Muistio, Ruotsinsuomalainen neuvosto

Transkriptio

1 Muistio, Ruotsinsuomalainen neuvosto Aika: 4/ klo 17 18,15 Paikka: Skymningen, kunnantalo Läsnä: Stefan Larsson, vt. kunnanjohtaja Irmeli Parkkinen, Eläkeläisyhdistys Tähti Osmo Holappa, Ö-V-piiri Marketta Stålnacke, Suomi-seura Maila Lehtoniemi, kirkon suomenkielinen toiminta Niina Laitila, ei järjestäytynyt Anne Ågren, hallintoalueen kehittäjä 1. Kunnanjohtaja toivotti kaikki tervetulleiksi ja avasi kokouksen klo. 17: Esityslista hyväksyttiin. 3. Edustajien esittely 4. Neuvoston tarkoituksesta keskusteltiin. Neuvoston tarkoituksena on täydentää ja auttaa kuntaa tunnistamaan ja käynnistämään toimia, jotta vähemmistölain (2009:724) säännöt koskien hallintoalueita, täytetään. Sen tarkoituksena on kehittää ja suojata ruotsinsuomalaisten etnistä yhteenkuuluvaisuutta. Neuvosto on neuvoaantava ja se on myös äänitorvi suomalaisten yhdistysten ja Karlskogan kunnan välillä. Neuvosto päättää toimintatuesta, joka ei ole toiminta-avustus. Anne muuttaa nimen hakulomakkeeseen. Neuvosto valmistelee asioita suurkokouksiin saatuaan näkökohtia järjestöiltä. Tarkoituksena on laatia toimintaohjelma, josta mahdollisesti tehdään myös poliittinen asiakirja 5. Tukholman lääninhallituksen ja Saamelaiskäräjien hallitukselle jättämä raportti Lyhyt yhteenveto. Anne kertoi, että monissa raportin kohdissa huomautettiin erityisesti, että joissakin hallintoaluekunnissa ei järjestetä suomenkielistä esikoulua tai vanhustenhuoltoa. Näiden kuntien on ryhdyttävä toimenpiteisiin. Karlskoga on yksi näistä kunnista. Voidaan kuitenkin sanoa, että joillakin alueilla Karlskoga täyttää lainsäädännön hyvin. Koko raportti on luettavissa verkko-osoitteessa Liitteenä tiivistelmä. Totesimme, että Karlskogassa on tapahtunut paljon ja että meidän on nyt katsottava eteenpäin. 6. Toimintatukianomukset Virkistyspäivä luonnossa SEK Suomi-seura - myönnettiin 5000 kr Suomalaiset äidit 2500 kr Suomi-seura myönnettiin Juuret Suomessa 900 kr Suomi-seura myönnettiin Avoin päivätoiminta 3000 kr - Tähti myönnettiin Lääkäri Kiminkisen luento kr - Tähti myönnettiin Projekti: Muistoja entisiltä ajoilta 5000 kr - Kirkon suomenkielinen toiminta - myönnettiin 7. Muut asiat Nickkällan Kirkon suomenkielinen ystäväpalvelu oli saanut huomautuksia henkilökunnalta, että on puhuttava ruotsia, kun he puhuivat suomea erään asukkaan kanssa. Anne ottaa yhteyden hoito- ja hoivahallinnon esimieheen Annica Liljaan, jonka on tehtävä asialle jotain. Raportti kunnanjohtajalle. Nickkällanin avoin päivätoiminta jatkuu syksyllä. Seurat vastaavat ohjelmasta kerran kuukaudessa. Palaamme asiaan elokuussa.

