Svenska rum -lautakunta / /2014

Transkriptio

1 Svenska rum -lautakunta / / Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksia suomenkieliselle opetuspuolelle (kh/kv) Valmistelijat / lisätiedot: Marika Lostedt, puh Ilpo Salonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Svenska rum -lautakunta antaa valtuutettu Kankkosen ja 30 muun allekirjoittajan valtuustoaloitteeseen seuraavan lausunnon: Valtuutettu Kankkonen ja 30 allekirjoittajaa ovat esittäneet aloitteen , että Espoo yhteistyössä muiden pääkaupunkiseutujen kuntien kanssa selvittäisi pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksia suomenkieliseen opetukseen. Tarkoituksena olisi, että koulussa opetuskielinä olisivat suomi ja ruotsi. Aloitteessa viitataan mm. Helsingissä toimiviin perusopetusta korvaaviin ns. yksityisiin kouluihin. Aloitteessa kuitenkin esitetään perustettavaksi opetustoimen eli kaupungin oma koulu, jossa olisi poikkeuksellisesti vähintään kaksi opetuskieltä. Aloitteessa viitatuista kouluista poiketen tämä perustettava koulu olisi siis lainsäädännöllisesti tavallinen lähikoulu, johon oppilaaksiotto tulee tasavertaisuusperustein suorittaa samoin kuin muihinkin Espoon peruskouluihin lautakunnan hyväksymien kriteerien pohjalta. Perusopetuslaissa 628/ säädetään, että koulun opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielinä voi olla lisäksi myös saame, romani tai viittomakieli. Lisäksi todetaan erikseen, että osa opetuksesta voidaan antaa muulla kuin edellä mainitulla oppilaan omalla kielellä, jos se ei vaaranna oppilaan mahdollisuuksia seurata opetusta. Näin ollen lainsäädäntö antaa mahdollisuuden suomenkieliselle peruskoululle, jossa osa opetuksesta voidaan järjestää opetuskieleltään ruotsiksi, mikäli se ei vaaranna oppilaan mahdollisuuksia seurata annettavaa opetusta. Se, kuinka kielten jakosuhde voidaan toteuttaa jokapäiväisessä opetuksessa, ei kuitenkaan ole kovinkaan helposti määriteltävissä, sillä kaikilla oppilailla tulee säilyä mahdollisuus opiskella lähikoulussaan kolmiportaisen tuen rakentein tuettuna. Kyseisen koulun

2 opetussuunnitelmassa tulee määritellä erikseen kuinka ja millä perusteilla ruotsin kieltä voidaan käyttää tarkoitetulla laajuudella. Todennäköisimpänä pedagogisina vaihtoehtoina olisivat projektiluonteiset suhteellisen lyhytaikaiset opetuskokonaisuudet, joissa tämä tulisi kysymykseen. Tällöinkin tulee kuitenkin varata mahdollisuus suorittaa ko. kokonaisuus myös suomeksi, sillä se on koulun pääkieli. Keskustelu kaksikielisestä koulusta on viime vuosina käynyt vilkkaana, mutta yksiselitteistä määrittelyä siitä, mitä kaksikielinen koulu on, ei ole tehty. Espoon ruotsinkielisissä kouluissa on jo kokemusta kaksikielisistä oppilaista ja opetuksessa on mahdollista tukea kaksikielisyyttä (esim. äidinkielen painotteisen suomenopetuksen kautta). Tasapainoisen kaksikielisyyden tukemiseksi tarvittaisiin kuitenkin myös uutta lähestymistapaa opetuksen järjestämiseksi. Kaksikieliselle koululle on esitetty erilaisia vaihtoehtoja, kuten suomenkielisen ja ruotsinkielisen koulun siirtäminen saman katon alle, koulu jossa on sekä suomen- ja ruotsinkielisiä oppilaita tai kaksikielinen koulu joka olisi pääsääntöisesti tarkoitettu suomenkielisille (tai mahdollisesti kaksikielisille) oppilaille. Pelkona kaksikielisen koulussa on ollut, että ruotsinkieli jäisi suomenkielen varjoon esim. välitunnilla ja näin ollen vaarantaisi ruotsinkielen asemaa. Kaksikielisen toimivan koulumuodon kehittämiselle, joka tukisi tasapainoisesti suomen ja ruotsin kielen kehitystä, olisi kuitenkin tarve. Suomenkielisen opetuksen osalta on myös jo nyt käytössä kielikylpyopetusta kolmessa pisteessä. Tässä opetusmuodossa on hyvin pitkälle samat tavoitteet mitä valtuustoaloitteessa mainitaan. Kun aloitteen tavoitteena on myös lisätä kieliryhmien vuorovaikutusta, olisi Espoossa mahdollista vastata aloitteeseen yhdistämällä esimerkiksi kouluremonttien yhteydessä suomenkieliseltä ja ruotsinkieliseltä opetustoimelta kaksi hallinnollisesti erillistä koulua samoihin tiloihin. Tällöinkin hallinnollisesti tulee kouluilla säilyä kaksi hallintoa, samoin kuin opetuskielet perusopetuslain 10 :n mukaisesti, mutta käytännössä ne voisivat yhdistää opetusryhmiään joustavasti ja siten oppilaiden opiskelua vaarantamatta olisi mahdollista saavuttaa aloitteessa mainittu tavoite antaa oppilaille mahdollisuus kehittää tasapuolisesti molempia kansalliskieliä, tutustua pohjoismaiseen kulttuuriin ja yhteisöllisyyteen. Tällä hetkellä tällaisia mahdollisia yhdistämisiä voisi harkita Leppävaaran koulukeskuksen remontin yhteydessä siten, että nyt suunnitteilla olevan uuden koulukeskuksen tilaohjelmassa otettaisiin huomioon Boställsskolanin tilatarpeet, ja tuo koulu siirrettäisiin rakennettaviin tiloihin. Tällöin voitaisiin myös luopua Boställsskolanin nykyisestä kiinteistöstä.

