Suomen kielen hallintoalue

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen kielen hallintoalue"

Transkriptio

1 Kansliayksikkö Suvi Hänninen, RAPORTTI 1(25) Suomen kielen hallintoalue

2 2(25) Tiivistelmä Tämän raportin tehtävänä on selvittää sen lukijoille, kuinka Ludvikan kunta on noudattanut lakisääteisiä velvollisuuksiaan siitä lähtien, kun kunta liittyi suomen kielen hallintoalueeseen (1. helmikuuta 2015). Raportti tiivistää tavoitteet, ja niiden myötä toteutetut toimenpiteet, unohtamatta analysoida toimenpiteiden vaikutusta niillä osa-alueille, joilla kunta on sitoutunut työskentelemään kuluneen vuoden aikana, nimittäin neuvonpito, kartoitukset, kansallisten vähemmistöjen oikeuksista tiedottaminen, suomenkielinen palvelu, kulttuuri, esi- ja peruskoulu, sekä vanhustenhuolto. Tavoitteenani on ollut myös antaa konkreettisia ehdotuksia hallintoaluetyön jatkoa varten. Eniten myönteistä kehitystä on tapahtunut tiedotuksen ja kulttuurin saralla. Suomenkielinen kotisivu on perustettu, ja laajamittaista tiedotusta on toteutettu työpaikoilla, ruotsinsuomalaisen vähemmistön ja valtaväestön parissa. Vähemmistön tarpeet ja mielenkiinnon kohteet ovat kartoitettu osittain, ja kunta on pyrkinyt kehittämään kunnan suomenkielistä palvelua voidakseen vastata ruotsinsuomalaisen vähemmistön tarpeisiin. Kuntaan on hankittu suomenkielistä kirjallisuutta mm. kirjastoihin, esikouluihin sekä vanhustenkoteihin, ja tämän lisäksi ruotsinsuomalaiselle vähemmistölle on tarjottu kulttuuritoimintaa, mm. teatterin, musiikin sekä luentojen muodossa. Siinä missä tiedotuksen ja kulttuurin piirissä on tapahtunut edistystä, on suomenkielisen vanhustenhuollon sekä esikoulutoiminnan tilanne kunnassa heikommalla saralla. Kehityksen suunta on kuitenkin ollut lupaava; hoitohenkilökunta on saanut jatkokoulutusta suomen kielessä, ja esikouluhenkilökunnalle on tarjottu koulutusta kaksikielisyyden tiimoilta. Myönteistä on ollut myös se, että suomenkielistä henkilökuntaa löytyy sekä vanhustenhuollon että esikoulutoiminnan piiristä. Seuraava askel onkin luoda selkeät rutiinit, jotta suomenkieliset kunnan työntekijät saavat ja voivat käyttää kielitaitoaan apuna suomen kielen hallintoalueessa työskennellessään. Tämän projektin vetäminen on ollut valtava reissu, ylä- ja alamäkineen. Parhaimpiin hetkiin on kuulunut paljon iloa, toivoa ja uskoa tulevaisuuteen, ja toivonkin, että seuraajani pääsee kokemaan näitä ilon hetkiä, ja jakamaan ne teidän lukijoiden kanssa.

3 3(25) Sisältö 1 Johdanto ja tausta Tehtävän kuvaus Tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset Neuvonpito Kartoitukset Kansallisten vähemmistöjen oikeuksia koskeva tiedotus Suomenkieliset palvelut Kulttuuri Päiväkoti ja peruskoulu Vanhustenhuolto Miten kunnan hallintoyksiköt ovat työskennelleet ruotsinsuomalaiseen vähemmistöön liittyvien asioiden parissa vuosina ? Talous Loppusanat Liitteet Liite 1 Selvitys vuodeksi 2015 myönnetyn valtiontuen käytöstä... 24

4 4(25) 1 Johdanto ja tausta Ludvikan kunta on kuulunut suomen kielen hallintoalueeseen 1. helmikuuta 2015 lähtien. Suomen kielen hallintoalueeseen kuuluminen antaa Ludvikan kunnan ruotsinsuomalaiselle vähemmistölle vahvistetun suojan kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskeva lain (2009:724) mukaisesti. Kunnalla on siten erityinen velvollisuus vaalia suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin asemaa. Ruotsissa on viisi kansallista vähemmistöä: ruotsinsuomalaiset, tornionlaaksolaiset, romanit, juutalaiset ja saamelaiset. Kaikilla viidellä vähemmistöllä on ollut 1. tammikuuta 2010 lähtien koko maassa voimassa oleva perussuoja, jonka mukaan kaikilla vähemmistöillä on oikeus saada tietoa omista oikeuksistaan sekä vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Julkissektorilla on lisäksi erityinen vastuu kansallisten vähemmistökielten suojelemisesta ja niiden käytön edistämisestä. Tämän lisäksi julkissektorin on edistettävä kansallisten vähemmistöjen mahdollisuuksia säilyttää kulttuurinsa Ruotsissa ja kehittää sitä edelleen. Lasten kulttuuri-identiteetin kehitystä ja oman vähemmistökielen käyttöä on edistettävä erityisesti. Perussuojan lisäksi kolmella Ruotsin kansallisista vähemmistöistä, eli ruotsinsuomalaisilla, tornionlaaksolaisilla ja saamelaisilla, on vahvistettu suoja maantieteellisesti rajoitetuilla alueilla, joita kutsutaan hallintoalueiksi. Vahvistetun suojan mukaisesti; - yksityishenkilöillä on oikeus käyttää näitä kieliä ollessaan suullisesti ja kirjallisesti yhteydessä viranomaisiin yksittäisissä asioissa, joissa viranomainen on päätöksentekijä, - viranomainen on velvollinen antamaan suullisen vastauksen samalla kielellä sekä pyydettäessä antamaan kirjallisen käännöksen päätöksestä ja sen perusteluista. Viranomainen voi päättää erityisen ajan ja paikan, jossa palvelua annetaan vähemmistökielellä, - hallintoviranomaisten on huolehdittava siitä, että kunnassa on vähemmistökieliä osaavaa henkilöstöä, - kunnilla on lisäksi erityisvelvollisuus järjestää vanhusten- ja lastenhuoltoa kokonaan tai osittain vähemmistökielellä, jos joku hallintoalueella sitä toivoo. Ruotsissa on ollut vuosituhannen vaihteesta lähtien suomen, meänkielen ja saamen hallintoalueita. Ruotsin kunnilla on vuodesta 2010 ollut mahdollisuus vapaaehtoisesti hakea hallintoalueen jäsenyyttä. Tällä hetkellä saamen, meänkielen ja suomen hallintoalueisiin kuuluu yhteensä 75 kuntaa ja 14 maakäräjää/aluetta. Naapurikuntamme Smedjebacken ja Borlänge sekä Taalainmaan maakäräjät kuuluvat myös suomen kielen hallintoalueeseen. Taalainmaan kunnista Älvdalenin kunta kuuluu saamen kielen hallintoalueeseen.

5 5(25) Kunnan organisaation sopeuttaminen ja kehittäminen lainsäädäntöä vastaavaksi käynnistettiin projektimuodossa, kun kunta huhtikuussa 2015 rekrytoi projektipäällikön johtamaan työtä vuoden ajan. Tässä raportissa kerrotaan, miten hallintoaluetyö on edistynyt kuluneen vuoden aikana, miten hyvin kunta täyttää lain tarkoituksen ja mitä toimenpiteitä lähiaikoina olisi tehtävä. 2 Tehtävän kuvaus Hallintoaluekuntana Ludvikalla on erityinen velvollisuus vaalia suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin asemaa kunnassa. Tavoitteet Kunnan on levitettävä tietoa kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskevasta laista poliitikoille, kunnan työntekijöille ja kunnan asukkaille sekä annettava tietoa kunnan suomenkielisten asukkaiden oikeuksista. Kunnan tehtävänä on lisätä suomen kielen ja kulttuurin näkyvyyttä ja pitkällä aikavälillä turvata suomen kielen asema kunnan toiminnassa tehtävien konkreettisten toimien avulla. Ruotsinsuomalaisen vähemmistön on koettava, että kunnassa tunnetaan ja ymmärretään kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskevan lain mukaiset oikeudet ja että kunnalla on riittävästi resursseja asiaan liittyvien tarpeiden täyttämiseen kunnan eri hallintoyksiköissä. Projektin tarkoituksena on ollut yllä mainittujen tavoitteiden mukaisesti ja konkreettisten toimenpiteiden avulla kehittää käyttöalueita suomen kielelle sekä kehittää ja sovittaa kunnan omaa organisaatiota vastaamaan lainsäädäntöä. KOORDINOINTI Koordinoidakseen kunnan sopeuttamista ja kehittämistä suomen kielen hallintoaluekunnaksi Ludvikan kunta nimitti projektipäällikön, jonka tehtävänä on ollut käynnistää hallintoaluetyö ja koordinoida sitä vuoden ajan. Suuri osa koordinointityöstä on koostunut viestintätyöstä ja strategisesta tiedotuksesta, mutta myös konkreettisesta suunnittelusta sekä erilaisten aktiviteettien, kokousten ja tapahtumien järjestämisestä. Projektipäällikkö on myös vastannut kruunun suuruisen valtiontuen hallinnoinnista, joka on myönnetty kunnalle kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskevan lain noudattamisesta syntyvien lisäkustannusten kattamiseksi. Saadakseen työn kunnolla alkuun laati projektipäällikkö toimintasuunnitelman hallintoaluetyölle. Laajan työsaran jäsentelemiseksi työ jaettiin seuraaviin osaalueisiin:

6 6(25) kulttuuri, vanhustenhuolto, päiväkoti ja peruskoulu 1, neuvonpito, kartoitukset, suomenkieliset palvelut sekä kansallisten vähemmistöjen oikeuksia koskeva tiedotus Jo melko aikaisessa vaiheessa todettiin, että kaikilla näillä osa-alueilla tarvittiin oma toimenpidesuunnitelma, koska niitä käsitellään kunnan eri hallinnoissa, ja koska ne sisältävät vaikeusasteeltaan eritasoisia kysymyksiä. Yleisen työnkuvauksen lisäksi toimintasuunnitelma sisälsi tavoitteet ja toimenpidesuunnitelman kullekin osa-alueelle. Toimintasuunnitelman pohjalta kaikkia osa-alueita on käsitelty enemmän tai vähemmän rinnakkain kuluneen vuoden aikana. Toimintasuunnitelma on toiminut perustana tämän raportin analyysille. Sen perusteella on arvioitu, miten hyvin kunta on vuoden aikana saavuttanut toimintasuunnitelmassa ilmoitetut tavoitteet ja siten täyttänyt lain tarkoituksen. Suomen kielen hallintoalueen johtoryhmällä on myös ollut tärkeä osa projektin koordinointi- ja seurantatyössä. Projektin johtoryhmään kuuluvat tuki- ja ohjaushallinnon kansliapäällikkö Jonas Axelsson, kunnan ruotsinsuomalaisten edustaja Kyllikki Hallberg, vanhustenhuollon aluepäällikkö Cecilia Lantz sekä kunnanneuvos ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Leif Pettersson. Johtoryhmän tehtävänä on ollut seurata suomen kielen hallintoalueeseen liittyvää työtä, laatia suuntaviivoja ja ohjata valtiontuen jakamista ja käyttöä, sekä tarkistaa ja hyväksyä suomen kielen hallintoalueen toimintasuunnitelma. Kunnan oman työn lisäksi projektipäällikkö on osallistunut hallintoaluekoordinaattoreiden valtakunnalliseen verkostoon, Riksteaternin vierailevia suomenkielisiä teatteriesityksiä tarjoavaan Finska teaterslingan - hankkeeseen sekä maakäräjien vähemmistöryhmään, joka toimii läänin kaikkien kansallisten vähemmistöjen parissa. Projektipäällikkö on myös tehnyt läheistä yhteistyötä naapurikuntien Smedjebackenin ja Borlängen koordinaattoreiden kanssa, sillä myös nämä kunnat kuuluvat suomen kielen hallintoalueeseen. Yhteistyö on sisältänyt tietojen ja kokemusten vaihtoa, mutta myös esimerkiksi yhteisten kulttuuritapahtumien järjestämistä. 1 Vaikka peruskoulu ei kuulu itse vähemmistölainsäädännön piiriin, kansallisilla vähemmistöillä on erityiset oikeudet opiskella omaa vähemmistökieltään koulussa. Sen vuoksi pidettiin perusteltuna ottaa asia hallintoaluetyön osa-alueeksi, erityisesti kansallisten vähemmistöjen oikeuksia koskevaa tiedonsaantioikeutta ajatellen.

