Johdanto. Tarkoitus ja tavoitteet

Transkriptio

1

2 Johdanto Kymmenen vuotta sitten hyväksyttiin romanit, juutalaiset, torniolaaksolaiset ja ruotsinsuomalaiset kansallisiksi vähemmistöiksi Ruotsissa ja romani chib, jiddisch, saami, meänkieli ja suomi kansallisiksi vähemmistökieliksi. Samanaikaisesti kun uusi lainsäädäntö kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä otettiin käyttöön, suomenkielinen hallintoalue laajeni käsittämään 23 kuntaa, näiden joukossa on Hallstahammar. Hallintoalue merkitsee vahvempaa suojaa suomenkielen käytössä yhteydessä viranomaisiin sekä vanhusten- ja lasten huollon yhteydessä. Kunnat jotka kuuluvat hallintoalueeseen saavat valtiotukea ja heillä on paremmat mahdollisuudet ylläpitää lain vaatimuksia. Tuen kanssa tai ilman tukea kuuluu kaikkien kuntien, myös kunnat jotka eivät kuulu hallintoalueeseen, tiedottaa kansallisia vähemmistöjä heidän oikeuksistaan, kouluttaa henkilökuntaa lain mukaisista oikeuksista, neuvotella vähemmistön kanssa, ja ottaa selville jos kunnan toiminnassa on henkilökuntaa jotka osaavat suomea, saamea sekä/tai meänkieltä. Valtiontuki on tarkoitettu niille lisäkustannuksille joita lain mukainen vähemmistö ja vähemmistökielilaki (2009:724) aiheuttavat sekä toimiin jolla voi tukea suomen, meänkielen ja saamen käyttöä. Tarkoitus ja tavoitteet Kansallisten vähemmistöjen suojelu Prop. 2008/09:158 s Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen tarkoituksena on suojella näiden vähemmistöjen säilymistä, torjua niiden syrjintää ja edistää vähemmistöjen mahdollisuuksia säilyttää ja kehittää kulttuuriaan ja identiteettiään. Sen jälkeen kun vähemmistökielilaki astui voimaan vuonna 2000, jolloin hallintoalueeseen kuului seitsemän kuntaa, kokemukset ovat osoittaneet, että tarvitaan todellista tukea, jotta vähemmistökielet säilyvät. Käsillä olevan toimintasuunnitelman tarkoituksena on nykyisen tilanteen kartoittamisen ja kehitystä tarvittavien alueiden esille otto. Suunnitelman tavoite on luoda pohja miten vähemmistöjen asemaa kunnassa kehitetään, jotta laissa turvatut oikeudet ja tavoitteet toteutuvat ja miten voimme vahvistaa vähemmistöjen asemaa. Kukin lautakunta vastaa, että sille kuuluvat ohjelmassa päätetyt toimet toteutetaan ja että ne kirjataan kunkin hallintoalan toimintasuunnitelmaan. Kunnanvaltuusto tarkistaa ohjelman valtuustokausittain ja tekee tarpeelliset muutokset/lisäykset.

