Korkeasti koulutettujen asiantuntijuuden kehittäminen ja uudistaminen. Erno Lehtinen Oppimistutkimuksen keskus Turun yliopisto

Transkriptio

1 Korkeasti koulutettujen asiantuntijuuden kehittäminen ja uudistaminen Erno Lehtinen Oppimistutkimuksen keskus Turun yliopisto

2 Korkeakoulutettujen jatkokoulutuksen haasteet Korkeakoulutetut tärkeissä asiantuntijaammateissa Teknologinen kehitys, globalisaatio ja muut yhteiskunnalliset muutokset haastavat jatkuvasti sen hetkisen osaamisen Suomalaisen yhteiskunnan kyky vastata kansainvälisiin haasteisiin riippuu paljolti korkeakoulutetun työvoiman osaamisesta

3 Asiantuntijuus rakentuu Teoreettisesta, käsitteellisestä ja faktuaalisesta tiedosta Käytännöllisestä tai kokemuksellisesta tiedosta Toiminnan säätelyä koskevasta tiedosta tai itsesäätelytiedosta. Sosiokulttuurisesta tiedosta

4 Asiantuntijuuden jatkuva kehittyminen Yhä haasteellisempiin tehtäviin tarttuminen ja osaamisen jatkuva kehittäminen on keskeinen asiantuntijauran piirre. Asiantuntijuus on samanaikaisesti korkeatasoisen suorituksen varmistavaa, adaptiivista uutta luovaa. Asiantuntijatyö on luonteeltaan sekä yksilöllistä että kollektiivista ja verkostoitunutta. Asiantuntijuuden kehittyminen edellyttää yksilöllistä tarkoituksellista harjoittelua ja osallistumista asiantuntijatyön sosiaalisiin käytäntöihin. Asiantuntijuuden korkeatasoinen kehittyminen edellyttää työelämältä ja koulutusjärjestelmältä mekanismeja, jotka tukevat pitkäkestoista ja uutta luovaa tarkoituksellista harjoittelua ja näin mahdollistavan huippuasiantuntijuuden tavoittelun.

5 Varmistaako korkea pohjakoulutus osaamisen jatkuvan kehittämisen? Asiantuntijuustutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että pelkkä korkea pohjakoulutus ja työkokemus eivät riitä edes asiantuntijuuden ylläpitämiseen Lisäosallistuminen perinteiseen muodolliseen koulutukseen tai koulutusputken pidentäminen ei sellaisenaan ole ratkaisu Tarvitaan ympäristö, joka haastaa tämänhetkisen osaamisen, tarjoaa käsitteellisiä välineitä kehittymiseen, antaa kriittistä palautetta ja tukee systemaattisesti asiantuntijuuden kannalta keskeisten toimintojen ja sisältöjen tarkoituksellista harjoittelua

6

7 Varmistaako korkea pohjakoulutus osaamisen jatkuvan kehittämisen? Asiantuntijuustutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että pelkkä korkea pohjakoulutus ja työkokemus eivät riitä edes asiantuntijuuden ylläpitämiseen Lisäosallistuminen perinteiseen muodolliseen koulutukseen tai koulutusputken pidentäminen ei sellaisenaan ole ratkaisu Tarvitaan ympäristö, joka haastaa tämänhetkisen osaamisen, tarjoaa käsitteellisiä välineitä kehittymiseen, antaa kriittistä palautetta ja tukee systemaattisesti asiantuntijuuden kannalta keskeisten toimintojen ja sisältöjen tarkoituksellista harjoittelua

8 Nousevat ammatit, uudet alat Nousevien ammattien yhteydessä on tärkeää kehittää jonkinlaisia tunnistamismekanismeja, joihin nojautuen voidaan varmistua siitä, että uusien ammattien harjoittajilla on standardit toimintatavat ja uskottava tietoperusta, joihin heidän osaamisensa perustuu. Jos akkreditointijärjestelmiä ei ole käytössä, onko muita tapoja osoittaa ammattiin tulevien pätevyys? Pystytäänkö eri alojen omien sertifikaatti yms. käytäntöjen kautta osoittamaan kokemuksen kautta kertynyttä osaamista? Miten korkeakoulututkinnot ja korkeakoulujen jatkokoulutus on varautunut tukemaan uusien asiantuntijuuden alojen kehittymistä?

9 Miten korkeakoulujärjestelmän pitäisi tukea asiantuntijuuden kehittymistä? MITÄ OPIMME KANSAINVÄLISISTÄ MALLEISTA Voimakas huomion kiinnittäminen post-experience kolutukseen Modulaarisen koulutuksen ajatus, jossa erilaiset koulutukset voidaan liittää myöhemmin tehtäviin laajempiin kokonaisuuksiin ja tutkintoihin Erityisesti työelämäläheisten koulutusten akkreditointijärjestelmän kehittäminen Osa-aikaisesti työn ohessa toteutettavat jatkotutkinnot Executive master tutkinnot Ammatillisesti suuntautuneet tohtorin/lisensiaatin tutkinnot Korkeakoulujen ja työelämän tiivis yhteistyö postexperience koulutuksen järjestämisessä

