HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015

Transkriptio

1 HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä , 58

2 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA OSALLISTUMINEN 3 4 TIEDOTUS 4 5 ESIKOULU JA KOULU 5 6 KULTTUURI JA VAPAA-AIKA 6 7 VANHUSTEN- JA VAMMAISHUOLTO 7 8 SOSIAALIPALVELU, YKSILÖ- JA PERHEHUOLTO 8

3 1(8) 1 TAUSTA 1.1 Valtion vähemmistöpolitiikka Kansallisten vähemmistöjen oikeus käyttää omaa kieltään on tärkeä osa ihmisoikeuksien kansainvälisestä suojasta. Valtiopäivät teki joulukuussa 1999 päätöksen kansallisesta vähemmistöpolitiikasta. Tämän päätöksen myötä saamelaiset, ruotsinsuomalaiset, tornionlaaksolaiset, romanit ja juutalaiset saivat kansallisen vähemmistön aseman ja saamen kieli, suomi, meänkieli, romani chib ja jiddiš vähemmistökielistatuksen. Laki takaa kaikille kansallisille vähemmistöille perussuojan ja sen mukaan hallintoviranomaisten tulee antaa heille mahdollisuus vaikuttaa niin pitkälle kuin mahdollista niihin kysymyksiin, jotka koskevat heitä, neuvotella kansallisten vähemmistöjen edustajien kanssa näissä kysymyksissä. Kansallisista vähemmistökielistä saamen kielellä, suomella ja meänkielellä on historiallisesti maantieteellinen pohja, mikä antaa näiden kielten käyttäjille erityisiä oikeuksia saada palveluja omalla kielellään (niin kutsutut hallintoalueet). Haaparannan kunta on yksi niistä kunnista, jotka ovat suomen ja meänkielen hallintoalueita ja joissa yksittäisillä henkilöillä on oikeus palveluun omalla kielellään. Uusi laki, Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä (2009:724) astui voimaan 1. tammikuuta Suuri muutos lainsäädännössä oli mm. se, että suomen hallintoalue laajeni uusiin kuntiin, ennen kaikkea Mälardalen-alueelle. Suomen, saamen kielen ja meänkielen osalta vahvistettiin myös yksilön oikeuksia. 1.2 Kansalliset vähemmistöt ja Haaparannan kunta Haaparanta on jo jonkin aikaa työskennellyt systemaattisesti kehittääkseen kansallista vähemmistöpolitiikkaansa. Kunnanvaltuusto hyväksyi Vähemmistöpoliittisen ohjelman joulukuussa 2004, ja se tarkistettiin ensimmäisen kerran Ohjelman tarkoituksena on ollut ottaa esille alueita, joissa tarvitaan kehittämistä Haaparannan kunnassa, niin että laissa suojatut oikeudet sekä kunnan omat tavoitteet toteutuvat ja vahvistavat kansallisten vähemmistöjen asemaa. Ohjelma koskee ainostaan kansallisia vähemmistöjä, ja kohdat, joissa viitataan vähemmistöihin, tarkoittavat kansallisia vähemmistöjä. Ohjelman toteuttamista on viime vuosien aikana seurannut aktiivisesti vähemmistökielien neuvonpitoryhmä. Keskusteluun on osallistunut johtavassa asemassa olevia ja poliitikkoja. Ohjelman tarkistamiseksi on myös järjestetty avoin lausuntokierros. Työssä on keskitytty enimmäkseen niihin velvollisuuksiin, joita kunnalla on suomen ja meänkielen hallintoalueena. Haaparannan kaupunki saa tähän työhön valtionapua, jonka käyttöä säädetään asetuksessa (SFS 2009:1299, 8). Siinä sanotaan, että valtionapu on tarkoitettu käytettäväksi niihin lisäkustannuksiin, joita syntyy kunnassa ja maakäräjillä niiden oikeuksien vuoksi, joita yksittäisellä henkilöllä on Lain kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä (2009:724) perusteella ja eri toimiin suomen, meänkielen ja saamen kielen käytön tukemiseksi. Myös Kielilaki (2009:600), joka astui voimaan 1. heinäkuuta 2009 velvoittaa. Sen mukaan yhteiskunnalla on erityinen vastuu suojata ja edistää vähemmistökieliä, ja henkilölle, joka kuuluu kansalliseen vähemmistöön on annettava mahdollisuus oppia, kehittää ja käyttää vähemmistökieltään.

