/ Rakennushistoriallinen

Maatalousnormaalikoulu / Rakennushistoriallinen selvitys 26.1.2012 1

Tilaaja Järvenpään kaupunki, kaavoitus ja mittaus Ohjausryhmä: Ilkka Holmila, Järvenpään kaupunki/kaupunkikehitys Terttu-Elina Vainio, Järvenpään kaupunki/kaupunkikehitys Heli Vauhkonen, Järvenpään kaupunki/kaupunkikehitys Elisa El Harouny, Museovirasto Jarkko Sinisalo, Museovirasto Sari Saresto, Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Hanna Nikander, Järvenpään kaupunki/museopalvelut Henrik Wager, Uudenmaan ELY-keskus Konsultti Arkkitehtitoimisto ark-byroo Pohjoinen Hesperiankatu 13 b 17 00260 Helsinki marianna.heikinheimo@arkbyroo.fi www.arkbyroo.fi p. 09 4777 300 f. 09 4777 3010 Projektin vetäjä Marianna Heikinheimo, arkkitehti SAFA, KuvM Maisema-asiantuntija Ria Ruokonen, maisema-arkkitehti Työryhmä Eero Astala, graafikko, TaM Marianna Heikinheimo, arkkitehti SAFA, KuvM Sami Heikinheimo, valokuvaaja, OTK Mia Puranen, arkkitehti Ria Ruokonen, maisema-arkkitehti Nykytilavalokuvat ja kannen kuva Sami Heikinheimo, ark-byroo Suoritusajankohta 11/2011 01/2012 Arkkitehtitoimisto ark-byroo 2

SisällyslueTTelo 1 Johdanto 4 1.1 Kohde 4 1.2 Tehtävä 7 1.3 Perustiedot 8 2 Maatalousnormaalikoulun alue 12 2.1 Järvenpään tila 12 2.2 Kaavoitus pääpiirteissään 14 2.3 Suojelutilanne 18 3 Maatalousnormaalikoulun hanke 21 3.1 Hankkeen historia 21 3.3 Suunnittelijat 25 3.2 Maatalousnormaalikoulun arkkitehtuuri 27 4 rakentumisen vaiheet 34 4.1 Perustamisvaihe 36 4.2 Uusi tilakeskus 39 4.3 Maatalous koneistuu 39 4.4 Muutosten kourissa 40 5 Rakennuskortit 41 6 Maisema 92 6.1 Maatalousnormaalikoulun maisema 96 6.2 Teiden ja pihojen vaiheet 96 6.3 Pihapiirit 98 7 Yhteenveto 112 lähteet 117 3

1 / Johdanto 1.1 Kohde Järvenpäässä sijaitseva entinen Maatalousnormaalikoulu vihittiin käyttöönsä 12.11.1928. Koulukokonaisuuteen kuului opettajankoulutuslaitos, maamieskoulu, karjanhoitajakoulu ja harjoitustila. Maataloushallitus tilasi rakennusten suunnittelun Jussi ja Toivo Paatelalta. 1920-luvun klassismia edustavat rakennusryhmät sijaitsevat peltomaisemassa kumpuavien mäkien lailla eri luonteisina pihapiireinä. Maatalousnormaalikoulun piha on monumentaalinen ja sitä ympäröivät hierarkkisesti tärkeimmät asuinrakennukset, rehtorin ja yliopettajan talo. Karjanhoitokoulu on toinen alueen päärakennuksista. Sen siivessä oli opettajan asunto. Lehtorienmäelle sijoittuu pitkänomainen paritalo talousrakennuksineen ja verstaspihan ympärille työpajoja ja talousrakennuksia. Nykyiseen kokonaisuuteen kuuluvat myös 1950-luvun alussa rakennettu tilan uusi talouskeskus Navetanmäki, verstaspihan etelänpuoleiset kone- ja työhallit, lämpökeskus, 1980-luvun oppilasasuntolat ja hallintorakennus, alunperin viereiseen Kotitalousopettajakouluun kuuluneen Kyrölän mallitilan rakennukset, sekä kaksi 1800-luvun lopun asuintaloa ja vanha koulu. Maatalousnormaalikoulun alue on osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuurimaisemaa, johon kuuluu etelämpänä taiteilijayhteisön asutus ja länsipuolella mainittu kotitalousopettajaopisto. Kouluja pidetään merkittävinä oppilaitoskokonaisuuksina Suomen itsenäisyyden alkuajoilta. Maatalousnormaalikoulun toiminta siirtyi 1995 Hämeen ammattikorkeakouluun ja karjanhoitajakoulu oli lopettanut toimintansa jo aikaisemmin vuonna 1970. Oppilaitos kunnallistettiin ja siitä tuli Uudenmaan maatalousoppilatos 1996. Maatalouskoulun toiminta jatkui Järvenpäässä vuoteen 2000. 4

