Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa
|
|
- Ari Sala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa. Siitä huolimatta joillakin sosiaalija terveydenhuollon osa-alueilla on ollut vaikeuksia järjestää palveluja molemmilla kielillä. Lue lisää kielellisistä oikeuksista sosiaali- ja terveydenhuollossa seuraavista linkeistä: Palvelu omalla kielellä Kieli vanhustenhuollossa Kieli potilasasiakirjoissa Kansalaisten näkemyksiä
2 Oikeus käyttää omaa kieltä sosiaali- ja terveydenhuollossa Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinta ovat suurten haasteiden edessä. On tärkeää, että niissä kiinnitetään erityistä huomiota yksilön oikeuteen saada hoitoa ja sitä koskevaa tietoa omalla kielellään. Kansalaisten näkemyksen mukaan tämä on erityisen tärkeää sairaanhoidossa ja vanhustenhuollossa. Ellei potilas tai asiakas tunne kielellisiä oikeuksiaan, hän saattaa luopua oikeudestaan asioida omalla kielellään esimerkiksi tilanteessa, jossa hoitohenkilökunta ei osaa hänen kieltään. Uuden lainsäädännön soveltamisessa onkin tärkeää korostaa viranomaisen velvollisuutta oma-aloitteisesti selvittää henkilön kieli ja huolehtia siitä, että henkilö ohjataan hoitoyksikköön, jossa hän saa palveluja haluamallaan kielellä. Terveydenhuoltolain mukaan kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on lisäksi huolehdittava siitä, että Pohjoismaiden kansalaiset voivat terveydenhuoltopalveluja käyttäessään tarvittaessa käyttää omaa kieltään eli suomen, islannin, norjan, ruotsin tai tanskan kieltä. Kunnan tai kuntayhtymän on muun muassa mahdollisuuksien mukaan huolehdittava tulkkaus- ja käännösavusta. Kaikilla on kansalaisuudestaan huolimatta oikeus käyttää suomea tai ruotsia viranomaisten kanssa asioidessa.
3 Vanhustenhuollon kieli kaksikielisissä kunnissa Vanhustenhuollossa on useimmiten kyse siitä, että vanhuksilla tulisi olla mahdollisuus asua kotonaan mahdollisimman pitkään ja saada tätä varten erityistukea. Erityistukea ei kuitenkaan ole aina saatavilla. Usein vaikuttaa siltä, ettei iäkkäitä henkilöitä kyetä hoitamaan heidän omalla kielellään. Vanhustenhuollon niukat resurssit suunnataan enimmäkseen palvelujen tuottamiseen. Vanhusten tarpeiden selvittäminen ja arviointi on usein toissijaista. Monilla vanhuksilla ei ole minkäänlaista yhteyttä omakieliseen palveluun. Tämä koskee pääasiallisesti suuria kuntia. Kielibarometri 2012-selvityksen mukaan suomenkieliset paikalliset vähemmistöt ovat hieman ruotsinkielisiä vähemmistöjä tyytyväisempiä vanhustenhuoltoon. Aina ei kuitenkaan ole saatavilla ruotsia eikä välttämättä suomeakaan osaavia kotihoitajia. Iäkkäiden henkilöiden lukumäärä tulee nousemaan, jolloin tilanne saattaa huonontua. Lue lisää kielellisestä palvelusta vanhustenhuollossa valtioneuvoston kertomuksesta kielilainsäädännön soveltamisesta 2013.
4 Kieli potilasasiakirjoissa Viranomainen on velvollinen oma-aloitteisesti selvittämään potilaan kielen ja huolehtimaan siitä, että potilas saa muun muassa hoitoyhteenvedon omalla kielellään. Eduskunnan oikeusasiamies on todennut, että terveyskeskuksilla on oikeus määrätä potilaskertomusten kielestä, mutta sisäiset ratkaisut eivät saa heikentää potilaan kielellisiä oikeuksia. Potilailla on muun muassa oikeus saada tietyt asiakirjat omalla kielellään. Kielitaitoisen henkilöstön tarve ja tarve kääntää potilasasiakirjoja ovat suuria ja vaativat voimavaroja. Lisäksi pidetään parempana, että lääkärit sanelevat potilasasiakirjat parhaiten hallitsemallaan kielellä. Henkilötietolain mukaan potilaalla on oikeus tarkistaa hänestä itsestään potilasasiakirjoihin tallennetut tiedot sekä niiden oikeellisuus. Sähköisiä reseptejä voi tulostaa, varastoida ja arkistoida sekä suomeksi että ruotsiksi. Vaikka sairaalat ovat saaneet lisämäärärahoja käännöksiä varten, lääketieteellisen sanaston kääntämiseen kykenevää henkilöstöä ei ole riittävästi. Yhtenä ongelmana voi lisäksi olla, että monet potilasjärjestelmät ovat vain suomeksi. Lue lisää kielistä potilasasiakirjoissa valtioneuvoston kertomuksesta kielilainsäädännön soveltamisesta 2013.