3 Rahoitus Vähemmistötyö rahoitetaan ensisijaisesti valtiontuen avulla jonka saamme Tukholman Läänihallitukselta. Läänihallituksella ja Saamekäräjillä on valtiontehtävä seurata Ruotsin vähemmistötyötä vähemmistö- ja vähemmistölain perusteella. Hallstahammarilla on velvollisuus kirjoittaa joka vuosi raportti vähemmistötyöstään Tukholman Läänihallitukselle. Valtiontuki on nimenomaan tarkoitettu kuluihin jotka voidaan luokitella vähemmistötyön aiheuttamiin lisäkustannuksiin. Valtiontukea ei toisin sanoen saa käyttää kustannuksiin jotka aikaisemmin ovat olleet mukana kunnan budjetissa. Työmuodot Hallstahammarin kunnan on aktiivisesti tiedotettava kunnan ruotsinsuomalaisia lain mukaisista oikeuksista kunnan sisäisesti sekä ulkoisesti. Osittain kotisivulla ( kääntämällä kunnallisia dokumentteja, ilmoituksilla, kirjallisella tiedolla sekä suullisissa tiedotus kokouksissa. Neuvonpito ja yhteistyö ovat tärkeimpiä työvälineitä kunnan sisäisesti sekä ulkoisesti. Hallintoalue ryhmä Koska valtiontuen käyttö säädellään lainsäädännön mukaan, joka antaa ilmi että neuvonpito on tärkein työväline, on looginen päättely että valtiontuen käyttöalueita määrätään yhdessä vähemmistön kanssa. Kokousmuistiinpanoja kirjoitetaan. Mielipiteitä ja ehdotuksia tuodaan mukaan takaisin kunnan organisaatioon. Neuvonpito kokouksia ruotsinsuomalaisen neuvonpito ryhmän kanssa (Hallintoalue ryhmä) pidetään noin kerran kuukaudessa. Kunnan sisäinen hallintoalue ryhmä Läheinen yhteistyö kunnan toimintojen kanssa on tärkeää täyttääkseen kunnan tavoitteet vähemmistökysymyksissä. Kunnan sisäisen hallintoalue ryhmän on koostuttava tiedottajasta ja eri toimintojen päälliköistä. Yhdessä voimme keskustella miten mennään eteenpäin Hallintoalue ryhmän esittämien ehdotusten kanssa. Lapset- ja koulutusryhmä Turvataksemme kaksikielisen esikoulutoiminnan ja äidinkielenopetuksen kehityksen on oltava Lapset- ja koulutus ryhmä jossa on mukana esikoulun ja koulun edustajia. Kulttuuriryhmä Halstahammarin kunnan on oltava mukana läänin kulttuuriryhmässä joka keskustelee erilaisista kulttuuritoimista kansallisilla vähemmistökielillä, etenkin suomenkielellä. Hallstahammarin kuntaa edustaa kokouksissa kunnan suomenkielinen tiedottaja ja yksi Kulttuuri ja Vapaa-ajan lautakunnan edustaja.

4 Tiedottajaryhmä Hallstahammarin kunnan kuuluu olla mukana hallintoalue kuntien tiedotusverkostossa ja keskustella kuntien välisestä yhteistyöstä. Ruotsinsuomalaisten keskusliitto Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto on tärkeä yhteistyökumppani hallintoalue kysymyksissä. Heillä on 130 paikallista seuraa koko Ruotsissa ja noin jäsentä. Nykyisen tilanteen kuvaus Hallstahammarissa asuu asukasta ( ). Näistä on suomitaustaista (Suomessa syntyneitä tai henkilöitä, joiden vanhemmista tai isovanhemmista ainakin yksi on syntynyt Suomessa). Lähes 23 % Hallstahammarin väestöstä on suomalainen tausta tai siteitä suomeen. Esikoulu ja koulu Lapsen kielen kehityksen samoin kuin myöhemmän kielikompetenssin ja identiteetin pohja luodaan esikouluiässä. Vähemmistökielilain 8 todetaan, että kun hallintoalueen kunta tarjoaa paikkaa esikoulutoiminnassa koululain (1985:1100) 2 a luvun 1. Ja 7. mukaan, kunnan tulee huoltajan pyynnöstä antaa lapselle mahdollisuus saada paikka sellaisessa esikoulutoiminnassa, joka tapahtuu kokonaan tai osittain suomeksi. Ongelmien erittelyä Lapsille tulee turvata todelliset mahdollisuudet kaksikielisyyteen, oman äidinkielen hallitsemiseen ja myös laajemmin kulttuurin, uskonnon ja historian tuntemiseen. Kunnallinen esikoulu ja koulu on luonnollinen paikka, jossa tämän tulee tapahtua. Sanomattakin on selvää että kunta ei voi eikä sen tulekaan työskennellä yksin tässä asiassa. Lapsen kielen kehityksen kannalta ensimmäinen ja tärkein viiteryhmä on koti ja vanhemmat. Tämän vuoksi on ensisijaisesti tärkeää että vuorovaikutus ja yhteistyö vanhempien ja esikoulun sekä koulun välillä toimii. Koulu- ja esikouluopettajille on taattava mahdollisuudet ja edellytykset työskennellä kaksitai monikielisten lasten kanssa. Lisäksi koulu- ja esikouluopettajille tulee järjestää mahdollisuuksia saada virikkeitä, vihjeitä ja ideoita sekä kirjallisuutta ja muuta materiaalia kunnan toimesta. Tämä voi tapahtua esimerkiksi vuosittaisilla opintopäivillä(studiedagar). Koulu- ja esikouluhenkilökunnalla on oltava mahdollisuus käyttää FLOD opettaessa lapsia. FLOD (Flexible learning system) sisältää suuren määrän opetusvideoita myös suomeksi. Tuleeko tavoitteena olla ns. toiminnallinen monikielisyys vai syvempi todellinen/aktiivinen monikielisyys. Toiminnallinen monikielisyys viittaa tässä siihen, että kielellä tulee välttävästi toimeen ja ymmärtää sitä kohtuullisesti. Aktiivinen monikielisyys taas tarkoittaa kielen syvempää ymmärtämystä ja valmiuksia, missä kieli hallitaan perusteellisemmin,