2 Sosiaalinen investointiraha Sosiaalista investointirahaa on haettavissa kunnanhallitukselta. Yhteiskunnallisia projekteja ovat mm. siirtolaiskeskus, tablettitietokoneet kouluun jne. Yleensä kunnan sisäinen toiminta hakee tätä. Vanhustenhoitopalvelu tänään selostus liitteenä. Suurkokous Suurkokous 20/8 18:00 kirjaston auditoriossa. Kunnanvaltuustossa olevien eri puolueiden edustajat kutsutaan kokoukseen. Anne esittelee tarvekyselyraportin. Kontakten kirkon suomenkielinen toiminta Kirkko ei halua käytettävän sanaa ystäväpalvelu, kun puhutaan kunnan vapaaehtoistoiminnasta, koska he ovat käyttäneet termiä jo vuosikymmeniä ja kunnan vapaaehtoisentoiminta on nimeltään " Kontakten". Huomautamme kuitenkin, että ystäväpalvelu on vakiintunut käsite sekä Ruotsissa että Suomessa ja ei koske ainoastaan Karlskogan toimintaa. Ymmärrämme kuitenkin, että nimi voidaan sekoittaa kunnan vapaaehtoistoimintaan ja yritämme välttää termin käyttöä. Matkakorvaus Lindesbergiin Jätetään Annelle tilinumeroineen Kysely 90 on vastannut - kaksi kertaa niin paljon kuin vuonna 2012 Selvästi merkittiin, että parannusta suomenkieliseen vanhustenhuoltoon toivotaan sekä enemmän painettua tiedotusmateriaalia. KSL tarkastelee, miten voimme tyydyttää tiedotuksen paremmin sekä huomauttaa vanhustenhuollosta sosiaalihallintoon, jonka asia tämä on. Eräs osallistujista kertoi tapahtumasta kuluneena viikonloppuna, kun suomalainen käyttäjä hälytti ja sai apua ruotsinkieliseltä henkilökunnalta (tämä ei toiminut). Vasta sitten lähetettiin paikalle suomea puhuva hoitaja, joka pystyi auttamaan ko. asukasta. Tämä osoittaa, että valittiin, ettei lähetetä suomea puhuvaa henkilökuntaa ensimmäisessä vaiheessa (kuten olisi tullut tehdä). Kunta on sitoutunut olemaan suomen kielen hallintoalue ja vähemmistönlain säädännön vaatimukset on täytettävä. On väärin sanoa, että ei ole suomea puhuvaa henkilökuntaa on katsottava että sitä on. Anne esittelee kyselyraportin kunnanhallitukselle toukokuussa. 8. Muita kysymyksiä Kysymys hoitotestamentin olemassaolosta Ruotsissa. Hoitotestamentti on asiakirja, jonka henkilö kirjoittaa, kun hän vielä siihen pystyy. Ko. asiakirjaa käytetään Suomessa - ehkä Ruotsi voi seurata perässä. Irmeli on ollut luennolla tästä ja antaa lisätietoja myöhemmin. Seuraava kokous 18/9 klo kunnantalolla Anne Ågren

3 Tukholman Lääninhallitus ja Saamelaiskäräjät: Raportti vähemmistölainsäädännön ja vähemmistökielilain soveltamisesta 2013 Lyhyt yhteenveto Vuonna 2013 kuului 64 kuntaa, 11 maakäräjää ja yksi alue hallintoalueisiin (näistä 48 oli suomen kielen hallintoalueita) Suurimmat menot olivat koordinoinnin henkilöstökulut sekä kieli - ja kulttuuritoiminta. Pienehkö osa valtionavustuksesta käytetään esikoulu - ja vanhustenhuoltokuluihin. Kuntien kyselyvastaukset osoittavat, että kuntien toimintakehitys on jossain määrin tasaantunut viime vuonna. Indikaattorit, jotka esitetään tässä raportissa, osoittavat että tukitaso hallintoalueilla on samankaltainen kuin lääninhallituksen ja Saamelaiskäräjien jättämässä raportissa vuodelta Monet kuntien vähemmistöpoliittiset panokset ovat luonteeltaan tilapäisiä, ilman pitkäaikaisia tavoitteita. Rakenteelliset muutokset, jotka edellyttävät laajempia muutoksia monella tasolla, näyttävät olevan vaikeampia toteuttaa. Myös puutteet nykyisessä lainsäädännössä vaikuttavat tilanteeseen, koska lopputulos vähemmistöpolitiikassa on usein riippuvainen yksittäisistä paikallispoliitikoista sekä valtion ja kuntien virkamiesten kiinnostuksesta ja kyvystä vaikuttaa työtapojen muuttamiseen eri hallinnoissa. Nopeuttaakseen kansallisten vähemmistöjen oikeuksien toteuttamista, tarvitaan selkeämpi lainsäädäntö. Myös kuntien, maakäräjien ja muiden viranomaisten vastuuta on selvennettävä ja valvontatoimenpiteitä on otettava käyttöön varmistaakseen työn tehokkuuden eri vastuualueilla. Ilmoitukset kansallisten vähemmistöjen syrjinnästä syrjintäasiamiehelle ovat suhteellisen alhaisia. Viime vuosina on niiden todettu olevan noin 50 valituksia vuodessa (eniten romaneja vastaan ). Lääninhallitus ja Saamelaiskäräjät tekevät arvioinnin, kuten aiempinakin vuosina, että lasten päivähoidon ja peruskoulun tulisi olla etusijalla. Vieläkin on hallintoaluekuntia, jotka eivät tarjoa lasten päivähoitoa, joko osittain tai kokonaan, suomeksi, saameksi tai meänkielellä. Näiden kuntien on ryhdyttävä toimenpiteisiin varmistaakseen esikoulutoiminnan ko. kansallisella vähemmistökielellä. Hallintoalueilla on myös kuntia, jotka eivät vastaa kysyntää suomen, saamen ja meänkielisestä vanhustenhuollosta. Tässäkin ko. kuntien on ryhdyttävä toimenpiteisiin varmistaakseen, että vanhukset pääsevät vanhustenhuoltoon omalla vähemmistökielellään. Vähemmistölain pykälissä ( 2009:724) käytetään käsitteitä " kokonaan tai osittain " päivähoidon sekä vanhustenhuollon ja hoidon yhteydessä suomeksi, saameksi tai meänkielellä. Merkitys on epäselvä ja voidakseen toteuttaa oikeudet, jotka liittyvät käsitteisiin, tarvitaan pykälien selventämistä.