Karhumäen veljesten ottama ilmakuva vuodelta 1936. Päärakennuksen, yliopettajan talon ja tiestön lisäksi kuvassa näkyy Maatalousnormaalikoulun koetilan vanha talouskeskus Tuusulanjärven rannassa. Koristeellinen navetta paloi 1947. Kuvalähde Järvenpään kaupunki, Museopalvelut. Lepolan alueen osayleiskaava on vahvistettu 2010, ja siinä alue on esitetty pientalovaltaisena asuntoalueena. Parhaillaan alueelle on tekeillä asemakaava (Lepola III), jossa kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ja ympäristö on tarkoitus suojella ja jonka laatimiseen tämä selvitystyö liittyy. Suojelutarpeen määrittämiseen liittyy kaksi kriittistä kysymystä: millaisia suojavyöhykkeitä rakennuksilla ja pihapiireillä pitäisi olla, ja onko joissakin rakennuksissa sellaisia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita sisätiloja, joita myös tulisi suojella. Jälkimmäisen kysymyksen osalta on kuitenkin syytä tähdentää, että tämä selvitys ei sisällä sisätilojen laajempaa tarkastelua, vaan ainoastaan lisätutkimustarpeen toteamiseen. Asemakaavoitukseen ja suojelutarpeen ratkaisemiseen liittyvän selvitystyön toisessa vaiheessa on tarkoitus laatia tarkemmat rakennuskohtaiset selvitykset erikseen valittavista kohteista. Ensimmäiseen kysymykseen on etsitty näkökulmia alueen historiaa ja vaiheita tarkastelemalla niin rakennusten kuin maisema- ja pihatilojen osalta. Uuden asemakaavan lisäksi vireillä on myös rakennussuojelulain mukainen suojelu. Asemakaavoituksen ja rakennussuojelun vaiheita ja perusteluja on selvitetty tarkemmin luvussa 2. 5

Etualalla kuvassa ovat yliopettajan talo ja päärakennus. Kuvalähde Järvenpään kaupunki, Museopalvelut. Päärakennukselle johtava väylä talvella. Kuvalähde Järvenpään kaupunki, Museopalvelut. 6

