Santahaminan maankäyttösuunnitelma

Santahaminan maankäyttösuunnitelma Selostus 20.6.2011

1

Seuraavat kartat on luokiteltu viranomaiskäyttöön: Piirustus nro 1, Santahaminan rakennetun alueen maankäyttösuunnitelma 1:2000 Piirustus nro 2, Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueen maankäyttösuunnitelma 1:4000 Piirustus nro 3, Santahaminan rakennetun alueen vesijohdot, viemärit ja putkistojärjestelyt 1:2000 Sisällysluettelo JOHDANTO...5 1 SUUNNITTELUALUE...7 2 SUUNNITTELUALUEEN HISTORIAA...8 3 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA...9 3.1 Alueen toimijat...9 3.1.1 Joukko-osastot...9 3.2 Toiminnallinen rakenne...10 3.3 Maanomistus...12 3.4 Suoja-alue...13 3.5 Vaara-alue...14 3.6 Kaavoitustilanne...15 3.6.1 Maakuntakaava...15 3.6.2 Yleiskaavat...16 3.7 Muut lähialueen suunnitelmat...18 3.8 Maisema, luonnonympäristö ja rakennuskanta...19 3.8.1 Selvityksen lähtökohdat...19 3.8.2 Suunnittelualueen maiseman, rakennetun ympäristön ja luonnon yleiskuvaus...20 3.8.3 Maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet...24 3.8.3.1 Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö...24 3.8.3.2 Muut arvokohteet...27 3.8.3.3 Rakennusinventointi...28 3.8.3.4 Kulttuurihistoriallisten arvokohteiden ottaminen huomioon maankäyttösuunnitelmassa...28 3.8.3.5 Muinaisjäännökset...29 3.8.4 Luonnon arvokohteet...34 2

3.8.5 Pohjavesialueet...39 3.9 Kulkuyhteydet, paikoitus ja opastus...40 3.10 Teknisen huollon verkostot...41 3.10.1 Yleistä...41 3.10.2 Vesihuoltoverkoston nykytila...42 3.10.2.1 Vesijohtoverkosto...42 3.10.2.2 Jätevesiviemäriverkosto...42 3.10.2.3 Hulevesiviemäriverkosto...42 3.10.3 Vesihuoltoverkoston kehittämis- ja muutostarpeet...43 3.10.3.1 Mitoitus...43 3.10.3.2 Vesijohtoverkosto...43 3.10.3.3 Jätevesiverkosto...43 3.10.3.4 Hulevesijohtoverkosto...43 3.10.3.5 Vesijohdot...43 3.10.3.6 Jätevesiviemärit...43 3.10.3.7 Hulevesiviemärit...44 3.10.4 Pohjavesiolosuhteiden huomioon ottaminen...44 3.10.5 Jatkotoimenpiteet...45 3.11 Ympäristön häiriötekijät...46 3.11.1 Melu...46 3.11.2 Pilaantuneet maat...50 4 TYÖN TAVOITTEET...51 5 MAANKÄYTTÖSUUNNITELMAN KESKEISET PERIAATTEET...53 5.1 Aluejako...53 5.2 Santahaminan rakennetun alueen maankäyttösuunnitelma...54 5.2.1 Kokonaisrakenne ja laajentumisalueet...54 5.2.2 Kasarmit...55 5.2.3 Palvelu- ja hallintoalueet sekä yleisten toimintojen alueet...55 5.2.4 Sotilashuollon alueet...56 5.2.5 Virkistys- ja puistoalueet...56 5.2.6 Liikenne- ja pysäköintialueet...56 5.2.7 Erityistoimintojen alueet...58 5.2.8 Asuinalueet...59 5.2.9 Vesialueet ja pohjavesialueet...59 5.2.10 Suojelualueet ja -kohteet...59 5.2.11 Selvitysalue...60 5.3 Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueen maankäyttösuunnitelma...61 5.3.1 Kokonaisrakenne ja laajennusalueet...61 5.3.2 Koulutus- ja harjoitusalueet...61 5.3.3 Virkistys- ja puistoalueet...62 3

5.3.4 Liikenne- ja pysäköintialueet...62 5.3.5 Erityistoimintojen alueet...62 5.3.6 Vesialueet ja pohjavesialueet...64 5.3.7 Suojelualueet ja -kohteet...64 5.4 Alueen nimistö...65 5.5 Maankäyttösuunnitelman toteutus...65 6 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI...66 6.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön, maankäyttöön ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin...66 6.2 Vaikutukset maisema- ja taajamakuvaan sekä liikenteeseen...66 6.3 Vaikutukset luontotyyppeihin ja lajistoon...68 6.4 Vaikutukset vesistöihin ja pohjavesiin...68 6.5 Sosiaaliset vaikutukset...69 6.6 Melu, päästöt ja tärinä...69 6.7 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja elinkeinotoimintaan...70 7 SUUNNITTELUVAIHEET...71 7.1 Osallistuminen ja yhteistyö...71 7.2 Työvaiheet ja vuorovaikutusmenettelyt...71 8 LÄHTÖAINEISTO...73 Suunnitelmaan liittyvät kartat Santahaminan rakennetun alueen maankäyttösuunnitelma 1:2000 Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueen maankäyttösuunnitelma (sisältää liikennekaavion) 1:4000 Santahaminan rakennetun alueen vesijohdot, viemärit ja putkistojärjestelyt 1:2000 4

