VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2016

VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2016

Sisällysluettelo Tausta 1 Ruotsin vähemmistöpolitiikka 1 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä 2 Suomen kielen pitkä historiallinen läsnäolo Ruotsissa 2 Rahoitus 3 Neuvonpito 3 Esikoulu ja koulu 4-5 Kulttuuri ja vapaa-aika 6 Vanhusten ja vammaistenhuolto 7-8 Sosiaalipalvelu - Yksilö ja perhehuolto 9 Kartoitukset 10 Tiedotuspanostukset 10-11 Muut kansalliset vähemmistöt 11 Muuta 11 Muut hallintoviranomaiset 12 Kaksikielisen tiedottajan tehtävä 12-13

Tausta Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä (Vähemmistölaki) astui voimaan 1.1.2010. Lain mukaan kansallisia vähemmistökieliä on suojeltava ja edistettävä ja kansallisten vähemmistöjen on voitava säilyttää ja kehittää kulttuuriaan. Ruotsin kansalliset vähemmistöt ovat juutalaiset, romanit, saamelaiset, ruotsinsuomalaiset ja torniolaaksolaiset. Suomen kieli on yksi kansallisista vähemmistökielistä. Sillä on erityisen vahva suoja niin kutsutulla suomen kielen hallintoalueella. Hallstahammarin kunta on 1. tammikuuta 2010 lähtien kuulunut suomenkielen hallintoalueeseen. Tämä tarkoittaa sitä, että suomenkielisillä on erityiset lakimääräiset oikeudet kunnassa. Kunta on muun muassa velvollinen järjestämään esikoulun ja vanhustenhuollon kokonaan tai osittain suomen kielellä. Hallstahammar saa valtiontukea niille lisäkustannuksille joita lain mukainen vähemmistö ja vähemmistökielilaki (2009:724) aiheuttavat sekä toimiin jolla voi tukea suomen, meänkielen ja saamen käyttöä. Tuen kanssa tai ilman tukea kuuluu kaikkien kuntien, myös kunnat jotka eivät kuulu hallintoalueeseen, tiedottaa kansallisia vähemmistöjä heidän oikeuksistaan, kouluttaa henkilökuntaa lain mukaisista oikeuksista, neuvotella vähemmistön kanssa, ja ottaa selville jos kunnan toiminnassa on henkilökuntaa jotka osaavat suomea, saamea sekä/tai meänkieltä. Hallstahammarissa on 1. tammikuuta 2010 lähtien toteutettu joukko toimenpiteitä. Kansallisia vähemmistöjä koskevan lain soveltaminen käytäntöön merkitsee kuitenkin pitkäjänteistä ja jatkuvaa työtä. Hallstahammarin kunta on laatinut tämän toimintasuunnitelman selvittääkseen mitä tähän mennessä on tehty ja mitä pitää tehdä jatkossa. Ruotsin vähemmistöpolitiikka Joulukuussa 1999 valtiopäivät päättivät, että Ruotsi liittyy Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevaan puiteyleissopimukseen, jonka tarkoituksena on suojella kansallisten vähemmistöjen olemassaoloa ja alueellisia kieliä ja vähemmistökieliä koskevaan eurooppalaiseen peruskirjaan jonka tarkoituksena on suojella Euroopan monikulttuurisuutta. Sopimuksista selviää, että Euroopassa on suuri määrä vähemmistöjä, jotka ovat asuneet alueella pitkään ja joilla on oma kieli ja kulttuuri. Sopimuksissa todetaan myös, että tietyt kulttuurit ovat vaarassa hävitä. Ruotsin valtiopäivät päättivät myös vähemmistöpolitiikasta ja viiden kansallisen vähemmistön ja niiden kielten tunnustamisesta. Ruotsi tunnusti näin useiden vähemmistöjen historiallisen läsnäolon ja kielten moninaisuuden ja että näillä ryhmillä pitää olla mahdollisuus säilyttää ja vaalia kulttuuriaan ja kieltään. Kolme Ruotsin tunnustamat viisi vähemmistöä ovat ruotsinsuomalaiset, tornionlaaksolaiset, saamelaiset (joka on myös maan alkuperäisväestö), romanit ja juutalaiset. Yhteistä vähemmistöryhmille on niiden historialliset ja pitkäaikaiset siteet Ruotsiin sekä selvä yhteenkuuluvuus. On tärkeää painottaa, että jokainen yksilö itse ratkaisee kuuluuko hän kansalliseen vähemmistöryhmään. Ratkaisevaa on siis yksilön oma halu kuulua ja samaistua ryhmään, ei ulkoapäin muiden määräämä kuuluvuus. Kansallisen vähemmistökielen aseman omaava kieli täyttää kaksi tunnusmerkkiä. Ensinnäkin se on kieli eikä murre. Toiseksi sitä on puhuttu Ruotsissa vähintään kolme sukupolvea tai noin sata vuotta. Nämä viisi kansallista vähemmistökieltä jaetaan kahteen ryhmään, Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat maanosa- tai vähemmistökielet, jotka ovat suomi, meänkieli ja saame. Näillä kielillä on historiallinen maantieteellinen yhteys Ruotsiin, koska niitä on perinteisesti puhuttu tietyillä alueilla Ruotsissa. Toista ryhmää nimitetään alueellisesti riippumattomiksi kieliksi ja tähän ryhmään kuuluvat jiddiš ja romani chib. Ruotsin vähemmistöpolitiikan tarkoituksena on suojella kansallisia vähemmistöjä ja vahvistaa niiden mahdollisuuksia saada vaikutusvaltaa sekä tukea historiallisia vähemmistökieliä siten, että ne säilyvät elävinä. 1

Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä Tietyt vähemmistöoikeudet on toteutettava koko maassa, jonka vuoksi kaikki viisi kansallista vähemmistöä kuuluvat kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskevan lain piiriin. Näitä oikeuksia nimitetään perussuojaksi. Seuraava perussuoja koskee täten kaikkia vähemmistöjä koko maassa: hallintoviranomaisten tulee sopivalla tavalla tarpeen vaatiessa informoida kansallisia vähemmistöjä heidän oikeuksistaan valtiolla ja kunnilla on erityinen vastuu kansallisten vähemmistökielten suojelemisesta ja edistämisestä, ja lisäksi tulee edistää kansallisten vähemmistöjen mahdollisuuksia säilyttää ja kehittää kulttuuriaan Ruotsissa erityisesti tulee edistää lasten kulttuurisen identiteetin kehittämistä ja oman vähemmistökielen käyttöä hallintoviranomaisten tulee antaa kansallisille vähemmistöille mahdollisuus vaikuttaa itseään kos keviin asioihin ja neuvotella sellaisista asioista vähemmistöjen edustajien kanssa mahdollisimman paljon. Sen lisäksi suomen, saamen ja meänkieltä puhuvilla on erityisiä oikeuksia kyseisillä hallintoalueilla. Näitä oikeuksia ovat muun muassa: yksittäisten kansalaisten oikeus käyttää kieltään asioidessaan suullisesti tai kirjallisesti viranomaisen kanssa, jos viranomainen on asiassa päätöksentekijä viranomainen on velvollinen antamaan suullisen vastauksen samalla kielellä sekä vaadittaessa antamaan kirjallisen käännöksen päätöksestä ja sen perusteluista Viranomainen voi määrätä erityisen ajan ja paikan vähemmistökielisen palvelun antamista varten hallintoviranomaisen tulee huolehtia siitä, että käytettävissä on vähemmistökielen taitoista henkilökuntaa kunnilla on erityisiä velvollisuuksia järjestää vanhusten- ja lastenhuoltoa kokonaan tai osittain vähemmistökielellä, jos joku hallintoalueella sitä vaatii Suomen kielen pitkä historiallinen läsnäolo Ruotsissa Ruotsilla ja Suomella on pitkä yhteinen historia. Ne kuuluivat yli 600 vuotta samaan valtakuntaan, jossa puhuttiin ruotsia, suomea ja monia muita kieliä. Venäjää vastaan käydyn sodan seurauksena Ruotsi menetti valtakunnan itäisen puolikkaan Suomen Venäjälle vuonna 1809. Haminan rauhassa Venäjään liitettiin kolmasosa kuningaskunnasta, jonka pääkaupunki oli Tukholma. Suomi on täten yksi Ruotsissa kauan puhutuista kielistä. Suomen ja Ruotsin kuuluessa samaan valtakuntaan Tukholma, Mälarinlaakso, Vermlanti, Taalainmaa ja Tornionlaakso olivat alueita, jonne suomen kieli oli levinnyt eniten. Ihmiset muuttivat valtakunnan puolikkaiden välillä. Osa jäi asumaan uusille kotiseuduilleen ja osa palasi takaisin. Ruotsinsuomalaisten historia on mitä suurimmassa määrin historiaa muutosta maiden välillä eri ajanjaksoina. Myös myöhemmin ja meidän omana aikanamme on tapahtunut muuttoa Ruotsin ja Suomen välillä. Sodanjälkeinen muutto Suomesta Ruotsiin on ajallisesti vielä hyvin lähellä. Sen ansiosta suomea puhuvan väestön lukumäärä Ruotsissa on lisääntynyt. Tänään Ruotsissa asuu 712 000 suomitaustaistahenkilöä (Suomessa syntyneitä tai henkilöitä, joiden vanhemmista tai isovanhemmista ainakin yksi on syntynyt Suomessa). 2