5 esimerkiksi kieliopin ja kielen eri vivahteiden suhteen. Luonnollisesti on tärkeää, ettei Ruotsinkieltä sivuteta, vaan että lapset/nuoret hallitsevat molemmat kielet. Kaksikielisyyttä on huomioitava eri yhteyksissä, esimerkiksi järjestämällä suomalaisia teemaviikkoja, kansainvälisen äidinkielen päivänä ja teema luentojen avulla. Lapsi- ja vapaa-ajan lautakunnan tavoitteena on että Monikielisyyttä pitää stimuloida alkaen esikoulusta Esikoulussa ja pakollisissa koulumuodoissa on tehtävä aktiivista työtä jotta vähemmistökieliset oppilaat saavat mahdollisuuden tulla kaksikielisiksi Esikoulussa on oikeus saada äidinkielen tukea ja koulussa äidinkielen opetusta Esikoulussa ja pakollisissa koulumuodoissa tehtävä aktiivista työtä, jotta vähemmistökielisille oppilaille annetaan mahdollisuus tulla kaksikielisiksi. Harjoitettava aktiivista informaatiota vähemmistökielisille vanhemmille hyödystä kaksikielisten lasten osallistumisesta äidinkielen opetukseen. Vuosittain järjestää vanhemmille tiedotustilaisuus, jossa kerrotaan Hallstahammarin kunnan koulusysteemistä, mahdollisuudesta saada opetusta suomenkielellä, vähemmistölaista ym. Pitää säännöllinen kontakti vanhempien kanssa ja ilmoittaa lapsen äidinkielen kehityksestä jotta vanhemmat voivat tukea lapsen oppimista myös kotona Järjestää jatkokoulutusta opettajille suomenkielessä ja kulttuurissa. Esikoulussa ja koulussa on järjestettävä teemaviikkoja monikielisyydestä ja ruotsinsuomalaisesta kulttuurista. Esimerkiksi voisi järjestää kansainvälisen äidinkielen päivän ja huomioida monikielisyyttä koulussa. Antaa varoja pedagogisen materiaalin hankintaan sekä esineisiin jotka liittyy suomenkieleen ja kulttuuriin jotta muun muassa voi tehdä kieli ja kulttuurilaatikoita jotka voivat vaeltaa kunnan eri toiminnoissa. Järjestää useampi FLOD-tili (Flexible learning system) joka sisältää digitaalisia opinto objektia, opetusresursseja Internetissä, kirjallisuutta, filmejä, interaktiivisia pelejä jotka ovat teemalajiteltuja opetus- kurssisuunnitelmien mukaan

