Kansalliset vähemmistökielet eturiviin - selvitys kansallisten vähemmistökielten

Transkriptio

1 Kansalliset vähemmistökielet eturiviin - selvitys kansallisten vähemmistökielten opetuksesta valmistunut Jarmo Lainio ja Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos

2 Nationella minoritetsspråk i skolan förbättrade förutsättningar till undervisning och revitalisering SOU 2017:91 Särskild utredare Jarmo Lainio Utredningssekreterare Moa Nordin och Sari Pesonen

3 Direktiv 2016:116 Ohjeiden mukaan erityisen selvittäjän tuli kartoittaa toimenpiteiden tarve mitä tulee toisaalta hallituksen pyrkimykseen suojella ja elvyttää kansallisia vähemmistökieliä toisaalta Euroopan neuvoston kritiikkiin kansallisten vähemmistökielten opetuksesta Ruotsissa

4 Ohjeiden mukaan selvittäjän tuli edelleen kartoittaa ja arvioida tarvitaanko toimenpiteitä ja siinä tapauksessa mitä kansallisten vähemmistökielten opetuksen saatavuuden lisäämiseksi kartoittaa ja arvioida tarvitaanko toimenpiteitä ja siinä tapauksessa mitä kansallisilla vähemmistökielillä tapahtuvan opetuksen saatavuuden lisäämiseksi Esittää tarvittavat säädösehdotukset

5 Kartoitustyön haasteita Tilastolliset tiedot eri kielistä puutteellisia, tiedot kansallisista vähemmistökielistä erityisesti Olemassa olevat tiedot eivät ole luotettavia useasta syystä; esim. tiedot kaksikielisestä opetuksesta eivät ole asianmukaisia Taustalla osittain päämiesten puutteellinen tai virheellinen tiedotus huoltajille oppilaiden oikeudesta saada äidinkielen opetusta

6 Yleisiä periaatteita Kehitys on kulkenut kielen säilyttämisestä ja kehittämisestä kielen elvyttämiseen, mikä edellyttää, että kieltä on tarkasteltava holistisesti sekä julkisessa että yksityisessä käytössä. Holistinen näkökanta sisältää myös ajatuksen, että koulutustoimen ja kansallisten vähemmistökielten opetuksen tulee tarjota ja mahdollistaa opetuksen yhtenäinen ketju esikoulusta korkeakouluun.

7 Äidinkielen opetuksen kartoitus pakollisissa koulumuodoissa

8 Figur 6.2 Antal berättigade elever i respektive nationellt minoritetsspråk i grundskolan och sameskolan, läsåren 2001/ /17 SOU 2017:91

9

10 Figur 6.3 Antalet berättigade och deltagande elever i modersmålsundervisningen i nationella minoritetsspråk i grundskolan inklusive sameskolan, läsåren 2001/ /17

11 Figur 6.6 Utvecklingen av antalet elever i modersmålsundervisning i finska i grundskolan och motsvarande skolformer. Läsåren 1994/ /17

12 Figur 6.10 Utvecklingen för undervisningen i meänkieli som modersmål i grundskolan, 2001/ /17

13 Figur 6.12 Utvecklingen för undervisningen i romani chib inom ämnet modersmål i grundskolan, 2001/ /17

14

15 Mitä lukujen taustalla? Opettajapula? Haluttomuus opetuksen järjestämiseen? Kysynnän puute? Tiedotuksen puute? Opetuksen toimivien edellytysten puute?

16 Kartoitus kansallisten vähemmistökielten opetuksesta lukiokoulussa ja erityislukiokoulussa

17

18 Äidinkielen opetuksen oikeudesta Tiedottamisen kartoitus

19

20 Kansallisten vähemmistökielten opettajien kartoitus

21 Figur 11.1 Modersmålslärare i nationella minoritetsspråk i alla skolformer, läsåren 2013/ /17 Unika på riksnivå

22 Figur 11.2 Antal modersmålslärare i finska med och utan pedagogisk högskoleexamen, läsåren 2013/ /17. Antalet omfattar lärare i alla skolformer

23 Figur 11.4 Antal modersmålslärare i romani chib med och utan pedagogisk högskoleexamen, läsåren 2013/ /17

24 Figur 11.5 Antal modersmålslärare i samiska med och utan pedagogisk högskoleexamen, läsåren 2013/ / /Jarmo Lainio & Sari Pesonen, Avdelningen för finska