Rahoittaminen Kunnat jotka kuuluvat suomen-, saamen- ja mäenkielen hallintoalueeseen saavat valtiontukea joka on tarkoitettu lisäkustannusten kattamiseen johtuen vähemmistölaista. Valtiontuki on nimenomaan tarkoitettu kuluihin jotka voidaan luokitella vähemmistötyön aiheuttamiin lisäkustannuksiin. Valtiontukea ei toisin sanoen saa käyttää kustannuksiin jotka aikaisemmin ovat olleet mukana kunnan budjetissa. Valtiontuen maksaa Tukholman Läänihallitus. Läänihallituksella ja Saamekäräjillä on valtiontehtävä seurata Ruotsin vähemmistötyötä vähemmistö- ja vähemmistölain perusteella. Hallstahammarilla on velvollisuus kirjoittaa joka vuosi raportti vähemmistötyöstään Tukholman Läänihallitukselle. Neuvonpito 5 Hallintoviranomaisten on annettava kansallisille vähemmistöille mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin kysymyksiin ja niiden on neuvoteltava vähemmistöjen edustajien kanssa tällaisista asioista mahdollisimman paljon (Vähemmistölaki) Hallstahammarin kunnan on aktiivisesti tiedotettava kunnan ruotsinsuomalaisia lain mukaisista oikeuksista kunnan sisäisesti sekä ulkoisesti. Osittain kotisivulla (www.hallstahammar.se), kääntämällä kunnallisia dokumentteja, ilmoituksilla, kirjallisella tiedolla sekä suullisissa tiedotus kokouksissa. Neuvonpito ja yhteistyö ovat tärkeimpiä työvälineitä kunnan sisäisesti sekä ulkoisesti. Hallintoalue ryhmä Koska valtiontuen käyttö säädellään lainsäädännön mukaan, joka antaa ilmi että neuvonpito on tärkein työväline, on looginen päättely että valtiontuen käyttöalueita määrätään yhdessä vähemmistön kanssa. Kokousmuistiinpanoja kirjoitetaan. Mielipiteitä ja ehdotuksia tuodaan mukaan takaisin kunnan organisaatioon. Neuvonpito kokouksia ruotsinsuomalaisen neuvonpito ryhmän kanssa (Hallintoalue ryhmä) pidetään noin kahdeksan kertaa vuodessa. Hallintoalue ryhmään kuuluu suomenkielisen PRO:n, suomiseuran, seurakunnan ja kunnan edustajia. Hallintoalue johtoryhmä Johtoryhmä kostuu Hallintoalueryhmän jäsenistä sekä kunnanpolitiikoista. Johtoryhmä tapaa 4 kertaa vuodessa. Johtokunnan tehtävä on seurata miten kunnan suomenkielinen palvelu toimii ehdottaa parannuksia ja suunnittella parannuksia jotta kunta voi tavoittaa vähemmistölain vaatimukset. Ryhmä määrää myös valtiontuen käytöstä. Nykyisen tilanteen kuvaus Hallstahammarissa asuu 15 524 asukasta (2013-12-31). Näistä 3 619 on suomitaustaista (Suomessa syntyneitä tai henkilöitä, joiden vanhemmista tai isovanhemmista ainakin yksi on syntynyt Suomessa). Lähes 23,6 % Hallstahammarin väestöllä on suomalainen tausta tai siteitä suomeen. 3

Esikoulu ja koulu Esikoulu Mitä laki sanoo? 4 Kielilaissa (2009:600) sanotaan, että yhteiskunnalla on erityinen vastuu suojella ja edistää kansallisia vähemmistökieliä. Yhteiskunnan on myös muutoin edistettävä kansallisten vähemmistöjen mahdollisuuksia säilyttää kulttuurinsa Ruotsissa ja kehittää sitä. Lasten kulttuuri-identiteetin kehitystä ja oman vähemmistökielen käyttöä on edistettävä erityisesti. 17 Kun hallintoalueeseen kuuluva kunta tarjoaa paikkaa esikoulutoiminnassa koululain (1985:1100) 2 a luvun 1 ja 7 :n mukaan, kunnan on tarjottava lapselle, jonka huoltaja sitä pyytää, paikka esikoulutoiminnassa, jossa toiminta on kokonaan tai osittain meänkielistä, suomenkielistä tai saamenkielistä (Vähemmistölaki). Lapsen kielen kehityksen samoin kuin myöhemmän kielikompetenssin ja identiteetin pohja luodaan esikouluiässä. Vähemmistökielilain 8 todetaan, että kun hallintoalueen kunta tarjoaa paikkaa esikoulutoiminnassa koululain (1985:1100) 2 a luvun 1. Ja 7. mukaan, kunnan tulee huoltajan pyynnöstä antaa lapselle mahdollisuus saada paikka sellaisessa esikoulutoiminnassa, joka tapahtuu kokonaan tai osittain suomeksi. Koulu Äidinkielenopetus Ruotsin Koululaki 10 kappale 7 (peruskoulu)/15 kappale 19 (lukio), lainaus Jos oppilaan huoltajan äidinkieli on muu kuin ruotsi, oppilaalla on oikeus saada äidinkielen opetusta kyseisellä kielellä, mikäli 1. kieltä puhutaan oppilaan kotona päivittäin ja 2. oppilaalla on kyseisen kielen perustaidot (peruskoulu) oppilaalla on hyvät taidot kyseisessä kielessä (lukio). Jos huoltajan äidinkieli on kansallinen vähemmistökieli, oppilaalle on tarjottava äidinkielen opetusta, vaikka kyseistä kieltä ei puhuttaisikaan oppilaan kotona päivittäin. (Koululaki 2010:800) Kunta voi tarjota äidinkielen opetusta seuraavissa kielissä: saame, suomi, meänkieli, romani chib ja jiddiš, vaikkei kieli olisikaan kodin jokapäiväinen seurustelukieli. Kun kyseessä on joku näistä kielistä, kunta on velvollinen järjestämään äidinkielen opetusta myös viittä oppilasta pienemmälle ryhmälle (Koululaki 2010:800). Ongelmien erittelyä Lapsille tulee turvata todelliset mahdollisuudet kaksikielisyyteen, oman äidinkielen hallitsemiseen ja myös laajemmin kulttuurin, uskonnon ja historian tuntemiseen. Kunnallinen esikoulu ja koulu on luonnollinen paikka, jossa tämän tulee tapahtua. Sanomattakin on selvää että kunta ei voi eikä sen tulekaan työskennellä yksin tässä asiassa. 4