4 Huomionarvoista on myös, etteivät kaikki hallintoaluekunnat tiedota enemmän vähemmistökielillä. Kaikki kunnat saavat valtiontukea juuri toimenpiteisiin, joilla tuetaan ko. vähemmistökielen käyttöä. Suurimmat mahdollisuudet vaikuttaa, on hallintoaluekunnissa asuvilla ja niillä, joiden kunnat saavat valtiontukea omaan vähemmistökieleensä. Vaikuttaminen tapahtuu ensisijaisesti neuvoa-antavissa keskusteluissa. 66 prosenttia kunnista ilmoitti, että neuvottelut ovat olleet ratkaisevia päätöksenteossa. Siviilipuolen kommenteista kävi ilmi, että vähemmistöjen edustajat ovat turhautuneita, koska heidän mielestään neuvottelut eivät anna todellista vaikutusvaltaa. Mandaatti ja tarkoitus ovat epäselviä ja kunnat ovat haluttomia taloudellisesti korvaamaan heidän osallistumistaan. Monet huomauttavat myös esikoulun ja vanhustenhuollon puutteista vähemmistökielillä. On kuitenkin syytä huomauttaa, että useat vastaajat korostivat, että yhteistyö kuntien koordinaattoreiden kanssa toimii hyvin. 81 prosenttia hallintoaluekunnista vastasi, että neuvottelut ovat neuvoa-antavia ja lähes puolet sanoivat, että neuvottelut ovat avoimia kaikille järjestöille tai henkilöille, jotka haluavat osallistua. Vastaajista, jotka saavat korvausta tai korvausta ansionmenetyksestä, on prosentuaalisesti eniten saamelaisia, 61 %, kun taas ruotsinsuomalaiset saavat vähiten korvauksia, 11 %. Kysyntä asioidenkäsittelystä, vaihteesta ja vastaanottotiloista vähemmistökielillä ei ole taattu kaikissa kunnissa. Hallintoalueissa on myös kuntia, jotka eivät ole täyttäneet kysyntää vanhustenpalvelusta ja huollosta kokonaan tai osittain suomeksi, saameksi tai meänkielellä. Mikään ei viittaa siihen, että tämä olisi riippuvainen henkilöstön saatavuuteen ko. kielellä, koska ainoastaan muutamat kunnat toteavat, että heiltä puuttuu kielitaitoista henkilöstöä. Toimenpiteisiin on ryhdyttävä kunnissa, jotta vanhukset pääsevät vanhustenhoitoon vähemmistökielellään. Tavallisimmat kieli- ja kulttuuripanokset ovat vähemmistökielisen kirjallisuuden ja lehtien hankinta kirjastoon, kulttuuritoiminnat sekä yleinen tiedotus vähemmistökielillä. Kommunikaation kysyntä kuntien vaihteissa ja vastaanotoissa ei ole taattu kaikissa hallintoaluekunnissa Kaikki hallintoaluekunnat ja 83 prosenttia maakäräjistä ovat viimeisen vuoden aikana eri tavoin tiedottaneet kansallisten vähemmistöjen laillisista oikeuksista. Kysyntä vanhustenhuollosta ja palveluista ei ole taattu kaikissa hallintoaluekunnissa.