5

JOHDANTO Itä-Helsingin saaristossa sijaitsevan Santahaminan varuskuntasaaren alueelle on laadittu maankäyttö- ja maisemasuunnitelma sekä rakennusinventointi vuosien 2009 2011 aikana. Työ käynnistettiin lokakuussa 2009. Maankäyttösuunnitelma käsittää Santahaminan alueen sekä sitä ympäröivät merialueet. Maisemasuunnitelma käsittää Santahaminan keskeiset rakennetut alueet. Rakennusselvitys kattaa koko Santahaminan alueen. Nyt laadittu työ perustuu osittain aiempiin, vuosina 2000 2001 laadittuihin Santahaminan rakennetun alueen sekä ampuma- ja harjoitusalueen maankäyttösuunnitelmiin. Samaan aikaan on laadittu maankäyttö- ja maisemasuunnitelma myös Isosaaren alueelle. Suunnitelmat laaditaan 10 15 vuoden aikavälille. Maankäyttö- ja maisemasuunnitelma on osa varuskuntasuunnittelua. Suunnitelmalla ei ole oikeusvaikutuksia. Maankäytön suunnittelussa noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain ja ympäristönsuojelulain periaatteita ottaen huomioon puolustushallinnon eritysolosuhteet. Suunnittelussa noudatetaan puolustusministeriön yhdyskunta- ja ympäristöpoliittista strategiaa ja puolustushallinnon ympäristöpolitiikkaa. Maankäyttösuunnitelma on rakennetun alueen osalta asemakaavan luonteinen ja harjoitusalueiden osalta yleiskaavan luonteinen kokonaisvaltainen puolustusvoimien käytössä olevien alueiden toimintoja ohjaava suunnitelma. Se ohjaa rakentamista ja ylläpitoa, liikennejärjestelyjä, maali-, harjoitus- ja suoja-alueiden sekä ampumaratojen sijoittumista, koulutusta ja luonnonvarojen käyttöä. Maankäytön suunnitelmaan liittyvä maisemasuunnitelma puolestaan ohjaa viheralueiden kehittämistä. Työn keskeisenä tavoitteena on ollut selvittää alueen toimintoihin, erityisesti maanpuolustukseen liittyvät kehitystarpeet ja ohjata niiden kehittämistä kestävällä tavalla, sekä selvittää ja ottaa suunnittelussa huomioon alueiden kehittämiseen liittyvät rajoitukset (luonnon, maiseman ja rakennetun ympäristön arvokohteet sekä arkeologiset arvot, ympäröivä yhteiskunta, ympäristökysymykset sekä toiminnalliset rajoitteet). Pääesikunta vastaa maankäyttö- ja maisemasuunnitelmista ja Puolustushallinnon rakennuslaitos toteuttaa suunnittelun. Suunnittelutyötä tekee konsultti. Suunnitelman konsulttityön tilaaja on Puolustushallinnon rakennuslaitos, jossa projektin johtamisesta on vastannut maisema-arkkitehti Margit Antikainen. Työn ohjaamisesta ovat vastanneet maankäytön, maisemasuunnittelun, rakennus- ja rakenneinventoinnin sekä luonto- ja ympäristöselvityksen työryhmät, joihin on osallistunut laaja joukko asiantuntijoita puolustusministeriöstä, puolustusvoimista, Puolustushallinnon rakennuslaitoksesta, Senaatti-kiinteistöistä, Metsähallituksesta, Kruunuasunnot Oy:stä, Santahamina-seura ry:stä, Uudenmaan ELY-keskuksesta, Museovirastosta, Uudenmaan liitosta sekä Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta ja kaupunkisuunnitteluvirastosta. Pöyry Finland Oy:ssä konsulttityöstä ovat vastanneet maisema-arkkitehti Elina Kataja (projektin johto 1.5.2010 alkaen, maisemasuunnittelu, maankäytön suunnittelu), DI Juha Nurmi (projektin johto ja maankäytön suunnittelu 30.4.2010 asti), maisema-arkkitehti Heidi Ahlgren (maisemasuunnittelu, maankäytön suunnittelu), arkkitehti Sampo Perttula (maankäytön suunnittelu, rakennusinventointi), maisema-arkkitehti Mariikka Manninen (maisemasuunnittelu, maankäytön suunnittelu), arkkitehti Marja Kuisma (rakennusinventointi 31.12.2009 asti), ins. amk Juha Riihiranta (suunnitteluavustaja), FM, biologi Soile Turkulainen (luonto), DI Veikko Urmas (liikennesuunnittelu), rakennusmestari Olli Vepsä ja insinööri Sanna Rantanen (vesihuollon suunnittelu) sekä MMM Matti Ventola (laadunvarmistus). Paikka: Aika:. 2011 Kenrmaj Juha-Pekka Liikola Maavoimien Esikuntapäällikkö Ev Turkka Heinonen Maavoimien Huoltopäällikkö 6