7 7(25) 3 Tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset Tässä luvussa esitellään suomen kielen hallintoalueen toimintasuunnitelman tavoitteita ja projektin aikana toteutettuja toimenpiteitä sekä analysoidaan nykytilannetta ja annetaan sekä yleisiä että konkreettisia ehdotuksia tulevaa työtä varten. 3.1 Neuvonpito TAVOITE Ludvikan kunnan on lain mukaan annettava kansallisille vähemmistölle mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin asioihin ja mahdollisuuksien mukaan neuvoteltava tällaisista kysymyksistä vähemmistöjen edustajien kanssa ( 5 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä). Kunnan tavoitteena on ollut laatia puitteet pitkäkestoiselle yhteistyölle ruotsinsuomalaisen vähemmistön kanssa. TOIMENPITEET Kunnan ruotsinsuomalaisen vähemmistön kanssa on pidetty avoimia neuvonpitokokouksia joka kolmas kuukausi. Kokouksista on tiedotettu hyvissä ajoin eikä niihin ole tarvinnut ilmoittautua etukäteen. Kokouksiin on osallistunut keskimäärin henkilöä. Vähemmistön edustajien lisäksi kokouksiin on kutsuttu myös kulttuuri- ja vapaa-ajanhallinnon, hoito- ja hoivahallinnon sekä sosiaali- ja koulutushallinnon edustajia raportoinnin helpottamiseksi eri hallinnonalojen välillä. Kuluneen vuoden aikana on keskusteltu seuraavista aiheista: vanhusten- ja lastenhuolto, äidinkielenopetus, kulttuuritoiminta, yleinen koordinointi sekä talous. Neuvonpitoryhmä on myös antanut neuvoja investointipäätöksiä varten. Neuvonpitokokousten lisäksi projektipäällikkö on pitänyt aktiivisesti yhteyttä kunnan ruotsinsuomalaiseen väestöön kuullakseen heidän tarpeistaan ja toiveistaan. TULOSTEN ANALYYSI Neuvonpitokokoukset ovat toimineet erittäin hyvin tiedon- ja ajatustenvaihdon foorumina. Kokouksissa on vallinnut hyvä yhteistyöhenki, ja osanottajat ovat voineet esittää vähemmistön oikeuksia koskevia toiveitaan. Tästä huolimatta neuvonpidon muotoja on tärkeää kehittää edelleen. Kokousten määrää pidetään riittävänä, mutta kokousmuodot ovat vielä keskeneräisiä. Kokoukset on äärimmäisen tärkeää pitää jatkossakin yleisölle avoimina, koska se mahdollistaa ajatusten ja ideoiden vaihtamisen laajamittaisemmin sekä voi houkutella kokouksiin uusia osanottajia. Myös neuvonpitoihin osallistuvien kunnan eri hallintojen edustajien roolia on tarvetta selkeyttää. On kehitettävä rutiinit sille, miten vähemmistö saa ja voi lähettää tietoa edelleen kokouksissa edustettuina oleville hallinnoille.

8 8(25) 3.2 Kartoitukset TAVOITE Ludvikan kunnan on lain mukaan yhdessä kansallisten vähemmistöjen kanssa kartoitettava, millaisia toimenpiteitä kunnassa tarvitaan suomen käytön tukemiseksi ( 8 Asetus (2009:1299) kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä). Kunnan tavoitteena on myös ollut kartoittaa kunnan työntekijöiden suomen kielen taitoja varmistaakseen, että ruotsinsuomalaiselle vähemmistölle pystytään tarjoamaan suomenkielistä palvelua. TOIMENPITEET Kunnassa on tehty kuluneen vuoden aikana sekä sisäisiä että ulkoisia kartoituksia. Projektipäällikkö teki ruotsinsuomalaisen vähemmistön keskuudessa kolme kyselytutkimusta (joilla selvitettiin yleisten palvelujen sekä vanhusten- ja lastenhuollon tarvetta). Lisäksi vanhusten- ja lastenhuollon henkilökunnalle lähetettiin kielitaitoa kartoittava kysely, jolla selvitettiin henkilökunnan suomen kielen taitoja. Vähemmistölle tehdyistä kyselyistä ilmeni suomenkielisen vanhustenhuollon, kulttuuritoiminnan ja äidinkielenopetuksen tarve. Lisäksi toivottiin yleistä kirjallista tietoa suomen kielellä. Kielikyselyt osoittivat, että hoito- ja hoivahallinnossa on jo nyt lähes 20 suomenkielentaitoista työntekijää ja että lähes yhtä moni on halukas käyttämään suomea työssään. Päiväkodeissa oli viisi suomea puhuvaa työntekijää, mutta kaikki heistä eivät ole halukkaita käyttämään suomea työssään. Projektipäällikköön on ollut mahdollista ottaa yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse ja hänelle on voitu esittää mielipiteitä ja ajatuksia myös henkilökohtaisissa tapaamisissa. Myös avoimet neuvonpitokokoukset ovat auttaneet kunnan kartoitustyössä, koska monet tarpeet ja toiveet ovat tulleet esille sitä kautta. TULOSTEN ANALYYSI Yleisön keskuudessa tehtyjen kartoitusten muotoilussa ja toteutuksessa on vielä paljon kehittämistä. Kyselyiden teemoja voitaisiin esimerkiksi vaihdella, eikä niitä välttämättä kannattaisi jakaa samanaikaisesti. Kyselyissä tulisi keskittyä keskeisiin aiheisiin (vanhusten- ja lastenhuolto, kulttuuri ja palvelut) unohtamatta kuitenkaan kokonaisuutta. On myös tärkeää miettiä kyselyiden jakelumenetelmiä, jotta mahdollisimman monet voivat vastata niihin. Yksi mahdollinen vaihtoehto on lähettää kyselyt kunnan kaikille asukkaille. Hoito- ja hoivahenkilöstölle sekä lastenhoitohenkilöstölle tehtävät kielikyselyt on syytä toteuttaa vähintään joka toinen vuosi, jotta tieto kunnan työpaikoilla olevista suomenkielisistä työntekijöistä olisi ajan tasalla. Voisi myös olla perusteltua lähettää yhteinen kielikysely kunnan kaikille työntekijöille, jotta

9 9(25) saataisiin parempi käsitys siitä, missä kunnan yksiköissä suomenkielistä henkilöstöä on töissä. 3.3 Kansallisten vähemmistöjen oikeuksia koskeva tiedotus TAVOITE Kunnan on tarvittaessa sopivalla tavalla tiedotettava kansallisille vähemmistöille heidän oikeuksistaan kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskevan lain mukaisesti ( 3 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä). Kunnan tavoitteena on ollut lisätä sekä kunnan asukkaiden että kunnan työntekijöiden tietämystä vähemmistölainsäädännöstä ja kansallisten vähemmistöjen oikeuksista. TOIMENPITEET Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kunta on järjestänyt tiedotustilaisuuksia sekä laajemman luentopäivän että avoimia neuvonpitokokouksia sekä hyödyntänyt mediaa (kunnan verkkosivut, Facebook, paikalliset tiedotusvälineet) ja painattanut tiedotusmateriaalia (julisteita, roll-up, Puhun suomea -pinssejä) kansallisia vähemmistöjä ja heidän oikeuksiaan koskevan tiedon lisäämiseksi. Näiden kanavien lisäksi tietoa on jaettu myös paikallisissa yhdistyksissä ja kunnan kohtaamispaikoissa sekä projektipäällikön vastaanotolla kirjastossa (joka toinen keskiviikko). Vastaanoton tavoitteena on ollut saattaa suomenkieliset palvelut ja hallintoaluetta koskeva tiedotus helposti ruotsinsuomalaisen vähemmistön saataville. Erityisenä lapsiperheille suunnattuna toimenpiteenä projektipäällikkö tilasi hiljattain Ruotsinsuomalaisten nuorten liiton laatiman Kielipaketin, joka on tarkoitettu suomalaistaustaisille lapsiperheille. Pakettia jaetaan lasten- ja äitiysneuvoloissa, päiväkodeissa ja yhdistyksissä sekä kunnan ruotsinsuomalaisille järjestettävissä tapahtumissa. Paketin voi myös tilata kotiin kunnan verkkosivuilta. Kunnan sisäisenä toimenpiteenä projektipäällikkö on vieraillut kunnan eri yksikköjen työpaikkapalavereissa ja kokouksissa sekä kertonut poliitikoille lain vaatimuksista ja ruotsinsuomalaisen vähemmistön oikeuksista kunnassa. Tämän lisäksi kirjallista tiedotusmateriaalia on lähetetty kaikille hallintoyksiköille sekä kunnan kaikkiin päiväkoteihin, kirjastoihin ja vanhainkoteihin. TULOSTEN ANALYYSI Hallintoaluekuntana Ludvikan kunnalla on suuri vastuu siitä, että kaikki kansalliset vähemmistöt saavat tietoa kansallisten vähemmistöjen oikeuksista. Omia oikeuksia on vaikea vaatia, jos niistä ei ole tietoinen. Kansallisten vähemmistöjen oikeuksia, ja etenkin ruotsinsuomalaisen vähemmistön oikeuksia, koskevan tiedon saatavuus on parantunut merkittävästi hyvin lyhyessä ajassa. On kuitenkin tärkeää pitää kunnan asukkaat ja työntekijät jatkuvasti ajan tasalla näistä

