Yhteenveto ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa ja rjestetysta neuvonpidosta Malmo n kaupungissa 3. syyskuuta 2015

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteenveto ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa ja rjestetysta neuvonpidosta Malmo n kaupungissa 3. syyskuuta 2015"

Iivari Laakso
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

dokumentation samråd 3 september 2015 finska Yhteenveto ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa ja rjestetysta neuvonpidosta Malmo n kaupungissa 3.

Malmön vähemmistöfoorumin edustaja Janne Grönholm ja Malmön kaupungin suomen kielen hallintoalueen koordinaattori Jenny Malmsten pitivät aloituspuheenvuorot.

1 dokumentation samråd 3 september 2015 finska Yhteenveto ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa ja rjestetysta neuvonpidosta Malmo n kaupungissa 3. syyskuuta 2015 Alustus Neuvonpito suunniteltiin yhteistyössä Malmön kaupungin ja Malmön vähemmistöfoorumin edustajien kanssa. Malmön vähemmistöfoorumin edustaja Janne Grönholm ja Malmön kaupungin suomen kielen hallintoalueen koordinaattori Jenny Malmsten pitivät aloituspuheenvuorot. Paikalla oli myös tulkki, joka käänsi neuvonpidon ruotsinkieliset osuudet suomeksi tarvittaessa. Neuvonpitoon oli kutsuttu puhujaksi Ruotsinsuomalaisten keskusliiton puheenjohtaja Voitto Visuri, joka kertoi osallistujille vähemmistökysymyksiin liittyvästä lainsäädännöstä ja kokemuksistaan neuvonpitoryhmien kanssa työskentelystä. Voitto Visuri painotti erityisesti vähemmistölainsäädännön viidennettä pykälää, jonka mukaan: Hallintoviranomaisten on annettava kansallisille vähemmistöille mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin kysymyksiin ja niiden on neuvoteltava vähemmistöjen edustajien kanssa tällaisista asioista mahdollisimman paljon. (Laki 2009:724 kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä). Voitto Visurin mukaan kansallisia vähemmistöjä koskevasta lainsäädännöstä on tärkeää kertoa myös ympäröivälle yhteiskunnalle ei ainoastaan vähemmistöille itselleen. Jotta lainsäädännön asettamat velvoitteet voitaisiin toteuttaa myös käytännössä, tulee viranomaisten ja enemmistöä edustavien kansalaisten olla tietoisia niistä. Eräs lainsäädännön tärkeimpiä kohtia on Voitto Visurin mukaan velvoite tarjota ruotsinsuomalaiselle vähemmistölle mahdollisuus käyttää suomen kieltä viranomaisten kanssa asioidessa. Voitto Visuri puhui myös ruotsinsuomalaisen vähemmistön edustuksesta neuvonpidoissa. Jonkinlainen edustus tarvitaan, mutta edustaja ei voi olla kuka tahansa, vaan hänellä tulisi olla ryhmänsä myöntämä mandaatti. Tästä syystä voisi olla hyvä luoda viiteryhmiä, joissa asioista voidaan keskustella etukäteen ennen neuvonpidon järjestämistä. Visuri painotti myös, että neuvonpidon tulee perustua paikallisiin lähtökohtiin. Lisäksi olisi hyvä, että mahdollisimman monet eri ikäryhmät olisivat edustettuina. Entä poliittiset päättäjät - voisivatko he osallistua neuvonpitoihin? Voitto Visurin mukaan olisi tärkeää, että myös poliitikot olisivat edustettuina neuvonpidoissa.