5 Kansalaisten näkemys kielellisestä palvelusta sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaksikielisten kuntien kielelliseen vähemmistöön kuuluvat henkilöt painottavat erityisesti terveyden ja sairaanhoidon kielelliseen palveluun liittyviä kysymyksiä. Kansalaiset haluavat puhua omaa kieltään siten, että lääkärit ja muu henkilöstö ymmärtävät heitä. Ruotsinkielisten keskuudessa on kuitenkin tavallista, että etenkin Etelä-Suomessa näissä tilanteissa puhutaan terveydenhuollon henkilöstön pääkieltä. Ruotsinkieliset ovat tyytyväisempiä sosiaalihuollon palveluihin ja niiden saatavuuteen, jos ruotsi on kunnan enemmistökieli. Myös suomenkieliset pitävät ruotsinkielienemmistöisten kuntien sosiaalihuoltoa parempana kuin suomenkielienemmistöisten kuntien. Kielilain mukaan viranomaisen on annettava olennainen tieto suomeksi ja ruotsiksi kaksikielisessä kunnassa. Tämä koskee myös tietoa siitä, missä suomen- ja ruotsinkielistä palvelua annetaan. Hoitoyksikköä valittaessa henkilö tulee ensisijaisesti ohjata sellaisen hoitohenkilöstön vastaanotolle, joka osaa henkilön rekisteröityä kieltä. Näin ollen ajanvarauksesta ja ensikontaktista huolehtivien henkilöiden rooli on ratkaiseva. Lue lisää kansalaisten näkemyksistä kielellisestä palvelusta sosiaali- ja terveydenhuollossa valtioneuvoston kertomuksesta kielilainsäädännön soveltamisesta 2013.
Kielilaissa (423/2003) säädetään
Kielelliset oikeudet Mitä kielelliset oikeudet ovat ja kenelle ne kuuluvat? Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Suomen perustuslain mukaan suomi ja ruotsi ovat maamme kansalliskielet. Jokaisella on
LisätiedotKieli valtionhallinnossa
Kieli valtionhallinnossa Tässä kappaleessa kerrotaan kielellisistä oikeuksista valtionhallinnossa sekä kuntalaisten näkemyksistä siitä, miten kielelliset oikeudet käytännössä toteutuvat: Kieli viranomaisissa
LisätiedotEduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi
Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotEhdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta
Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin
LisätiedotSuomen kieliolot ja kielilainsäädäntö
Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Kielenhuoltoseminaari 10.4.2015 Tukholmassa Ylitarkastaja Maria Soininen Oikeusministeriö, Helsinki 1 Kielelliset oikeudet Suomessa Suomen perustuslain 17 : Oikeus
LisätiedotEduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki,
Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki, 27.3.2017 Asia: Svenska Finlands folktingin lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä liittyen sosiaali- ja terveydenhuolto- sekä
LisätiedotRuotsin- ja kaksikieliset kunnat. Taustaatietoa
Ruotsin- ja kaksikieliset kunnat Taustaatietoa 2008 2017 Suomen kaksi- ja ruotsinkieliset kunnat 2017 Suomen kunnista 49 on kaksi- tai ruotsinkielisiä. Suomessa on yhteensä 311 kuntaa. Ruotsinkielisiä
LisätiedotOmalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa
Kieliohjelma Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelman työryhmä Vaasan keskussairaala, Vaasa 6.6.2011. Vähemmistökielinen lautakunta, päivitetty 10.2.2014.
LisätiedotKielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.
Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.
LisätiedotKieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa
Kieli varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa Suomen koulutusjärjestelmä on kolmiasteinen. Ensimmäisen asteen muodostaa perusopetus, toisen asteen muodostavat lukio- ja ammatillinen koulutus ja kolmannen
LisätiedotJokaisella on yksi rekisteröity äidinkieli. Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia
Saamelaisten kielelliset oikeudet 1 Saamelaiset Suomessa Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Saamelaisista usein sanotaan, että he ovat kansa neljässä maassa, Suomessa, Ruotsissa,
LisätiedotONKO PAKKO, JOS EI TAHO. Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Aija Ström
ONKO PAKKO, JOS EI TAHO Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Aija Ström 1 Terveydenhuoltolaki kansalaisen valinnanvapaus laajenee 1.1.2014 Terveydenhuoltolaki laajentaa asteittain kansalaisen
LisätiedotHE 224/2016 VP HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAEIKSI TERVEYDENHUOLTOLAIN JA SOSIAALIHUOLTOLAIN MUUTTAMISESTA
LAUSUNTO Demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö 23.11.2016 OM 124/52/2016 HE 224/2016 VP HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAEIKSI TERVEYDENHUOLTOLAIN JA SOSIAALIHUOLTOLAIN MUUTTAMISESTA Eduskunnan
LisätiedotPotilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8
Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia
LisätiedotPäätös. Laki. sosiaalihuoltolain väliaikaisesta muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 222/2004 vp Hallituksen esitys laeiksi sosiaalihuoltolain ja kansanterveyslain väliaikaisesta muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi sosiaalihuoltolain
Lisätiedotasema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli
Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.
LisätiedotSuomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite
Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien
LisätiedotOmakieliset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kaksikielisissä kunnissa. Social- och hälsovårdstjänster på eget språk i tvåspråkiga kommuner
S T A K E S I N R A P O R T T E J A R A P P O R T E R 4 / 2 0 0 8 Marjaliisa kauppinen Omakieliset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kaksikielisissä kunnissa Social- och hälsovårdstjänster på eget
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 206/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin
Lisätiedot1992 vp- HE 84. lain ja kansanterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1992 vp- HE 84 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi erikoissairaanhoitolain, Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta annetun lain ja kansanterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LisätiedotPotilaan asema ja oikeudet
Potilaan asema ja oikeudet Lakimies, VT Heli Kajava 12.9.2018 1 Potilaan oikeudet potilaslaissa (laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992) oikeus laadultaan hyvään terveydentilan edellyttämään hoitoon
LisätiedotOmat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys
Omat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys Laura Pajunen Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan johtaja Turun aluefoorumi 13.4.2018 Kuurojen Liitto ry Perustuslaki (1999/731) 17 Oikeus omaan kieleen
LisätiedotVähemmistökielen vaikuttamistoimielin
LAUSUNTO Kieliasiainneuvos Corinna Tammenmaa 30.3.2017 Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE MAAKUNTIEN PERUSTAMISTA JA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISEN UUDISTUSTA
LisätiedotTULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus
TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS Perustettu vuonna 1995 Vantaan, Helsingin,
LisätiedotTiivistelmä toimintasuunnitelmasta
Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Johdanto Karlskogan kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen vuodesta 2012 lähtien. Kunta hyväksyi vähemmistölain velvoitteet tehdessään päätökseen liittymisestä
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/ TERVEYSLAUTAKUNTA
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2010 1 237 LAUSUNTO ALOITTEESTA POTILASTULKKIEN PALKKAAMISESTA Terke 2010-1445 Esityslistan asia TJA/19 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan, esittelijän
LisätiedotUudenmaan liiton kieliohjelma
Mv 2/2012 Asia nro 23 Uudenmaan liiton kieliohjelma TAUSTAA Uudenmaan liitto on kaksikielinen kuntayhtymä, joka lain mukaan vastaa mm. Uudenmaan aluesuunnittelusta ja -kehittämisestä. Näiden lisäksi liitolla
LisätiedotVarautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta
Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä
LisätiedotPoimintoja lainsäädännöstä
Poimintoja lainsäädännöstä Perustuslaki 731/1999 6 7 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,
LisätiedotKIELELLISET OIKEUDET TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESSÄ
11.11.2011 Dnro 661/4/10 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Mikko Sarja KIELELLISET OIKEUDET TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESSÄ 1 KANTELU Kantelija pyysi
LisätiedotAsia: HE 233/2018 vp laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta sekä aluehallintovirastoista annetun lain 4 :n 2 momentin 2 kohdan kumoamisesta
Käännös 21.1.2019 Eduskunnan hallintovaliokunta Asia: HE 233/2018 vp laeiksi Digi- ja väestötietovirastosta sekä aluehallintovirastoista annetun lain 4 :n 2 momentin 2 kohdan kumoamisesta Viite: Lausuntopyyntö
LisätiedotValtakunnalliset vammaisneuvostopäivät Naantali
Valtakunnalliset vammaisneuvostopäivät 3.-4.10.07 Naantali Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutus vammaispalveluiden järjestämiseen ja vammaisten ihmisten asemaan kunnassa Martti Lähteinen 1 Norjan
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Kaupunginhallitus Stj/ niin, että palvelut voidaan toteuttaa myös ruotsiksi.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2017 1 (5) 241 Erivapauden myöntäminen terveyskeskuslääkärin virkaan vaadittavasta kielitaidosta HEL 2017-001424 T 01 01 01 01 Päätös Käsittely päätti myöntää erivapauden
LisätiedotFI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017
FI lausuntopyyntö VaVa syksy 2017 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot, sähköposti ja puhelinnumero Lausunnon käsittelypäivämäärä
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
LisätiedotSvenska Finlands folktingin lausunto eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnalle hallituksen esityksistä 15/2017 vp, 57/2017 vp ja 15/2018 vp
Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Asia: Viite: Svenska Finlands folktingin lausunto eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnalle hallituksen esityksistä 15/2017 vp, 57/2017 vp ja 15/2018 vp
LisätiedotViranomainen voi antaa parempaa kielellistä palvelua kuin tässä laissa edellytetään.
Annettu Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 2003 Kielilaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Kansalliskielet Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. 2 Lain tarkoitus
LisätiedotSosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset
Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari
LisätiedotHE 15/2017 ja HE47/2017 Kielelliset oikeudet
HE 15/2017 ja HE47/2017 Kielelliset oikeudet Perustuslakivaliokunta 31.5.2017 Valtiovarainministeriö Kunta ja aluehallintoosasto Hallitusneuvos Ilkka Turunen 1 Maakuntalaki ja kielelliset oikeudet (HE
Lisätiedotpuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen sihteeri
Pöytäkirja sivu 1(5) nro 2/2017 Elin: Vähemmistökielinen lautakunta Aika: 21.11.2017, klo 13.00 14.30 Paikka: Vaasan keskussairaala, X-talon 6. kerroksen kokoushuone Päätöksentekijät Läsnäolijat: Holm
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4. Palveluseteli. ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:4 Palveluseteli ohjeita käyttäjälle SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1505-1 Painosmäärä: 10.000 kpl Taitto: AT-Julkaisutoimisto
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Yhdenvertaisuusvaltuutettu 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ulrika Krook 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema
LisätiedotSuomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari
Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta
LisätiedotTE5 Terveystiedon abikurssi. Terveys ja yhteiskunta
TE5 Terveystiedon abikurssi Terveys ja yhteiskunta Tutkimuksen ABC Terveyden ja sairauksien tutkiminen Terveys yhteyskunnassa Lait ja säädökset Kansanterveyslaki, hoitotakuu, terveydenhoitolaki, laki potilaan
LisätiedotOikeusministeriön suositus kielitaidon huomioon ottamisesta työhönotossa valtion viranomaisissa ja tuomioistuimissa
OIKEUSMINISTERIÖ 3/58/2005 OM 24.2.2005 Ministeriöille, oikeuskanslerinvirastolle, tuomioistuimille, oikeusministeriön hallinnonalan virastoille ja laitoksille Kielilaki ja laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä
LisätiedotYhdenvertaisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa Kruunupyyn kunnassa, Sote reformin tulessa maakuntien alaisiksi voimaan 2020.