10 10(25) asioista, minkä vuoksi sisäisiä ja ulkoisia tiedotuskampanjoita on syytä jatkaa samassa laajuudessa kuin aikaisemmin. Ei kuitenkaan riitä, että kunnan asukas tuntee oikeutensa. Kunnassa on myös oltava henkilökuntaa, joka ymmärtää vähemmistön oikeudet ja kunnioittaa niitä. Kaikkein tehokkaimmin kunnan työntekijöille on pystytty tiedottamaan vähemmistökysymyksistä vierailemalla heidän työpaikkapalavereissa. Valitettavasti kaikki yksiköt eivät ole ymmärtäneet käyntien tarpeellisuutta ja projektipäälliköllä on joissakin tapauksissa muistutuksista huolimatta ollut vaikeuksia saada kutsua palavereihin. Huomionarvoinen seikka on se, että ideoita syntyy usein juuri työpaikoilla, kun henkilöstö on tekemisissä ruotsinsuomalaisen vähemmistön kanssa. Sen vuoksi on erityisen tärkeää, että vähemmistökysymykset tunnetaan ja ymmärretään koko kunnan organisaatiossa. On myös äärimmäisen tärkeää, että yksiköiden johtajat ymmärtävät vähemmistökysymysten merkityksen ja antavat niille toiminnassa niiden tarvitseman ja ansaitseman sijan. Henkilöstön on vaikeaa työskennellä sellaisten asioiden parissa, joita toiminnan johto ei hyväksy tai joihin se ei panosta. 3.4 Suomenkieliset palvelut TAVOITE Lain mukaan yksityishenkilöillä on oikeus käyttää suomea suullisissa ja kirjallisissa yhteyksissään Ludvikan kunnan kanssa. Tämä koskee asioita, joissa kyseinen henkilö on osapuoli tai osapuolen edustaja, jos asialla on yhteys kuntaan. Jos yksityishenkilö käyttää suomea sellaisessa asiassa, viranomainen on velvollinen antamaan suullisen vastauksen samalla kielellä. Yksityishenkilöllä, jolla ei ole juridista avustajaa, on sitä paitsi oikeus pyytäessään saada kirjallinen käännös asiassa tehdystä päätöksestä ja päätöksen perusteluista suomeksi. Kunnan on muutenkin pyrittävä kohtaamaan yksityishenkilöt suomen kielellä ( 8 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä). Kunnan tavoitteena on ollut tarjota yksityishenkilöille mahdollisuus käyttää suomea asioidessaan kunnan kanssa kehittämällä vähitellen sellaisia kielen käyttöalueita, joilla suomea voidaan käyttää julkisissa yhteyksissä. Lisäksi on otettava huomioon suomenkielentaito rekrytoitaessa henkilöstöä ja suunniteltaessa suomenkielisiä vanhusten- ja lastenhuoltopalveluja. TOIMENPITEET Kunnan suomenkielisiä palveluja koskevan tavoitteen täyttämiseksi on muun muassa laadittu suomenkielinen osio kunnan verkkosivustoon ( Siellä on tietoa kansallisista vähemmistöistä ja heidän oikeuksistaan, kuntaa koskevaa tietoa ja hallintoaluetyötä koskevia uutisia sekä tietoa alueella järjestettävistä suomenkielisistä tapahtumista.

11 11(25) Verkkosivuilla olevien suomenkielisten toiminnankuvausten lisäksi suomeksi on käännetty joukko esitteitä ja lomakkeita, etupäässä hoito- ja hoivahallinnon ja yhteiskuntarakennushallinnon alalla. Kulttuuri- ja vapaa-ajanhallinto laatii parhaillaan materiaalia, joka on tarkoitus kääntää suomeksi. Suomenkielisten palvelujen merkitys ja oikeus on nostettu esille myös kaikissa työpaikkapalavereissa, joihin projektipäällikkö on osallistunut. Kaikki hallintoaluetyöhön liittyvät kokousmuistiot ja raportit käännetään suomeksi. Asiakirjat ovat saatavilla myös kunnan verkkosivuilla sekä ruotsiksi että suomeksi. Kunnan suomenkielisen palvelun vahvistamiseksi projektipäällikkö on pitänyt Ludvikan kirjastossa (noin joka toinen viikko) vastaanottoa, jossa kunnan asukkailla on ollut mahdollisuus saada apua esimerkiksi hallintoaluetyöhön liittyvissä kysymyksissä ja käännöksissä. Projektipäälliköllä on ollut keskeinen rooli kunnan suomenkielisten palvelujen toteuttamisessa, koska eri hallintoyksiköihin ei ole vielä nimetty suomenkielisiä yhteyshenkilöitä. Kulttuurija vapaa-ajanhallintoon etsitään parhaillaan suomenkielistä yhteyshenkilöä. Kaupungintalon vastaanotto tarjoaa suomenkielistä palvelua, ja myös kunnan vaihteella on rajoitetut mahdollisuudet antaa suomenkielistä apua. Suomen kielen laskeminen ansioksi uutta henkilökuntaa rekrytoitaessa on otettu puheeksi kunnan kaikissa hallintoyksiköissä sekä henkilöstöosastolla. Hoito- ja hoivahallinto sovelsi tätä viimeksi rekrytoidessaan kesätyöntekijöitä. Suomenkielisellä hoitohenkilöstöllä on ollut mahdollisuus parantaa ammatissa käytettävän suomen taitojaan hoitoalan suomea käsittelevällä kielikurssilla (Kielineuvoston helmikuussa 2016 järjestämälle kurssille osallistui 14 henkilöä). Jatkokurssi on suunnitteilla. Lisäksi on koottu suomenkielisiä sanoja ja sanontoja kirjaseen, jota henkilöstö voi käyttää ollessaan yhteydessä suomenkielisiin palvelunkäyttäjiin. Fraasikirjaa on jaettu kotipalvelulle ja kaikkiin vanhainkoteihin. TULOSTEN ANALYYSI Painetun suomenkielisen tiedotusaineiston tarjoamisessa on edetty melko pitkälle. Suurin haaste tulevaisuudessa on pitää suomenkielinen verkkosivusto jatkuvasti ajantasaisena. Tiedon samanaikainen käsittely molemmilla kielillä vaatii hyviä rutiineja. Esitteitä ja lomakkeita on myös päivitettävä säännöllisin väliajoin. Hallintoyksiköiden suomenkielisten yhteyshenkilöiden osalta ei ole kuitenkaan päästy yhtä pitkälle. Kuntalaisille on selkeästi kerrottava, miten, missä ja milloin he voivat saada palvelua suomeksi eri virastoissa. Kunkin hallintoyksikön suomenkielinen henkilöstö on tuotava selkeämmin esille. Niiden, jotka haluavat käyttää suomea työssään, on voitava tehdä se virallisesti sekä ottaa vastaan käyntejä ja/tai puheluita suomen kielellä omalla hallinnonalallaan.

12 12(25) 3.5 Kulttuuri TAVOITE Kunnan on lain mukaan edistettävä kansallisten vähemmistöjen mahdollisuuksia säilyttää kulttuurinsa Ruotsissa ja kehittää sitä. Lasten kulttuuri-identiteetin kehitystä ja oman vähemmistökielen käyttöä on edistettävä erityisesti ( 4 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä). Kunnan tavoitteena on ollut yhdessä ruotsinsuomalaisen vähemmistön kanssa edistää ruotsinsuomalaisen vähemmistön mahdollisuuksia säilyttää kulttuurinsa ja kehittää sitä. Kunta huolehtii siitä, että tarjolla on usein toistuvaa ja näkyvää suomenkielistä ja Suomen kulttuuria esittelevää ohjelmaa kaikenikäisille. Erityisiä kohderyhmiä ovat lapset ja vanhukset. TOIMENPITEET Kunnan tavoitteiden saavuttamiseksi projektipäällikkö on läheisessä yhteistyössä kunnan aktiivisten ruotsinsuomalaisten kanssa tuonut esille suomen kieltä ja kulttuuria kunnassa ja järjestänyt erilaisia kulttuuritapahtumia vuoden aikana. Näitä ovat mm. tiedotus- ja luentopäivä taide- ja käsityönäyttelyineen, teatteri- ja joulukonserttimatka, ruotsinsuomalaisten päivän juhlistaminen sekä kaksikielinen lastenteatteri. Suomenkielinen teatteriesitys Kaksi naista ja meri esitetään Aveny-teatterissa Ludvikassa 19. huhtikuuta yhteistyössä Riksteaternin ja maakäräjien Finska teaterslingan -ryhmän kanssa. Kunta on tehnyt yhteistyötä etenkin kulttuuriasioissa naapurikuntien Smedjebackenin ja Borlängen mutta myös Taalainmaan maakäräjien kanssa, ja tavoitteena on ollut ennen kaikkea tarjota laaja valikoima kulttuuritoimintaa ruotsinsuomalaiselle vähemmistölle. Yhteistyön ansiosta on pystytty myös esimerkiksi säästämään ilmoituskustannuksissa ja jakamaan linja-autokuljetusten kustannuksia. Kunta on myös käynnistänyt suomen kielen keskustelupiirin yhteistyössä opintojärjestö Studieförbundet Vuxenskolanin kanssa. Keskustelupiiri on tarkoitettu etupäässä toisen ja kolmannen sukupolven ruotsinsuomalaisille ja sen tärkeimpänä tavoitteena on ollut tarjota mahdollisuus harjoitella suomen kieltä sekä luoda kokoontumispaikka ruotsinsuomalaiselle vähemmistölle. Suunnitelmissa on käynnistää suomen kielen alkeis- ja jatkokurssi syksyllä Vanhustenhuollon kulttuuritarjontaa ollaan kehittämässä. Keväällä on tarkoitus järjestää vanhainkodeissa liiketyöpaja, tanssiesitys sekä suomenkielisten kirjojen ääneen lukemista. Muita suunnitteilla olevia kulttuuritapahtumia ovat mm. terveysaiheinen luento suomeksi kunnan hyvinvointipäivillä (MåBra-dagarna), suomenkieliset elokuvaesitykset yhteistyössä Björns Bio -elokuvateatterin kanssa, yhteistyön jatkaminen Finska teaterslinganin kanssa sekä lastenkulttuuritarjonnan kehittäminen.

13 13(25) Kunnan kirjastoihin, päiväkoteihin ja vanhainkoteihin on hankittu runsaasti uusia suomenkielisiä aikuisten- ja lastenkirjoja (sekä musiikkia ja elokuvia) ruotsinsuomalaisen vähemmistön toivomuksesta. Yhteistyössä Kielipaketin kanssa on laadittu myös Kirjapaketti-konsepti. Kirjapakettipalvelun kautta kaikki suomalaistaustaiset lapsiperheet saavat tilata kunnalta ilmaiseksi suomen- /kaksikielisiä lastenkirjoja (korkeintaan 3 kirjaa). Yhteistyö ystäväkaupunki Imatran kanssa on tauolla, kunnes kulttuuri- ja vapaaajanhallinnon sekä sosiaali- ja koulutushallinnon henkilökunnalla on resursseja ja innostusta jatkaa työtä. Tulevia yhteistyömuotoja voivat olla esimerkiksi leirivaihto, urheilukilpailut, yhteiset lapsille suunnatut taidetapahtumat jne. Aktiviteettitarjontaa on ollut tärkeää tuoda esille eri medioissa julkaistuissa ilmoituksissa. Ilmoituksia on ollut mm. kunnan omilla verkkosivuilla (suomeksi ja ruotsiksi), Facebookissa ja paikallisissa mainoslehdissä. Lisäksi tapahtumista on kerrottu suullisesti, julisteissa sekä kohdistetuissa sähköpostiviesteissä ja uutiskirjeissä. TULOSTEN ANALYYSI Projektipäällikkö toivoo kulttuuri- ja vapaa-ajanhallinnon ottavan vastuun ruotsinsuomalaisten kulttuuritapahtumien järjestämisestä ja sisällyttävän ne nykyiseen toimintaansa. Ruotsinsuomalaisen kulttuuritarjonnan suunnittelun ja järjestämisen siirtäminen kulttuuri- ja vapaa-ajanhallinnolle edistää pitkäjänteisyyttä, vahvistaa osaamista, laajentaa tarjontaa sekä tekee ruotsinsuomalaisesta vähemmistöstä osan kunnan kohderyhmää. On myös erittäin tärkeää jatkaa yhteistyötä kunnan rajojen yli sekä hallintoaluekuntien Smedjebackenin ja Borlängen kanssa. Kuntien alueella asuu yhteensä jopa ruotsinsuomalaista, ja kunnilla on yhteistyön myötä mahdollisuus jakaa yhteiskuljetuksiin, ilmoitteluun ja tiettyihin asuinkunnasta riippumatta avoimiin aktiviteetteihin liittyviä kustannuksia. Vanhustenhuollossa on tärkeää ottaa suomenkielinen hoitohenkilöstö mukaan ruotsinsuomalaiselle vähemmistölle suunnatun kulttuuritarjonnan suunnitteluun ja järjestämiseen, koska tämä edistää toiminnan jatkuvuutta vanhainkodeissa. Suomenkieliset työntekijät luultavasti myös tuntevat parhaiten vanhainkodeissa asuvien suomenkielisten vanhusten tarpeet ja voivat joustavasti sovittaa tarjonnan kysyntään. Tämän mahdollisuuden tarjoaminen suomenkieliselle henkilöstölle kannustaa heitä myös osaltaan puhumaan suomea työssään.

14 14(25) 3.6 Päiväkoti ja peruskoulu TAVOITE Lain mukaan tulee erityisesti edistää lasten kulttuuri-identiteetin kehitystä ja oman vähemmistökielen käyttöä ( 4 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä). Päiväkotien on aktiivisesti pyrittävä saamaan lasten huoltajat valitsemaan lapselleen kokonaan tai osittain suomenkielinen päiväkoti. Päiväkotipaikkoja tarjotessaan Ludvikan kunnan on tarjottava lapsille heidän huoltajiensa sitä anoessa paikka päiväkodissa, jossa toiminta on kokonaan tai osittain suomenkielistä. Kansalliseen vähemmistöön kuuluvalle on annettava mahdollisuus oppia, kehittää ja käyttää vähemmistökieltä. Kunnan on myös aktiivisesti tiedotettava kaikkien peruskoulun oppilaiden vanhemmille oikeudesta äidinkielenopetukseen sekä hakuajoista ja opetukseen hakemisesta. TOIMENPITEET Ludvikassa asuvilla lapsilla on vuodenvaihteeseen saakka ollut mahdollisuus saada äidinkielentukea ja -opetusta suomen kielellä. Koska kunnan äidinkielenopettaja on lopettanut eikä virkaan ole nimitetty uutta henkilöä, käy sosiaali- ja koulutushallinto parhaillaan läpi rutiinejaan suomenkielistä lastenhoitoa ja vähemmistökielen opetusta koskien. Päiväkodeissa työskentelee tällä hetkellä muutamia työntekijöitä, jotka mahdollisesti haluaisivat käyttää suomen kieltä työssään. Kunnassa ei ole kovin paljon suomenkielisiä lapsia, mutta suomenkielisen lastenhoidon ja koulussa annettavan suomenopetuksen kysyntä on kaksinkertaistunut kuluneen vuoden aikana. Kaikki päiväkodit ovat saaneet tietoa hallintoaluetyöstä sekä mahdollisuuden osallistua lasten kieltä kehittäviä työmuotoja koskeville luennoille. Huhtikuussa 2016 järjestetään kaikille päiväkotien työntekijöille kolmen tunnin mittainen luento lasten kaksikielisyyden kehittämisestä. Tietoa oikeudesta suomenkieliseen lastenhoitoon löytyy kunnan verkkosivuston ruotsin- ja suomenkielisillä sivuilla. Kaikkiin päiväkoteihin on myös toimitettu asiasta kertovia suomen- ja ruotsinkielisiä julisteita. Päiväkodin ja peruskoulun hakulomakkeita päivitetään siten, että lapsen oikeus vähemmistökielen opetukseen tulee selkeämmin esille. Koska peruskoulu ei kuulu kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskevan lain (2009:724) piiriin, voi projektipäällikkö pelkästään tiedottaa oikeudesta äidinkielenopetukseen koulussa. Projektipäällikkö on tilannut suomen- ja kaksikielisiä lastenkirjoja päiväkoteihin ja esikoululuokille, joissa on suomenkielisiä lapsia. Kunnan suomenkielisestä päiväkotitoiminnasta tehtiin myös kysely, mutta vastausten alhaisen määrän vuoksi tuloksia ei pystytty kunnolla analysoimaan.

15 15(25) TULOSTEN ANALYYSI Kunnan suomenkielisissä lastenhoitopalveluissa ja äidinkielenopetuksessa on paljon toivomisen varaa. Lapsen oikeus kehittää omaa identiteettiään ja vähemmistökieltään ei toteudu kunnassa tällä hetkellä. Erityisen tärkeää juuri nyt on löytää uusi suomen kielen äidinkielenopettaja ja aktivoida kunnan suomenkielistä päiväkotihenkilökuntaa osallistumaan esikoulutoiminnan kehittämiseen. Lasten vanhemmille lähetettävää tiedotusmateriaalia on kehitettävä, jotta kaikki saavat tiedon mahdollisuudesta suomenkieliseen päiväkotitoimintaan. Myös suomenkielistä päiväkotitoimintaa koskeva kysely on päivitettävä, mieluiten yhteistyössä päiväkotien kanssa. Kansalliset vähemmistöt on tuotava esille kouluopetuksessa, koska peruskoulun opetussuunnitelman mukaisesti oppilailla on oltava perustiedot kansallisten vähemmistöjen kulttuurista, kielestä, uskonnosta ja historiasta. On myös jatkettava suomenkielisen opetusmateriaalin hankkimista esikoulutoimintaan ja peruskouluihin. 3.7 Vanhustenhuolto TAVOITE Ludvikan kunnan on tarjottava sitä pyytävälle mahdollisuus saada vanhustenhuollossa tarjottava palvelu ja hoiva kokonaan tai osittain suomen kielen taitoiselta henkilökunnalta ( 18 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä). Kunnan tavoitteena on tarjota sitä pyytävälle mahdollisuus saada vanhustenhuoltoa kokonaan tai osittain suomen kielellä. Kunnan on sen vuoksi varmistettava, että kaksikielistä (ruotsi-suomi) vanhustenhuoltoa on pyydettäessä saatavilla. Kunnan on myös huolehdittava siitä, että vanhustenhuollon käyttäjille on tarjolla suomenkielistä kulttuuria. TOIMENPITEET Hoito- ja hoivahallinto selvittää parhaillaan, miten kunnan suomenkielinen vanhustenhuolto voitaisiin järjestää. Hoitohenkilöstön kielitaitoa on kartoitettu ja tulos osoittaa, että kunnassa on jo tarvittavat resurssit vastaamaan tämänhetkistä kysyntää. Suurimpana haasteena on varmistaa, että suomenkielen taitoista henkilökuntaa on niissä vanhainkodeissa, joissa asuu suomenkielisiä vanhuksia, mutta myös kotipalvelun piirissä. Henkilökuntaa on kannustettu käyttämään suomea työssään tarjoamalla suomenkieliselle hoitohenkilökunnalle mahdollisuus osallistua helmikuussa 2016

16 16(25) hoitoalan suomea käsittelevälle kielikurssille. Jatkokurssin järjestämisestä myöhemmin tämän vuoden aikana on myös keskusteltu. Kunnassa tehtiin myös suomenkielistä vanhustenhuoltoa koskeva kartoitus, ja kyselyn tulokset osoittavat, että kunnassa on paljon kysyntää suomenkieliselle vanhustenhuollolle. Vastaajat arvostavat kovasti sitä, että he voivat saada palvelua suomen kielellä. Vastausten perusteella suomen kielen voi yhdistää turvallisuuden tunteeseen vanhustenhuollon piirissä. Ei riitä, että nykyiset vanhainkodit alkavat tarjoamaan kulttuuritarjontaa suomeksi, sillä myös henkilökunnan odotetaan puhuvan suomea. Tulokset osoittavat myös selkeän tarpeen pystyä kommunikoimaan omasta terveydestä äidinkielellään; osa lääkäreistä ja sairaanhoitajista tulisi osata suomea. Turvallisuuden tunne liittyy myös yhteisöllisyyteen ja asianmukaisiin puitteisiin: on luotava paikkoja, joissa on tilaa suomalaiselle kulttuurille ja suomen kielelle. (Kyselyn analyysi, vanhustenhuolto). 2 Vanhustenhuollon kulttuuritarjontaa ollaan kehittämässä. Keväällä on tarkoitus järjestää vanhainkodeissa liikuntapaja, tanssiesitys sekä suomenkielisten kirjojen ääneen lukemista. Toiveena on, että suomenkielinen henkilökunta voi tulevaisuudessa osallistua vanhuksille suunnatun suomenkielisen kulttuuritarjonnan suunnitteluun ja järjestämiseen. Lisäksi esimerkiksi kotipalvelua, vanhainkoteja ja omaistukea koskevaa materiaalia on käännetty suomeksi. Henkilöstölle on tehty Puhun suomea pinssejä sekä koottu suomalaisia sanoja ja sanontoja sisältävä kirjanen, jonka avulla myös suomea osaamaton henkilöstö voi halutessaan keskustella suomenkielisten palvelunkäyttäjien kanssa. TULOSTEN ANALYYSI Vanhustenhuolto on kunnan ruotsinsuomalaisen vähemmistön kaikkein suurin huolenaihe. Hoitohenkilöstön keskuudessa tehdyn kielikartoituksen perusteella voidaan todeta, että kunnassa on suomenkielisiä työntekijöitä, jotka ovat halukkaita käyttämään työssään suomea. Hoito- ja hoivahallinnon vastuulla on varmistaa, että kyseiset henkilöt työskentelevät suomenkielisten palvelunkäyttäjien kanssa. Tarvitaan selkeät rutiinit, jotta suomenkieliset vanhukset voivat saada tietoa oikeudestaan suomenkieliseen vanhustenhuoltoon sekä suomenkielistä yleistietoa vanhustenhuollosta. On myös tärkeää jäsentää suomen kieli meriittinä henkilökuntaa rekrytoitaessa, jotta suomenkielisen henkilökunnan määrä saadaan nousemaan. Suosituksena on lisäksi jatkaa toimenpiteitä henkilöstön suomen kielen taitojen kartuttamiseksi. 2

17 17(25) 4 Miten kunnan hallintoyksiköt ovat työskennelleet ruotsinsuomalaiseen vähemmistöön liittyvien asioiden parissa vuosina ? Kunnan hallintoyksiköille lähetettiin vuodenvaihteessa viisi kysymystä, joilla selvitettiin, miten nämä ovat työskennelleet kansallisiin vähemmistöihin ja erityisesti ruotsinsuomalaiseen vähemmistöön liittyvien asioiden parissa. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, miten hallintoyksiköt ovat toimineet siitä lähtien, kun kunta liittyi hallintoalueeseen tai vaihtoehtoisesti, miten ne aikovat tulevaisuudessa työskennellä ruotsinsuomalaiseen vähemmistöön liittyvien asioiden parissa. Alle kootut vastaukset saavat puhua puolestaan. 1. Onko hallinto työskennellyt kansallisiin vähemmistöihin ja erityisesti ruotsinsuomalaisiin liittyvien kysymysten parissa? Jos on, kerro toteutetuista toimenpiteistä. Yhteiskuntarakennushallinto: Asiasta on tiedotettu hallinnon johtoryhmässä ja lisäksi on selvitetty, ketkä voivat tarpeen tullen tarjota apua suomen kielellä. Pelastuspalvelu: Ei. Sosiaali- ja koulutushallinto: Hallinnossa ei ole tehty erityisesti kansallisiin vähemmistöihin liittyvää työtä muutoin kuin että koulussa on pyritty priorisoimaan kotikielenopetusta tarpeen mukaan ja järjestämään opetus parhaalla mahdollisella tavalla. Muuten hallinto ja erityisesti yksilö- ja perhehuolto on ollut viimeisen puolen vuoden aikana kovan paineen alla yksin saapuvien turvapaikkaa hakevien nuorten suuren määrän vuoksi. Sopimuksemme koski 14:ää nuorta, mutta jouduimme vastaanottamaan lähes 140. Emme ole keskittyneet sen vuoksi nyt suomalaisiin. Tuki- ja ohjaushallinto: Kyllä, luonnollisestikin suomen kielen hallintoaluetyön koordinoinnin kautta. Hallinnon eri yksiköt ovat ajan tasalla asiasta, mutta niiden on kehitettävä rutiineja päivittäiseen työhön suomen kielen hallintoaluetta ja kansallisia vähemmistöjä koskevien pyrkimysten ja vaatimusten toteutumiseksi. Kulttuuri- ja vapaa-ajanhallinto: Ei Hoito- ja hoivahallinto: Olemme osallistuneet suomen kielen hallintoalueprojektin järjestämään toimintaan. Olemme edustettuina suomen kielen hallintoalueen johtoryhmässä ja lisäksi olemme nimittäneet yhteyshenkilön, joka osallistuu tapaamisiin suomalaisyhdistysten kanssa. Olemme myös selvittäneet, ketkä työntekijöistämme osaavat suomea ja haluavat osallistua suomenkursseille.

18 18(25) 2. Onko hallinto saanut yhteydenottoja tai kyselyjä yksityishenkilöiltä suomen kielellä? Jos kyllä, onko hallinto pystynyt vastaamaan kyselyihin ilman ulkopuolista apua? Yhteiskuntarakennushallinto: Ei. Pelastuspalvelu: Ei. Sosiaali- ja koulutushallinto: Kyllä, hallinto on saanut yhteydenottoja suomen kielellä ja oma suomenkielinen henkilöstö on pystynyt vastaamaan kysymyksiin ilman ulkopuolista apua. Tuki- ja ohjaushallinto: Kyllä, kaupungintalon vastaanottoon on tullut yksittäisiä yhteydenottoja. Olemme pystyneet vastaamaan ilman ulkopuolista apua, koska meillä on suomenkielentaitoinen vastaanottovirkailija. Ei kyselyjä hallinnon muille yksiköille. Kulttuuri- ja vapaa-ajanhallinto: Ei. Hoito- ja hoivahallinto: Ei. 3. Onko hallinnon tarvinnut käyttää suomen kielessä ulkopuolisia tulkkaus- tai käännöspalveluja? Yhteiskuntarakennushallinto: Ei. Pelastuspalvelu: Ei. Sosiaali- ja koulutushallinto: Ei viime aikoina. Hallinto on käyttänyt etupäässä omaa suomenkielentaitoista henkilökuntaa. Tuki- ja ohjaushallinto: Kyllä, luonnollisesti, koska koordinoimme suomen kielen hallintoalueeseen liittyvää työtä... Mutta ei muuten vuonna Kulttuuri- ja vapaa-ajanhallinto: Ei. Hoito- ja hoivahallinto: Ei.

19 19(25) Vuonna 2016: 4. Onko hallinnolla erityisiä ajatuksia tai suunnitelmia siitä, miten se aikoo työskennellä suomen kielen ja kulttuurin parissa vuonna 2016? Yhteiskuntarakennushallinto: Yksiköt, joilla on eniten viestintätarvetta viranomaistoimissa, aikovat laatia lomakkeita ym. sikäli kun siihen on aikaa. Pelastuspalvelu: Ei. Sosiaali- ja koulutushallinto: Meillä ei valitettavasti ole erityisiä suomen kieleen ja kulttuuriin liittyviä suunnitelmia vuonna 2016, mutta olemme iloisia siitä, että kuntamme kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen. Tuki- ja ohjaushallinto: Otamme suomen kielen huomioon henkilöstöä rekrytoitaessa. Kiinnitämme siihen huomiota myös viestintätyössä, kuten kunnan verkkosivustolla ja tulevalla Facebook-sivulla. Hallinto seuraa työtä säännöllisesti vuoden aikana johtoryhmänsä kautta. Kulttuuri- ja vapaa-ajanhallinto: - Järjestetään suomen kielen hallintoalueeseen liittyvää työtä koskevia sisäisiä tiedotustilaisuuksia eri ryhmille (johtoryhmä, työpaikkapalaverit). - Nimitetään palveluasiamies, josta tulee kulttuuri- ja vapaaajanhallinnon yhteyshenkilö. - Käännetään yhteistyössä Suvi Hännisen kanssa erilaisia ohjelmia (esimerkiksi hiihtolomaohjelma) suomeksi ja julkaistaan tiedot verkkosivustolla. - Autetaan levittämään tietoa suunnitelluista tapahtumista eri maantieteellisille alueille ja kohtaamispaikkoihin. - Järjestetään kohderyhmälle tiedotustilaisuus kulttuuri- ja vapaaajanhallinnon tapahtumista. - Järjestetään kaksi tilaisuutta, joissa kerrotaan kahdella kielellä tilojen ja kenttien vuokrausmahdollisuuksista. - Osallistutaan neuvonpitokokouksiin tarpeiden ja ideoiden selvittämiseksi. Hoito- ja hoivahallinto: Käymme läpi laaditun tilannekatsauksen selvittääksemme, kuinka voimme valmistautua suomenkielisen henkilöstön mahdolliseen kysyntään, ennen kaikkea vanhustenhuollossa mutta myös avuntarpeenkäsittelyssä.

20 20(25) 5. Voitaisiinko hallintoaluetyötä parantaa tai kehittää jollakin tavalla omassa hallinnossanne tai kunnan yhteisessä työssä? Yhteiskuntarakennushallinto: Lomakkeita voidaan laatia suomeksi. Pelastuspalvelu: Tällä hetkellä asia ei tunnu ajankohtaiselta. Sosiaali- ja koulutushallinto: Yksi myönteinen asia on se, että kaksikielinen henkilöstö voi parantaa suomen kielen taitojaan ja että järjestetään suomen kursseja kaikille halukkaille. Ainakin kaksi hallinnon työntekijää on ilmoittautunut suomenkurssille. Tuki- ja ohjaushallinto: Sosiaalisiin odotuksiin ja syrjäytymiseen voitaisiin kiinnittää enemmän huomiota hallinnon kaikilla toiminta-alueilla. Voimme toimia aktiivisemmin hallintoalueeseen liittyvien asioiden parissa. Tämä koskee ennen kaikkea hankintakeskustamme ja niitä ehtoja, jotka hankinnoissa on täytettävä. Kaikkien ryhmien osallistumista tulisi helpottaa. Kulttuuri- ja vapaa-ajanhallinto: Parannettavaa on ihan varmasti, mutta olen ollut vastuussa kulttuuri- ja vapaa-ajanhallinnon osallistumisesta vasta muutaman päivän. Hoito- ja hoivahallinto: Koen, että osallistumme toimintaan ja saamme tietoa ja että voimme olla mukana parantamassa asioita.

21 21(25) 5 Talous Ruotsin hallitus on varannut määrärahoja hallintoalueiden vähemmistötyöhön. Varoilla on tarkoitus kattaa ne lisäkustannukset, joita kansallisia vähemmistöjä ja vähemmistökieliä koskevan lain noudattamisesta aiheutuu. Ludvikan kunnassa on alle asukasta ja kunta saa sen vuoksi vuosittain kruunun perussumman. Kunta käytti hallintoaluetyöhön vuonna 2015 yhteensä kruunua kruunua voitiin siirtää vuoden 2016 budjettiin, koska hoitohenkilöstön kielikurssia ei ehditty järjestää vuonna Yhteensä kruunua jäi käyttämättä, osittain toimittajilta saatujen laskujen myöhästymisen vuoksi. Pääosa valtiontuesta käytettiin palkkakustannuksiin, kieli- ja kulttuuritoimintaan sekä tiedotukseen. Valtiontuen jakoa on korjattu vuodeksi 2016; lasten- ja vanhustenhuollon osuutta on lisätty ja palkkakustannuksia pienennetty. Yksityiskohtainen selvitys vuoden 2015 valtiontuen käytöstä on liitteessä 1.

22 22(25) Loppusanat Ludvikassa on tapahtunut jo jonkin verran siitä päivästä, kun kunta liittyi suomen kielen hallintoalueeseen. Tästä huolimatta kunta ei kuitenkaan reilun vuoden jälkeen hallintoalueeseen liittymisestä vieläkään ole täyttänyt kaikkia niitä tavoitteita, joita se samalle aikavälille itsellensä on asettanut. Siinä missä tiedotuksen ja kulttuurin piirissä on tapahtunut edistystä, on suomenkielisen vanhustenhuollon sekä esikoulutoiminnan kahden vähemmistölainsäädännön peruspilarin tilanne kunnassa heikommalla saralla. Kummankaan osa-alueen piirissä ei vielä ole tarjolla järjestelmällistä, suomenkielistä toimintaa, vaikkakin kehitystä oikeaan suuntaan onkin ollut havaittavissa. Myös suomenkielisen henkilökunnan puute joidenkin hallintojen sisällä vaikeuttaa osittain kunnan sitoutumista suomenkieliseen palveluun. Tästä huolimatta kunta voi todeta täyttäneensä yleisemmän tavoitteen levittää tietoa kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä kunnan politiikkojen ja työntekijöiden parissa, mutta myös muiden kuntalaisten keskuudessa, sekä tiedottaa suomenkielisten oikeuksista kunnassa. Kunnan ei kuitenkaan ole järkevää todeta täysin täyttäneen tavoitetta vähemmistöoikeuksien tiedottamisesta ennen kuin perusteellinen selvitys asian laidasta on tehty. Tulevaisuudessa vastaavanlaisten tavoitteiden mittaus voitaisiin toteuttaa esimerkiksi kunnan työntekijöiden ja vähemmistön parissa toteutettujen kyselyiden avulla. Vaikka kunta onkin työskennellyt suomen kielen lisääntyneen näkyvyyden eteen, on selkeistä aikatauluista ja joissakin tapauksissa myös pitkäjänteisistä, kielen aseman turvaamiseen tähtäävistä aikomuksista puutetta. Aikomusten puute voidaan osittain selittää järkisyin, ja esimerkiksi vedota kunnan sisäisiin organisaatiomuutoksiin tai siihen, että aihealue on monella alaa vielä kovin vieras. Olen kuitenkin projektipäällikkönä työskennellessäni myös saanut kuulla, että ruotsinsuomalaisia ei voitaisi priorisoida kunnan huonon taloustilanteen, pakolaiskriisin tai olemattoman kysynnän vuoksi, tai jopa siksi että suurin osa heistä puhuu tarpeeksi hyvää ruotsia. Henkilökohtaisesti uskon, että on tärkeä nostaa myös tämän kaltaiset asenteet esille, jotta olisimme työssämme tietoisia niistä haasteista jota hallintoaluetyö pitää sisällään. Ruotsinsuomalaisen vähemmistön vahvistettu suoja Ludvikan kunnassa kun ei ole mielipidekysymys, vaan velvollisuus jota kunnan on noudatettava. Vähemmistölaki tullaan tarkistamaan vuoden 2016 aikana, mikä toivottavasti tuo mukanaan selkeämpiä ohjeistuksia siitä, kuinka ruotsinsuomalaisen vähemmistön oikeudet voidaan kunnassa toteuttaa. Suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin hallinto Ludvikan kunnassa on pitkäjänteistä työtä, joka edellyttää sekä hallintojen välistä että niiden ylittävää yhteistyötä. Hallintoalueen koordinaattorilla tulee jatkossakin olemaan tärkeä rooli hallintoaluetyössä