Lapsen kielen kehityksen kannalta ensimmäinen ja tärkein viiteryhmä on koti ja vanhemmat. Tämän vuoksi on ensisijaisesti tärkeää että vuorovaikutus ja yhteistyö vanhempien ja esikoulun sekä koulun välillä toimii. Peruskoulu- ja esikouluopettajille on taattava mahdollisuudet ja edellytykset työskennellä kaksi tai monikielisten lasten kanssa. Lisäksi peruskoulu- ja esikouluopettajille tulee järjestää mahdollisuuksia saada virikkeitä, vihjeitä ja ideoita sekä kirjallisuutta ja muuta materiaalia kunnan toimesta. Tämä voi tapahtua esimerkiksi vuosittaisilla opintopäivillä(studiedagar). Tavoitteet Lapsi- ja vapaa-ajan lautakunnan tavoitteena on että Monikielisyyttä pitää stimuloida alkaen esikoulusta Esikoulussa ja pakollisissa koulumuodoissa on tehtävä aktiivista työtä jotta vähemmistökieliset oppilaat saavat mahdollisuuden tulla kaksikielisiksi Esikoulussa on oikeus saada äidinkielen tukea ja koulussa äidinkielen opetusta Oppilaille joilla ei ole suomenkielen perustaitoja tarjotaan suomenkielen peruskurssi Toimet Kunnan on Esikoulussa ja pakollisissa koulumuodoissa tehtävä aktiivista työtä, jotta vähemmistökielisille oppilaille annetaan mahdollisuus tulla kaksikielisiksi. Harjoitettava aktiivista informaatiota vähemmistökielisille vanhemmille kaksikielisyyden hyödystä Vuosittain järjestää vanhemmille tiedotustilaisuus, jossa kerrotaan Hallstahammarin kunnan koulusysteemistä, mahdollisuudesta saada opetusta suomenkielellä,vähemmistölaista ym. Pitää säännöllinen kontakti vanhempien kanssa ja ilmoittaa lapsen äidinkielen kehityksestä jotta vanhemmat voivat tukea lapsen oppimista myös kotona Järjestää jatkokoulutusta opettajille suomenkielessä ja kulttuurissa. Esikoulussa ja koulussa on järjestettävä teemaviikkoja monikielisyydestä ja ruotsinsuomalaisesta kulttuurista. Esimerkiksi voisi järjestää kansainvälisen äidinkielen päivän ja huomioida monikieli syyttä koulussa. Antaa varoja pedagogisen materiaalin hankintaan sekä esineisiin jotka liittyy suomenkieleen ja kulttuuriin jotta muun muassa voi tehdä kieli ja kulttuurilaatikoita jotka voivat vaeltaa kunnan eri toiminnoissa. Kunnalla on oltava ryhmä jossa on koulun ja esukoulun edustajia jotka keskustelevat ja kehittävät kaksikielistä esikoulutoimintaa, äidinkielenopetusta ja nostaa kansallisten vähemmistöjen kulttuuria näkyväksi. Tätä voi tehdä esimerkiksi suomenkielisillä teemapäivillä, luennoilla ja huomioimalla kansainvälistä äidinkielen päivää. 5

Kulttuuri ja vapaa aika Mitä laki sanoo? 4 Kielilaissa (2009:600) sanotaan, että yhteiskunnalla on erityinen vastuu suojella ja edistää kansallisia vähemmistökieliä. Yhteiskunnan on myös muutoin edistettävä kansallisten vähemmistöjen mahdollisuuksia säilyttää kulttuurinsa Ruotsissa ja kehittää sitä. Lasten kulttuuri-identiteetin kehitystä ja oman vähemmistökielen käyttöä on edistettävä erityisesti. (Vähemmistölaki) Ongelmien erittelyä Kulttuurikäsite on moninainen. Se voidaan karkeasti jakaa kirjallisuuteen, teatteriin, tanssiin, kuvataiteeseen, musikkiin sekä kommunikaatio/media. Kulttuuriin kuuluu myös hengellinen kulttuuri ja liikunta. Kieli on kulttuurin ydin, sitä kantava tekijä. Vähemmistökielten säilyttäminen ja käyttökelpoisena pitäminen on sen vuoksi ensisijaisen tärkeää. Vähemmistökielistä kirjallisuutta tulee tukea alueellamme sekä turvata uuden vähemmistökielisten kirjojen saatavuus kirjastoissa. Kirjastojen tulisi myös varautua vähemmistökielisten eläkeläisten ryhmän kasvamiseen ja näille tarkoitettujen palveluiden laajentamiseen. Esimerkiksi on varmistettava äänikirjojen, videonauhojen ja DVD-levyjen saatavuus. Lastenkirjallisuuden saatavuutta ei myöskään saa unohtaa. Kulttuuritoimintaa kuuluu olla puolueettomasti tarjolla kaikille. Tärkeää on että kunta turvaa vähemmistöjen vaikutusmahdollisuudet kulttuuritoimia suunnitellessa. Tavoitteet Vähemmistöille tulee taata mahdollisuudet laadullisesti hyvään kulttuuritarjontaan ja mahdollisuus kulttuurin luomiseen omalla kielellä. Åtgärder Kunnan on: Annettava Hallintoalue ryhmälle (jossa on suomiseuran, seurakunnan ja suomalaisen PROn edustajia) asema neuvoa-antavana elimenä kulttuuritoimintaa suunniteltaessa. 30 000 kr on vuosittain varattava kulttuuritoimiin sekä pikatoimiin. Kunnan hallintoalueen toimihenkilön rooli on käsitellä ja päättää jos ehdotukset seuraa vähemmistölain tavoitteita: Hyödyttääkö tämä vähemmistöä ja vastaako se lainsäädännön tavoitetta. Selvitettävä mahdollisuudet hakea erityistukea valtion kulttuurineuvostolta. Kansainvälisellä yhteistyöllä vahvistettava vähemmistöjen asemaa. Aktiivisesti edistettävä kaksikielisiä kulttuuriaktiviteettejä. Seurata isompia projekteja jotka ovat saaneet tukea jotta nähdään jos projektit ovat olleet menestyksekkäitä ja sillä tavoin löytää vähemmistötyön menestyksen tekijöitä. 6