6 Varmistaa että henkilökunnalla sekä vanhemmilla on mahdollisuus ottaa osaa meidän kaksikieliseen materiaaliin. Kulttuuri ja vapaa aika Kulttuuri voidaan määritellä eri osiin niin kuin kirjallisuus, teatteri, tanssi, kuvataide, musiikki, ja kommunikaatio/media. Kulttuuriin kuuluu myös hengellinen kulttuuri ja liikunta. Kieli on kulttuurin ydin, sitä kantava tekijä. Vähemmistökielten säilyttäminen ja käyttökelpoisena pitäminen on sen vuoksi ensisijaisen tärkeää. Vähemmistökielistä kirjallisuutta tulee tukea alueellamme sekä turvata uuden vähemmistökielisten kirjojen saatavuus kirjastoissa. Kirjastojen tulisi myös varautua vähemmistökielisten eläkeläisten ryhmän kasvamiseen ja näille tarkoitettujen palveluiden laajentamiseen. Esimerkiksi on varmistettava äänikirjojen, videonauhojen ja DVD-levyjen saatavuus. Lastenkirjallisuuden saatavuutta ei myöskään saa unohtaa. Kulttuuritoimintaa kuuluu olla puolueettomasti tarjolla kaikille. Tärkeää on että kunta turvaa vähemmistöjen vaikutusmahdollisuudet kulttuuritoimia suunnitellessa. Vähemmistöille tulee taata mahdollisuudet laadullisesti hyvään kulttuuritarjontaan ja mahdollisuus luomiseen omalla kielellä. Annettava Hallintoalue ryhmälle (jossa on suomiseuran, seurakunnan ja suomalaisen PROn edustajia) asema neuvoa-antavana elimenä kulttuuritoimintaa suunniteltaessa kr on vuosittain varattava kulttuuritoimiin sekä pikatoimiin. Kunnan hallintoalueen toimihenkilön rooli on käsitellä ja päättää jos ehdotukset seuraa vähemmistölain tavoitteita: Hyödyttääkö tämä vähemmistöä ja vastaako se lainsäädännön tavoitetta. Selvitettävä mahdollisuudet hakea erityistukea valtion kulttuurineuvostolta. Kansainvälisellä yhteistyöllä vahvistettava vähemmistöjen asemaa. Aktiivisesti edistettävä kaksikielisiä kulttuuriaktiviteettejä.