10 Nykytilanteen ongelmat yliopistojen näkökulmasta Eräillä ammattialoilla on yliopistoista riippumatta kehittynyt toimivia ja uskottavia jatkokoulutusmalleja ja nimikkeitä mutta monilla suurilla akateemisilla aloilla ei ole käytännössä mitään organisoitunutta mallia Yleisesti ottaen yliopistokoulutus on suunniteltu yksipuolisesti ensimmäistä tutkintoaan suorittavien nuorten kouluttamisen näkökulmasta mutta järjestelmä on räjähtänyt käsiin (alan vaihtajat, useamman tutkinnon tekijät, keskeyttäjät) Yliopistoissa paljon sellaista asiantuntemusta ja koulutusta, jota työelämässä tarvittaisiin, mutta sitä ei ole avattu jatkokoulutuksen tarpeisiin, ainoa tarjolla oleva ratkaisu on perustutkinto-opiskelijaksi kirjautuminen Post-experience koulutus on jätetty täydennyskoulutuskeskusten vastuulle, jotka eivät ole yksin kyenneet kehittämään uskottavia malleja asiantuntijoiden kouluttamiseen Periaatteessa korkeakoulutetuille on tarjolla tarjolla työnantajan järjestämää koulutusta tai vapaan sivistystyön idean mukaista avointa yliopistokoulutusta, mutta hyvin vähän jo tutkinnon suorittaneiden koviin osaamishaasteisiin vastaavaa tiedeperustaista koulutusta

11 EHDOTUKSET (1) Tutkinnon ja maksuttoman opiskeluoikeuden määrittelyn erottaminen toisistaa Korkeakoulussa suoritettu tutkinto voi olla opiskelijalle maksuton tai sitä voidaan tarjota maksullisena koulutuksena Erikseen määritellään minkä laajuiset korkeakouluopinnot tarjotaan opiskelijalle maksuttomana (koulutusseteli tai jokin muu malli) Tavoitteena saada julkisen rahoituksen käyttö oikeudenmukaisemmaksi ja luoda ryhtiä ammatilliseen jatkokoulutukseen liittämällä se tutkintojärjestelmään

12 EHDOTUKSET (2) Korkeakoulutettujen ammatillisen jatko- ja täydennyskoulutuksen tasot ja tutkinnot Erilliskurssit eri jatko- ja täydennyskoulutuksen eri tasoilla Korkeakoulututkintoa täydentävät erikoistumisopinnot ja laajat osaamiskokonaisuudet(mahdollisesti tutkinnon status) Ylempi AMK-tutkinto Ammatillisesti suuntautuneet maisteriohjelmat (Executive Master) Ammatillinen lisensiaatin tutkinto

13 EHDOTUKSET (3) Laadunvarmistus ja akkreditointi Luodaan valtakunnallinen akkreditointijärjestelmä korkeakoulututkintoa täydentäviä erikoistumisopintoja ja laajoja osaamiskokonaisuuksia varten Nykyistä läpinäkyvämpi korkeakoulun sisäinen akkreditointimalli maisteriohjelmille ja ylemmille ammattikorkeakoulututkinnoille Ammatillisten lisensiaattitutkintojen laadunvarmistus toteutetaan yliopistojen tohtorikoulujen puitteissa Korkeakoulujen ja työelämän yhteistyön vahvistaminen ammatillisesti suuntautuneen jatkokoulutuksen laadun varmistuksessa

14 EHDOTUKSET (4) Julkinen rahoitus ja kysyntälähtöisyyden lisääminen Koulutuksen järjestäjät ja järjestäjävastuu Korkeakoulujen ainelaitosten ja osastojen vastuun korostaminen Yliopistojen ja muiden organisaatioiden yhteistyö Työssä oppimisen mallien kehittäminen osana korkeakoulutettujen jatko- ja täydennyskoulutusta

15 Askeleet järjestelmän kehittämiseksi Uuden korkeatasoisen ammatillisesti suuntautuneen jatkokoulutuskokonaisuuden (Erikoistumiskoulutus) luominen ja vahvistaminen lainsäädännössä Korkeakoulujen tarjonnan yleisempi, myös tutkintojen, avaaminen maksullisen täydennyskoulutuksen tarpeisiin Yliopistojen täydennyskoulutuksen organisoinnin ja vastuunjaon uudistaminen Alakohtaisen pysyväisluontoisen jatkokoulutuksen vastuu laitoksille (täydennyskoulutuskeskuksilla ym. Avustava tehtävä) Yliopistojen keskinäinen yhteistyö ja työnjako tärkeää. Erillisten nouseviin tarpeisiin vastaavien koulutusten päävastuu erillisissä täydennyskoulutusyksiköissä. Aineilaitokset yhteistyökumppaneina Yliopistojen ja työelämän yhteistyön vahvistaminen (yhteiset ohjelmat, henkilöstön liikkuvuus yli rajojen, yhteiset toimijat)

16 Askeleet järjestelmän kehittämiseksi 2 Kestävän rahoitusjärjestelmän luominen korkeakoulujen aikuiskoulutukselle Makro- ja mikrotason priorisointi Koulutuksen tuottoasteen näkyväksi tekeminen ja hyötyjien vastuun korostaminen Julkisen vallan toimesta luotava järjestelmä ja insentiivit, jotka varmistavat kestävän ja tarpeiden mukaan joustavasti mukautuvan rahoituksen korkeakoulutettujen jatkokoulutukselle Kysynnän ja tarjonnan mekanismien vahvistaminen Normaali perusrahoitus opetukseen ja erityisrahoitus joustavien pedagogisten mallien ja erityisten koulutustuotteiden kehittämiseen Yksilön koulutustili - maksukykyisen kysynnän vahvistaminen Merkittävä oma säästöosuus Veroporkkana tai suora valtion tuki Työnantajien osallistuminen Miksi yksilöiden kysynnän kautta tuleva rahoitus on tärkeää Yksilöiden tarpeita vastaavan koulutuksen kehittyminen Ketteryyden ja dynamiikan lisääminen järjestelmässä Yksi lisä laatukontrolliin