1.2 Tehtävä Tehtävänä oli laatia koko maatalousnormaalikoulun aluekokonaisuutta käsittelevä rakennushistoriallinen selvitys, jonka avulla on mahdollista muodostaa riittävän yksityiskohtainen näkemys kohteen rakentumisen historiasta ja nykytilasta asemakaavoitustyön pohjaksi. Rakennusten ja rakennusryhmien ohella työssä on tarkasteltu erilaisia ympäristötekijöitä, kuten tiestöä, peltoaukeita, puustoa, metsiköitä ja näkymiä. Sisätilojen osalta tehtävä rajoittui jatkotutkimustarpeen osoittamiseen. Tehtävä oli rajattu ajallisesti Maatalousnormaalikoulun rakentamisesta tähän hetkeen. Siitä huolimatta, että tutkimme lukuisten eri arkistojen luetteloita, emme löytäneet Jussi ja Toivo Paatelan laatimia toteutussuunnitelmia Maatalousnormaalikoulun kekeisistä rakennuksista: päärakennuksesta, karjanhoitokoulusta ja kolmesta asuinrakennuksesta. Kansallisarkistossa sijaitsevat Maataloushallituksen ja Maatalousministeriön aineistot olivat kuitenkin arvokkaita tiedonlähteitä koskien hankkeen valmisteluvaiheita 1920-luvun puolivälissä. Myös Jussi Paatelan projektiesittely Arkkitehti-lehdessä 1932 avasi arkkitehdin näkökulmaa. Lepolan Helmi Oy:n eli rakennuksen nykyisen omistajan arkistossa on materiaalia lähinnä viimeisiltä vuosikymmeniltä. Lähdeluettelossa on kerrottu, mihin arkistoihin olemme olleet yhteydessä, mitä on saatu tietää, ja mitä materiaalia kustakin arkistosta on käytetty, jos on käytetty. Muita lähteitä ovat olleet kaavadokumentit, vanhat valokuvat, aikaisemmat selvitykset sekä Järvenpään tilan ja Maatalousnormaalikoulun historiaa käsittelevät teokset. Kaavoituksen ja suojelun vaiheita käsittelevät osuudet on laadittu tilaajalta saadun dokumenttiaineiston perusteella. Luku 1 johdattaa aiheeseen ja luku 2 esittelee alueen eri näkökulmista: Järvenpään tilan varhemman historian lyhyenä referaattina sekä kaavoituksen ja suojelun vaiheita. Luku 3 käsittelee Maatalousnormaalikoulun hanketta ja arkkitehtuuria. Luvussa 4 alueen kehitystä on pyritty tarkastelemaan karakterisoimalla eri vuosikymmenien toimintaa ja keskeisiä muutoksia kuten rakennusten rakentamista ja alueliitoksia. Luvussa 5 kaikista kohdealueen rakennuksista (31 kpl) on esitetty perustiedot. Tämä osuus on koottu yhdistämällä eri tietolähteitä ja kenttätyön tuloksia. Luvussa 6 on analysoitu miljöön nykyistä ominaisluonnetta kokonaisuutena ja osa-alueittain karttaesitysten ja selostavien tekstien avulla. Luku 7 sisältää yhteenvetoa alueen ominaispiirteistä, säilyneisyydestä, rakennusten kunnostettavuudesta, uhkakuvista, arvion kohteen kulttuurihistoriallisesta merkityksestä ja suositukset jatkotutkimukselle. 7

1.3 Perustiedot KOHDE Maatalousnormaalikoulu, Järvenpää SIJAINTI Osoite: Sibeliuksenväylä 42 Kaupunginosa: 22 Lepola Tilan rekisterinumerot: 186-22-2206-1 M502, omistaja Lepolan Helmi Oy (Kiinteistötietojärjestelmä, Lainhuutotodistus 3.11.2011) M503, omistaja Suomen valtio, hallinnoiva viranomainen Senaatti-kiinteistöt (Kiinteistötietojärjestelmä, Lainhuutotodistus 3.11.2011) 186-22-2206-2 M501, omistaja Lepolan Helmi Oy (Kiinteistötietojärjestelmä, Lainhuutotodistus 4.1.2012) M502, omistaja Suomen valtio, hallinnoiva viranomainen Senaatti-kiinteistöt (Kiinteistötietojärjestelmä, Lainhuutotodistus 4.1.2012) Kiinteistörekisterikartta on esitetty sivulla 11. TÄRKEIMMÄT VAIHEET (RAKENNUSAIKA, RAKENNUTTAJA JA SUUNNITTELIJA) 1928 Maatalousnormaalikoulun päärakennus, karjanhoitokoulu, rehtorin asuinrakennus, yliopettajan asuinrakennus ja Lehtorienmäen asuinrakennus piharakennuksineen valmistuivat 1928--29. Rakennukset suunnittelivat Jussi ja Toivo Paatela. Jussi ja Toivo Paatelan arkkitehtitoimistossa työskentelivät: arkkitehdit Jussi ja Toivo Paatela arkkitehti Elna Kiljander, keittiösisustukset arkkitehti Yrjö Laine, kalustopiirustukset Jussi Paatela toimi työn valvojana (Paatela, Jussi 1932.) 1951 Maatalousnormaalikouluun rakennetaan uusi talouskeskus Navetanmäki. Rakennukset suunnitteli Jalmari Peltonen. 1971 1920-luvulla Kotitalousopettajaosaston emäntäkoulun harjoitustilaksi valmistunut Kyrölän mallitila liitetään Maatalousnormaalikouluun. 1970--77 Lämpökeskus, konehalli ja traktori- ja kalustovaja rakennetaan. 1982, 1988 Asuntolat ja hallintorakennus rakennetaan 8