Vanhus ja vammaishuolto Mitä laki sanoo? 18 Hallintoalueeseen kuuluvan kunnan on tarjottava sitä pyytävälle mahdollisuus saada vanhustenhuollossa tarjottava palvelu ja hoiva kokonaan tai osittain henkilökunnalta, joka hallitsee meänkielten, saamen tai suomen. Sama koskee hallintoalueeseen kuulumatonta kuntaa, jos kunnalla on käytössään kieltä osaavaa henkilökuntaa (Vähemmistölaki). Vanhukset ovat usein kielen ja kulttuurin sekä perinteiden vaalijoita. On tärkeää, että suomea puhuvat vanhukset voivat jatkaa kielensä käyttämistä. Lain 9 toteaa, että hallintoalue kunnan tulee tarjota tätä pyytävälle mahdollisuus saada vanhustenhuollossa tarjottava palvelu ja huolenpito kokonaan tai osittain sellaiselta henkilökunnalta, joka hallitsee suomenkielen. Ikääntyvien ihmisten on saatava elää aktiivista elämää, myös kielellisessä mielessä, heillä on oltava vaikutusvaltaa yhteiskunnassa ja omassa arkielämässään, heidän on voitava vanheta turvallisissa oloissa ja elää riippumatonta elämää, sekä saada oikeus hyvään omankieliseen hoitoon ja huolenpitoon. Vammaisten on saatava yhdenvertaiset mahdollisuudet ja elinolot muun väestön kanssa. Ongelmanerittelyä Vanhusten ja vammaisten hyvinvointiin vaikuttavat hyvin vahvasti ympäristölliset seikat. Eristäytyminen voi tapahtua monella eri tasolla, joista kielellinen eristäytyminen voi olla yksi tekijä. Jos jokapäiväinen ympäristö ei ymmärrä henkilöä ja tämän toiveita on vaarana kielellinen eristäytyminen, joka puolestaan saattaa nykyisin olla se, että lapset/lapsenlapset ovat kadottaneet kosketuksen ja taidon vanhempiensa/ isovanhempiensa kieleen, jolloin kanssakäyminen ei ehkä ole sellaista joka turvaisi vanhusten tarpeen saada ilmaista asiansa ja tulla täysin ymmärretyksi omalla kielellä. Tämän vuoksi on oltava suomenkielisen henkilökunnan palveluja saatavilla ja että kanssakäyminen tapahtuu täysin vanhusten/vammaisen omalla kielellä ilman tulkkia. Kulttuuri ja sen kokeminen on vahvasti tunnesidonnaista, johon vaikuttavat oma (kansallinen) tausta ja elämänkokemukset. Eri kulttuurielämysten kokeminen ei ole samalla tapaa syvällistä ja vahvaa, jos se ei ole puhtaasti omankielistä. Täten pyritään järjestämään iäkkäille ja vammaisille puhtaasti omakielistä kulttuuritarjontaa. Kielellisten vähemmistöjen on saatava edustajat eri kulttuuritapahtumien suunnitteluun, myös niihin joissa kohteena ovat vanhukset ja vammaiset. Mahdollisuus omankieliseen musiikin kuuntelemiseen ja TV:n ja radion käyttöön on turvattava. Palvelun tarvetta esiintyy myös ihan käytännön tekemisen tasolla, kuten esimerkiksi joulu tai onnittelukorttien kirjoittamisessa, koska oma fyysinen ja kielellinen kyky siihen on voinut heiketä iän tai vamman myötä. Jotta palvelua voidaan suunnitella ja toteuttaa tarkoituksenmukaisesti, tulee ensisijaisesti selvittää haluavatko vähemmistökieliset palvelua omalla kielellään. Erityisesti tulee yksinelävät yksikieliset henkilöt kartoittaa ja selvittää palvelutarve. Kaikille jotka sitä tahtovat on tarjottava tarpeiden kartoitus suomenkielellä sekä suomenkielinen yhteyshenkilö jonka kanssa voi suunnitella mitä tukea ja palvelua tarvitsee. Elämänlaatua ja sosiaalista kanssakäymistä parantaisi jos olisi olemassa omakielistä henkilökuntaa päiväkeskuksessa. Vammais-/eläkeläisjäjestöt voisivat rekrytoida jäsenistöstään aktiivisia ja halukkaista ystävänpalvelijoita. Tärkeä on että tiedottaminen onnistuu. Kunta ja suomenkieliset organisaatiot voivat yhdessä järjestää tiedotustilaisuuksia vanhusten ja vammaisten oikeuksista, tulevista suunnitelmista, voimassa olevista taksoista ja näiden muutoksista. Kunnan ja suomenkielisten organisaatioiden välinen yhteistyö on hyvin tärkeä. Tiedotustilaisuudet tapahtuu yhdessä kaikkien suomenkielisten organisaatioiden kanssa. Tämä vaatii myös aloitteita ja yhteistyötä seuroilta esim. puheenjohtajien yhteisiä neuvotteluja ja kutsua kun- 7