4 2(8) Kunnanvaltuuston tulee tarkistaa ohjelma joka toimikausi ja tehdä tarvittavat lisäykset ja/tai muutokset. Ohjelmasta on myös suomenkielinen versio. Jos eri versioiden välillä on eroja/epäselvyyksiä, niin silloin on ruotsinkielinen versio voimassa. 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ Kieli on tietenkin tärkeä meille. Identiteettimme on sidottu kieleen. Kielen avulla ilmaisemme tunteitamme ja pidämme yhteyttä toisiimme, koemme ja ymmärrämme ympäristöämme ja olemassaoloa. Kieli on myös kulttuuriperintömme kantaja ja avain, joka avaa ovia sen ymmärtämiseen. Yksi edellytys ihmisen kasvamiseen ja kehitykseen on kielen hallitseminen. Se on myös edellytys siihen, että pystyy osallistumaan yhteiskuntakeskusteluun ja vaikuttamaan. Haaparannan väestöstä noin kolmasosa on Suomen kansalaisia. Tarkkaa tilastoa siitä, kuinka moni osaa suomea/meänkieltä ei ole. Tilasto kertoo kuitenkin sen, että väestön enemmistöllä on suomalainen tausta tai side Suomeen. Noin puolella väestöstä on ulkomaalaistausta (syntynyt ulkomailla tai syntynyt Ruotsissa ja molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla). Käytännössä melkein kaikilla, jotka kuuluvat tähän ryhmään, on suomalainen tausta, ja jos oletetaan, että nämä osaavat joko suomea tai meänkieltä niin suuri osa väestöstä osaa vähemmistökieltä. Lisäksi on monia henkilöitä, joilla tilastollisesti määritettynä on ruotsalainen tausta, mutta jotka osaavat meänkieltä ja/tai suomea. Se, että väestössä on näin paljon vähemmistön edustajia, luo erityiset olot vähemmistöjen aseman kehittämiseen. Monet Haaparannalla kokevat kenties, että vähemmistö on enemmistössä, ainakin kun on kyse arkipäivän tilanteista. Mutta selvä vastakohta tälle on se, että suomi ja meänkieli ovat jo kauan aikaa loistaneet poissaolollaan virallisissa yhteyksissä. Vieläkin saattaa olla niin, että kielikysymys jakaa tunteita puolesta ja vastaan monesta eri syystä. Vaikkakin laki on olemassa ja antaa oikeuksia vähemmistöille, niin lait ovat kuitenkin vain lakeja. Asenteilla on tärkeä osa, jotta kehityksessä päästäisiin todella eteenpäin. Ystävällinen ja hyväksyvä asenne edellyttää molemminpuolista kunnioitusta ja ymmärrystä eri ryhmien välillä, kun on esimerkiksi kyse eri lähtökohdista ja tarpeista. Siksi on tärkeää, että neuvonpito/keskustelu toimii ja tietoisuus asioista kasvaa. Kohta, joka oli mukana jo vuoden 2004 ohjelmassa, voi jatkossakin olla yleinen toimintaohje: Monikielisyys ja monikulttuurinen ympäristö on positiivista ja Haaparannan kunnassa asuville yhdistävämpi kuin erottava, esimerkiksi identiteetille, verrattuna muihin alueisiin. Tästä meidän tulee olla ylpeitä. Kuntamme voi olla esimerkki siitä, miten kielipolitiikkaa hoidetaan hyvällä tavalla ja kunnan edustajien tulee eri yhteyksissä toimia lähettiläinä myös kun on kyse (vähemmistö-) kieliasioista.

