Yhteiskunnallinen yrittäjyys: toimintaa talouden, politiikan ja etiikan välimaastossa FinSern1 Tapio Mäkelä JAMK, yliopettaja

Transkriptio

1 Yhteiskunnallinen yrittäjyys: toimintaa talouden, politiikan ja etiikan välimaastossa FinSern1 Tapio Mäkelä JAMK, yliopettaja

2 TAUSTASTA Julkisjohtamisen yliopettaja, JAMK Hyvi Jyväskylän Hoivapalveluyhdistyksen hallituksen jäsen v perustettu vuonna 1994, yritys 2008, SOVA 2010 asumis-, kotihoidon- ja päiväkeskus-toiminnan palveluita ikäihmisille sekä päiväkotitoimintaa lapsille. useita kehittämisprojekteja henkilöstö 135 Yhdistyskonserni Järjestöjen kehittäminen hanketyö: järjestöt ja liiketoiminta

3 Puheenvuoron tarkoituksena: o ylläpitää diskurssia siitä haasteellisesta toimintaympäristöstä, jonka keskellä yhteiskunnallisia palveluja tarjoava toimija väistämättä elää o jäsentää kerättyjä kokemuksia o painottaa tutkitun tiedon tuottamisen tarpeellisuutta Jyväskylän hoivapalveluyhdistyksen toiminta on ollut useiden AMK ja YAMK opinnäytetöiden kohteena, ja (skaala ulottuu professionaalisen osaamisen tunnistamisesta kilpailuttamisprosessin tutkimiseen )

4 1. TALOUS Uusi julkisjohtaminen -ideologia Best value for money, ( arvon tuottaminen asiakkaille, EU 2003) eli ideologiana: julkisten organisaatioiden / palvelujen tehostaminen ja ulkoistaminen Julkisten palvelujen tuottamisen uudet META-ARVOT luvulla Tehokkuusajattelu Ulkoistaminen julkisten palvelujen yksityistäminen eli reprivatisaatio (reprivatization), joka tarkoittaa julkisten palvelujen palauttamista yksityisiksi toiminnoiksi (Peter Drucker)

5 Moderni tehokkuusajattelu Lisäarvoa haetaan taloustieteistä ja yritysympäristöstä: miten hallita ja hyödyntää rajallisia taloudellisia ja inhimillisiä voimavaroja mahdollisimman tehokkaasti 1. Markkinaperusteisten toimintatapojen integrointi julkisen hallinnon palvelujen järjestämiseen (kuten tilaaja-tuottajamallit, yksityisrahoitusmallit, kilpailuttaminen, ulkoistaminen) 2. Julkisten palvelujen taloudellinen tausta ( julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin keskinäissuhteet järjestetään uudelleen palvelutuotannon rahoituksessa ja organisoinnissa). Public Private -Partnership (PPP) ajattelu 3. Tuottavuus- ja tehokkuusajattelun vaikutukset julkishallinnon päätöksenteossa, päätösten perusteluissa ja argumenteissa. 4. Yritysmaailman laskenta-, arviointi- ja johtamisinstrumenttien hyödyntäminen julkisorganisaatioissa (kustannuslaskenta, tuotteistamishankkeet, konsernitilinpito)

6 MITEN HEIJASTUU KENTÄLLE Prosessi on tarjonnut huimia kasvumahdollisuuksia organisaatioille, jotka ovat tietoisesti hakeneet kasvua. Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys kasvoi vuosina työntekijän mikroyrityksestä nykyiseen vahvuuteensa eli 135 = KASVUYRITYS KASVUYRITYS Vähintään 20 työntekijää Liikevaihdon kasvu väh. 20%/vuosi Palkkasummien kasvu väh. 20%/vuosi GASELLI-YRITYS Liikevaihdon kasvu väh. 80%/ 3 vuotta kasvuyrittäjiä Suomessa on vain noin 3-5 % koko yrityskannasta kasvuyritysten merkitys työllisyydelle ja yhteiskunnalle on silti merkittävä, sillä kasvuyritykset synnyttävät jopa 75 % uusista työpaikoista ja luovat innovaatioita ympärilleen SILTI JÄRJESTÖ ON JÄÄNYT PAITSI KAIKISTA JULKISISTA TUNNUSTUKSISTA