nan edustajia mukaan kokouksiin. Ottaa huomioon jos järjestöjen kuuluu toimia lausunnonantajaeliminä eri kysymyksissä jotka koskee vähemmistökielisiä vanhoja ja vammaisia. On myös tärkeä että Hallintoalueryhmässä on vanhustenhuollon edustaja mukana jotta voidaan saada nopea palaute vanhustenhuoltoa koskevissa asioissa. Tavoitteet Vähemmistökielinen palvelu on taattava kaikissa vanhus- ja vammaishuollon kontoreissa/laitoksissa. Toimet Kunnan on: Aktiivisesti selvitettävä haluavatko ikääntyneet vähemmistökieliset hoitoa omalla kielellään, ja tarjottava sitä haluaville. Kartoitettava yksinelävät yksikieliset ja heidän palvelutarve ja tarjottava etsivää toimintaa (tarpeiden kartoitus) suomenkielellä sitä haluavalle Organisoida osastoja eri esityisasuntoloissa jossa voidaan koota suomea puhuvat hoivattavat ja suomea puhuva henkilökunta Nähdä suomen kielen ansiona, kun palkataan henkilökuntaa ja kunnan paikkailmoituksissa lukee Koska Hallstahammarin kunta on suomenkielen hallintoalue otamme mielellään vastaan hakijoita jotka puhuvat suomea. Muut kielitaidot ruotsin ja englannin lisäksi nähdään myös positiivisenä tiedottaa kunnan suomenkielisestä toiminnasta Yhdessä vähemmistökielisten järjestöjen kanssa selvittää mahdollisuudet yhdyshenkilöiden hankintaan vapaaehtoistyöhön esimerkiksi ystävänpalveluun Yhdessä järjestöjen kanssa järjestettävä tiedotustilaisuuksia/-tapaamisia kunnan tulevista suunnitelmista suomenkielellä ottaa huomioon jos järjestöjen kuuluu toimia lausunnonantajaeliminä eri kysymyksissä jotka koskee vähemmistökielisiä vanhoja ja vammaisia Annettava vähemmistökielisille järjestöille mahdollisuus osallistua kulttuuritapahtumien suunnitteluun. Käännettävä tietoa suomeksi Tietoa suomenkielisestä palveluista on oltava kunnan kotosivulla vanhustenhuollon edustaja mukana Hallintoalueryhmässä jotta voidaan saada nopea palaute vanhustenhuoltoa koskevissa asioissa. Että vanhustenhuolto valitsee kaksikielisen työläisen joka koordinoi ja kehittää kaksikielistä vanhustenhuoltoa Sosiaalipalvelut yksilö ja perhehuolto Ongelmaerittelyä On tärkeää että kuntamme sosiaalipalvelut kohtaavat asiakkaat inhimillisellä, arvokkaalla ja ammattimaisella tavalla. Asioita, joita käsitellään ovat erittäin henkilökohtaisia ja useasti tunneperäisiä, jolloin väärinkäsityksillä voi olla suuret seuraukset. Lähtökohtana on luonnollisesti, että henkilökunta hallitsee ruotsinkielen, mutta on myös toivottavaa että sosiaalipalveluiden hallinnossa työskentelee täysin suomenkieltä hallitsevia henkilöitä. Huomioita on kiinnitettävä myös siihen, että henkilöstön vaihtuessa turvataan laadukas vähemmistökielten taito. 8

Avun hakutilanne ja ongelmien käsittelytilanteet ovat herkkiä. Erityisen arkoja ovat asiat, jotka koskettavat lapsiperheitä, joissa ongelmat voivat monimutkaistua ja koskettavat useampia. Yksikin väärä tai väärinymmärretty sana ja tilanne voi kärjistyä kohtuuttomasti. Tulkin käyttäminen ei ole suotavaa tällaisissa tilanteissa, koska kysymyksessä usein ovat erittäin henkilökohtaiset ongelmat, joihin asiakas tuskin haluaa sekaantuvan yhtään sen enempää ihmistä kuin tarpeellista. Tulkin välityksellä katoaa myös kommunikaatiosta aina jotain olennaista, asiakkaan ja virkamiehen välille ei pääse syntymään asian ehkä vaatimaa luottamuksellista ja ymmärtävää vuorovaikutusta. Tavoitteet Vähemmistökielisten tarpeet huomioidaan sosiaalipalveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa ja tähän tarvittavat varat ohjataan poliittiselta taholta. Toimet Kunnan on: Tiedotettava palveluista suomeksi Jos mahdollista, tarjottava palvelua välittömästi asiakkaalle hänen omalla kielellä Nähtävä suomen kieli ansiona, kun palkataan henkilökuntaa ja kunnan paikkailmoituksissa lukee Koska Hallstahammarin kunta on suomenkielen hallintoalue otamme mielellään vastaan hakijoita jotka puhuvat suomea. Muut kielitaidot ruotsin ja englannin lisäksi nähdään myös positiivisenä Kartoitukset Mitä laki sanoo? Esitys (2009:1299) kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä sisältää säädöksiä valtiontuesta. 8. pykälästä käy ilmi, että valtiontuki maksetaan kunnille ja maakäräjille vuosittain. Valtiontuki on tarkoitettu käytettäväksi sellaisiin lisäkustannuksiin, jotka aiheutuvat kunnissa ja maakäräjissä sen seurauksesta, että yksittäisillä on kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskevan lain tuomia oikeuksia. Valtiontuki on myös tarkoitettu toimenpiteisiin jotka tukevat suomen, meänkielen ja saamen käyttämistä. Jokaisen kunnan on yhdessä kansallisten vähemmistöjen kanssa kartoitettava kunnassa sellaisten toimien tarpeet joita suomen, meänkielen ja saamen tueksi tarvitaan. 12. pykälässä puolestaan määrätään se, että kunta tai maakäräjät jotka ovat vastaanottaneet tukea, ovat velvollisia jättämään taloudellisen selonteon saaduista rahoista ja tekemään selonteon mihin rahoja on käytetty. Kunnat ovat myös velvollisia tekemään selonteon siitä miten kartoitus on suoritettu. Selonteko jätetään sille viranomaiselle joka on maksanut valtiontuen. Tavoitteet On erittäin tärkeää ottaa säännöllisesti selvää ruotsinsuomalaisen vähemmistön tarpeista ja mielipiteistä ennen kaikkea esikoulutoiminnassa, koulussa, vanhustenhuollossa ja kulttuuritoiminnassa, koska kunnalla on näillä alueilla lakimääräisiä velvoitteitaruotsinsuomalaista vähemmistöä kohtaan. Toimet Kunnan on: Kunnan on yhdessä ruotsinsuomalaisen vähemmistön kanssa tehtävä toistuvasti kartoituksia ruotsinsuomalaisen vähemmistön suomen kielen käytön tukemisen vaatimista toimenpiteistä, varsinkin lastenhoidon, koulun ja vanhustenhuollon alalla. 9