3 Käsittely Talous- ja hallintojohtaja Pirjo Mutanen toimi esittelijänä, sivistystoimen johtaja Sampo Suihkon ollessa estynyt. Esittelijä poisti päätösehdotuksen kaksi viimeistä kappaletta, jotka käsittelevät mahdollisuutta perustaa pohjoismainen koulu yhdistämällä suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulu samoihin tiloihin koulukorjausten yhteydessä. Puheenjohtaja Kivilaaksi-Wellmannin kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Svenska rum -lautakunta painottaa, että suomen- ja ruotsinkielistä kouluverkostoa tulisi myös jatkossa kehittää ja suunnitella itsenäisesti kielellisin perustein. Pohjoismaista koulua ei voida luoda yhdistämällä ruotsinkielisiä ja suomenkielisiä kouluja Espoossa. Pohjoismaisen koulun tulee toimia suomenkielisen opetuksen piirissä. Pohjoismaiseen kouluun haettaisiin opiskelemaan, sen ei tulisi toimia lähikouluna. Pohjoismaisen koulun fyysinen sijainti vaikuttaa varmasti toimintaedellytyksiin, mutta koulun sijainti tulisi käsitellä erikseen, kun toiminnan muoto on selvillä. Lautakunta haluaa lisäksi nostaa esiin joitakin sisältö- ja toimintanäkökulmia, jotka voisivat jatkossa ohjata pohjoismaisen koulun suunnittelua Espooseen. Pohjoismainen koulu seuraa kansallista opetussuunnitelmaa, mutta omaa pohjoismaisen arvopohjan, jossa korostetaan pohjoismaisia kieliä ja pohjoismaista kulttuuria. Pohjoismaisessa koulussa oppilaat saavuttavat kansalliset esiopetuksen ja perusopetuksen tavoitteet sekä laajan pohjoismaisten kielten ja kulttuurin tuntemuksen. Pohjoismaisen koulun erityistehtävänä on tarjota opetusta, jossa painotetaan pohjoismaisia kieliä ja pohjoismaista kulttuuria. Koulun opetuskieli on suomi, mutta opetusta voidaan antaa myös muilla pohjoismaisilla kielillä. Pohjoismaiset kielet ja pohjoismainen kulttuuri ovat keskeisessä asemassa opetuksen sisällössä ja opetus- ja toimintakielinä. Pohjoismaisen koulun tulisi tehdä tiivistä kasvatuksellista yhteistyötä muissa Pohjoismaissa toimivien koulujen kanssa, mukaan lukien oppilas- ja opettajavaihdot. Tämänkaltainen koulu voisi toimia sillanrakentajana kaikkiin Pohjoismaihin, ei pelkästään suomenkielisen ja ruotsinkielisen Suomen välillä. Kouluun voidaan hyväksyä oppilaiksi pohjoismaisen kielitaustan omaavia tai kokonaan suomenkielisiä.