7 Seurata isompia projekteja jotka ovat saaneet tukea arviointotarkoituksena jotta näkee jos projektit ovat olleet menestyksekkäitä ja sillä tavoin löytää vähemmistötyön menestyksen tekijöitä. Millä tavalla seuranta toimii määrää Hallintoalue ryhmä. Vanhus ja vammaishuolto Vanhukset ovat usein kielen ja kulttuurin sekä perinteiden vaalijoita. On tärkeää, että suomea puhuvat vanhukset voivat jatkaa kielensä käyttämistä. Lain 9 toteaa, että hallintoalue kunnan tulee tarjota tätä pyytävälle mahdollisuus saada vanhustenhuollossa tarjottava palvelu ja huolenpito kokonaan tai osittain sellaiselta henkilökunnalta, joka hallitsee suomenkielen. Ikääntyvien ihmisten on saatava elää aktiivista elämää, myös kielellisessä mielessä, heillä on oltava vaikutusvaltaa yhteiskunnassa ja omassa arkielämässään, heidän on voitava vanheta turvallisissa oloissa ja elää riippumatonta elämää, sekä saada oikeus hyvään omankieliseen hoitoon ja huolenpitoon. Vammaisten on saatava yhdenvertaiset mahdollisuudet ja elinolot muun väestön kanssa. Ongelmanerittelyä Vanhusten ja vammaisten hyvinvointiin vaikuttavat hyvin vahvasti ympäristölliset seikat. Eristäytyminen voi tapahtua monella eri tasolla, joista kielellinen eristäytyminen voi olla yksi tekijä. Jos jokapäiväinen ympäristö ei ymmärrä henkilöä ja tämän toiveita on vaarana kielellinen eristäytyminen, joka puolestaan saattaa nykyisin olla se, että lapset/lapsenlapset ovat kadottaneet kosketuksen ja taidon vanhempiensa/isovanhempiensa kieleen, jolloin kanssakäyminen ei ehkä ole sellaista joka turvaisi vanhusten tarpeen saada ilmaista asiansa ja tulla täysin ymmärretyksi omalla kielellä. Tämän vuoksi on oltava suomenkielisen henkilökunnan palveluja saatavilla ja että kanssakäyminen tapahtuu täysin vanhusten/vammaisen omalla kielellä ilman tulkkia. Kulttuuri ja sen kokeminen on vahvasti tunnesidonnaista, johon vaikuttavat oma (kansallinen) tausta ja elämänkokemukset. Eri kulttuurielämysten kokeminen ei ole samalla tapaa syvällistä ja vahvaa, jos se ei ole puhtaasti omankielistä. Täten pyritään järjestämään iäkkäille ja vammaisille puhtaasti omakielistä kulttuuritarjontaa. Kielellisten vähemmistöjen on saatava edustajat eri kulttuuritapahtumien suunnitteluun, myös niihin joissa kohteena ovat vanhukset ja vammaiset. Mahdollisuus omankieliseen musiikin kuuntelemiseen ja TV:n ja radion käyttöön on turvattava. Palvelun tarvetta esiintyy myös ihan käytännön tekemisen tasolla, kuten esimerkiksi joulu tai onnittelukorttien kirjoittamisessa, koska oma fyysinen ja kielellinen kyky siihen on voinut heiketä iän tai vamman myötä. Jotta palvelua voidaan suunnitella ja toteuttaa tarkoituksenmukaisesti, tulee ensisijaisesti selvittää haluavatko vähemmistökieliset palvelua omalla kielellään. Erityisesti tulee

8 yksinelävät yksikieliset henkilöt kartoittaa ja selvittää palvelutarve. Kaikille jotka sitä tahtovat on tarjottava tarpeiden kartoitus suomenkielellä sekä suomenkielinen yhteyshenkilö jonka kanssa voi suunnitella mitä tukea ja palvelua tarvitsee. Elämänlaatua ja sosiaalista kanssakäymistä parantaisi jos olisi olemassa omakielistä henkilökuntaa päiväkeskuksessa. Vammais-/eläkeläisjäjestöt voisivat rekrytoida jäsenistöstään aktiivisia ja halukkaista ystävänpalvelijoita. Vähemmistökielinen palvelu on taattava kaikissa vanhus- ja vammaishuollon kontoreissa/laitoksissa Kaikissa hallintovirastoissa keskeinen informaatio ja keskeiset toimintaohjeet tulee olla käännettyinä suomeksi. Aktiivisesti selvitettävä haluavatko ikääntyneet vähemmistökieliset hoitoa omalla kielellään, ja tarjottava sitä haluaville. Kartoitettava yksinelävät yksikieliset ja heidän palvelutarve ja tarjottava etsivää toimintaa (tarpeiden kartoitus) suomenkielellä sitä haluavalle Yhdessä vähemmistökielisten järjestöjen kanssa selvitettävä mahdollisuudet yhdyshenkilöiden hankintaan vapaaehtoistyöhön esimerkiksi ystävänpalveluun Yhdessä järjestöjen kanssa järjestettävä tiedotustilaisuuksia/-tapaamisia kunnan tulevista suunnitelmista suomenkielellä. ottaa huomioon jos järjestöjen kuuluu toimia lausunnonantajaeliminä eri kysymyksissä jotka koskee vähemmistökielisiä vanhoja ja vammaisia Annettava vähemmistökielisille järjestöille mahdollisuus osallistua kulttuuritapahtumien suunnitteluun. Käännettävä tietoa suomeksi Sosiaalipalvelut yksilö ja perhehuolto Ongelmaerittelyä On tärkeää että kuntamme sosiaalipalvelut kohtaavat asiakkaat inhimillisellä, arvokkaalla ja ammattimaisella tavalla. Asioita, joita käsitellään ovat erittäin henkilökohtaisia ja useasti tunneperäisiä, jolloin väärinkäsityksillä voi olla suuret seuraukset. Lähtökohtana on luonnollisesti, että henkilökunta hallitsee ruotsinkielen, mutta on myös toivottavaa että sosiaalipalveluiden hallinnossa työskentelee täysin suomenkieltä hallitsevia henkilöitä. Huomioita on kiinnitettävä myös siihen, että henkilöstön vaihtuessa turvataan laadukas vähemmistökielten taito.

