LAPIN KIRJASTOPÄIVÄT Työelämän muutos: Massatyöläisestä läpinäkyväksi yksilöksi 22.5.2008 Heli Kiemunki
Työelämän kehittämishankkeista Koulutus- ja kehittämishankkeet Kunta-alan ohjaus- ja palvelujärjestelmän vaihtoehtoiset toimintamallit johtamisen ja asiakkaan näkökulmasta -hanke 1.7.2007-31.1.2008. (ESR/Lapin lääninhallitus) -Rovaniemen kaupungin vanhuspalvelukeskus Osallistumalla muutos hallintaan -kouluttamis- ja kehittämishanke 10.3.2008-31.12.2008 (Tykes) -Rovaniemen kaupungin kulttuuripalvelukeskus
Hankkeiden toimintaperiaatteet Toimintatutkimus -Haastattelut ja ryhmäkeskustelut -Hankkeen synnyttämä muu materiaali Suunnataan hanketta Loppuraportti Koulutus- ja kehittämistoiminta -Työkonferenssimenetelmä -Asiantuntijoiden vetämät koulutukset Konkreettisia välineitä arjen työhön
Hankkeiden tavoitteista Huomiota kiinnitetään erityisesti työyhteisön muutokseen ja muutoksen hallintaan sovellettaessa sopimusohjausta. -Ongelmat ja haasteet -Välineet ongelmien ratkaisemiseen -Mahdollisuudet
2000-luvun työprosesseista Raija Julkunen: Uuden työn paradoksit Julkunen lähestyy aihetta työprosessiteorian näkökulmasta, joka ohjaa katsomaan työtä siihen kohdistuvan kontrollin ja vallan näkökulmasta, mutta myös niiden käytäntöjen näkökulmasta, joilla työntekijät pyrkivät säilyttämään vaikutusvaltaa omaan työhönsä. Julkunen kutsuu nykyistä työtä jälkifordistiseksi, mutta huomauttaa, että työtä edelleen taylorisoidaan eli ositetaan, mitataan ja automatisoidaan.
2000-luvun työprosesseista Massatyöläisestä läpinäkyväksi yksilöksi -Aiemmin työprosessit oli sidottu enemmän koneisiin, byrokraattisiin sääntöihin tai johdon tietoon/valvontaan. -Jälkiteollisessa tieto- ja palvelutaloudessa taas korostuu johdon riippuvuus työntekijöiden kompetenssista ja moraalista. On oletettu, että jälkiteollisissa organisaatioissa nojattaisiin autonomiaan ja luottamukseen. Näyttää kuitenkin siltä, että yksilöitymiskehityksen ja työelämän tihentyvän kontrollin välillä on ristiriita.
2000-luvun työprosesseista Vuosikymmenien kuluessa kontrollin muodot ovat saaneet uusia sisältöjä ja rajat niiden välillä ovat hälvenneet. Lisäksi tietotekniikka on antanut uusia mahdollisuuksia kontrollin suorittamiseksi. Esimerkiksi johtamis-, asiantuntija- ja tietotyötä, jota on vaikea valvoa itse suorituksen aikana, varten kehitellään yhä enemmän etu- ja jälkikäteiskontrollin muotoja (esim. hankerahoituksen haku, vaikuttavuuden ja henkilökohtaisen suorituksen arviointi ja raportointi).
2000-luvun työprosesseista 2000-luvulla julkisen sektorin professionaaleihin on alettu kohdistaa yksityisellä sektorilla käyttöön otettua byrokraattista ja markkinakontrollia. Professionaalista työtä mitataan, lasketaan, suunnitellaan ja ohjataan ulkoapäin tayloristisilla periaatteilla. Työprosessien läpinäkyvyys on yksi tämän ajan hallinnon perusperiaatteista.
2000-luvun työprosesseista NPM uusi julkisjohtaminen -Euroopassa Britannia on kärjessä uuden julkisjohtamisen soveltamisessa julkiselle sektorille. -Tavoitteena rajoittaa julkisen sektorin kasvua. -Perusteluna byrokratian vähentäminen, joustavuus, innovatiivisuus ja asiakaslähtöisyys julkisten palvelujen tuottamisessa. -Suomessa NPM -vetoinen reformi sai vauhtia 1980- luvun lopulla: liikelaitostaminen, tulosjohtaminen, valtionosuusuudistus, ulkoistaminen jne. -2000-luvulla julkisella sektorilla on alettu soveltaa esimerkiksi tilaaja- tuottajamallia.
2000-luvun työprosesseista Tilaaja-tuottaja -malli toteuttaa NPM -ajattelua. Tilaaja ja tuottaja erotetaan toisistaan. -Eri tehtävät ja roolit Tuottaja valitaan kilpailuttamalla, mikäli se on mahdollista. -Kilpailuttamisen säännöt Tilaaja ja tuottaja tekevät palvelusopimuksen, jossa määritellään tilattavat tuotteet ja niiden hinnat. -Palveluiden tuotteistaminen -Tilatussa pysyminen Palvelun tuottajan toimintaa seurataan ja arvioidaan. -Mittarit ja raportointikäytännöt
2000-luvun työprosesseista Uutta työtä on kutsuttu myös jälkibyrokraattiseksi, mikä tarkoittaa byrokratian luoman rutiinin ja ennustettavuuden kumoamista. Julkisten organisaatioiden työ näyttäytyy 2000-luvulla pikemminkin uus- kuin jälkibyrokraattiselta. Pidetään mahdollisena, että kapitalismin kolmas henki kariutuu vanhaan byrokraattiseen kontrolliin: Kannustavin ja motivoivin asia, työn sisältö, uhkaa rutistua juuri sellaisiin työn tarkkailun ja mittaamisen järjestelyihin, joista jälkitayloristisen työelämän piti vapauttaa. (Julkunen 2008)
Muutos jokapäiväisessä työssä henkilöstön ja esimiesten näkökulmasta Kuntien yhdistymiseen ja tilaaja-tuottaja-mallin käyttöönottoon liittyviä muutoksia ei voida aina erottaa toisistaan. -Työkulttuurien yhteensovittaminen. -Hallinnollisten tehtävien lisääntyminen. -Päätöksenteon monimutkaistuminen. -Toiminnan taloudellisen näkökulman vahvistuminen. -Jatkuva muutostila luo epävarmuutta: Koskaan ei tiedä, mitä ensi viikolla tapahtuu.
Muutosprosessin ongelmia ja haasteita Sopeutumista ei ole tuettu riittävästi: muutokset tulevat puun takkaa äkkiä. -Koulutus, kasvokkaiset keskustelut, aika Toimijoiden roolit ovat vielä epäselvät. -Tehtävät, vallanjako Tilaajan ja tuottajan yhteistyön käytännöt voivat olla epäselviä. -Mistä asioista keskustellaan ja päätetään yhdessä? -Miten tuottajan asiantuntemus muuttuu tilaajan tiedoksi? Johtamisen ja arvioinnin työvälineiden käyttämiseen ei ole tarpeeksi resursseja. -Aika, raha ja osaaminen
Muutosprosessin ongelmia ja haasteita Tuotteistaminen on käytännössä haasteellista: Miten tuotteistaa sivistystä? Seuranta on talouspainotteista. -Laadulliset mittarit -Vaikuttavuuden mittaamisen vaikeus Miten ja millä resursseilla omaa osaamista ja palveluja voidaan kehittää? Muistetaanko muutosten keskellä kuka on asiakas?
Välineitä ongelmien ratkaisemiseen ja haasteiden kohtaamiseen Avoin keskustelu muutoksesta ja siihen liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista jo ennen muutoksen toteuttamista. Yhteisten käsitteiden ja kielen määrittely. Aikaa käsitellä muutosta ja ymmärtää sen merkitys oman työn kannalta. Muutosprosessissa selviytymisen tukeminen koulutuksella ja riittävillä resursseilla. Byrokratian ja päätöksenteon keventäminen.
Välineitä ongelmien ratkaisemiseen ja haasteiden kohtaamiseen Resursseja osaamisen ja asiantuntemuksen kehittämiseen. Palautejärjestelmien kehittäminen. Esimiehen läsnäolo ja palaute oleellisia perustyön tekijöille. Perustyön arvostaminen: työntekijöiden asiantuntemuksen kunnioittaminen.
Lähteitä Julkunen Raija 2008: Uuden työn paradoksit. Keskusteluja 2000-luvun työprosess(e)ista. Kiemunki, Heli & Posio, Janne 2008: Tilaajatuottajamallin karikot ja tyvenet. Esimerkkinä Rovaniemen vanhuspalvelukeskus. Raportti löytyy Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalveluiden sivuilta: http://www.ulapland.fi/koke