1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää Santahaminan varuskuntasaaren (n. 400 ha). Santahamina sijaitsee Helsingin itäisessä saaristossa Laajasalon eteläpuolella. Santahaminasta on yhteys mantereelle Hevossalmen kääntösillan ja Laajasalon kautta. Santahamina sijaitsee meriteitse noin 5 km päässä Helsingin keskustasta, maanteitse keskustaan on noin 12 km. Santahaminan maankäyttösuunnitelmassa ei ole käsitelty Kuninkaansaaren aluetta. Helsingin keskusta Laajasalo Jollas Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti suhteessa Helsingin keskustaan. 7

2 SUUNNITTELUALUEEN HISTORIAA Santahaminalla on rikas historia, josta tunnetaan monipuolisia vaiheita niin Ruotsin kuin Venäjän vallan ajalta. Ruotsin vallan aikana Santahaminaa kaavailtiin kahdesti kaupungin Helsingin sijaintipaikaksi. Santahaminan käyttö sotilassaarena on osa historiallista jatkumoa, jonka juuret ulottuvat Ruotsin vallan ajalle. Santahamina liitettiin Venäjän vallan alkuvuosina osaksi Suomenlahden puolustuslinnoitusta, aluksi viljelykäyttöä ja maan sekä puutavaran ottoa varten ja myöhemmin täysipainoiseksi osaksi Viaporin linnoitusta. Eräs merkittävimmistä taisteluista alueella käytiin Krimin sodan aikana elokuussa 1855. Santahaminan monipuolista historiaa on kuvattu ansiokkaasti mm. teoksessa Santahamina Viaporin linnoituksen itäinen lukko (Marko Nieminen 2008). Santahamina on kokonaisuudessaan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (Museoviraston laatima inventointi, RKY2009). Santahamina jäsentyy osa-alueiksi, joilla kullakin on omat erityiset rakennushistorian, maiseman, luonnon ja toiminnallisten tekijöiden määrittämät omaispiirteensä. Santahamina on omaleimainen kulttuurihistoriallinen ja maisemallinen kokonaisuus, jossa sotilaskäyttö osaltaan ylläpitää saaren erityispiirteitä ja arvoja. Santahaminan rakennuskannasta on osana maankäyttösuunnitelmaa tehty erillinen selvitys, jossa on inventoitu alueen rakennukset ja rakenteet sekä kuvattu eri osa-alueiden erityispiirteitä ja kulttuurihistoriallista arvoa. Santahaminan kulttuurihistoriallista arvoa ja kohteita on kuvattu tarkemmin tämän selostuksen luvussa 3.8.3. Maankäyttösuunnitelmakartalla on esitetty yleismääräys alueen kulttuuriympäristön ja kulttuurihistoriallisten kohteiden suojeluun liittyen. Santahaminassa tunnetaan lukuisia muinaisjäännöksiä, jotka on muinaismuistolain nojalla suojeltu. Museovirastossa on laadittu vuonna 2009 selvitys Santahaminan arkeologisista ja historiallisesti merkittävistä rakenteista. Inventoinnissa käytiin läpi aiemmat tiedossa olevat muinaisjäännökset sekä tunnistettiin uusia kohteita. Tietoa arkeologisesta kulttuuriperinnöstä sekä luettelo inventoiduista muinaisjäännöksistä on esitetty tämän selostuksen luvussa 3.8.3.5. Muinaisjäännökset on myös esitetty maankäyttösuunnitelmakartoilla. Kuva 2. Uudenmaan Jääkäripataljoona 1950-luvulla. Kuva Santahaminan sotilaskodissa 2009 pidetystä valokuvanäyttelystä. 8