5 3(8) 3 NEUVONPITO JA OSALLISTUMINEN Kunnan tulee huolehtia siitä, että laki toteutetaan ja että ne, jotka haluavat käyttää suomea tai meänkieltä saavat palvelua suullisesti ja että ne henkilöt, joilla on asia hoidettavanaan ja jotka niin pyytävät, saavat päätöksen ja päätösperustelut kirjallisesti käännettynä Kunnan tulee myös jatkossa taata, että neuvonpito jatkuu nykyisen neuvonpitoryhmän puitteissa. Virkailijoiden ja lautakuntien edustajien velvollisuutena on tulla neuvonpitoihin, kun ryhmä niin haluaa Neuvonpitoon tulee kuulua valtionavun käyttö kokonaisuudessaan Neuvonpitoa tulee kehittää niin, että se kattaa kaikki kansalliset vähemmistöt, joilla on neuvonpitokumppani, joka edustaa heitä ja joka voi käyttää vähemmistöjen puhevaltaa. Neuvonpito voidaan järjestää nykyisen suomen/ruotsinsuomalaisten ja meänkielen/tornionlaaksolaisten neuvonpidon yhteydessä, kuitenkin ottaen huomioon suomen ja meänkielen erityisaseman hallintoalueena ja koskien valtionavun käyttöä Kunnan tulee ottaa huomioon vähemmistökieliset ja heidän tarpeensa, kun suunnitellaan ja toteutetaan palveluja; vähemmistökieliä tulee pitää ansiona kun virkoja täytetään, jos voidaan olettaa, että henkilö työskentelee vähemmistökielisten parissa Kunnan tulee kiinnittää maakäräjien, lääninhallituksen, poliisin ja muiden hallintoviranomaisten, keskushallinnon/-viranomaisen mukaan lukien, huomio kielelliseen erityispiirteeseen ja siitä johtuviin seurauksiin/ongelmiin, joita kunnan alueella on Kunnan tulee tukea taloudellisesti vähemmistöorganisaatioita osallistumaan seminaareihin ja konferensseihin Kunnan tulee toimia yhdessä muiden kuntien ja muiden viranomaisten kanssa; tiedotettava omista kokemuksistaan/esimerkeistään ja ottaa vastaan oppia muilta

6 4(8) 4 TIEDOTTAMINEN Kunnan tulee työstää strategia siitä, miten se aikoo tyydyttää vähemmistökielisten tiedonsaannin tarpeen Kunnan tulee aina miettiä, tarvitseeko kyseessä olevaa informaatiota kääntää vähemmistökielille Kotisivuilla tulee olla tietoa vähemmistöistä ja vähemmistökielistä sekä kunnalla tulee olla tavoitteena kääntää suurin osa kotisivuista Kunnan tulee tarvittaessa jatkaa asiakirjojen kääntämistä Kunnan tulee vaalia vähemmistökielisiä paikkakuntien nimiä ja tuoda esiin vähemmistökielten läsnäolo lisäämällä kylttien ja muiden opasteiden määrää vähemmistökielillä Kunnan tulee tiedottaa puhelinvastaajassaan vähemmistökielillä Kunnan tulee tiedottaa virkailijoitaan ja luottamushenkilöitään kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielilainsäädännöstä ja kouluttaa heitä näissä kysymyksissä