5 Valtiontuen käyttö Karlskogassa 2013 : Valtiontuki Käytetty Käytetty 100 % Summa + / - 0 Esikoulu 700 Vanhustenhuolto Neuvonpito Kieli ja kulttuuri Koordinointi Asioidenkäsittely 0 Yleinen tiedotus Muut kulut Yhteensä käytetty

6 Vanhustenhuollon suomenkielinen palvelu Yhdyshenkilö sosiaalihallinnossa Paljon materiaalia on käännetty suomeksi (saatavilla sekä internetissä että painetussa muodossa) Suurin muutos on tapahtunut Lötängenin hoitokodissa Avoin päivätoiminta kerran kuussa Kaikilta aluepäälliköiltä kysyttiin sähköpostitse, mutta vastausta ei ole tullut. Ainoastaan Sonja Eriksson on vastannut. Lötängen Yhteensä 13 suomalaista asuu Lötängenillä. Lötängen 2:ssa on seitsemän suomalaista, joista neljä asuu suomalaisiin kohdistuvassa yksikössä. Suomalaisessa yksikössä on vähintään yksi suomea puhuva henkilökunta paikalla päivittäin Toisessa yksikössä työskentelee yksi suomea puhuva henkilö. Valitettavasti joutuu suomen puhuva henkilökunta juoksemaan muihin yksikköihin auttaakseen kielivaikeuksissa. Yleensä tämä toimii hyvin, koska henkilökunta on tietoinen kieliongelmista, jotka yleensä selvitämme nopeasti. Tämä ei ole optimaalinen ratkaisu, mutta joudumme tekemään näin ratkaistaksemme akuuttitilanteet. Kesätöihin tulee kolme suomea puhuvaa henkilökuntaa, joista yksi alihoitaja. Haettaessa henkilökuntaa, on ajateltava myös koulutusta, ei ainoastaan kielitaitoa. Kun huoneisto vapautuu suomalaisessa yksikössä, tehdään tarvearviointi, kenellä on suurin tarve muuttaa sinne. Työskentelemme asteittainen talon suomalaisten asukkaiden muuttamisesta suomalaiseen yksikköön. Kun työpaikkoja vapautuu, on tarkoituksena yrittää saada suomea puhuvaa henkilökuntaa niihin, mikäli tarvetta ei voi täyttää sen hetkisellä henkilökunnalla. Sonja E. on ottanut esille johtoryhmässä (VO 2) että muidenkin yksiköiden täytyy alkaa työskennellä asian puolesta. Sosiaalilautakuntahan päätti, että kaikkien yksiköiden on tarvittaessa tehtävä muutoksia. Nyt monet henkilöt hakevat paikkaa Lötängeniltä, koska he ovat kuulleet, että siellä tehdään töitä asian hyväksi. Lötängenillä on tiettyä, koko taloa koskevaa ryhmätoimintaa. Pääsiäiseksi on esimerkiksi ajateltu ostaa mämmiä suomalaisille asukkaille. Suomalaisessa yksikössä on asukkaita, jotka yleensä saunovat suihkun sijaan, tietenkin henkilökunnan avulla. Suomalaisessa yksikössä on pidetty henkilökunnan inspiraatiopäivä, koska suurin piirtein kaikki työntekijät ovat nyt paikalla. Henkilöstön oli hyvä keskustella asioista yhdessä ja katsoa tulevaisuuteen. Suomalainen pikkujoulujuhla, johon kutsuttiin asukkaita muista yksiköistä, pidettiin ja Suomen itsenäisyyspäivää juhlittiin talon suomalaisten keskuudessa. Suomalainen kirjailija vieraili täällä syksyllä. Erilaisia Suomeen liittyviä tapahtumia yritetään pitää.