2 2 (5) Puheenvuoronsa lopuksi Voitto Visuri vastasi yleisön kysymyksiin muun muassa siitä, tulisiko sellaiset kunnat, jotka eivät noudata vähemmistölainsäädäntöä, asettaa edesvastuuseen. Voisiko näistä kunnista esimerkiksi tehdä valituksen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen tai Syrjintäasiamiehelle? Voitto Visurin mukaan helpompi toimintapa on pitää yllä dialogia viranomaisten kanssa, ja lisäksi tämäntyyppisten asioiden käsittely EU:n tuomioistuimissa on vaikeaa. Neuvonpito Alustuksen jälkeen Janne Grönholm järjesti osallistujille ryhmätyöpajan, jonka tarkoitus oli keskustella ruotsinsuomalaisten edustukseen ja järjestäytymiseen liittyvistä asioista. Jenny Malmsten painotti, että järjestäytymisen täytyy olla lähtöisin jäsenistä itsestään, sillä Malmön kaupunki ei voi eikä saa määritellä, miten ryhmät tulisi muodostaa. Neuvonpito aloitettiin ja ensimmäinen keskustelu koski seuraavaa kysymystä: Kuinka löydämme hyviä edustajia Malmön ruotsinsuomalaiselle vähemmistölle? Seuraavat asiat nousivat esille ryhmäkeskustelujen yhteydessä: On tärkeää, että edustajat ajavat erilaisia asioita. Kohderyhmät tulee tavoittaa niin laajasti kuin mahdollista, esimerkiksi sosiaalisen median, malmö.se -sivujen ja Vårt Malmö -julkaisun avulla. Eräs vaihtoehto voisi olla järjestää nk. pienoisneuvonpitoja, joissa keskustellaan yksittäisten aihepiirien asioista. Neuvonpitoryhmä voisi mahdollisesti valita muutaman tilapäisen edustajan jo nyt, samalla kun parhaiten soveltuvia ehdokkaita kartoitetaan. On tärkeää, että ruotsinsuomalaisten edustajat ovat aktiivisia ja aidosti kiinnostuneita kysymyksistään (esikoulu, vanhustenhoito, kulttuuri ja viestintä) Kaikki paikallaolijat ovat jo aktiivisia ja toimivat edustajina eräs vaihtoehto olisi valita edustajat vuoden mittaiseksi kaudeksi jo tämän neuvonpidon yhteydessä. Useampi ryhmä oli samaa mieltä yllä olevan ehdotuksen kanssa. Edustajien tulee olla henkilöitä, jotka näkyvät ja ovat aktiivisia, sekä osallistuvat neuvonpitoon. Janne Grönholm ja Jenny Malmsten kysyivät, josko osallistujat haluaisivat valita edustajaryhmän jo saman neuvonpidon yhteydessä. Enemmistö paikallaolijoista halusi koota väliaikaisen edustajaryhmän eri aihepiireille. Tämän pohjalta neuvonpidossa keskusteltiin seuraavasta aiheesta: Kuinka näiden edustajien tulisi järjestäytyä? Keskusteluryhmät koottiin neuvonpidon aikana eri aihepiirien ympärille (esikoulu, vanhustenhoito, kulttuuri ja viestintä). Keskustelussa kävi ilmi, että ruotsinsuomalainen ryhmä toivoo voivansa pitää kokouksia yksittäisistä aiheista

3 3 (5) ja kysymyksistä (pienoisneuvonpito), sekä kaikkien aihepiirien edustajien kesken (suurneuvonpito). Keskustelun seurauksena ne edustajaryhmät, jotka koottiin neuvonpidon aikana, saivat tehtäväkseen ilmoittaa Malmön kaupungille edustajien nimet ja aihepiirit. Tämän jälkeen tarkoituksena on järjestää erilliset kokoukset jokaiselle aihepiirille. Jenny Malmsten ilmoitti, että esikoulukysymyksistä järjestetään neuvonpito 29. syyskuuta ja vanhustenhoidosta marraskuun aikana. Myös kulttuurikysymyksistä tullaan järjestämään pienoisneuvonpito. Lopuksi Jenny Malmsten kertoi Malmön kaupungin tähänastisesta työstä suomen kielen hallintoalueen parissa. On tärkeää tiedostaa, että samalla kun työn odotetaan etenevän nopeasti, tulee kaikista kysymyksistä järjestää neuvonpitoja, joiden pohjalta Malmön kaupunki tekee päätöksen osana poliittista prosessia. Kaikki poliittiset kysymykset täytyy ensin valmistella ja käsitellä erilaisissa lautakunnissa, ennen kuin niistä voidaan tehdä virallinen päätös. Tämä vie aikaa. Siksi toivomus työn nopeasta etenemisestä on ristiriidassa neuvonpitojen ja niiden pohjalta etenevän poliittisen päätöksentekoprosessin keston kanssa. Seuraavat asiat on kuitenkin jo saavutettu vuoden 2015 aikana: Malmön kaupunki liittyi suomen kielen hallintoalueeseen 1. helmikuuta. Kaikki hallinnolliset kysymykset kattava neuvonpitoryhmä koottiin, jotta suomen kielen hallintoalueeseen liittyvien asioiden kanssa työskentely olisi mahdollisimman sujuvaa. Ensimmäinen neuvonpito järjestettiin 11. maaliskuuta. Neuvonpidossa keskusteltiin ruotsinsuomalaisen ryhmän toiveista koskien esikoulua, vanhustenhuoltoa, kulttuuria ja viestintää. Toimenpiteitä toivottiin kaikkien neljän aihepiirin osalta. Tämän seurauksena laadittiin selvitys siitä, kuinka suomen kielen hallintoalueen rahoittamiseen tarkoitetut varat jaettaisiin vuoden 2015 aikana. Varojen jakaminen vaatii poliittisen päätöksen, jota ennen rahoja ei voi käyttää. Kartoituksia tai muita toimenpiteitä ei siksi voitu aloittaa ennen olemassa olevaa poliittista päätöstä varojen jakamisesta. Toiveena oli, että poliittinen päätös tehtäisiin jo toukokuun aikana. Ruotsinsuomalaisella ryhmällä oli kuitenkin monia näkemyksiä erityisesti esikouluun liittyvistä kysymyksistä, mistä johtuen päätöksentekoa asiasta siirrettiin, kunnes ruotsinsuomalaiset edustajat ja esikouluhallinto olivat keskustelleet asiasta erillisessä tapaamisessa. Poliittinen päätös varojen jakamisesta tehtiin 22. kesäkuuta (STK ). Päätös määrittää, kuinka rahoitus jaetaan esikoulu-, vanhustenhoito-, kulttuuri- ja viestintätoiminnan kesken vuonna Lainsäädännön mukaan Malmön kaupungin tulee kartoittaa ja selvittää ruotsinsuomalaisten asukkaiden tarpeet ja toiveet koskien esikoulua ja vanhustenhoitoa. Selvitykset toimivat lähtökohtana sille, kuinka työ