25 Keskeisimmät ehdotukset kansallisten vähemmistökielten opetustilanteen parantamiseksi

26 1) Uusi aine: kansallinen vähemmistökieli Aine nostetaan pois äidinkieli-oppiaineen sisältä Kansallisten vähemmistökielten opetuksen päämäärät eroavat osittain äidinkielen opetuksen tavoitteista: kielten ja kulttuurien elvytys Kansallisten vähemmistökielten status huomioidaan

27 Tämä tuottaa paremmat mahdollisuudet uudistuneeseen arviointimenettelyyn oppiaineen kehittämiseen opettajien jatkokoulutukseen kurssisuunnitelmien muokkaamiseen uusiin neuvonpitoihin oppilaiden toiveiden toteuttamiseen

28 2) Aineen opetustuntien määrä on säädettävä valtakunnallisessa tuntijaossa Aine kansallinen vähemmistökieli on nimettävä aineena koululaissa (2010:800) Kaikille pakollisille koulumuodoille ja lukiokoululle ja erityislukiokoululle on asetettava uudet määräykset kansallisten vähemmistökielten opetuksesta

29 3) Taatun opetusajan vähimmäismäärä on säädettävä tuntijaossa Selvityksessä ehdotetaan taatun opetusajan vähimmäismäärää, joka ottaa huomioon aineen ominaispiirteet ja kielten elvytystarpeet sekä kielten turvaamisen tulevaisuuteen Uuden aineen ehdotettu taattu opetusaika on yhteensä 960 tuntia peruskoulussa, erityisperuskoulussa ja erikoiskoulussa (noin 3 tuntia viikossa) vrt. Tänään, n. 320 tuntia peruskoulussa Saamekoulun vuosikursseille 1-6 ehdotettu taattu opetusaika on 640 tuntia.

30 Ehdotusten oletetut vaikutukset Mahdollistavat päämiesten selkeämmän ja pitkäaikaisemman opetuksen suunnittelun. Nostavat aineen statusta, vakauttavat ainetta ja parantavat opettajien mahdollisuuksia suunnitella opetusta. Opettajien työtilanne kohenee, kun heidät otetaan paremmin mukaan koulun toimintaan, jolloin myös opetuksen laatu paranee. Oppilaat saavat tarkentuneempaa opetusta ja enemmän henkilökohtaista aikaa opetuksessa = kiinnostus ainetta kohtaan voi lisääntyä

31 Kaksikielinen opetus Kaksikielinen opetus hyvin rajoittunutta saamekoulu, muutama kaksikielinen ruotsinsuomalainen vapaakoulu ja muutama yksittäinen kunnallinen luokka (suomi ruotsi) On luotava ja perustettava useampia mahdollisuuksia kaikille vähemmistökielille Meneillään oleva opetuksen lakkauttaminen on pysäytettävä Tietoja kaksikielisestä opetuksesta on koottava ja sen laatua tulee arvioida säännöllisesti

32

33 Kaksikielinen opetus Tarvitaan sekä lyhytaikaisia että pitkäaikaisia ratkaisuja Säädösmuutosten on mahdollistettava kansallisen vähemmistökielen laajempi käyttö kuin tällä hetkellä Tulevaisuudessa myös toimintaa taloudellisesti tukevat toimenpiteet voivat olla välttämättömiä Ratkaisujen tulee käydä käsi kädessä opettajakoulutuksen kanssa sekä lyhyt- että pitkäaikaisia koulutuksia tarvitaan Neuvonpito kansallisten vähemmistöjen kanssa on olennaista

34 Mitä oletettavasti tapahtuu, mikäli ehdotukset eivät toteudu? luulajansaame, eteläsaame, meänkieli ja jotkut romanikielen varieteetit menettävät hyvin todennäköisesti asemansa funktionaalisina kielinä päivittäisessä kielenkäytössä. Pohjoissaame ja suomi heikentyvät ensin, jonka jälkeen niiden funktionaalisuus vähenee, kun kielenkäyttäjillä on suurimmaksi osaksi vain suullista kielitaitoa. Lopputuloksena sama menetys kuin edellä mainituilla kielillä. Eli: ehdotukset on toteutettava

35 KIITOS!

36 Suomen kielen opetus vuonna 2018 ja tulevaisuudessa Mitkä ovat ne konkreettiset esteet, jotka rajoittavat teitä toimimasta niin kuin haluaisitte? Miten ehdotukset poistavat rajoittavat esteet, tai poistavatko, ja jolleivät poista, mitä tarvittaisiin?