3 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA 3.1 Alueen toimijat Santahaminan alueella toimii noin 4000 henkilöä (työpaikat, varusmiehet, kadetit), joista varusmiesten osuus on noin 1500. Santahaminassa on noin 900 vakituista työpaikkaa. Santahaminassa oli vuoden 2009 alussa 418 asukasta. Santahaminan ympäristössä on vilkasliikenteisiä vene- ja laivaväyliä, jotka rajoittavat saaren ammuntoja. Santahaminassa toimivat puolustusvoimien joukoista muun muassa Kaartin Jääkärirykmentti, Maanpuolustuskorkeakoulu, Etelä-Suomen Huoltorykmentti, Suomenlinnan Rannikkorykmentti ja Merisotakoulu. Useat muutkin Etelä- ja Itä-Suomen joukko-osastot sekä rajavartiolaitoksen ja poliisin yksiköt käyttävät saaren harjoitusalueita ja harjoitustoimintaan rakennettuja koulutustiloja. Santahaminassa toimii myös Puolustushallinnon rakennuslaitoksen Etelä-Suomen alue. Santahaminassa on Helsingin kaupungin ylläpitämä koulu ja päiväkoti. Kruunuasunnot Oy hallinnoi saaren asuinrakennuksia. 3.1.1 Joukko-osastot Kaartin jääkärirykmentti Kaartin Jääkärirykmentti on pääkaupunkiseudun oma joukko-osasto. Rykmentin päätehtävänä on kouluttaa pääkaupunkiseudun suojaksi taisteluun rakennetulla alueella erikoistuneita joukkoja. Koulutustehtävien lisäksi rykmentti vastaa valtiollisista edustustehtävistä, vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen järjestelyistä ja asevelvollisuusasioiden hoitamisesta alueellaan. Varusmiehiä rykmenttiin astuu palvelukseen vuosittain noin 2000. Suomenlahden Meripuolustusalue Suomenlahden Meripuolustusalueen joukkoyksiköistä Santahaminaan on sijoitettu Suomenlinnan Rannikkorykmentti. Suomenlinnan Rannikkorykmentin vastuulla on valtakunnan alueellisen koskemattomuuden valvonta sekä turvaaminen pääkaupunkiseudun edustalla. Kriisitilanteessa se puolustaa pääkaupunkiseutua osana muuta meripuolustusalueen toimintaa. Etelä-Suomen Huoltorykmentti Etelä-Suomen Huoltorykmentti on Maavoimien Materiaalilaitoksen johtajan alainen hallintoyksikkö. Etelä-Suomen Huoltorykmentti vastaa täydennysten, kunnossapidon, kuljetusten, kenttälääkinnän ja huoltopalveluiden järjestelyistä Etelä-Suomen Sotilasläänin alueella. Henkilöstöä Etelä-Suomen Huoltorykmentillä on 134. Maanpuolustuskorkeakoulu Maanpuolustuskorkeakoulu antaa ylintä yleistä ja sotilaallista maanpuolustusopetusta. Korkeakoulussa tehdään myös sotatieteellistä tutkimusta. Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) päätehtävä on järjestää opetus, joka johtaa upseerin virkoihin vaadittaviin tutkintoihin. Lisäksi MPKK:n tehtävänä on tehdä sotatieteellistä tutkimusta sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Opetuksen suunnittelevat ja toteuttavat ainelaitokset: taktiikan, strategian, sotatekniikan, johtamisen ja sotilaspedagogiikan, sotahistorian sekä käyttäytymistieteiden laitokset. Ne vastaavat myös alansa tutkimuksesta ja tutkijakoulutuksesta. 9

Merisotakoulu Merisotakoulu kouluttaa merikadetteja laivasto-, rannikkojoukko- ja johtamisjärjestelmälinjoilla, varusmiehiä reserviupseereiksi merivoimien laivasto-, meritiedusteluja tietotekniikkayksiköihin, merivoimien palkattua henkilöstöä sekä reserviläisiä kertaus- ja vapaaehtoisissa harjoituksissa. Opiskelijoita Merisotakoulussa on vuosittain noin 250. Lisäksi Merisotakoulu tutkii ja kehittää merivoimien meri- ja rannikkosodankäyntiä. Edellä mainittujen joukko-osastojen lisäksi Santahaminassa toimivat Sotilaslääketieteen Keskuksen alainen Santahaminan Terveysasema ja Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskuksen alainen Santahaminan Muonituskeskus. Kuva 3. Santahaminan varusmiehet harjoittelevat mm. Saharan alueen hiekkakentillä. 3.2 Toiminnallinen rakenne Santahamina jakautuu toiminnallisesti kahteen eriluonteiseen osa-alueeseen: Saaren länsi- ja luoteisosassa sijaitsevaan rakennettuun alueeseen sekä laajaan ampuma- ja harjoitusalueeseen. Santahaminan osa-alueita ovat oheisella kartalla (kuva 4) osoitetut alueet: 1 Sisääntuloalue ja rakennetun alueen pohjoisranta 2 Kasarmialueen ranta 3 Asuinalue ja palvelut 4 Maanpuolustuskorkeakoulun kampusalue ja urheilualueet 10

