Myönteistä kehitystä ruotsinsuomalaisen kansallisen vähemmistön sekä ryhmän oikeuksien osalta, mutta vain tietyissä kunnissa Ruotsissa

Transkriptio

1 RUOTSINSUOMALAISTEN KESKUSLIITTO Tukholma, : Huomioita Ruotsinsuomalaisten Keskusliitolta Euroopan Neuvostolle: Ruotsinsuomalaisten asema kansallisena vähemmistönä sekä Alueellisia tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan noudattaminen Ruotsissa Myönteistä kehitystä ruotsinsuomalaisen kansallisen vähemmistön sekä ryhmän oikeuksien osalta, mutta vain tietyissä kunnissa Ruotsissa Ruotsinsuomalaisten Keskusliitolla on ensinnäkin syytä suhtautua positiivisesti alkaneeseen myönteiseen kehitykseen Ruotsin yhteiskunnassa suomen kielen aseman nostamiseksi sekä siihen työhön, jota vähemmistölain (SFS 2009:724) perusteella on alettu tehdä suomen kielen hallintoalueella. Suomen kielen hallintoalue kasvaa ja siihen kuuluu nyt 48 kuntaa 1. helmikuuta 2014 alkaen 52 kuntaa. Noin 30 kunnassa ollaan aloittamassa vähemmistölain mukaisia kuulemisia ja valmistellaan hakemusta Ruotsin hallitukselle hallintoalueeseen liittymiseksi. Tosiasia on kuitenkin, että ruotsinsuomalaisilla on edelleen erilaiset edellytykset oikeuksiensa toteutumiselle asuinpaikasta riippuen, sillä suurin osa Ruotsin kunnista ei kuulu hallintoalueeseen. Korkeakoulutus: Korkeakouluviraston (Högskoleverket) selvityksessä opettajien saatavuuden takaamisesta kansallisten vähemmistöjen tarpeiden mukaisesti, 2011:114R, on vasta murto-osaa ehdotetuista toimenpiteistä alettu toteuttaa: Tukholman yliopistolle on myönnetty lupa suomen kielen äidinkielenopettajien koulutukseen. Opettajat voivat toimia aineopettajina 7 9-luokilla ja koulutuksen on tarkoitus käynnistyä vuonna Aineenopettajan koulutus noudattaa säädettyä aineenopettajan koulutusmallia, ja opettajista tulee suomen (äidinkielenä), englannin ja ruotsi toisena kielenä - aineen opettajia. Opettajat pätevöityvät vuosikursseille 7-9 (ja 4-6). Samaan aikaan avautuu myös mahdollisuus täydentäviin pedagogisiin opintoihin, jotka pätevöittävät opettajan opettamaan lukiossa (ja täten myös vuosikursseille 7-9). Jotta työ suomen kielen elvyttämiseksi sekä kielen aseman parantamiseksi kansallisena vähemmistökielenä Ruotsissa toimisi kaikilta osin ja eri sukupolvissa, vaaditaan edelleen laajoja toimenpiteitä esikoulusta alkaen. Tarvitaan siis myös suomenkielisen, kaksikielisen esikouluhenkilöstön koulutusta. Postadress Telefon Telefax Bankgiro Postgiro Org.nummer Bellmansgatan 15 nb info@rskl.se STOCKHOLM

