Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016

Transkriptio

1 1 Inkoo Smeds 1 asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: Inkoon kunta

2 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 6 Alueen luoteisosan maastoa itään. Perustiedot Alue: Inkoo, Smds-1 asemakaavan muutosalue, keskustan koillispuolella, Tähteläntien länsipuolella. Tarkoitus: Selvittää sijaitseeko alueella kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muita kulttuurihistoriallisia, suojeltavaksi katsottavia jäännöksiä. Työaika: maastotyö Kustantaja: Inkoon kunta Tekijät: Mikroliitti Oy, Timo Jussila. Aiemmat tutkim: - Tulokset: Tutkimusalueelta ja sen liepeiltä ei tunnettu ennestään kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tutkimusalueella ei havaittu kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tutkimusalue vihreällä. Selityksiä: Koordinaatit ja kartat ovat ETRS-TM35FIN koordinaatistossa (Euref) ellei muuta mainittu. Maastokartat Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta keväällä v Valokuvia ei ole talletettu mihinkään viralliseen arkistoon eikä niillä ole mitään kokoelmatunnusta. Valokuvat digitaalisia. Valokuvat ovat tallessa Mikroliitti Oy:n serverillä.

3 3 Inventointi Inkoon kunta on laatimassa kaavamuutosta Smedsin alueelle, Tähteläntien länsipuolella ja koulun pohjoispuolella olevalle kallioalueelle. Suunnittelualueen laajuus on n. 11 hehtaaria. Museovirasto antoi hankkeesta lausunnon (MV/89/ /2016), jossa edellytettiin alueella tehtäväksi muinaisjäännösinventointi. Inkoon kunta tilasi muinaisjäännösinventoinnin Mikroliitti Oy:ltä. Inventoinnin maastotyön teki Timo Jussila työn kannalta hyvissä olosuhteissa. Inventoinnin valmisteluvaiheessa käytiin läpi aluetta kuvaavia vanhoja karttoja vuosilta 1767 alkaen. Niiden mukaan alueella ei ole ollut asutusta, merkittäviä teitä eikä rajoja. Lähin vanha kylätontti on Dals, alueelta n. 800 m kaakkoon. Lähialueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä. Lähimmät muinaisjäännökset ovat Prästgårdsbergetin 1. ms aikaiset varustukset, alueelta n 800 m lounaaseen. Alue sijoittuu m korkeustasojen väliselle alueelle, pääosin m korkeusvälille. Kivikauden lopulla ja pronssikauden alussa on Itämeri ollut alueella m korkeusvälillä. Useimmat lähiseudun röykkiöhaudat sijaitsevat kallioilla joiden juuret ovat 15 m korkeustasolla tai sen alapuolella - tai ainakin kallioilla joista on hyvä näkyvyys ko. korkeustasolla sijainneeseen Itämeren rantaan. Alue on melko etäällä pronssikauden rannoista. Kivikauden lopulla alueen pohjoispuolella on ollut matala lahti. Alueen eteläpuolella varhaisen pronssikauden ranta on ollut lähimmillään n. 150 m etäisyydellä alueen etelärajasta. Periaatteessa alueella voi sijaita pronssikautisia röykkiöitä, mutta se ei ole kuitenkaan kovin todennäköistä, koska näkyväisyys pronssikauden aikaiselle merelle ei ole ollut hyvä. Korkeustason puolesta alueella voisi sijaita kivikautisia asuinpaikkoja. Alue on kauttaaltaan kallioista, paikoin kallioiden välillä on ohut maakerros, jossa maaperä hiekkamoreenia ja alempana hienoaineksista moreenia (alueen koillis- ja luoteiskolkissa). Puusto kalliolla on harvaa ja näkyväisyys alueella on kauttaaltaan hyvä. Kiersin alueen kallioiset reunat ja laet, sekä kallionyppylät ja tarkastelin pohjoisreunamilla myös alavampia maastonkohtia, lähinnä kivikauden toivossa. Alueella on runsaasti polkuja ristiin rastiin. En havainnut alueella mitään merkkejä esihistoriasta, enkä myöskään ylipäätään mitään ihmistekoisia rakenteita. Vuoden 1767 isojakokartalle alueen pohjoisosaan on merkitty paikallistie joka on johtanut vanhalle Inkoo-Tähtelä tielle. Kyseisetä tiestä en havainnut mitään merkkejä se lienee ollut lähinnä kinttupolun tasoinen reitti. Alueella ei ole kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muita kulttuurihistoriallisia, suojeltavaksi katsottavia jäänteitä Timo Jussila Karttalähteet: B13 4/3-4, 1767, Lill Håfgårds Böhle och Dals Byars Ägor (Kansallisarkisto) Kirkkonummen pitäjänkartta 1840-luvulta (Kansallisarkiston digitaaliarkisto) Senaatinkartta V 25, 1872 (Kansallisarkiston digitaaliarkisto) Peruskartta v (mml Vanhat painetut kartat sivusto) Harju, Sakari Kuninkaan kartasto Etelä-Suomesta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia (osa 1373)

4 4 Kartat Tutkimusalue rajattu vihreällä Ote Senaatinkartasta v Tutkimusalueen sijainti osoitettu vihreällä suorakaiteella.

5 5 Ote pitäjänkartasta 1840-luvulta. Tutkimusalueen sijainti osoitettu vihreällä suorakaiteella Ote Dals:in isojakokartasta v Päälle on piirretty tutkimusalueen rajaus vihreällä.

6 6 Kuvia Alueen itäosa kalliomaastoa Keskiosan maastoa

7 7 Liite: maastossa tarkastetut alueet. Sinisellä merkitty tarkemmin maastossa tarkastetut alueet. Hyvän näkyväisyyden takia katse ulottui etäälle ja voi todeta että alue katsottiin lähes täydellisesti.