5 Keskeinen kasarmialue 6 Kasarmialueen eteläosa 7 Harjoitusalueen reuna 8 Päälaiturin, satama-, huolto- ja korjaamotoimintojen alue 9 Radioniemen alue 10 Eteläkärki 11 Itäkärki, Leipurinniemen alue 12 Harjoitus- ja ampuma-alueet Pohjoisniemi MPKK:n kiväärirata Hämylänniemi Kissalammenniemi Päälaituri Kissalampi Radioniemi Kuperkeikka Likolampi Sahara Haulikkorata Keskusampumarata Itäniemi Riviera Leipurinniemi Taisteluammuntojen alue Suurlahti Kuninkaansalmi Eteläniemi Kuva 4. Santahaminan toiminnallinen rakenne sekä tärkeimmät nimet Asuinaluetta ympäröivät ranta-alueet (1,2) sekä Eteläkärjen ja Likolammen ympäristö (10) ovat saaren asukkaiden, henkilökunnan ja varusmiesten virkistyskäytössä. Santahaminan itäisimmässä kärjessä eli Leipurinniemessä sijaitsee puolustusministeriön sauna (11). Ampuma- ja harjoitusalueella (12) sijaitsevat toiminnallisesti tärkeät taisteluampumarata ja keskusampumarata. Taisteluammuntojen vaara-alue ulottuu Santahaminan etelä- ja kaakkoispuoliselle merialueelle. Kasarmi- 11

alueen itäpuolinen, nk. Saharan alue on aktiivisessa käytössä olevaa varusmiesten lähiharjoitusaluetta. Ampuma- ja harjoitusalueen pohjoisosassa sijaitsevat pistoolirata ja Maanpuolustuskorkeakoulun kiväärirata. Keskusampumaradan pohjoispuolella on haulikkorata ja eteläpuolella polttotaistelurata. Itäniemessä on kaksi kranaatinheittopaikkaa. 3.3 Maanomistus Santahaminan maa-alueita ja rakennuksia hallinnoi Senaatti-kiinteistöt. Asuinkiinteistöjä hallinnoi Kruunuasunnot Oy. Koulu ja päiväkoti ovat Helsingin kaupungin hallinnassa. Saarta ympäröivää merialuetta hallinnoi Metsähallitus. Radioniemessä sijaitseva mastoalue on aiemmin ollut Soneran käytössä, ja mastot ovat siirtyneet liikenne- ja viestintäministeriön hallintaan. Ministeriöllä on sopimus Senaattikiinteistöjen kanssa. Kuva 5. Senaatti-kiinteistöjen hallinnoima alue Santahaminassa 12

3.4 Suoja-alue Santahaminan suoja-alue on esitetty oheisella kartalla. Aluevalvontalaissa säädetään suoja-alueista ja suoja-alueilla noudatettavista toimintarajoituksista. Suojaaluesäännösten tarkoituksena on osaltaan varmistaa Suomen alueellinen koskemattomuus. Suoja-alueet ovat valtakunnan turvallisuuden ja aluevalvonnan järjestämisen kannalta tärkeitä ja rajoiltaan tarkkaan määriteltyjä Suomen aluevesien osia. Kuva 6. Santahaminan suoja-alue (Lähde: Merivoimat: http://www.mil.fi/merivoimat/esikunta/suoja_index2.dsp) 13

3.5 Vaara-alue Santahaminan vaara-alue on esitetty oheisella kartalla. Santahaminan taisteluampumarata käsittää Santahaminan saaren kaakkoisen osan sekä sitä reunustavan merialueen ja pysyvän ilmailun vaara-alueet. Kuva 7. Santahaminan vaara-alue (Lähde: Taisteluampumaradan johtosääntö. Kaartin Jääkärirykmentti 2007) 14

Kuva 8 Taisteluampuma-alueen maaraja näkyy kuvassa punaisella. Raja on esitetty likimääräisesti maankäyttösuunnitelmakartalla. Raja on merkitty maastoon. (kuvalähde: Taisteluampumaradan johtosääntö. Kaartin Jääkärirykmentti 2007) 3.6 Kaavoitustilanne 3.6.1 Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava, joka vahvistettiin ympäristöministeriössä marraskuussa 2006. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi 15.8.2007 maakuntakaavan vahvistamisesta tehdyt valitukset. Santahamina on maakuntakaavassa osoitettu puolustusvoimien alueeksi (EP). Santahaminan pohjavesialueet on osoitettu pv-merkinnällä, jota koskee seuraava suunnittelumääräys: Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, etteivät ne vähennä pysyvästi pohjaveden määrää tai heikennä sen laatua. Santahaminan pohjoispuolelle on osoitettu veneväylä. Santahaminan ja Isosaaren välille on osoitettu laivaväylä. Osa Santahaminasta on osoitettu arvokkaaksi harjualueeksi tai muuksi geologiseksi muodostumaksi, jota koskevat seuraavat suunnittelumääräykset: Alueidenkäyttö on suunniteltava niin, ettei aiheuteta maaaineslaissa tarkoitettua kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista tai laajalle ulottuvia vahingollisia ominaisuuksia luontosuhteissa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö ja geologiset arvot. Santahamina on osoitettu kult- 15

tuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, jota koskevat seuraavat suunnittelumääräykset: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema- ja kulttuuriarvojen säilyminen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on arvioitava ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukainen maankäyttö sekä maisema- ja kulttuuriarvot. Kuva 9. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta. Suunnittelualue on rajattu likimääräisesti punaisella katkoviivalla. 3.6.2 Yleiskaavat Suunnittelualueella on voimassa Helsingin yleiskaava 2002, jossa Santahamina on osoitettu sotilasalueeksi. Santahaminan rakennettu alue on osoitettu kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota koskee määräys: Aluetta kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Santahaminan Suurlahden saaret ja luodot on osoitettu luonnonsuojelualueeksi. Santahamina on osoitettu alueeksi, joka muutetaan asunto- ja virkistysalueeksi, jos yleiskaavakartalla osoitettu muu toiminta siirtyy alueelta pois (A). 16

Kuva 10. Ote Helsingin yleiskaava 2002:sta. Suunnittelualue rajattu likimääräisesti punaisella katkoviivalla. 17

3.7 Muut lähialueen suunnitelmat Santahaminan alueella ei ole asemakaavoitettua aluetta. Lähimmät asemakaavoitetut alueet sijaitsevat Santahaminan pohjoispuolella Laajasalon Jollaksessa. Laajasalon Kruunuvuorenrannan asuinalueen osayleiskaavatyöhön liittyen on suunnitteilla joukkoliikenneyhteys Kruunuvuorenselän yli Kruunuvuorenrannasta keskustaan. Eri vaihtoehtoina on tarkasteltu mm. silta-, lautta- ja tunneliyhteyttä. Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2008 lopulla, että suunnittelua jatketaan Kruununhaasta Sompasaaren ja Korkeasaaren kautta kulkevan raitiotiesiltavaihtoehdon pohjalta. Suunnitteluun liittyy YVA-menettely (Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös 24.6.2009), joka on parhaillaan käynnissä. YVA-ohjelma oli nähtävillä 13.9. 12.11.2010. Tätä kirjoittaessa lehtitietojen mukaan kaupungin taloustilanne edellyttää siltavaihtoehdon suunnittelun lykkäämistä. Kruunuvuorenrannan ja koko Laajasalon joukkoliikenneyhteyksien tarkastelussa on tutkittu myös yhteysmahdollisuuksia Santahaminaan (Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelu 2008. Helsingin kaupunki). Vaikka Santahaminan maankäytön muutoksen suunnittelu nykyisestä käytöstä poiketen ei ole tällä hetkellä ajankohtaista, ovat joukkoliikenneratkaisut sidoksissa toisiinsa. Vaihtoehtoja on selvitetty jo Helsingin yleiskaava 2002 -työn yhteydessä. Kaikissa joukkoliikennevaihtoehdoissa (metro, pikaraitiotie, bussi) yhteys Santahaminaan tapahtuu samoin kuin nykyisinkin saaren pohjoisosassa Hevossalmen kohdalta. Maankäyttösuunnitelmassa ja varuskunnan suunnittelussa tulee ottaa huomioon mahdolliset tulevaisuuden joukkoliikenneyhteydet. Saaren pääsisäänkäynnin säilyminen nykyisellä paikallaan Hevossalmessa ei rajoita joukkoliikenneyhteyden toteuttamista tulevaisuudessa. 18

3.8 Maisema, luonnonympäristö ja rakennuskanta 3.8.1 Selvityksen lähtökohdat Santahaminan maankäyttösuunnitelmaa varten on kerätty ja analysoitu aiemmin laadittuja selvityksiä. Saarelta on olemassa huomattava määrä monipuolista selvitysaineistoa. Saaren luontoarvot toimivat osaltaan suunnittelun lähtökohtana. Luontoarvojen selvittämisen pääasiallisena tietolähteenä on Santahaminan osalta käytetty Santahamina, sotilassaaren luontoaarteet -julkaisua (toim. J. Nieminen 2009), johon on koottu kattavasti tietoa saaren luonnonympäristöstä ja arvokkaista luontokohteista. Julkaisu sisältää asiantuntija-artikkelit lajilistoineen saaren linnustosta, hyönteisistä ja putkilokasveista. Käytössä olleet selvitykset ja muu taustamateriaali on lueteltu lähdeluettelossa. Lisäksi selvitystä varten tehtiin yleispiirteinen maastokäynti Santahaminaan ja pidettiin tilaajan, Helsingin kaupungin ja Metsähallituksen kanssa yhteinen työneuvottelu. Kuva 11. Näkymä mereltä Santahaminan läntiselle rannalle, jossa vaihtelevat kallio- ja ruovikkorannat. Kuvassa vasemmalla näkyy Radioniemessä sijaitseva masto. Santahaminan maiseman kuvaus perustuu olemassa oleviin selvityksiin, kartta- ja ilmakuvatarkasteluihin sekä lukuisiin maastokäynteihin. Lisäksi on pidetty tilaajan, Helsingin kaupungin ja Metsähallituksen kanssa yhteisiä työneuvotteluja. Taustaaineistona olleet selvitykset on lueteltu lähdeluettelossa. Maiseman osa-alueiden kuvaus sisältyy Santahaminaan laadittuun maisemasuunnitelmaan. Santahaminan rakennuskannasta on osana maankäyttösuunnitelmaa laadittu erillinen rakennuskannan selvitys, joka on tämän suunnitelmaselostuksen liitteenä 4. Selvityksen painopisteenä on ollut nykytilanteen kartoitus alueen rakennuksista ja rakenteista. Lähtötietoina on käytetty pääasiassa Puolustushallinnon rekisteritietoja, lisäksi rakennukset ja rakenteet on käyty kuvaamassa maastossa. Selvityksessä on erityisesti ollut tarpeen tuoda esiin käytöstä poistuneet rakennukset, jotta niiden suojelun tarvetta ja mahdollisia käyttötarkoituksen muutoksia voidaan pohtia jatkossa tarkemmin. Rakennusinventointi luo pohjan alueen suojelutarpeiden tarkempaan määrittelyyn. 19

3.8.2 Suunnittelualueen maiseman, rakennetun ympäristön ja luonnon yleiskuvaus Santahaminan saari sijaitsee Itä-Helsingissä mannerrannikon edustalla sisäsaariston vyöhykkeellä. Kapea Hevossalmi erottaa Santahaminan Laajasalosta, Jollaksesta ja Villingistä. Saari on osa rannikkoa myötäilevää kookkaiden, puustoisten ja osittain rakennettujen saarien ketjua. Santahamina sijaitsee maisemallisessa rajakohdassa: saaren etelä-itäranta rajautuu avoimeen ulkosaaristo avomerivyöhykkeeseen kun taas länsi-pohjoisranta on osa suojaisampaa sisälahtien vyöhykettä. Alueella on monipuolinen historia, mikä näkyy sekä alueen luonnossa että rakennetussa ympäristössä. Rakennetut alueen painottuvat saaren länsi- ja pohjoisosiin. Muut osat saaresta ovat satoja vuosia jatkuneen käytön enemmän tai vähemmän muokkaamia luonnonalueita. Santahamina on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, joka on osa maailmanperintökohde Suomenlinnan linnoitussaarien ketjua. SUOMENLINNA SANTA- HAMINA VALLISAARI KUNINKAAN- SAARI Kuva 12. Santahamina on osa Suomenlinnan linnoitussaarten ketjua Helsingin edustalla. Kuvalähde: Suomenlinnan maisema. Kunnostussuunnitelma. Helander et al. 1987. Santahaminan topografia on hyvin vaihtelevaa. Alavimmat, hiljattain maankohoamisen myötä merestä paljastuneet alueet ovat vain hiukan merenpinnan tason yläpuolella, kun taas kallioselänteiden korkeimmat lakialueet nousevat yli 20 metrin korkeudelle merenpinnasta. Maakerros kallion päällä on yleensä ohut, ja lakialueet ovat avokalliota. Saaren pohjoisosa on eteläosaa loivapiirteisempi. Rantojen luonne vaihtelee saaren eteläosan jylhistä kalliorannoista matalien poukamien loiviin maankohoamisrantoihin, joilla kasvillisuus on rehevää. Kallioperältään Santahaminan eteläosa on graniittia. Pohjoisosassa on granaattija kordieriittigneissiä. Lisäksi saarella on kauempaa kulkeutuneita lohkareita. Likolammen ja Kissalammen alueilla on laaja emäksisten kivilajien vyöhyke, mikä näkyy kasvillisuuden erityisenä rehevyytenä. Myös saaren pohjoisosassa, päätien molemmin puolin on pienialainen kalkkikiviesiintymä. 20

Maaperä on suurelta osin hiekkaa. Moreenia on ainoastaan rakennetulla alueella pienenä selänteenä, kallioiden ympärille muodostuneina kapeina kehinä sekä niiden välisissä notkelmissa. Itärannan alavassa pohjukassa on jonkin verran savea. Saaren keskiosan hiekka- ja hietatasanne on jääkauden sulamisvaiheessa jäätikön reunan eteen syntynyt reunamuodostuma. Alue on luokiteltu I luokan pohjavesialueeksi, ja alueelta pumpattiin aiemmin osa saarelaisten juomavedestä. Pintavesiuomia on alueella vähän, sillä imeytyminen on hiekkapitoisen maaperän takia voimakasta. Rakennetun alueen eteläpuolella sijaitseva Likolampi, joka on keinotekoisesti muotoiltu selänteiden väliseen painanteeseen, on toiminut jätevesien saostusaltaana 1980-luvun alkuun asti. Saaren länsiosassa sijaitsevan Kissalammen alueella on vielä 1700-luvun ns. Kuninkaan Kartaston mukaan ollut kapea salmi, joka on erottanut toisistaan Santahaminan ja saaren nykyisen itäkärjen, joka on tuolloin ollut erillinen Storholmenin saari. Kuva 13. Likolammen aluetta Santahaminan rakennettu ympäristö on rakentunut vuosisatojen kuluessa. Selkeimmin omina kokonaisuuksinaan hahmottuvat 1900-luvun alussa rakennettu venäläisten punatiilikasarmien laaja kokonaisuus, Maanpuolustuskorkeakoulun 1940- luvun funktionaalista tyylisuuntaa edustava eheä kokonaisuus sekä 1950 60 - lukujen asuntoarkkitehtuuria edustava kokonaisuus. Edellisten lisäksi alueella on eri-ikäisten rakennusten muodostamia pienempiä ryhmiä ja yksittäisiä rakennuksia sekä runsaasti eri-ikäisiä rakenteita, kuten tykkipattereita, vanhoja kivettyjä tykkiteitä, paraatikenttiä, harjoitusalueita, muistomerkkejä ja laiturirakenteita. Saarelta sekä sitä ympäröivältä vesialueelta tunnetaan lukuisia historiallisen ajan muinaisjäännöksiä (puolustusrakenteet). Joitakin kivijalka- ja aitarakenteita on säilynyt sotilaskäyttöä edeltäneeltä Santahaminan kylän ajalta. Museovirasto on laatinut selvityksen Santahaminan arkeologisista ja historiallisesti merkittävistä rakenteista. Inventointi valmistui keväällä 2010. Eri-ikäisillä ja -luonteisilla rakennetuilla alueilla maisemakuvan peruselementtejä ovat rakennukset, niiden rajaamat piha- ja kenttäalueet, näkymäakselit rakennus- 21

ten ja teiden suuntaisesti sekä rakennettua aluetta rajaavat metsäiset luonnonalueet. Paikoin avautuu näkymiä meren suuntaan. Luonnonalueilla maisemakuva vaihtelee luonnontilaisten luontokohteiden miljöistä voimakkaasti muokattuihin tai kuluneisiin harjoitus- ja ampuma-alueisiin. Kaukaa avomeren suunnasta katsottuna puustoinen Santahamina hahmottuu luonnonalueena. Myös lähempää tarkasteltuna saaren eteläosa hahmottuu lähinnä luonnonalueena. Lännen suunnasta tarkasteltuna rakennukset ja muut rakennetut elementit, kuten laiturit ja mastot erottuvat saaren maisemassa, samoin kulttuurivaikutteinen kasvillisuus. Santahaminan kasvillisuutta on jo vuosisatojen ajan muokannut ihmisen toiminta. Luontoa on muokattu käyttötarpeisiin sopivaksi ja alueelle on myös tuotu uusia lajeja. Saaren biotooppien monimuotoisuus on oleellisesti suurempi kuin muilla Helsingin saarilla. Saaren suuri koko ja sijainti avomeren ja sisäsaariston rajakohdassa lisää kasvillisuuden vaihtelua. Saaren etelärannoilla tapaa ulkosaariston luodoille ominaisia kasviyhdyskuntia, kun taas pohjoisrannan suojaisissa poukamissa ollaan jo mannerrannikon olojen tuntumassa. Suuren pinta-alan vuoksi Santahaminaan mahtuu laajoja metsäalueita ja myös soita. Saaren metsät ovat keskimäärin iäkkäitä, esimerkiksi suuri osa männiköistä on 100-200 vuotta vanhoja, mutta metsiä on paikoin myös hoidettu uudistamalla pieniä aloja kerrallaan. Suurin osa saaren metsistä on tyypiltään tuoreita kankaita, mutta Saharan alueella ja kallioisilla selänteillä kasvillisuus on karumpaa. Kasarmialueella ja vanhojen huviloiden ympäristössä tavataan omaleimaista kulttuurikasvilajistoa. Kuva 14. Santahaminan eteläkärjen linnoitusvallien omaleimaista kasvillisuutta Santahaminan eläimistö on saaren erityispiirteiden ansiosta hyvin monipuolinen. Nisäkkäistä Santahaminassa on tavattu ainakin hirvi, jänis, rusakko, kettu, orava, mäyrä, saukko, villiminkki ja siili sekä useita lepakkolajeja. Linnuista saarella pesii monia metsälajeja, jotka ovat muualla Helsingissä harvaluisia. Muita linnustoltaan arvokkaita alueita ovat saaren lammet, lehdot ja ruovikot. Saaren ympäristön matalikot ovat tärkeitä muuttolintujen levähdyspaikkoja. Hyönteisistä saarella tavataan varsinkin paahteisten hiekkamaiden ja varjoisten lehtojen lajeja, minkä lisäksi lam- 22