Omat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys

Transkriptio

1 Omat kielelliset oikeudet - lainsäädännöllinen viitekehys Laura Pajunen Vertais- ja vapaaehtoistoiminnan johtaja Turun aluefoorumi Kuurojen Liitto ry

2 Perustuslaki (1999/731) 17 Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa asiassaan omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielellä turvataan lailla. Julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään lailla. Viittomakieltä käyttävien sekä vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.

3 Perustuslaki (1999/731) Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin Tuo julkiselle vallalle aktiivisen velvoitteen turvata viittomakielisille mahdollisuuden käyttää omaa kieltään ja kehittää omaa kulttuuriaan Laki viittomakielestä (359/2015) Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta (133/2010)

4 Kieli- ja kulttuuriryhmän status Saada palveluja viittomakielellä VIITTOMAKIELILAKI 359/2015 Kaksi kotimaista viittomakieltä Viranomaisen edistämisvelvollisuus Edistää viittomakieltä käyttävien kielellisten oikeuksien toteutumista

5 Tulkkauspalvelu ja muu keskeinen lainsäädäntö Yksi tärkeimmistä palveluista: yhdenvertainen osallistuminen ja tiedonsaanti ( 1) Perustuu lakiin vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista (2010) Kelan vastuulla järjestää tulkkauspalvelut palveluun oikeutetulle henkilölle, jos hän ei saa riittävää ja sopivaa tulkkausta muun lain nojalla. Tällaisia muita lakeja ovat esimerkiksi potilaslaki, asiakaslaki ja hallintolaki Toissijainen palvelu - ensisijaista järjestämisvastuuta ei selkeästi määritelty Kela ei vastaa esim. sairaaloiden tulkkauksen välittämisestä HE 220/2009 vp Ensisijaisen palvelun asemassa. Oikeuksien toteutumiseen saisi vaikuttaa palvelua järjestävien tahojen keskinäinen epätietoisuus kustannusvastuusta. Epäselvissä tilanteissa, joissa palvelun järjestämisestä vastaava taho ei vielä ole tiedossa, mutta palvelun tarve on jo olemassa, tulisi tulkkauspalvelu järjestettäväksi ehdotetun lain nojalla. Asiakkaan yksilölliset tarpeet tulee huomioida.

6 Tulkkauspalvelu ja muu keskeinen lainsäädäntö Tulkitsemisesta ja kääntämisestä ja/tai oikeudesta käyttää viittomakieltä puhutaan mm. Hallintolaissa (434/2003) Esitutkintalaissa (805/2011) Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (812/2000) Potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (785/1992) VELVOITTAVUUS? tulkitseminen järjestetään mahdollisuuksien mukaan Kuka arvioi asiakkaan mahdollisuus vaikuttaa?

7 Ongelma Viranomaiset eivät tunnista järjestämisvastuutaan Kela vetoaa toissijaiseen vastuuseen ja edellyttää, että asiakas selvittää järjestämisvastuuta viranomaisen kanssa Perustelemalla saattaa saada Kelan tulkkauspalvelun kautta tulkin, mutta kaikkien kielitaito kirjoitetulla suomella / ruotsilla ei välttämättä riitä ASIAKKAALLE HANKALA, VIRANOMAISELLE HANKALA Miksi tulkkia tarvitaan? (viranomaisten tietoisuus heikkoa, asenteet) Mistä tulkki löytyy? Paljonko maksaa? (tietojen löytymisen hankaluus) Millainen tulkki? (kirjoitustulkki, viittomakielen tulkki, kuurosokeiden menetelmiä osaava tulkki, ) Miten pitkäksi aikaa? (kuka sen päättää?) Asiakas ei tiedä, kenen vastuulla tulkin tilaaminen tällä kertaa Perustuslakivaliokunta: Valiokunta on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että viittomakielisten oikeuksien toteutumisessa siten, kuin eri alojen lainsäädännössä on tarkoitettu, on merkittäviä puutteita. Esimerkiksi oikeus saada viranomaisen kustantamaa tulkkausapua viranomaisaloitteisia asioita käsiteltäessä ei valiokunnan mukaan aina toteudu, vaan viittomakielinen joutuu itse huolehtimaan tulkkausavusta.

8 Tulkkauspalvelu ja muu keskeinen lainsäädäntö Yhdenvertaisuuslaki Syrjinnän kielto Tulkkauspalveluiden toimimattomuuteen puututtu Tulkkauspalvelun käytäntö Välitys siirtynyt Kelan vastuulle (aiemmin kuntien vastuulla) Kelalla velvollisuus neuvoa viranomaisia Kilpailutus (2017: Kela ilmoittanut ettei sote-palveluissa ole jatkossa oikeutta käyttää Kelan tulkkauspalvelua) Maakuntien tulee rakentaa tulkkauspalveluun toimiva järjestelmä Ehdotus 5 osaamiskeskukseksi Viittomakielialan osaamisen keskittäminen Tulkkauspalvelut, neuvonta viranomaisille, tuki viittomakielisille asiakkaille

9 Uusia lakeja ja asetuksia tulossa: Sote Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Perustuslakivaliokunta vaatinut viittomakielilain huomioimista Viittomakielinen palvelu kartoitetaan osaajat, jotka ovat jo kunnan / maakunnan palveluksessa tuo kustannussäästöjä, parantaa palvelua Tulkkauspalvelu? Tiedostusta viittomakielillä koskee molempia viittomakieliä Valinnanvapauslakiesitys Palveluseteli ja henkilökohtainen budjetti Tiedotusta viittomakielillä! Maakuntalaki Vastuu alueen ihmisten tarpeiden huomioinnissa Osallistavuus kuinka viittomakieliset mukaan? Vammaisneuvostot (kunnallinen ja maakunnallinen) Vähemmistökielivaltuustot Vammaispalvelulaki (kevään aikana eduskuntaan?): vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistäminen Perheopetus: velvoite järjestää Itsemääräämisoikeuslaki (keväällä?)

10