Lausunto MV/232/ / (3)

Transkriptio

1 Lausunto MV/232/ / (3) Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy Ratakatu HELSINKI Viite Lausuntopyyntö Asia HELSINKI, Töölönkatu 28:ssa sijaitsevan rakennuksen ja tontin käyttötarkoituksen muuttaminen opetuskäytöstä asuntokäyttöön Museovirasto on perehtynyt Töölönkatu 28:ssa (14. kaupunginosa, kortteli 463, tontti 28) sijaitsevasta rakennuksesta tehtyihin alustaviin tutkielmiin sen muuttamiseksi koulutuskäytöstä asuinkäyttöön (A-konsultit Oy). Luonnospiirustuksia on esitelty Museovirastolle pidetyssä palaverissa. Lausuntopyynnössä Museovirastolta on pyydetty alustavaa kommenttia liittyen mahdolliseen käyttötarkoituksen muutokseen. Rakennus on valmistunut vuonna 1933 Ammattienedistämislaitoksen tarpeisiin. Suunnittelusta vastasi arkkitehti Väinö Vähäkallio toimistoineen luvun alussa rakennus on muutettu Sibelius-Akatemian käyttöön. Voimassa oleva asemaakaava vuodelta 1977 ei sisällä suojelumerkintöjä rakennukselle. Muutostoimenpide vaatii kaavamuutoksen. Rakennuksesta on tehty rakennushistoriallinen selvitys (Anna Ratia 2007), joka antaa pohjan suojeluarvojen huomioimiselle. KOHTEEN SUOJELUARVOT Rakennus on kaupunkikuvallisesti sekä rakennushistoriallisesti ja -taiteellisesti merkittävä. Julkisivut ovat säilyttäneet alkuperäisen ulkoasunsa hyvin ja yhdessä viereisten punatiilisten asuinrakennusten kanssa muodostavat korkeatasoisen kokonaisuuden. Ulkoarkkitehtuurille leimallisia piirteitä ovat vähäeleiset tiilipinnat, joita on jäsennelty erilaisilla muurausdetaljeilla, teräs- ja puuikkunoilla sekä Väinö Vähäkallion arkkitehtuurille tyypillisellä tavalla korostaa pääsisäänkäyntiä. Rakennuksen sisätilat ovat alun perin jaettu kahteen erityyppiseen osaan. Katujulkisivun puoleisessa päämassassa ovat sijainneet hallinnolliset tilat, lukusalit, kirjasto ja hiljaiseen työskentelyyn tarkoitetut opetus- ja näyttelytilat. Pihasiivessä ovat sijainneet luonteeltaan tehdashallimaiset työpajatilat. Sisätilat ovat ajan saatossa muuttuneet paljon, mutta myös alkuperäisiä piirteitä on löydettävissä mm. pääsiiven huonetilajaossa ja erilaisissa rakennusdetaljeissa. Työpajasiivessä on tehty eniten muutoksia. Sisätilojen yleisilmeestä on tunnistettavissa alkuperäiselle oppilaitosarkkitehtuurille ominaisia piirteitä. Pääsiivessä on säilynyt keskikäytävään perustuva tilaratkaisu. Rakennuksen oppilaitosidentiteetille luonteenomaiset julkiset liikennetilat ovat rakennussuojelun näkökulmasta tärkeitä säilyttää. Näistä erityisinä tulee huomioida ainakin pääporrashuone hisseineen sekä erilaiset aulat ja käytävät erityisesti kadunvarren päärakennuksessa. PL 913, Helsinki, museovirasto.kirjaamo@nba.fi, puh , faksi ,