7 2. POLITIIKKA Kvasi- eli näennäismarkkinat julkishallinnon yleensä hyvinvointipalvelutuotantoa varten luomat markkinat välimuoto avointen markkinoiden ja julkisen palvelutuotannon välillä tärkeimmät muodot ovat palvelujen ulkoistaminen ja kilpailuttaminen, erityiset tilaaja-tuottajamallit ja palveluseteli

8 Näennäismarkkinoita voidaan kuvata joillakin ominaisuuksilla, jotka erottavat ne aidoista markkinoista julkisen sektorin luomat ja ylläpitämät tuotetulla palvelulla on usein yhteiskunnallisia, kansalaisten hyvinvointiin liittyviä tavoitteita julkinen sektori toimii useimmiten palvelutuotannon tilaajana, ohjaajana ja rahoittajana palvelujen tuottajilla saattaa olla muitakin tavoitteita kuin voiton tuottaminen palvelun saajat eivät yleensä kulutushetkellä maksa markkinahintaa palvelusta

9 MITEN HEIJASTUU KENTÄLLE Liiketoiminnan logiikka ongelma liiketoiminta rakennettu yhden ansaintalogiikan tukijalan varaan Kvasimarkkinoilla markkinoita voidaan ohjata poliittisilla päätöksillä politiikan / ideologian vaihtaminen muuttaa markkinatilannetta ratkaisevasti -> päättäjien ymmärrys siitä mistä päättävät, alkaen kilpailuttamisasiakirjoista ja päätyen palvelujen tuottamis / ulkoistamispäätöksiin Epävarmuus tulevaisuudesta sopimusneuvottelutilanteet saattavat olla hankalia tai kiusallisia, kun pitäisi vaatia pääsopijapuolen edustajalta mitä tahansa (oikeutettua) etua tai tulkintaa.

10 3. ETIIKKA Järjestöt ovat aidosti Missio organisaatioita Ja vähän enemmänkin, eettiset arvot ohjaavat esimiesten ja henkilökunnan toimintaa paljon syvällisemmin yleisesti ymmärretään Eettiset arvot tarjoavat minulle arvokkaan mahdollisuuden syventää ymmärrystäni omista esimiestaidoistani. Huomasin kiinnittäväni työssäni paljon enemmän huomiota tapaani olla läsnä työyhteisössäni. Herättelin itseäni ajattelemaan monipuolisemmin arkipäiväisiäkin asioita. Huomasin tulleeni tilanteeseen, jossa en ollut tyytyväinen kaikkeen tekemääni ja tekemättä jättämiseeni. Kykenin parantamaan työskentelytapaani niin, että sisällytin jokaiseen hetkeen ja päätöksentekoon tietoisen mahdollisuuden pohtia asiaa eettisestä näkökulmasta. Voisi luulla, että työ muuttuisi vaikeammaksi ja päätöksenteko vaikeutuisi, mutta lopputulos oli aivan toinen. Oli helpompi suunnitella asioita ja tehdä päätöksiä, koska ne sisälsivät muutakin perustelua kuin organisaation yleisen linjauksen ja KVTES:n sekä paikalliset sopimukset.

11 MITÄ VOIMME TEHDÄ Yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen kiinnittyy paljon hyödyntämätöntä kehityspotentiaalia, joka yhteiskunnan näkökulmasta merkitsee tuhlausta Yhteiskunnallisen yrittäjyyden aseman ja merkityksen yleinen tunnistamisen ja tunnustamisen pitäisi olla yhteinen missio Irrottautuminen mukavuusalueilta vastuullinen riskinotto, innovatiivisuuden johtaminen sekä omien vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen kasvussa unohtamatta insentiivejä kehitetään kasvuyritysosaamista koulutus- ja tukijärjestelmä, joka ottaa huomioon yhteiskunnallisen yrittäjyyden erityispiirteet ja kehitystarpeet