sovellettavissa. Ongelmakeskeinen tieto Asiantuntijan ongelmien ympärille jäsentynyt tieto.

13 OPISKELUSTRATEGIOITA (Lonka ym, 1994) KEHITTELYSTRATEGIAT: omin sanoin kirjoittaminen, selittäminen, keskustelut, käsitekartat (mind maps), systemaattinen tekstin jäsentäminen, tiivistelmät KERTAUSSTRATEGIAT: mekaaninen alleviivaus, kopiointi, toistaminen, kertaaminen KEHITTELYSTRATEGIAT OVAT YHTEYDESSÄ ONGELMANRATKAISUUN JA SOVELLUKSEEN. KERTAUSSTRATEGIAT TUOTTAVAT TEKSTISIDONNAISTA MUISTAMISTA

14 USEISSA TUTKIMUKSISSA TOISTETTUJA TULOKSIA Käsitekarttojen tekeminen oli yhteydessä menestymiseen, kun vaadittiin soveltamista tai arviointia (Slotte & Lonka, 1999;2001ab) käsitekarttoja tekevillä oli moninkertainen mahdollisuus päästä opiskelemaan lääketieteelliseen aktiivinen prosessointi on hyödyllistä kaikissa tehtävissä

15 Tutkimustulosten tulkintaa Käsitekartat muodostavat työmuistin laajennuksen, joka auttaa ihmistä muodostamaan itselleen asiasta uudenlaisen sisäisen mallin Tämä selittää sen, että käsitekarttojen tapaan tehdyt muistiinpanot parantavat suoritusta, vaikka ne eivät olisi edes läsnä kirjoitustilanteessa (Slotte & Lonka, 2001)

16 ISBN:

17 ISBN: