Asiakirja neuvonpidosta, joka ja rjestettiin ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa Malmo n kaupungissa 11. maaliskuuta 2015

Transkriptio

1 Asiakirja neuvonpidosta, joka ja rjestettiin ruotsinsuomalaisen ryhma n kanssa Malmo n kaupungissa 11. maaliskuuta 2015 Tausta Neuvonpidon aluksi Jenny Malmsten, Malmön kaupungin suomen kielen hallintoalueen koordinoija, esitteli lyhyesti taustaa sille, että kunta on liittynyt hallintoalueeseen. Ruotsinsuomalainen ryhmä on vieraillut poliitikkojen luona ja esittänyt toiveen, että Malmöstä tulisi osa suomen kielen hallintoaluetta. Vuonna 2014 asiasta jätettiin hakemus hallitukselle. Päätös tuli tammikuussa 2015, ja 1. helmikuuta lähtien Malmön kaupunki on kuulunut suomen kielen hallintoalueeseen. Se, mitä tämä tarkoittaa, on säädetty kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä annetussa laissa (SFS 2009:724). Siinä kuvataan muun muassa, että kaikilla kansallisilla vähemmistöillä (ruotsinsuomalaisilla, tornionlaaksolaisilla, saamelaisilla, juutalaisilla ja romaneilla) on perussuoja, joka koskee muun muassa vaikuttamisoikeutta sekä vähemmistökielten edistämisen tärkeyttä. Kolmelle ryhmälle on lisäksi annettu vahvistettu suoja heidän vähemmistökielensä osalta: näitä kieliä ovat suomi, meänkieli ja saame. Kaikilla kunnilla on mahdollisuus liittyä näiden kielten hallintoalueeseen. Malmön liittyminen suomen kielen hallintoalueeseen merkitsee sitä, että kunta vastaa yhä laajemmin ruotsinsuomalaisen ryhmän kieli- ja kulttuurikysymyksistä. Kunnan on esimerkiksi voitava tarjota osa- tai kokopäiväistä suomenkielistä esikoulutoimintaa, ja Malmössä asuvilla ruotsinsuomalaisilla on oikeus käyttää suomea asioidessaan yksittäisissä asioissa suullisesti tai kirjallisesti viranomaisten kanssa. Kunnalta vaadittavien panostusten laajuutta ei ole määritelty lainsäädännössä tarkasti, vaan jokaisen kunnan tehtävänä on muokata ne itse omien tarpeidensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. dokumentation samråd (2) Malmön kaupungissa asuu noin suomalaistaustaista henkilöä. Näistä noin 500 on esikouluikäisiä lapsia (1 5-vuotiaita), ja noin 700 henkilöä on yli 65- vuotiaita. Tilastollisesti katsottuna 87 henkilöä on kotipalvelun asiakkaita ja 36

2 2 (9) henkilöä käyttää erityisasumispalveluja. Yli 80-vuotiaita on tällä hetkellä noin 50, mutta tämä ryhmä kasvaa lähivuosina. Neuvonpidon tarkoitus Lainsäädännössä painotetaan kansallisten vähemmistöjen edustajien kanssa käytävän neuvonpidon tärkeyttä. Sen tarkoituksena on kuunnella kansallisten vähemmistöryhmien toiveita ja keskustella niistä. Malmön kaupungissa järjestetään neuvonpito ruotsinsuomalaisen ryhmän kanssa, koska kunta on liittynyt suomen kielen hallintoalueeseen. Neuvonpito on suunniteltu yhdessä ruotsinsuomalaisten yhteyshenkilöiden kanssa. Sen pääaiheita ovat esikoulu, vanhustenhuolto, kulttuuri ja viestintä. Neuvonpito on Malmön kaupungille ensimmäinen askel saada käsitys ruotsinsuomalaisen ryhmän tarpeista ja toiveista sekä siitä, mitkä alueet tulee priorisoida jatkossa suomen kielen hallintoaluetta koskevassa työssä. Kutsua neuvonpitotilaisuuteen (sekä ruotsin- että suomenkielistä) on levitetty Suomi-yhdistyksen kautta, ja myös yksittäiset Malmössä asuvat ruotsinsuomalaiset henkilöt ovat levittäneet kutsua Facebookissa. Kutsu on myös ollut saatavilla Malmön kaupungin kotisivuilla, ja se on julkaistu puolen sivun ilmoituksena Sydsvenskanissa (24.2.) ruotsinsuomalaisten päivänä. Myös Jenny Malmsten osallistui ruotsinsuomalaisten päivän viettoon yhdessä Suomiyhdistyksen kanssa ja kutsui osallistujat neuvonpitoon. Neuvonpitoon ilmoittautui yhteensä 58 henkilöä (11 miestä ja 47 naista). Neuvonpidon aikana osallistujilla oli mahdollisuus tutustua lainsäädäntöön ruotsin ja suomen kielellä, ja osallistujat saivat myös halutessaan allekirjoittaa suostumuslomakkeet saadakseen jatkossa tietoa Malmön kaupungin suomen kielen hallintoalueen kehityksestä. Neuvonpidon aikana saadut näkemykset Neuvonpito tapahtui yhdeksässä pienryhmässä, joissa käsiteltiin eri aihealueita (esikoulu, vanhustenhuolto, kulttuuri ja viestintä). Jokaisessa pienryhmässä oli mukana Malmön kaupungin virkamies, joka keräsi näkemyksiä ja seurasi keskustelua. Neuvonpidon aikana osallistujilla oli aikaa osallistua keskusteluun yhteensä kahdessa eri pienryhmässä. Kullakin ryhmällä oli keskusteluaikaa noin 30 minuuttia, jonka jälkeen keskusteluista annettiin yhteenveto kaikille osallistujille. Tulkki oli käytettävissä neuvonpidon aikana, mutta keskustelut käytiin pääasiassa ruotsiksi. Osallistujilla oli kuitenkin mahdollisuus puhua halutessaan suomea. Seuraavassa esitellään neuvonpidon aikana esiin tulleita näkemyksiä. Esikoulu Esikoulusta keskusteltiin kolmessa ryhmässä, ja keskusteluihin osallistui yhteensä 14 henkilöä. Esikouluhallintoa edustivat laatuosaston (avdelningen för

3 3 (9) kvalitet och myndighet) yksikköpäällikkö Anders Johansson ja tutkimussihteeri Christina Persson. Aluksi keskusteltiin äidinkielen tuen organisaation muuttumisesta esikoulussa, minkä jälkeen esiin nousi pääasiassa kahdentyyppisiä toiveita suomenkielisestä esikoulutoiminnasta: Toiveena on suomenkielinen esikouluosasto, jossa toiminta tapahtuu suomeksi suomenkielisten pedagogien välityksellä. Olisi hyvä saada suomenkielistä kielitukea esikouluissa, joissa lapsilla on jo paikka. Jotkin osallistujat ilmaisivat huolensa lastensa tulevasta kielellisestä kehittymisestä, sillä esikoulussa ei ole enää kiertäviä äidinkielenohjaajia. Tämä koettiin erityisen huolestuttavana, sillä voi kestää kauan, ennen kuin kartoitus- ja selvitystyö on valmis eli ennen kuin tehdään päätös siitä, minkä muotoista suomenkielistä esikoulutoimintaa voidaan tarjota. Jotta tuki näille lapsille voitaisiin sillä välin säilyttää, annettiin muutamia mahdollisia ratkaisuehdotuksia: Kiertävän suomenkielisen pedagogin järjestäminen. Lapset voivat kokoontua tiettyihin esikouluihin esim. kerran viikossa tavatakseen suomenkielisen pedagogin. Aloitetaan syksyyn mennessä materiaalien toimitus sekä vinkkien ja ideoiden välitys henkilöstölle niissä esikouluissa, joissa on suomenkielisiä lapsia. Keskusteluissa ehdotettiin myös yhteistyötä kulttuurihallinnon kanssa esim. satutuntien ja nukketeatterin muodossa. Muita esiin tulleita näkemyksiä: Kaikkien huoltajien toiveita ei tarvitse kartoittaa ensimmäisessä vaiheessa, yhteydenoton saaminen kaikkiin kestäisi kauan. Tarjotkaa siksi