Puheenjohtaja Krista Kiuru Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunta Yhdenvertaisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa Kruunupyyn kunnassa, Sote reformin tulessa maakuntien alaisiksi voimaan 2020. Kruunupyyn
LisätiedotVIRANOMAISVALVONTA vs. OMAVALVONTA
VIRANOMAISVALVONTA vs. OMAVALVONTA 8.4.2014 Riitta Husso Valvira, LM 14.4.2014 Riitta Husso 1 Valviran tehtävät VALVIRA: TEO ja STTV yhdistyivät 2009 Sosiaalihuollon valvonta tuli viraston tehtäväksi vuonna
LisätiedotTulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö
Tulkkipalveluun liittyvä lainsäädäntö Alle on koottu tulkkipalveluun ja tulkintaan liittyviä säännöksiä. Kokonaisuudessaan lakeihin voi tutustua osoitteessa www.finlex.fi Perustuslaki (731/1999) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
LisätiedotSuomen kielimaisema muuttuu Kielelliset oikeudet Suomessa
Suomen kielimaisema muuttuu Kielelliset oikeudet Suomessa Kieli ja syrjäytyminen -seminaari 8.2.2019 Valtiovarainministeriön Paja, Helsinki Matti Räsänen Kotimaisten kielten keskus Esityksen sisältö Kielelliset
LisätiedotRuotsin- ja kaksikieliset kunnat. Taustaatietoa
Ruotsin- ja kaksikieliset kunnat Taustaatietoa 2008 2017 Suomen kaksi- ja ruotsinkieliset kunnat 2017 Suomen kunnista 49 on kaksi- tai ruotsinkielisiä. Suomessa on yhteensä 311 kuntaa. Ruotsinkielisiä
LisätiedotLausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuurojen Liitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Laura Syväsalmi 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
LisätiedotTerveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet
Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Riitta Pöllänen Ylilääkäri Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Valvontaosasto 7.3.2014 Riitta Pöllänen@valvira.fi
LisätiedotLausuntonani esitän kunnioittaen seuraavaa.
LAUSUNTO 1 / 5 10.4.2018 EOAK/1501/2018 Eduskunta, Perustuslakivaliokunta Viite: Asiantuntijakutsu 19.3.2018 HE 16/2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali-
LisätiedotYHDENVERTAISUUSVALTUUTETTU
Lausunto 1 (5) 12.9.2018 VVTDno-2018-734 Sosiaali- ja terveysministeriö Lausuntopyyntönne 6.7.2018 (STM017:00/2018) Yhdenvertaisuusvaltuutetun lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi asiakas- ja
LisätiedotKansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki
Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon
LisätiedotISBN Tilausnumero Suomen Kuntaliitto 2007
Osana HUP-hanketta Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa kehittävät yhdessä ruotsinkielisiä palveluja pääkaupunkiseudulla. Hankkeen käynnistivät Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, Suomen Kuntaliitto,
LisätiedotViittomakielet lainsäädännössä Lyhyt katsaus
12.2.2019 Miten viittomakieli on vaikuttanut voimaantulonsa jälkeen Hallitussihteeri Maija Iles Viittomakielet lainsäädännössä Lyhyt katsaus Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia Kielelliset oikeudet
LisätiedotMuutosehdotukset perusturvalautakunnan päätökseen toimivaltansa siirrosta
Perusturvalautakunta 1.2.2018 CaseM KIRDno2017733 Muutosehdotukset perusturvalautakunnan päätökseen toimivaltansa siirrosta Voimassa oleva: Muutosehdotukset: Terveyspalvelut Terveyspalvelut vastuuhenkilö
LisätiedotSote-uudistus ja laki sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta mikä muuttuu? Kirsi Markkanen
Sote-uudistus ja laki sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta mikä muuttuu? Kirsi Markkanen 19.11.2016 Sote-uudistuksen tavoitteet Ihmisten hyvinvointija terveyserot vähenevät Integraatio Asiakaskeskeiset,
LisätiedotVarautuminen sotelainsäädännössä
Varautuminen sotelainsäädännössä STM:n valmiusseminaari 24.5.2018, Tuusula 1 23.5.2018 Anne Koskela Valmiuslaki Varautumisvelvollisuus Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten
LisätiedotPöytyän terveyskeskuksen osasto
PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Pöytyän terveyskeskuksen osasto TIETOA POTILAAN OMAISELLE Osasto Yläneentie 1 21870 RIIHIKOSKI Puh: 02 4864 1300 Pöytyän terveyskeskuksen osaston tehtävänä on: Antaa
LisätiedotRuotsissa asuvan eläkkeensaajan hoito-oikeudet Suomessa. Suvi Lummila Kelan Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus
Ruotsissa asuvan eläkkeensaajan hoito-oikeudet Suomessa Suvi Lummila Kelan Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 5.10.2016 Sisältö Mitä tarkoittaa oikeus käyttää terveyspalveluita Suomessa Miten hoito-oikeus
LisätiedotPotilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015
Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan
LisätiedotOHJE TERVEYSKESKUKSILLE VÄLITTÖMÄSTÄ YHTEYDEN- SAANNISTA
YLW OHJE 378530 v. 1 1(6) 5.4. 2011 STM/424/2011 OHJE TERVEYSKESKUKSILLE VÄLITTÖMÄSTÄ YHTEYDEN- SAANNISTA Hoidon saatavuutta koskevan hallituksen esityksen (77/2004) perustelujen mukaan välittömän yhteydensaannin
LisätiedotVähemmistökieliohjelma Haaparanta
Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Hiukka Haaparannan olosuhteiden erityisyydestä sekä ohjelman teosta ja seurannasta Ohjelman sosiaalialaa koskeva puoli Vanhus- ja vammaishuolto Yksilö- ja perhehuolto
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 103 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA HOITOHENKILÖKUNNAN VAIHDOSTA RUOTSIN JA SUOMEN KESKEN Terke 2010-497 Esityslistan asia TJA/13 TJA Terveyslautakunta päätti antaa
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012. 980/2012 Laki
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 980/2012 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Annettu Helsingissä 28
LisätiedotUudistettu asiakastietolaki edistämään tiedonvaihtoa sosiaalija terveydenhuollossa
Uudistettu asiakastietolaki edistämään tiedonvaihtoa sosiaalija terveydenhuollossa Marja Penttilä, erityisasiantuntija/stm YTM,VT Sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päivät 23.-24.5.2017 Finlandia-talo 1
LisätiedotHengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset
Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia
LisätiedotTerveydenhuollon barometri 2009
Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset
LisätiedotTerveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys
Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain
LisätiedotTartuntatautilaki. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat, Aluehallintoylilääkäri Hannele Havanka 1
Tartuntatautilaki Uusi Tartuntatautilaki (1227/2016) tuli voimaan 1.3.2017. Laki korvaa aiemman vuodelta 1986 peräisin olleen lain. Merkittävimmät muutokset aikaisempaan lakiin verrattuna koskevat hoitoon
LisätiedotSuomen ja ruotsin kieltä koskeva KIELIOHJELMA
Suomen ja ruotsin kieltä koskeva KIELIOHJELMA Hallitus hyväksynyt 6.3.2017 Valtuusto hyväksynyt 29.5.2017 Johdanto Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite aloitti toimintansa 1.1.2017.
LisätiedotSote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti
Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen
LisätiedotPaperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet
Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet 20.11.2014 Taneli Puumalainen LT, DTM&H, Ylilääkäri Linkki julkaisuun: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-156-3 21.11.2014 2 Oikeus terveyteen
LisätiedotLapin sote-mallin maakuntaseminaari
Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Rovaniemi Ministeri Huovinen OSASTONHOITAJAPÄIVÄT 2014 Sote-uudistuksen tavoitteet terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sote-palvelujen
LisätiedotValinnanvapaus erikoissairaanhoidossa ja palvelujen sijoittuminen - Tampereen sydänsairaala esimerkkinä
MUISTIO 24.1.2018 Valinnanvapaus erikoissairaanhoidossa ja palvelujen sijoittuminen - Tampereen sydänsairaala esimerkkinä Sairaanhoitopiirin järjestämisvastuu ja sairaalat Erikoissairaanhoidon järjestämisvastuusta
LisätiedotHALLITUKSEN KERTOMUS KIELILAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMISESTA 2017
LAUSUNTO Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle 7.3.2018 HALLITUKSEN KERTOMUS KIELILAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMISESTA 2017 1. LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN TAUSTA Valtioneuvosto antaa kielilain (423/2003) 37 :ssä säädetyn
LisätiedotPalveluntuottajan vaatimukset sote-lainsäädännössä
Palveluntuottajan vaatimukset sote-lainsäädännössä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 6.2.2018 Riitta-Maija Jouttimäki/STM 1 Sote-lainsäädäntö Vuodesta 2020-2022 alkaen sote -palvelujen tuottamisen
LisätiedotITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS JA TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO
ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS JA TUETTU PÄÄTÖKSENTEKO Sanna Ahola Erityisasiantuntija VamO, Kynnys 28.9.2018 ESITYKSEN KULKU Yleistä itsemääräämisoikeudesta Nykyistä lainsäädäntöä itsemääräämisoikeudesta sosiaalihuollossa.
LisätiedotTERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014
TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen
LisätiedotTerveystiedot Omakannassa
Terveystiedot Omakannassa 11.4.2016 Kaija Leskinen 1 Informaatio, suostumus ja kiellot 1. Kuittaa ensin informaatio potilastietojen käytöstä, mikäli et ole sitä jo tehnyt 2. Voit antaa suostumuksen tietojen
LisätiedotRuotsinkielisen sähköisen palvelun kehittäminen pääkaupunkiseudulla
Ruotsinkielisen sähköisen palvelun kehittäminen pääkaupunkiseudulla Visio ruotsinkieliselle palvelulle pääkaupunkiseudulla Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit toimivat aktiivisesti, niin
LisätiedotErilaiset lakiin perustuvat laskutusperusteet terveydenhuollossa
Erilaiset lakiin perustuvat laskutusperusteet terveydenhuollossa Mistä laskutetaan? 1) Kiireellinen hoito (ThL 50 ) Myös opiskelijalle erikoissairaanhoidon yksikössä annettu kiireellinen hoito sekä muualla
LisätiedotAJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin
AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin 17.9.2015 1 Kiireettömän hoitoon pääsyn valvonta Kiireetöntä hoitoon pääsyä koskevat säännökset tulivat kansanterveyslakiin ja erikoisairaanhoitolakiin vuonna
LisätiedotVähemmistökielinen lautakunta. jäsen jäsen jäsen hallituksen edustaja puheenjohtaja varapuheenjohtaja Risto Kukon varajäsen sihteeri
Pöytäkirja sivu 1(5) nro 1/2017 Elin: Vähemmistökielinen lautakunta Aika: 17.5.2017, klo 14.00 15.45 Paikka: Vaasan keskussairaala, X-talon 6. kerroksen kokoushuone Päätöksentekijät Läsnäolijat: Ingves
LisätiedotMuutokset lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007)
Muutokset lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät, Kuntaliitto 6.2.2018, Marja Penttilä, erityisasiantuntija
LisätiedotYhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa
Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Valtion virastotalo, Turku 26.4.2017 Lääkintöneuvos, STM 1 9.5.2017 Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:
LisätiedotTULKKI, POTILAS JA LÄÄKÄRI
TULKKI, POTILAS JA LÄÄKÄRI Mohsen Tavassoli Suunnittelija Perustettu vuonna 1995 Vantaan, Helsingin, Espoon ja Kauniaisten kaupunkien aloitteesta. Palvelee ensisijaisesti pääkaupunkiseudun kuntien viranomaisia.
LisätiedotVALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti
VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti Selvityshenkilöryhmä Tiedotus- ja luovutustilaisuus 15.3.2016 15.3.2016 1 Selvityshenkilötyöryhmän
LisätiedotSuostumuskäytännöt Suomen perustuslaki
Suostumuskäytännöt 2..205 THL / OPER - OTK Joni Komulainen Suomen perustuslaki 6 Yhdenvertaisuus 0 Yksityiselämän suoja: Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu: - Henkilötietojen suojasta
LisätiedotMillaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?
Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan
LisätiedotAsia: HE 224/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta
Perustuslakivaliokunta Helsingissä 23.11.2016 Asia: HE 224/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muuttamisesta Viite: Valiokunnan kutsu kokoukseen ja
LisätiedotKuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma
Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden
Lisätiedot3.12.2007 OM 3/58/2007 SUOSITUS KIELILAIN SOVELTAMISESTA YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN JA VESILAIN MUKAISISSA ASIOISSA SEKÄ YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNISSA
3.12.2007 OM 3/58/2007 Ympäristöministeriölle ja sen hallinnonalaan kuuluville virastoille SUOSITUS KIELILAIN SOVELTAMISESTA YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN JA VESILAIN MUKAISISSA ASIOISSA SEKÄ YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN
LisätiedotEurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija
Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,
LisätiedotEnnakkoon lähetetyt kysymykset
Ennakkoon lähetetyt kysymykset Irma Pahlman OTT, VT, MBA Korvaushoitoasiakkaan oikeus valita korvaushoitoa toetuttava terveysasema ja kunta Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 47 Kiireettömän hoidon hoitopaikan
LisätiedotPOTILAAN VALINNAN VAPAUS
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri
Lisätiedot