Mistä työturvallisuus työpaikalla syntyy tai vaarantuu? - kuormittumisen hallinta; merkitys päivittäisen työn tekemiseen

Transkriptio

1 Mistä työturvallisuus työpaikalla syntyy tai vaarantuu? - kuormittumisen hallinta; merkitys päivittäisen työn tekemiseen Erikoistutkija Anna-Maria Teperi, Työterveyslaitos Turvallisuus hallintaan seminaari/webinaari Kuntatalo, Hki

2 Esityksen sisältö ja näkökulma Työturvallisuus vs. kuormittuminen -suhde Kuormittumisen ilmiöt ja käsitteet Kuormittumisen hallinta suhteessa työturvallisuuteen Yksilön työnä Työyhteisön ja organisaation työnä Turvallisuuspoikkeamien jälkeisten reaktioiden hoito

3 Työturvallisuuden ja kuormittuneisuuden kenttä Kuormitustilanteet, stressi ja jaksamisongelmat voivat altistaa turvallisuuspoikkeamille vs. turvallisuuspoikkeamat aiheuttavat kuormitusta ja stressioireita NORMAALI TYÖTILANNE, ONNISTUMISET Kuva: Teperi, AM. Turvallisuus ihmisten toimintana. Työvälineitä turvallisuuskulttuurin kehittämiseen. Helsingin kaupunki, työterveyskeskus

4 Teperi, AM AM Teperi

5 Kuormittuneisuuden asteet Stressi: henkilö kokee ja havaitsee häneen kohdistuvat vaatimukset liian kovina ei ole keinoja selvitä niistä; tilanteen ratkaisu ja sopeutuminen epäonnistuvat eri kuin hetkellinen, tilannekohtainen kuormitus (workload) jatkuessaan stressi voi muodostua työuupumukseksi (burnout) erittäin vakavasta (työssä) tapahtuneesta tilanteesta voi muodostua myös posttraumaattinen stressioireyhtymä (PTSD)

6 Stressi Stressi on ihmisen normaali reaktio, kun vaatimukset kasvavat liian koviksi vaatimuksia mm. jatkuva työkuorma ulkopuoliset tapahtumat sairastelu (vakava sairaus, loukkaantuminen) elämänmuutokset traumaattiset tapahtumat (onnettomuus tms.) omat tavoitteet ja odotukset itselle

7 Stressin kehittyminen psykologinen stressi = yksilön tulkinta tilanteesta ihmisten välillä suuria eroja siinä, kuinka stressaaviksi tilanteet tulkitaan ja millaisiksi ihmiset arvioivat omia selviytymiskeinojaan (coping) tilanteessa

8 KUORMITUKSEN JA TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA

9 Itsellä työntekijänä oma ammatillisuus ja työn hallinta mm. työssä tarvittavien tietojen ja taitojen jatkuva päivittäminen, harjoittelu, haastaminen mikrotauot aktiivinen vaikuttaminen stressiä aiheuttavien tekijöiden vähentämiseen elintavat (lepo, ruoka, liikunta) hengitystekniikat; mindfulness-/läsnäolon taito sosiaalinen tuki (työ ja lähipiiri) neuvottelut työjärjestelyistä ylikuormitustilanteissa

10 Tiimissä ja työyhteisössä keskinäinen apu ja tuki johdonmukainen, ennakoiva toiminta selkeät toimintamallit ja työn organisointi yksinkertaiset viestit ja ohjeet poikkeavissa, äkillisissä tilanteissa kiirehtimisen välttäminen (virheet kasautuvat..)

11 Työyhteisössä ja organisaatiossa - yhteinen käsitys työstä ja työtilanteista, tiedonkulku - yhteisesti hyödynnetty osaaminen - jämäkkä, mutta osallistava päätöksenteko - muutoksenhallinta - eri organisaatioiden /organisaation osien välinen yhteistyö - toimintakulttuuri jossa halutaan edistää asioita yhteisesti jakamalla AM Teperi

12 Organisaation tasolla Jatkuva osaamisen kehittäminen, ammatillisuuden vahvistaminen Työn/työprosessien kokonaishallinta ja -ymmärrys Vakiotyömenetelmien laatiminen kriittisiin työvaiheisiin Avoin tiedon jakaminen ja toiminnan poikkeamista, havainnoista ilmoittaminen/raportointi Poikkeamien tutkinta, yhteinen käsittely oppimismielessä => toimintakulttuuri kehittyy => opitaan hallitsemaan hankalia tilanteita ja ratkomaan ongelmia

13 Kuormituksen hallinta ja työturvallisuus työpaikan, työsuojelun, työterveyshuollon, HR:n ja työpaikan yhteistyönä Työpaikan oma toiminta (johtamisen rakenteet tukemaan työkuormituksen ja turvallisuuden hallintaa; mm. työn joustavuuden mallit; osa-aikatyöt, turvallisuusjohtamisen käytännöt) Työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyö (työpaikkaselvitykset, joissa riskinarvioinnit; jatkuva vuoropuhelu ja kumppanuus) Henkilöstöhallinnon menettelyt (rekrytointi, perehdyttäminen, osaamisen kehittämisen tavat, työhyvinvointimallit,..) => yhteistyön foorumit ja paikat; mitä teillä on käytössä?

14 Esimerkki: turvallisuusriskien ja toimintamallien mallinnus koulun henkilöstön ja työterveyshuollon yhteistyönä Hanke Helsingin kaupungilla, työterveyskeskus ja opetusvirasto; Teperi, 2014, s. 33, 46

15 Reagointi vaara- ja uhkatilanteissa (vrt. kalvo 8)

16 Tuen jatkumo turvallisuuspoikkeamissa, apuprosessin rautalankamalli LIEVÄT KESKIVAIKEAT VAKAVAT Henkinen ensiapu työpaikan oma tuki kollegoiden kesken; työsuojelu; (defusing) Työterveyshuolto, työsuojelu, SPR, srk,..; (debriefing) Jatkohoitoon hakeutumi nen TTH kautta (psykiatr. konsult.)

17 Jälkipurku = defusing työtilanteen jälkeinen työtovereiden (esim. työpari) käymä keskustelu tilanteesta miel. 8 h sisään tapahtuneesta henkistä ensiapua kollegalta kollegalle tuki Pommin purkaminen vaarattomaksi

18 Jälkipuinti = debriefing Mielellään h sisään tapahtuneesta työtilanteen jälkeinen, ammattilaisen vetämä keskustelu- ja käsittelytilaisuus Yksilö- tai ryhmämuotoinen Mukana onnettomuuteen osallistuneet tai siitä vaikuttuneet tahot (vrt. uhrin käsite)

19 Miten työkuormituksen ja työturvallisuuden välinen suhde näkyy omalla työpaikallasi? Millaisia malleja teillä on näiden hallintaan? Miten niitä voisi kehittää?

20 tyoterveyslaitos tyoterveys Tyoterveyslaitos