MUINAISJÄÄNNÖKSET KAAVOITUKSESSA. Kaisa Lehtonen / Varsinais-Suomen maakuntamuseo

Transkriptio

1 MUINAISJÄÄNNÖKSET KAAVOITUKSESSA Kaisa Lehtonen / Varsinais-Suomen maakuntamuseo

2 MITÄ MUINAISJÄÄNNÖKSET OVAT? Maisemassa, maaperässä tai vedessä säilyneitä ihmisen aikaansaamia rakenteita ja kerrostumia Maanpäälle näkyviä tai maanalaisia Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä tällä hetkellä noin kiinteää muinaisjäännöstä, Varsinais-Suomessa 2840 kpl Muinaisjäännöksellä ei ole ikärajaa: Esihistorialliset kiinteät muinaisjäännökset ovat ajalta, jolta meillä ei ole käytettävissä kirjallisia arkistolähteitä (kivi-, pronssi- ja rautakausi). Lieto Vanhalinna, muinaislinna Historiallisen ajan muinaisjäännöksillä tarkoitetaan keskiaikaisia ja sitä nuorempia muinaisjäännöksiä. Niistä vanhimmat ovat 1200-luvulta ja nuorimmat vasta 1900-luvulta. Turku, Hallinkorvanpuisto, uhrikallio

3 MIKSI JA MITKÄ MUINAISJÄÄNNÖKSET ON MERKITTÄVÄ KAAVAAN? Rauhoituksen turvaamiseksi, erityisesti maankäyttöön ennakoivasti vaikuttamalla => KAAVOITUS ON MUINAISMUISTOLAIN JÄLKEEN MUINAISJÄÄNNÖSTEN TÄRKEIN SUOJELUKEINO! Kulttuuriympäristön kokonaisuuden vaalimiseksi alueilla, joilla muinaisjäännökset edustavat ympäristön vanhinta kerrostumaa Asian tunnetuksi tulemisen kannalta liittyen maanomistajien oikeusturvaan Jos muinaisjäännöksiä ei ole otettu huomioon kaavassa, se antaa virheellisen kuvan maankäyttömahdollisuuksista ja voi viivästyttää ja jopa estää kaavan toteuttamista. Vaikutusten arviointi Kaavaan merkitään aina muinaismuistolain rauhoittamat kohteet, mutta kaavaan voidaan merkitä myös muita kulttuuriperintökohteita Salon Pöylän linnavuoren kivivallia

4 MITEN KAAVOITTAJA SAA TIEDOT ALUEEN MUINAISJÄÄNNÖKSISTÄ? Museoviraston muinaisjäännösrekisteri: Paikkatietojen lataaminen MV:n nettisivuilla: Paikkatietoja ja kulttuuriympäristön tietojärjestelmää koskevat tiedustelut: Maanmittauslaitos:

5 KESKEISET SÄÄDÖKSET Muinaismuistolaki 1 : Rauhoittaa automaattisesti ilman eri toimenpiteitä lain piiriin kuuluvat kiinteät muinaisjäännökset. MML 13 : Velvoittaa yleisen maankäyttöhankkeen tai kaavoituksen suunnittelijan selvittämään suunnitelman vaikutukset kiinteisiin muinaisjäännöksiin. MML 15 : Määrää yleisen tai suurehkon yksityisen työhankkeen toteuttajan rahoittamaan hankkeen aiheuttamat tutkimukset ja muut toimenpiteet tai osallistumaan kustannuksiin, mikäli sitä olosuhteet huomioon ottaen ei ole katsottava kohtuuttomaksi. Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 : Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. MRL 197 : Kaavaa laadittaessa, hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on noudatettava, mitä muinaismuistolain 13 :ssä säädetään.

6 MIKÄ ON RIITTÄVÄ SELVITYS? Saatavilla oleva tieto on riittävää suhteessa kaavoituksen tavoitteisiin Tiedon perusteella pystytään arvioimaan kaavan vaikutukset kiinteisiin muinaisjäännöksiin Selvityksen tulee olla: Kattava (sekä alueellisesti että muinaisjäännöstyypeittäin) Ajantasainen Paikka- ja ominaisuustiedoiltaan luotettava Dragsfjärd Bolax Näset, jatulintarha Mikä on riittävä selvitys yleis- ja asemakaavassa? Minimissään inventoidaan muuttuvan maankäytön alueet Muinaisjäännöksistä on aluerajaukset ja selitys, mihin rajaus perustuu Parainen Kummelberget, hautaröykkiö

7 MILLOIN TARVITAAN MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTIA? Lisäselvityksiä on syytä edellyttää alueilla: joita ei ole koskaan inventoitu joiden inventointi on yli 10 vuotta vanha joista historiallisen ajan muinaisjäännösten tiedot puuttuvat joista vedenalainen kulttuuriperintö on inventoimatta joissa on erityinen arkeologinen potentiaali Turku, Ruissalo, Kalkkiniemen patterit => Inventointitarve selvitettävä riittävän ajoissa, jo OAS-vaiheessa Kaarina, Kuusisto Kappelinmäki, hautausmaa

8 MIKÄ ON MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTI? Muinaisjäännösten järjestelmällistä etsimistä ja tunnistamista : ennestään tunnetut muinaisjäännökset, uudet kohteet Tavoitteena on löytää inventointialueen muinaisjäännökset => inventointi ei kuitenkaan koskaan ole täydellinen tai lopullinen Erilaisia inventointityyppejä: arkisto-, yleis-, teemaja tarkkuusinventointi Inventointi jakaantuu esi-, maasto- ja jälkitöihin Inventoinnin tuottama tärkein dokumentti on inventointiraportti, josta tulee ilmetä: Luotettavat paikkatiedot ja muinaisjäännösten aluerajaukset Kohteen statuksen arviointi: kiinteä muinaisjäännös, mahdollinen muinaisjäännös, muu kulttuuriperintökohde

9 MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINNIN TILAAMINEN Lista kenttätöitä tarjoavista toimijoista löytyy Museoviraston sivuilta Inventoinnin tekijän tulee olla arkeologin koulutuksen saanut henkilö Inventointia tilattaessa huomioitava Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeet: nen_perinto/laatuohjeet Määrittelee arkeologisten kenttätöiden vähimmäistason Ohjeet kaavoittajille ja maankäyttöhankkeiden toteuttajille löytyvät kappaleesta 7 INVENTOINNIN TULEE TÄYTTÄÄ LAATUKRITEERIT ELI MYÖS KAAVOITTAJALLA ON OIKEUS VAATIA LAATUA! Muinaisjäännösinventoinnin paras suorittamisajankohta on joko keväällä (huhtitoukokuu) tai syksyllä (syys-lokakuu)

10 MUINAISJÄÄNNÖKSIÄ YMPÄRÖIVIEN ALUEIDEN KAAVOITUS Lähtökohtaisesti jo tunnetun muinaisjäännöksen päälle ei kaavassa osoiteta uutta rakentamista. Maankäytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös muinaisjäännösten ympäristö => riittävät suoja-alueet! Muinaisjäännöksen ympärille on kaavassa varattava riittävä alue sen säilymisen turvaamiseksi, esim. MY-, MA- ja VL- alueet. KIINTEÄÄ MUINAISJÄÄNNÖS EI OLE VAIN PISTE KARTALLA, VAAN SITÄ TULEE AINA TARKASTELLA OSANA LAAJEMPAA KOKONAISUUTTA!