ratkaisuja nykyisiin toiveisiin. Toiveskenaario olisi, että suomalaista esikoulutoimintaa olisi saatavilla useassa eri muodossa niin, että huoltajat voisivat valita parhaiten heidän tarpeisiinsa sopivan vaihtoehdon. Kuinka Malmön kaupunki aikoo tiedottaa niitä huoltajia, jotka eivät ole vielä olleet yhteydessä esikouluhallintoon eli jotka eivät ole vielä hakeneet esikoulupaikkaa? Kuinka kauan kestää, ennen kuin esikoulupaikkaa haettaessa on mahdollisuus valita vaihtoehtona suomenkielinen toiminta? Vanhustenhuolto Vanhustenhuollosta keskusteltiin yhteensä kuudessa ryhmässä, joihin osallistui yhteensä 23 henkilöä. Hoito- ja hoivapalveluja (VoO) edustivat VoO:n yksikköpäällikkö Bertil Siöström (Välfärdsavdelningen), VoO:n osastopäällikkö Susanna Ramberg (stadsområdesförvaltning Öster) ja VoO:n osastopäällikkö Helen Hansson (stadsområdesförvaltning Söder). Neuvonpidon aikana esiin

4 4 (9) nousivat seuraavat näkemykset, jotka ruotsinsuomalaiset edustajat asettivat etusijalle: Toive avoimesta tapaamispaikasta ryhmää varten. Mielellään ravintola, jossa saatavilla suomalaista ruokaa. Tilaan on oltava pääsy myös niille, jotka eivät ole minkään yhdistyksen jäseniä. Toive ruotsinsuomalaisille tarkoitetusta vanhustentalosta, vanhustentalon maantieteellisellä sijainnilla ei ole merkitystä. Ryhmäkeskustelussa korostettiin sitä, kuinka tärkeää on kaksikielisyys vanhusten kanssa tapahtuvassa viestinnässä ja henkilökunnan pysyvyys. Malmön kaupungin tulisi kartoittaa suomenkielisen henkilökunnan saatavuus hoito- ja hoivapalveluissa tällä hetkellä. Skypeä ja tabletteja voidaan käyttää apuna viestinnässä silloin, kun suomenkielistä henkilökuntaa ei ole. Aiemmin kirkko järjesti ystäväpalvelutoimintaa, jossa vierailtiin yksinäisten kohderyhmään kuuluvien henkilöiden luona. Tämä toiminta loppui suomenkielisen papin lopettaessa tehtävässään. Ehkä Malmön kaupunki voisi tarttua tähän? Tämän lisäksi neuvonpidossa nousivat esiin seuraavat hoito- ja hoivapalveluja koskevat näkemykset: Yksi idea on kysyä vanhustentalossa/ryhmäkohdissa asuvilta, haluaisivatko he asua yhdessä muiden ruotsinsuomalaisten kanssa, kaikki eivät sitä ehkä halua. Jos vanhukselta itseltään ei voida kysyä, asiaa tulee kysyä hänen omaisiltaan/läheisiltään. Toiveasumismuotona on rivitalo, jossa on yksiöitä sekä yhteisiä oleskelutiloja ja aktiviteetteja, kuten pelejä, voimistelusali, biljardipöytä ja kangaspuita. Sauna on tärkeä. Toiveena on myös saada ruotsinsuomalaisille päivätoimintaa. Kotipalvelun osalta on tärkeää, että henkilökunta osaa kieltä ja ettei henkilöiden vaihtuvuus ole suurta. Keskusteluissa nousi esiin myös se, että sosiaalinen puoli on tärkeä. Ruoka, kulttuuri ja juhlapäivät ovat tärkeitä asioita vanhusten asumisen sisältöä suunniteltaessa. Keskustelua käytiin siitä, kuinka kunta voi löytää henkilöt, joilla on tarpeita mutta joista kunnalla ei ole tietoa. Yksi keino on käyttää tässä apuna yhdistyksiä, jotka voivat kertoa jäsenilleen, mistä apua on saatavilla. Tarvitaan suomenkielinen neuvontanumero, esim. vastaava kuin sairaanhoidon neuvontanumero 1177, jossa on mahdollista puhua suomenkielisen henkilökunnan kanssa. Suomenkielisille vanhuksille tarvitaan kokoontumis-/tapaamispaikka.

5 5 (9) Kulttuuri Kulttuurista käytiin viisi ryhmäkeskustelua, joihin osallistui yhteensä 27 henkilöä. Malmön kaupungilta keskusteluihin osallistuivat Fredrik Elg kulttuurihallinnosta, kulttuurihallinnon kulttuurisihteeri Goran Bosevski ja Linda Willander, Malmön kaupunginkirjaston yksikköpäällikkö. Kirjastoa koskevaan työryhmään osallistui 12 henkilöä. Neuvonpidon perusteella seuraavat kysymykset vaikuttavat olevan kirjaston toiminnassa etusijalla: Hyvä tarjonta suomenkielisiä medioita niin lasten, nuorten kuin aikuisten sivuilla. Mielellään enemmän suomen kieleen liittyviä tapahtumia: kirjailijavierailuja aikuisille, satutunteja, teatteria ja lorutuokioita lapsille. Mahdollisuus tapaamispaikkoihin erilaisten ryhmien muodostamista varten, esim. opiskelijat, ja kirjasto on yhdistävä tekijä, joka mahdollistaa tapaamisen. Mielellään yhteistyötä järjestelyjen ja tapahtumien yhteydessä, näemme ruotsinsuomalaisen ryhmän resurssina (esim. ryhmän halutessa järjestää mielellään itse ohjelmaa Malmön kaupungin tarjoamissa tapaamispaikoissa). Kaupunginkirjastoa koskevan neuvonpidon yhteydessä ilmeni myös seuraavia toiveita: Kirjoituskurssi kuinka kehittää sekä ruotsin että suomen taitoa. Suomen kielen taitoa on vahvistettava, se ruostuu vuosien mittaan. Tämä koskee kaikkia ikäryhmiä. Suomen kieli kehittyy jatkuvasti, ruotsinsuomalaiset haluat oppia uutta suomea. Tarvitaan lisää parempilaatuisia suomenkielisiä äänikirjoja sekä moderneja suomenkielisiä kirjoja. Ei pelkästään käännöksiä. Tämä koskee myös lasten- ja nuortenkirjoja. Halukkailla olisi oltava mahdollisuus lahjoittaa suomenkielisiä kirjoja kirjastolle niin, että ne otetaan kirjastotietokantaan. Esiin nousi myös toive mielellään illalla järjestettävistä lukupiireistä sekä lapsille että nuorille aikuisille. Tiloja/tapaamispaikkoja kulttuuria varten: kirjaston tiloja halutaan käyttää ruotsinsuomalaisen ryhmän omia tapahtumia varten, esim. teatteri, erilaiset tapaamiset, kuten suomenkielisten vanhempien tapaamiset. Toisena esimerkkinä on se, että Suomi-yhdistys voi järjestää suomalaisen kulttuurin päiviä yhdessä kirjaston kanssa. Kirjasto voi sopia satutunneista esikouluhallinnon kanssa. Aktiviteetit mielellään klo 16 jälkeen. Sekä Malmössä että Lundissa asuu paljon suomalaistaustaisia opiskelijoita, tätä ryhmää ei saa unohtaa. Heille voidaan välittää kutsuja esim. chattifoorumien kautta. On tärkeää tuntea yhteenkuuluvuutta, ja yhteisiä kosketuspintoja voi löytyä suomalaisesta kulttuurista, lehdistä jne.

6 6 (9) Mielellään lastenteatteria, teatteritoimintaa suomeksi. Kirjailijavierailuja: kutsukaa lisää ruotsinsuomalaisia kirjailijoita, esim. Tuija Kristoffersson Nieminen. Malmön kaupungin viestintää voidaan kehittää sovittamalla yhteen tapahtumia ja tiedottamalla ruotsinsuomalaiseen ryhmään liittyvistä tapahtumista. Tässä tulisi käyttää sekä ruotsin että suomen kieltä. Suomenkielisen leikki-/teatteriryhmän järjestäminen lapsille. Aktiviteetteja kaikille aisteille. Riimittelyä/loruttelua. Lisää suomenkielisiä kirjailijoita International författarscen - tapahtumaan. Tarvitaan ilmoitustaulu, johon kootaan tiedotteet. Museo hyvän yhteistyön toivotaan edelleen jatkuvan ruotsinsuomalaisten yhdistysten kanssa. Tukea suomenkielisille amatööriteatteriryhmille eri ikäryhmille. Facebookiin voidaan perustaa skånelaista lastenkulttuuria koskeva ryhmä. Malmöfestivalen, Malmön kaupungin tulisi vastata siitä, että hallintoalue näkyy festivaalilla. Esim. näyttämällä, kuinka perinteinen kohtaa modernin. Tunnistaa, tulla uteliaaksi ja samalla näyttää uutta: mahtava