23 23(25) tukemisessa sekä sen koordinoimisessa, samalla kuin hallintojen odotetaan kantavan entistä enemmän vastuuta vähemmistölain noudattamisesta kunnassa. Projekti saatetaan satamaan kuluvan kuukauden aikana, mutta toivon ja uskon, että olemme luoneet kasvualustan pitkäaikaiselle vähemmistötyölle, joka kehittyy yhdessä kuntalaisten kanssa. Suvi Hänninen Suomen kielen hallintoalueen projektipäällikkö

24 24(25) Liitteet Liite 1 Selvitys vuodeksi 2015 myönnetyn valtiontuen käytöstä Valtiontuki Käytettävissä oleva valtiontuki 2015 Edellisen sarakkeen summasta mennessä käytetyt varat Yhteensä , Eritelty selvitys vuodeksi 2015 myönnetyn valtiontuen käytöstä Käyttökohde Kustannusryhmä Summa, kr Kommentteja Esikoulu henkilöstö, palkka 0 jatkokoulutus 0 tiedotus 0 käännökset 0 materiaali 848 Minikurs i finska -elokuva + julisteet kartoitus 0 YHTEENSÄ 848 Vanhustenhuolto henkilöstö, palkka 0 jatkokoulutus 0 tiedotus 0 käännökset 0 materiaali 0 kartoitus 0 YHTEENSÄ 0 Vaikuttaminen, osallistuminen ja neuvonpito tilavuokra 0 tarjoilu neuvonpitokahvit palkkiot 0 matkakulut 0 YHTEENSÄ 1105 Kieli ja kulttuuri kielileiri/kielikylpy 0 opintopiirit 0 henkilöstön kieli- ja kulttuuriosaamisen kartoitus 0 kulttuuritapahtumat Tiedotus- ja luentopäivä Raimondo-klovni, lastenteatteri Joulukonsertti Itsenäisyyspäivä Arvet-näyttely musiikkia vanhainkoteihin 854 suomalaista musiikkia (CD) elokuvia vanhainkoteihin suomalaisia elokuvia (DVD) kirjallisuus- ja lehtihankinnat YHTEENSÄ lasten- ja aikuistenkirjat kirjastoihin, päiväkoteihin ja vanhainkoteihin

25 25(25) Koordinointi henkilöstö, palkka koordinaattorin palkka yleiskustannukset tilavuokra, puhelin, tietokone, käyntikortit jne. matkat ja majoitus paikalliset+valtakunnalliset matkat, hotelli konferenssikustannukset koordinaattoritapaaminen, ihmisoikeuspäivät (MR-dagarna) YHTEENSÄ Asioiden käsittely tulkkaus- ja käännöspalvelut 0 kunnan asukkaiden 0 tarpeiden ja toiveiden kartoittaminen henkilöstön jatkokoulutus 0 YHTEENSÄ 0 Yleinen tiedotus kartoitus 0 verkkosivusto 0 tiedotusmateriaali ja esitteet tietolehtiset, pinssit, roll-up liput mainokset ilmoitukset kyltit 0 Muu, mikä käännökset toimintasuunnitelma, kyselyn analyysi YHTEENSÄ Muut asiat vaihde ja vastaanotto 0 YHTEENSÄ 0 KOKONAISSUMMA

Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma

Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueeseen liittyvä toimintasuunnitelma 2015 2018 Trosan kunnan suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän hyväksyntä: 26.4.2016 2 1. Taustatiedot Laki kansallisista

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2018

Toimintasuunnitelma 2018 Toimintasuunnitelma 2018 Suomen kielen hallintoalue Antaget av Mariestad Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Toimintasuunnitelma ja budjetti 2018... 3 1. Tausta... 3 2. Kokonaisvaltainen tavoite...

Lisätiedot

KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt

KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Eeva

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Johdanto Karlskogan kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen vuodesta 2012 lähtien. Kunta hyväksyi vähemmistölain velvoitteet tehdessään päätökseen liittymisestä

Lisätiedot

Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot

Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot Kanslienheten Suvi Hänninen, 0240-860 96 suvi.hanninen@ludvika.se KOKOUSMUISTIINPANOT Sivu 1(6) Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot 16. maaliskuuta 2016 Paikka Läsnäolijat

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Borlänge kommun

Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Borlänge kommun Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Borlänge kommun 2016-2018 Sisällysluettelo Tausta 3 Tarkoitus ja tavoitteet 3 Rahoitus ja raportointi 3 Työmuodot 4 Organisaatio 4 Keskeistä 2015 5 Neuvonpito

Lisätiedot

KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt

KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Eeva

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Suomen kielen hallintoalue Ludvikan kunta 2015 2016. Ludvika framtidens, tillväxtens och möjligheternas kommun.

Toimintasuunnitelma. Suomen kielen hallintoalue Ludvikan kunta 2015 2016. Ludvika framtidens, tillväxtens och möjligheternas kommun. Toimintasuunnitelma Suomen kielen hallintoalue Ludvikan kunta 2015 2016 Ludvika framtidens, tillväxtens och möjligheternas kommun. Sisältö Yleiskatsaus/taustaa 2 Tavoitteet 3 Neuvonpito 4 Kartoitukset

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Suomen kielen hallintoalue Hyväksytty kunnanhallituksessa Mariestad 28.11.2016 Päivämäärä: Dnr: Sivu: 2 (7) Toimintasuunnitelma ja budjetti 2017 Tausta Mariestadin kunta kuuluu

Lisätiedot

Peter Hoxell, kulttuuri- ja vapaa-ajanhallinto Eva-Lena Carlsson, sosiaali- ja koulutushallinto Cecilia Lantz, hoito- ja hoivahallinto Jessica Hedlund

Peter Hoxell, kulttuuri- ja vapaa-ajanhallinto Eva-Lena Carlsson, sosiaali- ja koulutushallinto Cecilia Lantz, hoito- ja hoivahallinto Jessica Hedlund 1(10) Paikka ja aika Kokoushuone Säfsen, klo 10.15 12.00 Päätösvaltaiset jäsenet Yvonne Persson (S) Åsa Bergkvist (S) Susanne Andersson (S) Ei-päätösvaltaiset varajäsenet Muut läsnäolijat Virkamiehet Peter

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma suomen kielen hallintoalue 2015 2016

Toimintasuunnitelma suomen kielen hallintoalue 2015 2016 Översättning till finska av verksamhetsplan för finskt förvaltningsområde 2015-2016 Toimintasuunnitelma suomen kielen hallintoalue 2015 2016 Strategia Suunnitelma/ohjelma Suuntaviivat Säännöt ja ohjeet

Lisätiedot

KANSALLISET VÄHEMMISTÖT JA VÄHEMMISTÖKIELET

KANSALLISET VÄHEMMISTÖT JA VÄHEMMISTÖKIELET Toimintasuunnitelma: KANSALLISET VÄHEMMISTÖT JA VÄHEMMISTÖKIELET 2016 2019 Södergatan 20, 195 85 Märsta Puh. (vaihde) 08-591 260 00 Faksi 08-591 260 36 sigtuna.kommun@sigtuna.se www.sigtuna.se Asiakirjan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Fagerstan kunnan suomen kielen hallintoalue

Toimintasuunnitelma. Fagerstan kunnan suomen kielen hallintoalue Toimintasuunnitelma Fagerstan kunnan suomen kielen hallintoalue 2019 2021 Toimintaperiaatteet 1 Johdanto Ruotsin valtiopäivät päätti joulukuussa 1999, että Ruotsi sitoutuu noudattamaan Euroopan neuvoston

Lisätiedot

Ohjesääntö. Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmä. Mariestad. Neuvonpitoryhmä hyväksynyt Mariestad

Ohjesääntö. Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmä. Mariestad. Neuvonpitoryhmä hyväksynyt Mariestad Ohjesääntö Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmä Mariestad Neuvonpitoryhmä hyväksynyt 23.5.2017 Mariestad Päivämäärä: Dnro: Sivu: 2 (5) Neuvonpitoryhmän ohjesääntö Mariestadin kunta kuuluu 1. helmikuuta

Lisätiedot

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä 2015-04-13, 58 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA

Lisätiedot

Ruotsinsuomalaista vähemmistöä koskevien asioiden kehitysohjelma

Ruotsinsuomalaista vähemmistöä koskevien asioiden kehitysohjelma Suora puhelinnumero Viite Kunnanjohtotoimisto 0910-73 50 93 9.11.016 Dnro Yngve Lindmark Kunnanhallitus Ruotsinsuomalaista vähemmistöä koskevien asioiden kehitysohjelma 017 019 Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Lisätiedot

Kansallisia vähemmistöjä koskeva toimintaperiaate Upplands Väsbyn kunnassa

Kansallisia vähemmistöjä koskeva toimintaperiaate Upplands Väsbyn kunnassa Suuntaviivat, toimintaperiaate Tuki ja prosessi 6.11.2015. Sofia Gullberg 08-590 974 79 Dnro Faksi 08-590 733 40 KS/2013:346 Sofia.gullberg@upplandsvasby.se Kansallisia vähemmistöjä koskeva toimintaperiaate

Lisätiedot

Kehitystyöohjelma kansallisia vähemmistöjä koskevissa kysymyksissä Johdanto, taustaa

Kehitystyöohjelma kansallisia vähemmistöjä koskevissa kysymyksissä Johdanto, taustaa Direkttelefon Referens Kommunledningskontoret 0910-73 50 93 2018-11-21 Dnr Yngve Lindmark Kunnanhallitus Kehitystyöohjelma kansallisia vähemmistöjä koskevissa kysymyksissä 2019 2022 Johdanto, taustaa Kunnanhallitus

Lisätiedot

TULOKSET TARVEKARTOITUS. Hallstahammars kommun

TULOKSET TARVEKARTOITUS. Hallstahammars kommun TULOKSET TARVEKARTOITUS Hallstahammarin kunta liittyi suomen kielen hallintoalueeseen 1. tammikuuta 2010. Kunta on tehnyt Hallintoalueryhmän kanssa kartoituksen ruotsinsuomalaisten tarpeista ja toivomuksista

Lisätiedot

Vähemmistökielten toimintaohjelma 2012-2014

Vähemmistökielten toimintaohjelma 2012-2014 PAJALAN KUNNANVALTUUSTON 23.4. 2012 HYVÄKSYMÄ Vähemmistökielten toimintaohjelma 2012-2014 Pajalan kommun Pajalan kunta 1 Sisältö 1 Johdanto 1.1 Kansallinen vähemmistöpolitiikka 1.2 Pajalan kunnan vähemmistöpolitiikka

Lisätiedot

VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016. Suomenkielinen käänös / Finsk översättning av Dnr: 2014.1110.

VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016. Suomenkielinen käänös / Finsk översättning av Dnr: 2014.1110. VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 2016 Suomenkielinen käänös / Finsk översättning av Dnr: 2014.1110.101 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA... 3 1.1. Nykyinen tilanne... 3 1.2. Ruotsin

Lisätiedot

Uutiskirje maaliskuussa 2017 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa

Uutiskirje maaliskuussa 2017 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uutiskirje maaliskuussa 2017 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Avoimet neuvonpidot ruotsinsuomalaisten ja saamelaisten kanssa Uumajan kunta on pitänyt avoimet neuvonpidot sekä ruotsinsuomalaisten

Lisätiedot

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta

Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Vähemmistökieliohjelma Haaparanta Hiukka Haaparannan olosuhteiden erityisyydestä sekä ohjelman teosta ja seurannasta Ohjelman sosiaalialaa koskeva puoli Vanhus- ja vammaishuolto Yksilö- ja perhehuolto

Lisätiedot

Suomen kielen hallintoalueen suomen kielen ryhmän neuvonpito

Suomen kielen hallintoalueen suomen kielen ryhmän neuvonpito Kansliayksikkö 0240-86096 heli.jussila@ludvika.se MUISTIINPANOT 1(5) Suomen kielen hallintoalueen suomen kielen ryhmän neuvonpito 2016-11-08 Aika Klo 15.00 Paikka Ludvikan kaupungintalo, istuntosali Osanottajat

Lisätiedot

Kokouspäivämäärä Allekirjoitukset Sihteeri Pykälät 9-14 Jessica Hedlund

Kokouspäivämäärä Allekirjoitukset Sihteeri Pykälät 9-14 Jessica Hedlund Suomen kielen hallintoalueen neuvosto KOKOUSPÖYTÄKIRJA 1(7) Paikka ja aika Kokoushuone Grangärde, klo 13.00 14.20 valtaiset jäsenet Yvonne Persson (S) Susanne Andersson (S) Ei-päätösvaltaiset varajäsenet

Lisätiedot

Vähemmistöpoliittinen ohjelma Ruotsinsuomalaiset Malmön kaupunki

Vähemmistöpoliittinen ohjelma Ruotsinsuomalaiset Malmön kaupunki Vähemmistöpoliittinen ohjelma Ruotsinsuomalaiset Malmön kaupunki Päivämäärä: 2016-05-23 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Johdanto... 3 Taustatietoa... 3 Lähtökohdat... 4 Työtavat... 4 Neuvonpito...

Lisätiedot

VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2016

VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2016 VÄHEMMISTÖ JA VÄHEMMISTÖKIELTEN TYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2016 Sisällysluettelo Tausta 1 Ruotsin vähemmistöpolitiikka 1 Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä 2 Suomen kielen pitkä

Lisätiedot

Kunnan ohjeet äidinkielenopetuksesta peruskoulun luokalla Sigtunan kunnassa

Kunnan ohjeet äidinkielenopetuksesta peruskoulun luokalla Sigtunan kunnassa 201 2015-08-05 1 (5) Monikulttuurinen yksikkö Kunnan ohjeet äidinkielenopetuksesta peruskoulun 1. 9. luokalla Sigtunan kunnassa Ohjausasiakirja Koululaki: 9 luku Esikoululuokka 10 Esikoululuokan tulee

Lisätiedot

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa

Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uutiskirje huhtikuussa 2016 työstä kansallisten vähemmistöjen kanssa Uudet liput Uumajan kunta on tilannut uudet liput, joissa on teksti sekä suomen että uumajan saamen kielillä. Sinut toivotetaan tervetulleeksi

Lisätiedot

Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi

Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi Tutkimus 2: Informaatiota ja palveluita suomeksi Österåkerin kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen ensimmäisestä tammikuuta 2010. Silloin tehtiin tarvekartoitus joka on ollut pohjana suomenkieliseen

Lisätiedot

KANSALLISETVÄHEMMISTÖ TsuomenkielenhallintoalueNEUVON. MMISTÖTÄHEMMISTÖTuomen. NSALLISETVÄHEMMISTÖTsu Sisältää vuoden 2014 toimintakertomuksen

KANSALLISETVÄHEMMISTÖ TsuomenkielenhallintoalueNEUVON. MMISTÖTÄHEMMISTÖTuomen. NSALLISETVÄHEMMISTÖTsu Sisältää vuoden 2014 toimintakertomuksen KANSALLISETVÄHEMMISTÖ TsuomenkielenhallintoalueNEUVON KUNNANJOHTOTOIMISTO PITOKANSALLISETVÄHEMMI STÖTsuomenkielenhallintoalueNE UVONPitoKANSALLISETVÄHE Toimintasuunnitelma 2015 MMISTÖTÄHEMMISTÖTuomen Suomen

Lisätiedot

Kokousmuistio Yhteistyökokous suomen kielen hallintoalue. Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 14:00 15:00

Kokousmuistio Yhteistyökokous suomen kielen hallintoalue. Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 14:00 15:00 Kokouksen päivämäärä 28.03.2014. Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 14:00 15:00 Yhteistyöryhmään osallistujat: Läsnä Trosan kunnasta: Eira Lavio Seija Gustafsson Jouko Koivisto Tiina Alpua Jakob Etaat

Lisätiedot

Johdanto. Tarkoitus ja tavoitteet

Johdanto. Tarkoitus ja tavoitteet Johdanto Kymmenen vuotta sitten hyväksyttiin romanit, juutalaiset, torniolaaksolaiset ja ruotsinsuomalaiset kansallisiksi vähemmistöiksi Ruotsissa ja romani chib, jiddisch, saami, meänkieli ja suomi kansallisiksi

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUETYÖN TOIMINTASUUNNITELMA

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUETYÖN TOIMINTASUUNNITELMA SUOMEN KIELEN HALLINTOALUETYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2017-2019 Dokumentin nimi Vahvistettu Voimassa Suomen kielen hallintoaluetyön toimintasuunnitelma 2016-11-18 2017-2019 Vastuussa dokumentista Päättävä

Lisätiedot

POSTADRESS FAKTURAADRESS TELEFON E-POSTADRESS PLUSGIRO

POSTADRESS FAKTURAADRESS TELEFON E-POSTADRESS PLUSGIRO Handläggare: Anne-Mari Ågren, Ledningsstab utv KS Toimintakertomus 2014 Suomen kielen hallintoalue Johdanto Karlskogan kunta kuuluu vuodesta 2012 lähtien suomen kielen hallintoalueeseen. Taustana on vähemmistö

Lisätiedot

Muistio, Ruotsinsuomalainen neuvosto

Muistio, Ruotsinsuomalainen neuvosto Muistio, Ruotsinsuomalainen neuvosto Aika: 4/14 2014 klo 17 18,15 Paikka: Skymningen, kunnantalo Läsnä: Stefan Larsson, vt. kunnanjohtaja Irmeli Parkkinen, Eläkeläisyhdistys Tähti Osmo Holappa, Ö-V-piiri

Lisätiedot

Uutisvirtaa 2/2015. Suomen kielen hallintoalue kuuluttaa

Uutisvirtaa 2/2015. Suomen kielen hallintoalue kuuluttaa Uutisvirtaa 2/2015 Suomen kielen hallintoalue kuuluttaa Ludvikan kunta puhuu myös suomea- luentopäivä 11/9 11. syyskuuta on Ludvikan vuoro! Folkets Husilla tarjolla luentoja ja muuta mukavaa klo. 15.30-20.00.

Lisätiedot

Yleisten apurahojen yhteiset hakuohjeet

Yleisten apurahojen yhteiset hakuohjeet Yleisten apurahojen yhteiset hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Tanskan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien

Lisätiedot

Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot. Kaisa Syrjänen Schaal

Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot. Kaisa Syrjänen Schaal Ruotsin kielilainsäädäntö ja kieliolot Kaisa Syrjänen Schaal Suomen kieli Ruotsissa 2. 12. 2014: 15 vuotta kansallisena vähemmistökielenä Virallinen lakisääteinen asema Hallintoalue laajentunut Vähemmistökielten

Lisätiedot

Muistiinpanot kokouksesta suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän kanssa

Muistiinpanot kokouksesta suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän kanssa Muistiinpanot kokouksesta suomen kielen hallintoalueen neuvotteluryhmän kanssa Aika: Perjantai 19. helmikuuta klo 13.00-15.00 Paikka: Kunnantalo, Fjärdhundra-huone Helena Proos (S) puheenjohtaja, Enköpingin

Lisätiedot

Läsnäolijat: Saara Jokinen, Eliisa Kytölä, Kyllikki Härkönen, Julia Sverke, Lauri Kuusinen, Anja Nyman, Maria Syväjärvi, Mari Forsberg

Läsnäolijat: Saara Jokinen, Eliisa Kytölä, Kyllikki Härkönen, Julia Sverke, Lauri Kuusinen, Anja Nyman, Maria Syväjärvi, Mari Forsberg Maria Syväjärvi 2013-12-13 Hallinnollinen assistentti 073-661 39 44 maria.syvajarvi sigtuna.se Muistiinpanot neuvonpito 2013-12-10 Läsnäolijat: Saara Jokinen, Eliisa Kytölä, Kyllikki Härkönen, Julia Sverke,

Lisätiedot

Suomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksessa tehtyjä muistiinpanoja 27. marraskuuta 2014

Suomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksessa tehtyjä muistiinpanoja 27. marraskuuta 2014 Suomalaisen hallintoalueen neuvotteluryhmän kokouksessa tehtyjä muistiinpanoja 27. marraskuuta 2014 Läsnä Markku Välilä, ruotsinsuomalainen Johanna Hongisto-Grundström, Suomalainen vanhempienryhmä Katarina

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Kaikista kulttuuritukimuodoista on tiedot ja suuntaviivat ruotsin kielellä ositteessa www.goteborg.se/kulturstod

Kaikista kulttuuritukimuodoista on tiedot ja suuntaviivat ruotsin kielellä ositteessa www.goteborg.se/kulturstod KULTTUURITUKI Göteborgin kulttuurielämän pitää olla monipuolista ja korkealaatuista, sanoo Göteborgin kulttuurilautakunta. Tämän vuoksi taiteellisesti ja kulttuuripoliittisesti merkittäville toiminnoille

Lisätiedot

Yhteenveto ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa ja rjestetysta neuvonpidosta Malmo n kaupungissa 3. syyskuuta 2015

Yhteenveto ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa ja rjestetysta neuvonpidosta Malmo n kaupungissa 3. syyskuuta 2015 dokumentation samråd 3 september 2015 finska Yhteenveto ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa ja rjestetysta neuvonpidosta Malmo n kaupungissa 3. syyskuuta 2015 Alustus Neuvonpito suunniteltiin yhteistyössä

Lisätiedot

Suomen kielen hallintoalueen yhteistyöryhmän kokousmuistiinpanot 22. toukokuuta 2014

Suomen kielen hallintoalueen yhteistyöryhmän kokousmuistiinpanot 22. toukokuuta 2014 Suomen kielen hallintoalueen yhteistyöryhmän kokousmuistiinpanot 22. toukokuuta 2014 Osallistujat Markku Välilä, ruotsinsuomalaisten edustaja Johanna Hongisto-Grundström, suomenkielinen vanhempainryhmä

Lisätiedot

Suomen kielen hallintoalue Neuvonpito 2014-02-18. Esityslista

Suomen kielen hallintoalue Neuvonpito 2014-02-18. Esityslista Suomen kielen hallintoalue Neuvonpito 2014-02-18 Esityslista Ajankohtaista yhdistyksistä Lars Bryntesson, Lisa, Jukka, Lars, Anja, Sara, Terttu, Kyllikki, Ylva, Marie Ajankohtaista Sigtunan kunnassa Päivä