tilan ala 1925 Tilan koko kun se muodostettiin oli 52, 06 hehtaaria peltoa, 56,14 hehtaaria metsää ja 13,77 hehtaaria tontti-, tie- ja joutomaata eli yhteensä 121,97 hehtaaria. 1968 Koulutila luovutti kaupungille 55,72 ha metsäalueen Wärtsilä Oy:n teollisuusalueeksi. Vastineeksi kaupunki luovutti koululle 53,73 ha metsää ja 3,75 ha peltoa. 1971 Kotitalousopettajaopiston emäntäkoulun havaintotilana toiminut Kyrölän koulutila liitettiin rakennuksineen normaalikoulun tilaan. Luovutetun alan pinta-ala oli 15,60 ha maatalousmaata ja 7,57 ha metsämaata. Käyttö Maatalousnormaalikoulun opetusohjelmissa opiskeli 1928-78, yhteensä 2939 oppilasta. Lisäksi opettajakolutukseen osallistui samalla ajanjaksolla 651 henkilöä. 1 Opettajakoulutus jatkui pisimpään. Opetusohjelma Toimintakausi Maamieskoulu 1929 1972 Pienviljelijäkoulu 1958 1966 Viljelijäin maatalousteknillinen koulu 1972 1974 Maatalous-teknillinen koulu 1972 1975 Maatilatekninen koulu 1974 1978 Tietopuolinen karjanhoitajakoulu 1928 1970 Maatalousalan opettajankoulutus 1930 2000 Kohteen nimi 1928 1995 Maatalousnormaalikoulu 1995 1996 Hämeen ammattikorkeakoulu 1996 2000 Uudenmaan maatalousoppilaitos Päärakennuksessa ja hallintorakennuksessa toimii 2009 alkaen kristillinen koulu. Asemakaava Lepola III valmisteilla. Suojelutilanne on selostettu luvussa 2. 1 Saarinen 1978, 4 5. 9

Rakennusryhmät ja pihat 2 1 3 4 Ryhmä A: Verstaspiha 5 7 Ryhmä B: Normaalikoulun piha 10 8 6 9 11 12 13 Ryhmä C: Hallinto ja asuntolat 16 15 14 17 23 18 20 24 22 21 Ryhmä F: LehtoriEnmäki 19 Ryhmä D: Navetanmäki 25 26 Ryhmä G: Notko Ryhmä E: Karjanhoitokoulu 1 Asunto ja verstas 16 Puimala 2 Monttu 17 Navetta 27 3 Puutyöpaja 18 Asuinrakennus 28 4 Talousrakennus-sauna 19 Kanala 5 Opetustyöpaja 20 Karjanhoitokoulu (opetus- ja konehalli) 21 Halkosuoja 30 29 31 Ryhmä H: Kyrölän mallitila 6 Traktorihalli 7 Konehalli ja työpaja 8 Lämpökeskus 9 Rehtorin talo 10 Autotalli 22 Muuntaja 23 Lehtorienmäen ulkorakennus 24 Lehtorienmäen asuinrakennus 25 Mökki 26 Notkon koulu 11 Päärakennus 27 Mäyrylä 12 Yliopettajan talo 28 Aitta 13 Hallintorakennus 29 Kyrölän mallitilan päärakennus 14 Oppilasasuntola 30 Kyrölän mallitilan talouskeskus 15 Oppilasasuntola 31 Kyrölän mallitilan vilja-aitta 10

Lepola III-kaava-alue Maanomistus 2011 alustava kaava-alueen rajaus 11