2 RUOTSINSUOMALAISTEN KESKUSLIITTO Pääsyvaatimukset Taustaa: Ruotsissa on ollut viimeksi 1980-luvun puolivälissä esikoulunopettajien koulutusta kaksikielisille opiskelijoille tällöin koulutusta oli suomen, espanjan ja kreikan puhujille. Kyseinen koulutusmalli voisi olla Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton mielestä osittain pohjana uusille räätälöidyille ja kansallisten vähemmistöjen tarpeita vastaaville koulutusohjelmille, kuten RSKL on todennut Ruotsin opetusministeriölle. Valtion täytyy kuitenkin tarjota riittävästi resursseja Tukholman yliopiston käyttöön tämän aineenopettajakoulutuksen toteuttamiseen sekä muihin suomen kielen koulutuksiin ja suomenkielisiin koulutuksiin esimerkiksi esikoulupedagogiikasta, kaksi- ja monikielisyydestä, didaktiikasta, yhteiskunnallisista aineista, Ruotsin historiasta ja niin edelleen, jotta kansallisen vähemmistön pitkän tähtäimen koulutustarpeet voidaan kattaa. Oleellista yliopisto-opetuksen kannalta on, että myös äidinkielen / vähemmistökielen opinnot antaisivat ns. meritpoäng-pisteitä yliopistoihin ja korkeakouluihin hakiessa, mikä kannustaisi opiskelijoita jatkamaan äidinkielen opintojaan lukiossa. Tällä hetkellä esim. aineenopettajakoulutuksen pääsyvaatimuksena on, että opiskelija on lukenut suomea kolme vuotta lukiossa. Käytännössä kielitaidon arvioimiseen kunkin vähemmistökielisen hakijan kohdalla tarvitaan ns. reell kompetens -kriteeriä, sillä suomea lukiossa opiskelleita oppilaita on vain vähän. Vähemmistökielisille hakijoille onkin tarvetta luoda uusia kriteereitä esitietovaatimusten arvioimiseen, sillä olemassa olevat kriteerit eivät sovellu tähän. Nuoret ovat kyllä kiinnostuneet suomen opinnoista ja kiinnostuneet käyttämään kieltä tulevissa ammateissaan, mutta heille on myös oltava mahdollisuus luoda omia sopeutettuja koulutuksia ja kursseja, mikä vaatii erillisiä määrärahoja. Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto on erittäin huolestunut puutteellisesta ja epäselvästä lakipohjasta, koordinoinnista ja ohjeistosta ruotsinsuomalaisten ja muiden kansallisten vähemmistöjen esikoulupalveluille: Vaikka koululakiin on ilmoitettu tulevan muutoksia, kuten esitietovaatimusten poistaminen kansallisilta vähemmistökieliltä, koululain, kielilain ja vähemmistölain soveltamisessa on edelleen ristiriitaisuuksia. On myös huomioitava Koulutarkastusviraston (Skolinspektionen) kansallisten vähemmistöjen kannalta kielteinen tulkinta (Kalix, 2013) koululain perustaitovaatimuksista äidinkielen opetuksessa. Tämä vaikuttaa kielteisempään suuntaan kuin kielilaissa ilmaistava hyvä tahto yhteiskunnan vastuusta kansallisten vähemmistökielten kuten suomen tukemiseksi sekä toisaalta kehitystyö, jota on tehty suomen kielen hallintoalueella esimerkiksi uusien suomen- tai kaksikielisten esikouluosastojen avaamiseksi (useilla paikkakunnilla kuten Borås, Huddinge, Sigtuna, Skövde, Uppsala).

3 RUOTSINSUOMALAISTEN KESKUSLIITTO Tulevaisuudessa on edelleen suuria tarpeita vahvistaa kehitystyötä suomenkielisille suunnatun esikoulun ja koulun osalta. Esimerkiksi on tarvetta suomen ja suomi toisena kielenä -aineen kurssisuunnitelmille, joiden lisäksi Kouluviraston (Skolverket) tulisi paneutua muihinkin ruotsinsuomalaisten toiveisiin. Koulujen sisällyttäminen vähemmistöpolitiikkaan Ruotsissa Alueellisia tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan mukaisesti on myös meidän kansallisen vähemmistön edustajien vaatimuksena. Lisäksi on tarpeen määritellä, mitä "esikoulu kokonaan tai osittain suomeksi" tarkoittaa. Kyse on englanninkielisestä ilmaisusta substantial part eli merkittävä osuus, mutta sitä on tulkittu esimerkiksi Tukholmassa vuonna 2013 niin, että suomenkielistä vanhempaa on pyydetty kirjoittamaan paperilapuille suomen sanoja, joita ruotsinkielinen esikouluhenkilöstö on luvannut näyttää 3-vuotiaalle. Yhteiskuntasuunnittelun puute suomenkielisten ja muiden kansallisten vähemmistökielten edustajien koulutuksessa esikoulun ja vanhustenhoidon tarpeisiin Yhteiskuntasuunnittelu ja koulutuksen suunnittelu esikoulun ja vanhustenhoidon henkilöstölle kansallisten vähemmistöjen tulevia tarpeita varten on puutteellista. Kansallisten vähemmistöjen oikeudet on huomioitava tässä suunnittelussa ja siteeraamme tässä Älvkarlebyn kunnan kirjettä Ruotsinsuomalaisten Keskusliitolle 29. huhtikuuta 2013 koskien kunnan velvollisuutta ja mahdollisuuksia tarjota vanhustenhoitoa suomeksi: Tavoitteemme on 100 %, mutta siihen on vaikea päästä, koska meillä ei ole riittävästi suomea puhuvaa henkilöstöä. Kaikissa rekrytointi-ilmoituksissamme on ilmoitettu suomen kielen olevan meriitti, mutta hyvin harvat hakijoista osaavat suomea. Suomalaisen henkilökunann rekrytointi on varmasti ongelma tulevaisuudessa, koska yhä useampi suomenkielinen asukkaamme tulee tarvitsemaan kotipalvelua tulevan 5-10 vuoden aikana. Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto on kääntynyt Ruotsin työvoimatoimiston puoleen ja esittänyt toiveen kohdistetun ammattikoulutuksen tai täydennyskoulutuksen tarjoamisesta ruotsinsuomalaisille vähemmistönuorille, jotta muun muassa vanhustenhoidon ja esikoulun kasvavat tarpeet voitaisiin täyttää. Vastaus oli kielteinen sillä perusteella, että "suomenkielisistä hoitajista ei ole pulaa"! Uskomme tämän tarpeen kasvavan nopeasti lähivuosina.