4 Oppilaiden kielitausta vaikuttaa koulun kieliohjelmaan sekä kielitarjontaan. Suomenkielisille tarjotaan opetusta muissa pohjoismaisissa kielissä vieraina kielinä. Lapsille, joilla on pohjoismainen kielitausta, voidaan opettaa pohjoismaisia kieliä äidinkielenä ja suomea S2-kielenä (toinen äidinkieli). Lapsille, joiden suomen kielen taidot eivät ole riittävät, opetetaan suomea toisena kielenä (S2). Opetus suunnitellaan niin, että opetus pohjoismaisilla kielillä ja suomen kielellä muodostaisi kokonaisuuden. Tavoitteena on varmistaa oppilaiden äidinkielen taidot sekä antaa heille maksimaaliset / optimaaliset taidot pohjoismaisissa kielissä. Svenska rum -lautakunta katsoo, että tarvittaessa voitaisiin selvittää myös mahdollisuus saada valtiollinen erityistehtävä pohjoismaisen koulun perustamiseksi ja ylläpitämiseksi muiden Suomen kielikoulujen tapaan (esim. suomalais-venäläinen, suomalais-ranskalainen ja suomalais-saksalainen). Myös mahdollisuutta luoda pohjoismainen koulu, joka palvelee koko pääkaupunkiseutua, tulisi selvittää. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Svenska rum-lautakunta Svenska rum -lautakunta antaa valtuutettu Kankkosen ja 30 muun allekirjoittajan valtuustoaloitteeseen seuraavan lausunnon: Valtuutettu Kankkonen ja 30 allekirjoittajaa ovat esittäneet aloitteen , että Espoo yhteistyössä muiden pääkaupunkiseutujen kuntien kanssa selvittäisi pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksia suomenkieliseen opetukseen. Tarkoituksena olisi, että koulussa opetuskielinä olisivat suomi ja ruotsi. Aloitteessa viitataan mm. Helsingissä toimiviin perusopetusta korvaaviin ns. yksityisiin kouluihin. Aloitteessa kuitenkin esitetään perustettavaksi opetustoimen eli kaupungin oma koulu, jossa olisi poikkeuksellisesti vähintään kaksi opetuskieltä. Aloitteessa viitatuista kouluista poiketen tämä perustettava koulu olisi siis lainsäädännöllisesti tavallinen lähikoulu, johon oppilaaksiotto tulee tasavertaisuusperustein suorittaa samoin kuin muihinkin Espoon peruskouluihin lautakunnan hyväksymien kriteerien pohjalta. Perusopetuslaissa 628/ säädetään, että koulun opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielinä voi olla lisäksi myös saame, romani tai viittomakieli. Lisäksi todetaan erikseen, että osa opetuksesta voidaan antaa muulla kuin edellä mainitulla

5 oppilaan omalla kielellä, jos se ei vaaranna oppilaan mahdollisuuksia seurata opetusta. Näin ollen lainsäädäntö antaa mahdollisuuden suomenkieliselle peruskoululle, jossa osa opetuksesta voidaan järjestää opetuskieleltään ruotsiksi, mikäli se ei vaaranna oppilaan mahdollisuuksia seurata annettavaa opetusta. Se, kuinka kielten jakosuhde voidaan toteuttaa jokapäiväisessä opetuksessa, ei kuitenkaan ole kovinkaan helposti määriteltävissä, sillä kaikilla oppilailla tulee säilyä mahdollisuus opiskella lähikoulussaan kolmiportaisen tuen rakentein tuettuna. Kyseisen koulun opetussuunnitelmassa tulee määritellä erikseen kuinka ja millä perusteilla ruotsin kieltä voidaan käyttää tarkoitetulla laajuudella. Todennäköisimpänä pedagogisina vaihtoehtoina olisivat projektiluonteiset suhteellisen lyhytaikaiset opetuskokonaisuudet, joissa tämä tulisi kysymykseen. Tällöinkin tulee kuitenkin varata mahdollisuus suorittaa ko. kokonaisuus myös suomeksi, sillä se on koulun pääkieli. Keskustelu kaksikielisestä koulusta on viime vuosina käynyt vilkkaana, mutta yksiselitteistä määrittelyä siitä, mitä kaksikielinen koulu on, ei ole tehty. Espoon ruotsinkielisissä kouluissa on jo kokemusta kaksikielisistä oppilaista ja opetuksessa on mahdollista tukea kaksikielisyyttä (esim. äidinkielen painotteisen suomenopetuksen kautta). Tasapainoisen kaksikielisyyden tukemiseksi tarvittaisiin kuitenkin myös uutta lähestymistapaa opetuksen järjestämiseksi. Kaksikieliselle koululle on esitetty erilaisia vaihtoehtoja, kuten suomenkielisen ja ruotsinkielisen koulun siirtäminen saman katon alle, koulu jossa on sekä suomen- ja ruotsinkielisiä oppilaita tai kaksikielinen koulu joka olisi pääsääntöisesti tarkoitettu suomenkielisille (tai mahdollisesti kaksikielisille) oppilaille. Pelkona kaksikielisen koulussa on ollut, että ruotsinkieli jäisi suomenkielen varjoon esim. välitunnilla ja näin ollen vaarantaisi ruotsinkielen asemaa. Kaksikielisen toimivan koulumuodon kehittämiselle, joka tukisi tasapainoisesti suomen ja ruotsin kielen kehitystä, olisi kuitenkin tarve. Suomenkielisen opetuksen osalta on myös jo nyt käytössä kielikylpyopetusta kolmessa pisteessä. Tässä opetusmuodossa on hyvin pitkälle samat tavoitteet mitä valtuustoaloitteessa mainitaan. Svenska rum -lautakunta painottaa, että suomen- ja ruotsinkielistä kouluverkostoa tulisi myös jatkossa kehittää ja suunnitella itsenäisesti kielellisin perustein. Pohjoismaista koulua ei voida luoda yhdistämällä ruotsinkielisiä ja suomenkielisiä kouluja Espoossa. Pohjoismaisen koulun tulee toimia suomenkielisen opetuksen piirissä. Pohjoismaiseen kouluun haettaisiin opiskelemaan, sen ei tulisi toimia lähikouluna. Pohjoismaisen koulun fyysinen sijainti