7 5(8) 5 ESIKOULU JA KOULU Esikoulussa, pakollisissa koulumuodoissa ja vapaaehtoisissa koulumuodoissa järjestetään opetusta oppilaan äidinkielessä ja äidinkielellä dokumentti Vägen till tvåspråkighet för de finskspråkiga eleverna ( Suomenkielisten oppilaiden tie kaksikielisyyteen ) mukaisesti Muille oppilaille tulee tarjota mahdollisuus opiskella vähemmistökieltä oppilaan valinnan rajoissa Kunnan tulee vuosittain järjestää vanhemmille tiedotustilaisuus, jossa kerrotaan Haaparannan kunnan koulujärjestelmästä, mahdollisuuksista opetukseen äidinkielellä, jaetaan taustatietoa ruotsinsuomalaisesta ja tornionlaaksolaisesta kulttuurista, vähemmistökielilaista jne. sekä säännöllisesti pitää yhteyttä vanhempiin ja tiedottaa heille viimeisimmistä uusista tiedoista ja tutkimustuloksista, jakaa tietoa vähemmistökielisille vanhemmille edusta, jonka mukaan kaksikieliset lapset voivat osallistua opetukseen äidinkielellään ja äidinkielessään joko kaksikielisessä opetustoiminnassa tai ruotsinkielisessä luokassa, jossa ruotsia opetetaan toisena kielenä ja äidinkielen opetuksessa. Kunnan tulee järjestää opettajille jatkokoulutusta suomen kielessä ja meänkielessä sekä ruotsinsuomalaiseen ja tornionlaaksolaiseen kulttuuriin liittyvissä kysymyksissä Kunnan tulee järjestää teemaviikkoja monikielisyydestä, ruotsinsuomalaisesta ja tornionlaaksolaisesta kulttuurista esikoulussa ja koulussa Kunnan tulee panostaa meänkielen elvyttämistoimiin

8 6(8) 6 KULTTUURI JA VAPAA-AIKA Vähemmistöille tulee taata mahdollisuus laadullisesti hyvään kulttuuritarjontaan ja mahdollisuus luovaan toimintaan omalla kielellään Kunnan tulee ottaa huomioon vähemmistöjen tarve, kun myönnetään varoja yhdistyksille ja eri tapahtumiin Kunnan tulee selvittää mahdollisuudet hakea erityistukea Valtion kulttuurineuvostolta (Statens kulturråd) Kunnan tulee aktiivisesti edistää kaksikielisiä kulttuuritoimintoja Kunnan tulee tuoda paremmin esiin vähemmistökielinen kulttuuritarjonta Haaparanta-Tornio-Kemi-alueella

9 7(8) 7 VANHUSTEN- JA VAMMAISHUOLTO Vähemmistökielinen palvelu tulee taata kaikissa vanhusten- ja vammaishuollon toimistoissa/instituutioissa Kaikissa hallintovirastoissa keskeisen informaation ja toimintaohjeiden tulee olla käännettyinä vähemmistökielille Kunnan tulee aktiivisesti tutkia, haluavatko vanhemmat vähemmistökieliset palvelua omalla kielellään ja tarjota sitä niille, jotka niin haluavat Kunnan tulee järjestää vanhuksille ja toimintarajoitteisille päiväkeskuksia, joissa on toimintaa heidän omalla kielellään Kunnan tulee järjestää yhdessä yhdistysten kanssa tiedotustilaisuuksia vähemmistökielillä kunnan tulevista suunnitelmista vähintään kerran vuodessa Kunnan tulee vähemmistökielisiä vanhuksia ja toimintarajoitteisia koskevissa eri asiakysymyksissä ottaa huomioon, tuleeko yhdistysten ilmaista kantansa lausuntokierroksella

10 8(8) 8 SOSIAALIPALVELU YKSILÖ- JA PERHEHUOLTO Kunnan tulee tiedottaa palveluista vähemmistökielillä Kunnan tulee kyetä palvelemaan asiakasta tämän omalla kielellä Kunnan tulee edistää henkilöstön jatkokoulutusta ja vaihtotoimintaa (raja-) kuntien kanssa Kunnan tulee pitää vähemmistökieliä ansiona kun sosiaalipalveluun palkataan henkilöstöä