4 RUOTSINSUOMALAISTEN KESKUSLIITTO Kielenhuolto on tarpeen: Vähemmistölain toteutuksen seuranta pitäisi lisätä Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitoksen tai Kielineuvoston tehtäviin. Ammattimainen kielenhuolto on välttämätöntä kansallisten vähemmistökielten säilyttämiseksi ja kehittämiseksi Korkealaatuisen kielenhuollon kehittäminen suomenkielisille on tärkeää jo itsessään ja se tarjoaa välttämätöntä tukea ja hyviä kielellisiä malleja hallinnon, medioiden, kulttuurin, ym. alueilla työskenteleville ja kaikille suomenkielisille Ruotsissa. Lisäksi se voi toimia hyvänä mallina muille kieliryhmille Ruotsissa. Keskusliitto on todennut, että Kielen ja kansanperinteen tutkimuslaitos (Institutet för språk och folkminnen), jonka alaisuudessa Kielineuvosto (Språkrådet) toimii, hoitaa ruotsinkielisessä toiminnassaan laajempia tehtäviä kielen, murteiden, kansanperinteen, nimistön ja muun aineettoman kulttuuriperinnön elävöittämiseksi ja levittämiseksi Ruotsissa. Kielineuvoston pienellä suomenkielisellä osastolla ei puolestaan ole vastaavia tehtäviä eikä käytännön mahdollisuuksia panostaa niihin. Kielen ja kansanperinnön tutkimuslaitoksen kansallisten vähemmistökielten, mukaan lukien suomen, elvytykseen myöntämät avustukset eivät ole vielä tuottaneet suurempia vaikutuksia, mutta Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton mielestä on erittäin tärkeää, että Ruotsi jatkaa tätä elvytykselle annettavaa projektitukea ja että tutkimuslaitos voi levittää hyviä toimintamalleja, kun sellaisia on luotu. Tässä yhteydessä on tärkeää korostaa, että vanhempia suomen kielen puhujia Ruotsissa pitäisi pitää kielellisenä resurssina ja mahdollisina kielen opettajina, jotka varmasti mielellään välittävät kielitaitojaan nuoremmille. Radio ja televisio ruotsinsuomalaisten ja muiden kansallisten vähemmistöjen palveluksessa: Suomenkielisille tarjolla olevan julkisen palvelun mediatarjonnan tilanne ei vastaa valtion velvollisuuksia suurta ruotsinsuomalaista kansallista vähemmistöä kohtaan eikä monipuolisen mediatarjonnan tarvetta omalla kansallisella vähemmistökielellä, kuten RSKL on huomauttanut yhteyksissään Ruotsin hallituksen kanssa. On tärkeää, että SR:n, SVT:n ja UR:n toiminnalle annetaan riittävästi resursseja ja että ruotsinsuomalaisten ja muiden kansallisten vähemmistöjen kielelliset ja kulttuuriset oikeudet ja tarpeet saavat sijaa ohjelmatarjonnassa. Uusi polttava ongelma on aiheuttanut uusia mediaongelmia joulukuussa 2013: Suomen julkisen palvelun media YLE näyttää ottaneen kannan, joka ei tue suomen kielen säilymistä Ruotsissa! YLE ei näytä enää antavan aktiivista tukea suomen

5 RUOTSINSUOMALAISTEN KESKUSLIITTO kielen puolesta Ruotsissa tehtävälle työlle. YLE on ilmoittanut, että TV Finland - kanavaa ei enää ylläpidetä kovin pitkään. Kyseessä on suuri kysymys, sillä suomenkielinen kansallinen vähemmistö voi menettää ainoan suomenkielisen TVkanavan, joka näkyy Tukholmassa ja sen ympäristössä (mikä on sinänsä liian pieni alue, sillä ruotsinsuomalaisia on kaikkialla Ruotsissa). Suomenkielisen kansallisen vähemmistön kannalta on siksi erityisen tärkeää, että perinteisesti läheistä naapuriyhteistyötä Ruotsin ja Suomen julkisen palvelun medioiden välillä voitaisiin tukea, jolloin voitaisiin vastata tavallisten suomenkielisten radionkuuntelijoiden ja televisionkatselijoiden tarpeita parhaalla tavalla: jotta he voisivat seurata radiota ja televisiota omalla kielellään ilman teknisiä ongelmia, joita internetpohjaiset mediapalvelut aiheuttavat monille vanhemmille ihmisille. Ruotsinsuomalaisten keskusliitolla on tällä hetkellä TV Finland -kanavan lähetyslupa Ruotsissa, joka koskee maanpäällisiä maksuttomia lähetyksiä Tukholmassa ja Mälarinlaaksossa vaikka liitto ei olekaan mediayritys. Keskusliiton mielestä on pyrittävä erittäin kiireellisesti siihen, että TV Finlandin tarjonta voitaisiin ottaa osaksi SVT:n hoitamia velvoitteita, jotta ruotsinsuomalaisille kaikkialla Ruotsissa tarjottaisiin yhtäläinen TV-tarjonta. Ruotsinsuomalaisten on tällä hetkellä käytettävä hyväkseen erilaisia kaapelitelevision kautta tarjottavia katselumahdollisuuksia ja harvaan asutuilla alueilla ei tätä mahdollisuutta ole. Tätä kirjoitettaessa yksityiskohdat ovat epäselviä, koska TV Finland -lähetyksiä ei enää kesän jälkeen ole ollut tarjolla satelliitin kautta. TV Finland -kanavan sisältö ja saatavuus ovat tällä hetkellä uhattuna YLEn päätösten takia. Tätä kirjoittaessa Sveriges Televisionilla (SVT) ja Ruotsinsuomalaisten Keskusliitolla on hyvää dialogia Ruotsin ja Suomen välisestä televisioyhteistyöstä, vaikkakin keskustelujen tuloksista ei vielä ole selvyyttä. Myös laatuaspekti on tärkeä julkisen palvelun medioissa uskottavuuden kannalta sekä suomen kielen säilymisen ja kehittymisen takia. Laadun ylläpitäminen vaatii hyvin koulutettuja ja osaavia toimittajia ja journalisteja. Tämä puolestaan vaatii jatkokoulutusta ja muita koulutuspanostuksia. Tarvitaan myös riittäviä resursseja sekä yhteistyötä muun muassa media-alan jatkokoulutuksessa Suomen kanssa, mistä olisi hyötyä sekä suomenkieliselle vähemmistölle Ruotsissa että ruotsinkieliselle vähemmistölle Suomessa. Ruotsinsuomalainen kulttuuri ja ruotsinsuomalainen siviiliyhteiskunta: Tarvitaan enemmän taloudellisia resursseja ruotsinsuomalaisen kulttuurin vahvistamiseen ja oman kulttuurin kehittämisedellytysten parantamiseen eri alueilla, kuten teatteri tai kirjallisuus. Kansansivistystä ja omaa kulttuurin luomista eri alueilla on tuettava ja tukea on suunnattava lapsille ja nuorille eri ikäryhmille yhdessä tai erikseen.

6 RUOTSINSUOMALAISTEN KESKUSLIITTO Ruotsin kulttuuripolitiikan yhteistoimintamalli on vaativa haaste kansallisille vähemmistöille. Työmme vaatii taloudellista tukea omien edellytystemme ja tarpeidemme pohjalta. Monissa lääneissä on edelleen suuria puutteita tässä asiassa. Kulttuuria kantava kieli, jollaisena pidämme suomen kieltä Ruotsissa, vaatii sekä säilyttämistä että kehittämistä aktiviteetteja esikoulussa, koulussa ja vapaa-ajalla, koulutusta ja tutkimusta, kielellisiä kulttuuri-impulsseja suomeksi Suomesta sekä tukea jo olemassa oleville hyville asioille rikastuttavassa yhteistyössä Ruotsin muun kulttuurielämän kanssa niin, että suomen kieli voi elää ja kehittyä myös lastemme ja lastenlastemme kautta Ruotsissa. Ruotsinsuomalaisten keskusliitto vetoaa Euroopan neuvoston tarkastusryhmään ja pyytää huomioimaan nämä asiat tulevassa raportissaan siitä, miten Ruotsin soveltaa neuvoston sääntöjä ja peruskirjaa suomenkielisen kansallisen vähemmistön oikeuksiin Ruotsissa: Vähemmistölaki on olemassa, mutta kuka siitä oikeastaan välittää? Liian monet eivät vieläkään välitä. Niin kauan kuin käsitettä "osittain suomeksi" voidaan tulkita lähes miten tahansa esikoulun tai vanhustenhoidon alueella ilman minkäänlaisia seuraamuksia, Ruotsia kohtaan on syytä esittää voimakasta kritiikkiä. Ruotsinsuomalaisten Keskusliiton puolesta Voitto Visuri Puheenjohtaja Raija Kärkkäinen Eriksson Toimitsija