kieli laulajat, muotoilu, muoti, nykytaide. Suomalainen kulttuuri on enemmän kuin Alvar Aalto. Kulttuuritukiyksikön virkamiesten pöydissä käytyihin keskusteluihin osallistui 15 henkilöä. Kulttuuritukiyksikön puolelta informoitiin mahdollisuuksista hakea tukea erilaisille kulttuuriprojekteille, esim. Suomesta tuleville vierailuesityksille. Keskusteluissa asetettiin etusijalle pääasiassa seuraavat: Malmö huomioi Suomen 100-vuotisjuhlavuoden yhdessä ruotsinsuomalaisen ryhmän kanssa. Suomea ei huomioida vain maana, vaan huomioidaan myös ne erityiset kulttuuri-ilmaisut ja kokemukset, jotka ovat muodostuneet ruotsinsuomalaisen ryhmän keskuudessa pitkällä aikavälillä Ruotsissa. Lastenkulttuurin yksikkö on mukana keskusteluissa kulttuurihallinnon puolelta, jotta voidaan varmistaa ruotsinsuomalaiselle ryhmälle suunnattu lastenkulttuuritarjonta. Mahdollisuus saada kulttuuritukea tapahtumille, jotka järjestetään ruotsinsuomalaista ryhmää varten, jotka käsittelevät ruotsinsuomalaista ryhmää tai jotka toteutetaan yhdessä ruotsinsuomalaisen ryhmän kanssa. Mielellään Finlandsinstitutet-instituutin erilaiset musiikki-, elokuva- ja kirjailijakiertueet. Muutoin keskustelut koskivat seuraavia aiheita: Monilla osallistujilla on eri-ikäisiä lapsia, ja he kaipaavat heille suomenkielisiä aktiviteetteja. Lisäksi kaivataan sopivia tiloja, joissa

7 lapsille ja nuorille voidaan itse järjestää erilaisia aktiviteetteja. On selvää, että neuvonpitotapaamisia on tarpeen järjestää lisää eri hallintoalojen, kuten kouluhallinnon, lukiohallinnon ja vapaa-aikatoimen hallinnon, kanssa. Malmö Sommarscen -festivaalin yhteydessä on järjestetty useita suomalaista vaihtoehtokulttuuria esitteleviä tapahtumia, minkä Malmössä asuvat ruotsinsuomalaiset ovat kokeneet erittäin positiivisena. Myös Skånes Dansteaterissa on ollut useita suomalaistanssijoiden esityksiä. Finlandsinstitutet-instituutilla on hyvä maine, ja se järjestää mm. kulttuuritapahtumia omissa tiloissaan Tukholmassa. Mutta instituutti kokoaa yhteen myös kiertueita, joilla esim. kirjailijat lukevat omia teoksiaan tai joilla esitetään elokuvia. Helppoa ja korkealaatuista, jos hakee kulttuuritukea tehdäkseen yhteistyötä Finlandsinstitutetin kanssa. On olemassa tarve esitellä ruotsalaisille suomalaista kulttuuria. Suomi täyttää sata vuotta 6. joulukuuta Tapahtuma tulee olemaan erittäin tärkeä, ja tuolloin Malmöllä on tilaisuus osoittaa, että se pyrkii olemaan vakavissaan suomen kielen hallintoalue. Malmön kaupungin kanssa halutaan tehdä yhteistyötä 100-vuotispäivän huomioimiseksi. Kaksi ryhmässä ollutta henkilöä oli mukana järjestämässä Suomen 75- vuotisjuhlapäivää, ja he nostivat esiin huolen siitä, ettei ruotsinsuomalaisella ryhmällä ole nyt yhtä hyviä kontakteja Malmön kaupunkiin kuin tuolloin. Ruotsinsuomalaiset ovat olleet Ruotsissa pitkään. On tärkeää, ettei keskitytä vain suomalaiseen kulttuuriin Suomessa vaan myös kulttuuriin, joka on kehittynyt Ruotsissa asuvien ruotsinsuomalaisten keskuudessa. Suomen historiasta halutaan kertoa Ruotsissa! Tämä voidaan toteuttaa esim. paikallisen, suomalaisista sotalapsista kirjoittaneen kirjailijan välityksellä. On tärkeää, että lapset saavat tavata sotalapsia. Sotalapset voivat kiertää koulussa kertomassa kokemuksistaan (mutta samalla tulee kuitenkin tiedostaa se, että monet eivät halua kertoa muistoistaan). Viestintä, erityinen suomenkielisiä tapahtumia esittelevä kotisivu (erityinen painoarvo, jos kyseessä on esim. suomalainen kapellimestari). Muotoilu ja arkkitehtuuri tai muut kulttuuri-ilmaisut, joiden keskiössä ovat suomalaiset