6 vaikuttaa varmasti toimintaedellytyksiin, mutta koulun sijainti tulisi käsitellä erikseen, kun toiminnan muoto on selvillä. Lautakunta haluaa lisäksi nostaa esiin joitakin sisältö- ja toimintanäkökulmia, jotka voisivat jatkossa ohjata pohjoismaisen koulun suunnittelua Espooseen. Pohjoismainen koulu seuraa kansallista opetussuunnitelmaa, mutta omaa pohjoismaisen arvopohjan, jossa korostetaan pohjoismaisia kieliä ja pohjoismaista kulttuuria. Pohjoismaisessa koulussa oppilaat saavuttavat kansalliset esiopetuksen ja perusopetuksen tavoitteet sekä laajan pohjoismaisten kielten ja kulttuurin tuntemuksen. Pohjoismaisen koulun erityistehtävänä on tarjota opetusta, jossa painotetaan pohjoismaisia kieliä ja pohjoismaista kulttuuria. Koulun opetuskieli on suomi, mutta opetusta voidaan antaa myös muilla pohjoismaisilla kielillä. Pohjoismaiset kielet ja pohjoismainen kulttuuri ovat keskeisessä asemassa opetuksen sisällössä ja opetus- ja toimintakielinä. Pohjoismaisen koulun tulisi tehdä tiivistä kasvatuksellista yhteistyötä muissa Pohjoismaissa toimivien koulujen kanssa, mukaan lukien oppilas- ja opettajavaihdot. Tämänkaltainen koulu voisi toimia sillanrakentajana kaikkiin Pohjoismaihin, ei pelkästään suomenkielisen ja ruotsinkielisen Suomen välillä. Kouluun voidaan hyväksyä oppilaiksi pohjoismaisen kielitaustan omaavia tai kokonaan suomenkielisiä. Oppilaiden kielitausta vaikuttaa koulun kieliohjelmaan sekä kielitarjontaan. Suomenkielisille tarjotaan opetusta muissa pohjoismaisissa kielissä vieraina kielinä. Lapsille, joilla on pohjoismainen kielitausta, voidaan opettaa pohjoismaisia kieliä äidinkielenä ja suomea S2-kielenä (toinen äidinkieli). Lapsille, joiden suomen kielen taidot eivät ole riittävät, opetetaan suomea toisena kielenä (S2). Opetus suunnitellaan niin, että opetus pohjoismaisilla kielillä ja suomen kielellä muodostaisi kokonaisuuden. Tavoitteena on varmistaa oppilaiden äidinkielen taidot sekä antaa heille maksimaaliset / optimaaliset taidot pohjoismaisissa kielissä. Svenska rum -lautakunta katsoo, että tarvittaessa voitaisiin selvittää myös mahdollisuus saada valtiollinen erityistehtävä pohjoismaisen koulun perustamiseksi ja ylläpitämiseksi muiden Suomen kielikoulujen tapaan (esim. suomalais-venäläinen, suomalais-ranskalainen ja suomalais-saksalainen). Myös mahdollisuutta luoda pohjoismainen koulu, joka palvelee koko pääkaupunkiseutua, tulisi selvittää.

7 Selostus Valtuutettu Kankkonen ja 30 allekirjoittajaa ovat esittäneet aloitteen , että Espoo yhteistyössä muiden pääkaupunkiseutujen kuntien kanssa selvittäisi pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksia suomenkieliseen opetukseen. Tarkoituksena olisi, että koulussa opetuskielinä olisivat suomi ja ruotsi. Aloitteen tavoitteena on lisätä kieliryhmien vuorovaikutusta. Vastaus on valmisteltu yhteistyössä suomenkielisen opetuksen tulosyksikön ja Svenska rum-tulosyksikön kanssa. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta sekä Svenska rum -lautakunta käsittelee aloitteen samansisältöisenä.