Lisätiedot

Uutisvirtaa 3/2015. Suomen kielen hallintoalue kuuluttaa

Uutisvirtaa 3/2015. Suomen kielen hallintoalue kuuluttaa Uutisvirtaa 3/2015 Suomen kielen hallintoalue kuuluttaa Tämä vuosi päättyy kuten muutkin, mutta poikkeuksena muihin vuosiin olemme tänä vuonna aloittaneet uuden luvun Ludvikan historiankirjoissa. En tehtävää

Lisätiedot

KUNNANJOHTOTOIMISTO. Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset. vähemmistöt. Toimintaraportti

KUNNANJOHTOTOIMISTO. Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset. vähemmistöt. Toimintaraportti KUNNANJOHTOTOIMISTO Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintaraportti 2012-2015 Suomen kielen hallintoalue ja kansalliset vähemmistöt Toimintaraportti 2012 2015 Eeva Östberg Aineisto

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Kartoitusanalyysi, yleinen kysely

Kartoitusanalyysi, yleinen kysely Kartoitusanalyysi, yleinen kysely Suomen kielen hallintoalue, Ludvikan kunta Ludvikan kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen 1. helmikuuta 2015 lähtien. Se tarkoittaa, että kunnan suomenkielisellä

Lisätiedot

Neuvonpito suomen kielen hallintoalue

Neuvonpito suomen kielen hallintoalue Neuvonpito suomen kielen hallintoalue Teema suomen kieli koulussa ja vähemmistöpolitiikassa Paikka: Kunnantalo, kokoushuone Matsilver Aika: Tiistai 14. Toukokuuta klo 17.00 18.30 Läsnäolijat: Sari Pesonen,

Lisätiedot

Suomen kielen hallintoalueen vuosikertomus 2017

Suomen kielen hallintoalueen vuosikertomus 2017 Suomen kielen hallintoalueen vuosikertomus 2017 23.2.2018 Tausta Trollhättanin kaupunki kuuluu vuodesta 2012 alkaen suomen kielen hallintoalueeseen. Tämä merkitsee vähemmistölain määräysten lisäksi myös

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Toimintakertomus 2016 suomalainen hallintoalue

Toimintakertomus 2016 suomalainen hallintoalue 2017-03-30 Kommunledningsförvaltningen Sida 1 (5) Administration Administrativ chef Monica Carlström Toimintakertomus 2016 suomalainen hallintoalue 1. Johdanto Motala on 2013-02-15 asti suomalainen hallintoalue.

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta

Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta Toisen kotimaisen kielen kokeilu perusopetuksessa huoltajan ja oppilaan näkökulmasta Tiedotusmateriaalia kokeilusta koulujen käyttöön Opetushallitus 2018 1. Mistä huoltajan on hyvä olla tietoinen ennen

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Prosessin seuranta. Tuulikki Venninen, tutkijatohtori

Prosessin seuranta. Tuulikki Venninen, tutkijatohtori Prosessin seuranta tutkimuspäiväkodeissa, tutkijatohtori Prosessinseurannan tarkoitus Kaikki kerätty tieto pyritään palauttamaan vastaajille hyödynnettäväksi omassa kehittämistyössään (siksi nimellisenä)

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

Asiakirja neuvonpidosta, joka ja rjestettiin ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa Malmo n kaupungissa 11. maaliskuuta 2015

Asiakirja neuvonpidosta, joka ja rjestettiin ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa Malmo n kaupungissa 11. maaliskuuta 2015 Asiakirja neuvonpidosta, joka ja rjestettiin ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa Malmo n kaupungissa 11. maaliskuuta 2015 Tausta Neuvonpidon aluksi Jenny Malmsten, Malmön kaupungin suomen kielen hallintoalueen

Lisätiedot

Surahammarin kunnan vähemmistöpoliittinen toimintasuunnitelma 2010-2012

Surahammarin kunnan vähemmistöpoliittinen toimintasuunnitelma 2010-2012 Surahammarin kunnan vähemmistöpoliittinen toimintasuunnitelma 2010-2012 Suomen kielen hallintoaluekysymyksistä vastaava johtoryhmä Sisällysluettelo Tausta...4 Ruotsin vähemmistöpolitiikka...4 Laki kansallisista

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot

Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot Päivämäärä: 16/12 Klo: 16:00 Paikka: Ludvikan kaupungintalo Läsnäolijat: Irmeli Rajaniemi, Jorma Langén, Kyllikki Hallberg, Helinä

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kaksikielisyysstrategia

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kaksikielisyysstrategia HYY:n kaksikielisyysstrategia, hyväksytty 19.11.2003 Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kaksikielisyysstrategia Johdanto HYY on Suomen suurin ylioppilaskunta ja myös suurin kaksikielinen ylioppilaskunta.

Lisätiedot

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa

Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun

Lisätiedot

Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot

Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot Suomen kielen hallintoalueen neuvonpitoryhmän kokouksen muistiinpanot Päivämäärä: 16/6 Klo: 16:00 Paikka: Ludvikan kaupungintalo Läsnäolijat: Neuvonpitoon osallistuneet: Kyllikki Hallberg, Irmeli Rajaniemi,

Lisätiedot

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelma Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelman työryhmä Vaasan keskussairaala, Vaasa 6.6.2011. Vähemmistökielinen lautakunta, päivitetty 10.2.2014.

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO EU-TALLEKIRJASTO LIITE III KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET

EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO EU-TALLEKIRJASTO LIITE III KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO Kansalaisviestintä Kansalaissuhteet EU-TALLEKIRJASTO LIITE III Bryssel COMM.C.3.002/RCA KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET Tässä asiakirjassa annetaan ohjeita

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

SOFIAN KANNATUSYHDISTYS RY SOFIA-OPISTO TOIMINTASUUNNITELMA

SOFIAN KANNATUSYHDISTYS RY SOFIA-OPISTO TOIMINTASUUNNITELMA 1 SOFIAN KANNATUSYHDISTYS RY SOFIA-OPISTO TOIMINTASUUNNITELMA 2019 23.11.2018 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. SOFIA-OPISTON TEHTÄVÄ.. 3 2. TOIMINNAN KEHITTÄMINEN 3 3. HENKILÖSTÖN KOULUTUS JA OSALLISTAMINEN 4 4.

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Liite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet

Liite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet Liite nro 1 Hallitus 11.3.2019 Viestinnän yleiset periaatteet Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1/4 Kymsoten viestinnän yleiset periaatteet 1. Viestintäämme määrittää asukkaiden oikeus saada tietoa

Lisätiedot

Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 15:30 16:40

Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 15:30 16:40 Kokouksen päivämäärä 2015-01-27 Paikka ja aika: Trosan kunnantalo, klo. 15:30 16:40 Yhteistyöryhmään osallistujat: Läsnä Trosan kunnasta: Eira Lavio Seija Gustafsson Jouko Koivisto Ari Heikkilä Jakob Etaat,

Lisätiedot

Kts läsnäololista. Julia Grönholm

Kts läsnäololista. Julia Grönholm Malmö stad Stadskontoret 1 (6) Muistiinpanot Päivämäärä 26. marraskuuta 2017 Paikka ja aika Scandic Triangeln, Malmö klo 10.00-15.00 Kts läsnäololista. Osallistujat Kunnan edustajat Cecilia Bengtsson,

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

Päivämäärä

Päivämäärä 170901 Tietoa kotipalvelusta 2 (5) Kotipalvelu helpottaa päivittäistä elämääsi ja antaa sinulle mahdollisuuden asua kotonasi turvallisissa oloissa. Kotipalvelutoimet sovitetaan kunkin asiakkaan tarpeiden

Lisätiedot

Yhteenveto kyselyn tuloksista

Yhteenveto kyselyn tuloksista Yhteenveto kyselyn tuloksista Asukas-, kotiseutu- ja kyläyhdistykset ja kaupungin johdon tapaamiset 2013/6 2014/1 1 Yleistä kyselystä Lähetettiin sähköpostitse n. 50 yhdistykselle tai edustajalle Vastauksia

Lisätiedot

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä 1.9.2017 Turku SOS- LAPSIKYLÄ VAHVISTAA LASTEN OSALLISUUTTA SOS- Lapsikylässä on vahvistettu lasten osallisuutta

Lisätiedot

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018

JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 JIK ky:n viestinnän strategia 2015 2018 johtoryhmä 12.5.2015 YT-ryhmä 5.6.2015 johtokunta 18.6.2015 yhtymäkokous 2.12.2015 Sisältö 1. Tausta 2 2. Terveydenhuollon kuntayhtymän viestintää ohjaavat säädökset

Lisätiedot

Neuvonpito suomen kielen hallintoalue

Neuvonpito suomen kielen hallintoalue SIG1000, v4.1, 2015-11-12 1 (5) 2016-11-04 MINNESANTECKNINGAR Helge Artell Projektledare 08-591 262 47 helge.artell@sigtuna.se Neuvonpito suomen kielen hallintoalue Teema kieli ja kulttuuri Paikka: Kunnantalo,

Lisätiedot

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti KYLÄYHDISTYKSEN 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Tuohisaaren kyläyhdistys ry, ja sen kotipaikka on Savonlinnan kaupunki. Yhdistyksen toimialueena on Tuohisaari ja sitä ympäröivät

Lisätiedot

Kieli valtionhallinnossa

Kieli valtionhallinnossa Kieli valtionhallinnossa Tässä kappaleessa kerrotaan kielellisistä oikeuksista valtionhallinnossa sekä kuntalaisten näkemyksistä siitä, miten kielelliset oikeudet käytännössä toteutuvat: Kieli viranomaisissa

Lisätiedot

Vapaaehtoiset uuden kuntalaisen kotoutumisen tukena

Vapaaehtoiset uuden kuntalaisen kotoutumisen tukena Vapaaehtoiset uuden kuntalaisen kotoutumisen tukena Vapaaehtoinen Anu Arhippainen Vapaaehtoisen rooli kotoutumisessa Mikä vapaaehtoista motivoi? Vapaaehtoinen järjestön näkökulmasta Vapaaehtoisen tukena

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

TÄRKEÄÄ KESKUSTELUA. Viisi uutta arvotakuuta sinulle, joka saat kotiapua.

TÄRKEÄÄ KESKUSTELUA. Viisi uutta arvotakuuta sinulle, joka saat kotiapua. TÄRKEÄÄ KESKUSTELUA Viisi uutta arvotakuuta sinulle, joka saat kotiapua. Sinulla on oikeus arvokkaaseen elämään. Sosiaalipalvelulaissa on kansallinen arvopohja, joka kattaa vanhustenhuollon koko Ruotsissa.

Lisätiedot

JÄSENTUTKIMUS 2014 VCC Jari Rytkönen PRC Thorleif Johansson

JÄSENTUTKIMUS 2014 VCC Jari Rytkönen PRC Thorleif Johansson JÄSENTUTKIMUS 214 VCC Jari Rytkönen PRC Thorleif Johansson Jäsenkyselyn lähettäminen Kysely lähetettiin 14.1.214 LION-viestinä 19.863 vastaanottajalle Uudelleen muistutuksena LION-viestin yhteydessä 1.11.214

Lisätiedot

Raportti: Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden tietotaidoista seksuaalirikoksen uhrin kohtaamisessa ja hoidossa (2014)

Raportti: Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden tietotaidoista seksuaalirikoksen uhrin kohtaamisessa ja hoidossa (2014) Raportti: Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden tietotaidoista seksuaalirikoksen uhrin kohtaamisessa ja hoidossa (2014) 1 Tukinainen kartoitti kyselyllään sosiaali- ja terveydenhuollon oppilaitoksessa

Lisätiedot