tai ruotsinsuomalaiset henkilöt. Myös esim. suomalaistaustaiset paikalliset taiteilijat on huomioitava. Juuri nyt on Sibeliuksen juhlavuosi, tällaisesta voidaan tiedottaa lisäksi suomeksi. Tärkeät kulttuurihallintoa, kuten kulttuuritukea, koskevat tiedot, tulee olla saatavilla suomeksi. Kööpenhamina, mitkä ovat siellä käytössä olevat resurssit, onko mahdollista tehdä yhteistyötä? KBU:n (Enheten för barnkultur) tulee osallistua kulttuurihallinnon sisäiseen työryhmään, tukea kaksikielistä kulttuuria esikouluissa jne. Kulttuurituki, kuinka menetellään ja haetaan tietoa tarvittaessa. Kohdennettua tiedottamista tarvitaan. 7 (9)

8 8 (9) Viestintä Viestintää koskevaan pienryhmään osallistui Malmön kaupungilta Patrik Odhelius, kaupungintoimiston viestintävastaava. Kahteen viestintää koskevaan neuvonpitokeskusteluun osallistui yhteensä 14 henkilöä. Pienryhmässä keskusteltiin siitä, millaiset mahdollisuudet Malmön kaupungilla on tarjota tiettyjä palveluja suomen kielellä sekä kuinka kunta voi koordinoida kieliosaamisen tarjotakseen oikeaa kielitaitoa oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. Ruotsinsuomalaiset edustajat asettivat etusijalle seuraavat viestintää koskevat asiat: Malmo.se on yksi suurimmista ja parhaimmista kanavista esitellä kunnan tarjontaa. Esiin tuotiin tarve saada suomenkielistä tiedotusta seuraavilla aloilla: o Esikoulu o Koulu o Vanhustenhuolto o Kulttuuri o Vapaa-aika o Tietoa siitä, kuinka avustuskäsittelijään voi ottaa yhteyttä o Kaupungin organisaatio o Lomakkeet suomen kielellä Malmön kaupungilla tulisi olla suomea puhuvaa henkilökuntaa. Tämän henkilökunnan tulisi olla mieluiten kokopäiväistä, ja sen pitäisi voida toimia eräänlaisena hämähäkkinä verkossa ruotsinsuomalaisiin liittyvissä asioissa. Malmön kaupungin työntekijöiden jo olemassa oleva kielitaito tulee tunnistaa, kartoittaa ja koordinoida niin, että voidaan luoda ns. matchaus-järjestelmä. Vastaanotoissa, asiakaspalvelukeskuksessa ja neuvontakeskuksessa tulee olla suomea puhuvaa henkilökuntaa. Edellä olevien, etusijalla olevien seikkojen lisäksi esiin nousi myös seuraavia näkemyksiä: Malmo.se-sivuston suomenkielinen portaali tulee luoda pitkää aikaväliä ajatellen, ja sen tulee olla yksi kunnan ja ruotsinsuomalaisen ryhmän välisistä vuorovaikutuskanavista. Myös muissa Malmön kaupungin käyttämissä kanavissa tulee voida olla suomenkielistä sisältöä. Esim. suomenkieliset sivut Vårt Malmössä tai suomenkielistä sisältöä sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa. Malmön kunnassa tulee olla mahdollisuus vahvistaa kielitaitoa niin, että sekä kunnan henkilökunta että sen ruotsinsuomalaiset asukkaat voivat parantaa suomen kielen taitoaan, jotta heillä olisi muun muassa paremmat mahdollisuudet viestiä suomeksi tulevaisuudessa. Kunta voi vahvistaa suomen kielen läsnäoloa kaupunkiympäristössä suomenkielisten kylttien avulla (esim. kaupungintalolla tulisi olla suomenkielinen kyltti).

9 9 (9) Suomen kielen aseman vahvistaminen ulkoisessa viestinnässä niin, että yritykset, kunnat ja ulkoiset sidosryhmät voivat saada Malmöstä tietoa suomen kielellä. Neuvonpidon jälkeen Neuvonpidon jälkeen Malmön kaupungin sisäinen työryhmä jatkaa neuvonpidon aikana esiin tulleiden näkemysten käsittelyä. Ryhmässä on edustajia esikoulusta, vanhustenhuollosta, kulttuurista ja viestinnästä, ja työn aikana siihen voi osallistua myös muita hallintoaloja. Työryhmässä suunnitellaan, kuinka suomen kielen hallintoalue voidaan organisoida jatkossa vuoden 2015 aikana ja kuinka kunta voi jatkaa sitä koskevaa työtä pitkällä aikavälillä.