Henkilökunnan suomenkielen taito on kartoitettava joka toinen vuosi. Tiedotuspanostukset Mitä laki sanoo 3 Hallintoviranomaisten on tarvittaessa sopivalla tavalla tiedotettava kansallisille vähemmistöille tämän lain mukaisista oikeuksista. (Vähemmistölaki) Tavoitteet Kunnan tulee informoida säännöllisesti ruotsinsuomalaista vähemmistöä sen oikeuksista. Toimet Kunnan on kunta informoi kotisivullaan suomeksi kunnallisista palveluista ja kunnan tehtävistä sekä ruotsinsuomalaisen vähemmistön oikeuksista. Kunta ei tyydy informoimaan ainoastaan vähemmistöön liittyvistä kysymyksistä, vaan kunnan suomenkieliset asukkaat saavat suunnilleen saman informaation kuin ruotsinkieliset. Sen lisäksi sivulla on kooste suomenkielisestä toiminnasta Hallstahammarin kunnassa, kuten suomalaisseuroista ja suomenkielisistä PRO-yhdistyksestä sekä Ruotsin kirkon suomenkielisestä toiminnasta. Kuntaan vasta muuttaneet saavat kunnalta tervetuliaispaketin. Siinä on tietoja ruotsiksi ja suomeksi suomen kielen hallintoalueesta ja kunnan suomenkielisistä palveluista. suomenkielinen informaatio on myös esitteiden muodossa. Erityisesti vanhustenhuoltoa koskeva informaatio tulee olla ja laatia esitteiden muotoon. suomenkielisiä esitteitä on oltava tarjolla esimerkiksi kunnantalossa, sosiaalitoimistossa, kirjastoissa, avoimessa esikoulussa, vanhustenasuntoloissa, senioreiden kohtaamispaikoissa, terveyskeskuksissa, äitiysneuvoloissa ja Ruotsin kirkon tiloissa. Suomenkieliset organisaatiot ovat tärkeä resurssi muun muassa tiedon levittämisessä. Ilmoituksia on oltava ruotsiksi ja suomeksi. Tiedotettava avoimissa tiedotuskokouksissa, tapahtumissa ja seurojen kokouksissa. Muut kansalliset vähemmistöt Hallstahammarin kunnalla on tiettyjä velvoitteita myös neljää muuta kansallista vähemmistöä, juutalaisia, romaneja, saamelaisia ja tornionlaaksolaisia kohtaan, koska tietyt vähemmistöoikeudet koskevat koko maata. Näitä oikeuksia nimitetään, kuten aikaisemmin mainittiin, perusturvaksi. Seuraava perusturva koskee kaikkia vähemmistöjä: hallintoviranomaisten tulee sopivalla tavalla tarpeen vaatiessa informoida kansallisia vähemmistöjä heidän oikeuksistaan, valtiolla ja kunnilla on erityinen vastuu kansallisten vähemmistökielten suojelemisesta ja edistämisestä, ja lisäksi tulee edistää kansallisten vähemmistöjen mahdollisuuksia säilyttää ja kehittää kulttuuriaan Ruotsissa, erityisesti tulee edistää lasten kulttuurisen identiteetin kehittämistä ja oman vähemmistökielen käyttöä, hallintoviranomaisten tulee antaa kansallisille vähemmistöille mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja neuvotella sellaisista asioista vähemmistöjen edustajien kanssa mahdollisimman paljon. 10