4 4 (5) suomen kielen hallintoalueen parissa järjestetään jokaisen aihepiirin sisällä. Esikoulun osalta kartoitustyö on aloitettu tämänhetkisten henkilöresurssien puitteissa. Kesälomakauden jälkeen Malmön kaupunki toimeenpani sisäisen rekrytoinnin, jonka tarkoituksena oli palkata projektityöntekijä tekemään kartoitusta suomenkielisen vanhustenhoidon tarpeista. Työsuhde on neljän kuukauden mittainen, ja sitä voidaan pidentää tarvittaessa. Malmön kaupunki rekrytoi myös ulkoisen haun avulla projektityöntekijän, jonka tehtävänä on mm. kääntää Malmön kaupungin internetsivuja suomen kielelle. Työsuhde on kolmen kuukauden mittainen, ja sitä voidaan pidentää tarvittaessa. Neuvonpidon lopuksi Jenny Malmsten kiitteli sekä ruotsinsuomalaisen ryhmän aktiivisuutta että Voitto Visuria ja Janne Grönholmia, joiden myötävaikutuksella neuvonpidon aikana käytiin hyviä keskusteluja. Neuvonpitojen kokoontumistavoista ja edustajien järjestäytymisestä täytyy vielä keskustella lisää, mutta tämä oli hyvä alku tulevalle toiminnalle. Neuvonpidon jälkeen Neuvonpidon aikana kootut edustajaryhmät saivat tehtäväkseen ilmoittaa Malmön kaupungille edustajiksi valittujen nimet ja aihepiirit. Ryhmät koostuvat seuraavista henkilöistä: Esikoulu Sanna Jälevik Taru Viinikainen Esko Oksanen Kati Lundberg (varalla) Nina Skog (varalla) Susan Savolainen (varalla) Vanhustehoito Maija Himanen Sirkka Patronen Kulttuuri Heidi Viman, Katarina Pesonen. Ulla-Maija Tanskanen Kerttu Hyvärinen Salme Härkönen Leena Lehti Markku Rostto, Hanna Okur Kirsti Ahokas Liisa Ståhlberg Merja Skaffari- Multala

5 5 (5) Ulrika Peldán, Janne Grönholm Viestintä Merja Skaffari-Multala Markku Roitto Ulla-Maija Tanskanen

Samankaltaiset tiedostot

Ohjesääntö. Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmä. Mariestad. Neuvonpitoryhmä hyväksynyt Mariestad

Ohjesääntö. Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmä. Mariestad. Neuvonpitoryhmä hyväksynyt Mariestad Ohjesääntö Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmä Mariestad Neuvonpitoryhmä hyväksynyt 23.5.2017 Mariestad Päivämäärä: Dnro: Sivu: 2 (5) Neuvonpitoryhmän ohjesääntö Mariestadin kunta kuuluu 1. helmikuuta