9 Tärkeää on että laadukasta informaatiota on tarjolla vähemmistökielillä Vähemmistökielisten tarpeet huomioidaan sosiaalipalveluiden suunnittelussa ja toteuttamisessa ja tähän tarvittavat varat ohjataan poliittiselta taholta. Tiedotettava palveluista suomeksi Jos mahdollista, tarjottava palvelua välittömästi asiakkaalle hänen omalla kielellä Nähtävä vähemmistökielet ansiona, kun palkataan henkilökuntaa sosiaalipalvelun virkoihin. Muuta Tässä toimintasuunnitelmassa on kosketeltu useita alueita, jossa vähemmistökielisten asemaa voidaan kehittää. Kieliongelma on kuitenkin laajempi kuin usein huomataankaan. Kunta tarjoaa erinäisiä palveluja, joissa kielellisiä ongelmia saattaa esiintyä. Yhtenä esimerkkinä vaikka rakennusluvan anominen kaikkine liitteineen ja teknisine sanastoineen. Tämän takia on tärkeä että tietoa löytyy suomeksi ja että kunta järjestää tulkin jos on tarvetta. Kunnan onkin aina kun mahdollista huomioitava vähemmistökieliset ja heidän tarpeensa kun palveluja suunnitellaan ja toteutetaan. Vähemmistökielen on aina oltava meriitti kun virkoja täytetään, jos voidaan olettaa, että henkilö tulee työskentelemään vähemmistökielisen väestön kanssa. Kunnan on huolehdittava siitä, että vähemmistökieliset saavat aina palvelua omalla kielellään Otettava huomioon vähemmistökieliset ja heidän tarpeensa aina kun palveluja suunnitellaan ja toteutetaan Pidettävä vähemmistökielet meriitteinä kun virkoja täytetään, jos voidaan olettaa että henkilö tulee työskentelemään vähemmistökielisten asiakkaiden kanssa

10 Muut hallintoviranomaiset Vähemmistökielisten tarve tulla ymmärretyksi ja ymmärtää asioita koskee kaikkia hallintoviranomaisia. Hallstahammarin kunnan päättävien elinten tulee vähemmistökieliasiassa toimia kokoavana voimana. Eliminä joka vaikuttaan muihin viranomaisiin, nostaa vähemmistökieliasian esille eri foorumeilla ja erityisesti kontakteissa muihin hallintoviranomaisiin. Saada maakäräjät, lääninhallitus, poliisi ja muut viranomaiset huomioimaan se kielellinen erityispiirre ja siitä aiheutuvat seuraukset/ongelmat joita Hallstahammarin kunnan alueella. Vaikuttaa maakäräjiin (terveyskeskus), jotta palvelu vähemmistökielillä paranee, erityisesti tämä koskee palveluita joissa kysymyksessä on lääkäri potilas suhde, kuten psykiatria, jossa kielellinen ymmärtäminen on ensisijaisen tärkeää, ja jossa tulkin (3:s osapuoli) käyttäminen on vaikeaa. vaikutettava muihin hallintoviranomaisiin, jotta vähemmistökieliset saavat palvelua haluamallaan kielellä