Muuta Tässä toimintasuunnitelmassa on kosketeltu useita alueita, jossa vähemmistökielisten asemaa voidaan kehittää. Kieliongelma on kuitenkin laajempi kuin usein huomataankaan. Kunta tarjoaa erinäisiä palveluja, joissa kielellisiä ongelmia saattaa esiintyä. Yhtenä esimerkkinä vaikka rakennusluvan anominen kaikkine liitteineen ja teknillisine sanastoineen. Tämän takia on tärkeä että tietoa löytyy suomeksi ja että kunta järjestää tulkin jos on tarvetta. Kunnan onkin aina kun mahdollista huomioitava vähemmistökieliset ja heidän tarpeensa kun palveluja suunnitellaan ja toteutetaan. Vähemmistökielen on aina oltava meriitti kun virkoja täytetään, jos voidaan olettaa, että henkilö tulee työskentelemään vähemmistökielisen väestön kanssa Tavoitteet Kunnan on huolehdittava siitä, että vähemmistökieliset saavat aina palvelua omalla kielellään Toimet Kunnan on: Otettava huomioon vähemmistökieliset ja heidän tarpeensa aina kun palveluja suunnitellaan ja toteutetaan Nähtävä suomen kieli ansiona, kun palkataan henkilökuntaa ja kunnan paikkailmoituksissa lukee Koska Hallstahammarin kunta on suomenkielen hallintoalue otamme mielellään vastaan hakijoita jotka puhuvat suomea. Muut kielitaidot ruotsin ja englannin lisäksi nähdään myös positiivisenä tiedottaa kunnan suomenkielisestä toiminnasta Muut hallintoviranomaiset Vähemmistökielisten tarve tulla ymmärretyksi ja ymmärtää asioita koskee kaikkia hallintoviranomaisia. Hallstahammarin kunnan päättävien elinten tulee vähemmistökieliasiassa toimia kokoavana voimana. Eliminä joka vaikuttaan muihin viranomaisiin, nostaa vähemmistökieliasian esille eri foorumeilla ja erityisesti kontakteissa muihin hallintoviranomaisiin. Tavoitteet Saada maakäräjät, lääninhallitus, poliisi ja muut viranomaiset huomioimaan se kielellinen erityispiirre ja siitä aiheutuvat seuraukset/ongelmat. Vaikuttaa maakäräjiin (terveyskeskus), jotta palvelu vähemmistökielillä paranee, erityisesti tämä koskee palveluita joissa kysymyksessä on lääkäri potilas suhde, kuten psykiatria, jossa kielellinen ymmärtäminen on ensisijaisen tärkeää, ja tulkin (3:s osapuoli) käyttäminen on vaikeaa. Toimet Kunnan on: vaikutettava muihin hallintoviranomaisiin, jotta vähemmistökieliset saavat palvelua haluamallaan kielellä. Hallintoalue toimihenkilön rooli Antaa henkilökohtaista palvelua ja tiedottaa kunnan toiminnoista, suullisesti kääntää kirjeitä, varata aika tai ohjaa oikealle käsittelijälle. Rakentaa kunnan tiedotusstrategia hallintoalue kysymyksissä. Kääntää ja kirjoittaa tietomateriaalia suomeksi. 11

Tiedottaa vähemmistöjä vähemmistölaista. Olla mukana suunnittelemassa suomalaisia ja kaksikielisiä kulttuuritapahtumia. Antaa vähemmistölle mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin kysymyksiin. Pitää neuvonpito kokouksia Hallintoalueryhmän kanssa jossa on suomiseuran, seurakunnan, suomenkielisen PRO:n ja kunnan edustajia noin kerran kuukaudessa. käsitellä ja päättää jos hallintoalue panostukset seuraa vähemmistölain tavoitteita: Hyödyttääkö tämä vähemmistöä ja vastaako se lainsäädännön tavoitetta. Tutkia mahdollisuutta saada tukea valtion kulturrådet:ilta Seuraa isompia projekteja jotka ovat saaneet ekonoomista tukea jotta voidaan löytää menestyk sellisiä tekijöitä tulevaan vähemmistötyöhön. Viedä mielipiteitä ja ehdotuksia takaisin kunnan organisaatioon. Korostaa alueita jossa kunnan ruotsinsuomalainen vähemmistö haluaa kehitystä ja ehdottaa konkreettisiä toimia, joilla voidaan parantaa ruotsinsuomalaisten asemaa. Kartoittaa ruotsinsuomalaisten tarpeita ja kunnan työläisten taitoja vähemmistökielissä. Työskennellä kunnan tiedotustoiminnan kanssa ja osallistua kuntaa kattaviin tiedotusprojekteihin. Valmistaa tekstejä ja kuvia eria medioihin, esimerkiksi ilmoituksiin, painotuotteisiin ja lehdistötiedotteisiin. Vastuussa suomenkielisistä verkkosivuista. Kunnan kontakti ja viestintävastuullinen hallintoalue kysymyksissä. Olla mukana kokouksissa kunnan edustajana hallintoalue asioissa. Auttaa ja tukea kunnan toimintoja niin että vähemmistökysymykset voivat tulevaisuudessa yhdentyä toimintaan. Työskennellä myös muiden kansallisten vähemmistöjen oikeuksien puolesta. Tiedottaa sisäisesti sekä ulkoisesti vähemmistölaista. Nostaa kaksikielisyyttä eri yhteyksissä. Järjestää tiedotustilaisuuksia yhteistyössä kunnan suomenkielisten organisaatioiden kanssa kunnan tulevista suunnitelmista. Hankkia suomalaista materiaalia muun muassa tehdäkseen kieli ja kulttuurilaatikoita Rakentaa paikallisen, alueellisen ja kansallisen verkostoja. vaikuttaa muihin hallintoviranomaisiin, jotta vähemmistökieliset saavat palvelua haluamallaan kielellä 12

13

Hallstahammars kommun puh 0220-240 02