2 2 (3) SUUNNITELMIEN ARVIOINTI Esitetyissä alustavissa luonnospiirustuksissa on sisätiloihin hahmoteltu pääsiassa pieniä asuntoja siten, että tärkeimmät päätilat kuten käytävät, kerrosten aulat ja pääsisäänkäynnin aula sekä hissi säilyisivät muutostilanteessa. Tätä voidaan pitää hyvänä asiana rakennuksen sisätilojen historiallisen tunnistettavuuden kannalta. Asuinkäytössä keskikäytäväratkaisu saattaa myös tuottaa laitosmaista asuinympäristöä. Museovirastolle esitetyissä suunnitelmissa katutilaan rajautuviin julkisivuihin ei ole esitetty muutoksia, jota voidaan pitää hyvänä lähtökohtana suunnittelulle. Sisäpihalle on luonnospiirustuksissa esitetty laajennusosa, mutta sen sovittamisesta talon ulkoarkkitehtuuriin ei lausuntovaiheessa ollut olemassa tarkempia suunnitelmia. Ennen rakennushankkeeseen ryhtymistä on syytä tutkia uudisosan suhde vanhaan rakennukseen. Käyttötarkoituksen muutos saattaa johtaa rakennukseen sovellettavien rakennusmääräysten tiukennuksiin. Suojelun tavoitteet ja rakennuksen erityispiirteet on huomioitava määräysten käytäntöön soveltamisessa. MUSEOVIRASTON KANTA Koulutuskäyttöön suunniteltu rakennus on muutoskohteena asuinrakennukseksi haastava. Rakennukselle saattaisi löytyä luontevampia käyttötarkoituksia, jotka olisivat toteutettavissa vähemmin muutostöin ja resurssein. Tällöin voi erityisesti sisätiloille löytyä niiden kulttuurihistoriallisten ja arkkitehtonisten arvojen kannalta säästävämpiä ratkaisuja. Töölönkatu 28:n arvioitavana olevissa luonnossuunnitelmissa on huomioitu rakennuksen katujulkisivujen ja kaupunkitilan vaalimiselle oleelliset piirteet sekä rakennussuojelullisesti tärkeimmät sisätilat. Museovirasto pitää käyttötarkoituksen muutosta mahdollisena edellyttäen, että tarkentuvassa suunnittelussa kyetään turvaamaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ominaispiirteiden säilyminen rakennuksen ulkoasussa ja keskeisissä sisätiloissa. Virasto on pidettävä ajan tasalla hankkeen etenemisestä. Yli-intendentti Helena Taskinen Intendentti Jaakko Holma Jakelu Arkkitehtitoimisto A-Konsultit

3 3 (3) Tiedoksi Helsingin kaupunki / Kaupunkisuunnitteluvirasto Helsingin kaupunki/kaupunginmuseo

4 Lausunto MV/273/ / (2) Helsingin kaupunki / Kaupunkisuunnitteluvirasto PL Helsingin kaupunki Viite HEL T ; Hankenro 4564_1 ; HEL ; Oas /14 Asia HELSINKI, Taka-Töölö, Töölönkatu 28, asemakaavan muutos ja oas Museovirasto on perehtynyt asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja antaa lausuntonaan seuraavan. Museovirasto on antanut Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy:lle lausunnon koskien rakennuksen ja tontin käyttötarkoituksen muuttamisesta opetuskäytöstä asuntokäyttöön. Koulutuskäyttöön suunnitellun rakennuksen muuttamista asuinrakennukseksi pidettiin haastavana. Luontevampia olisivat vähäisempiä muutoksia vaativat käyttötarkoitukset, jolloin erityisesti sisätiloille voisi löytyä niiden kulttuurihistoriallisten ja arkkitehtonisten arvojen kannalta säästävämpiä ratkaisuja. Museovirasto piti käyttötarkoituksen muutosta kuitenkin mahdollisena edellyttäen, että tarkentuvassa suunnittelussa kyetään turvaamaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ominaispiirteiden säilyminen rakennuksen ulkoasussa ja keskeisissä sisätiloissa. Vireillä olevassa asemakaavamuutoksessa on tarkoitus muuttaa käyttötarkoitus asumiseksi, mahdollistaa laajennusosa sisäpihalle ja antaa rakennukselle tarpeelliset suojelumääräykset. Rakennuksesta on tehty rakennushistoriallinen selvitys (Anna Ratia 2007), joka antaa lähtökohdat suojelutavoitteiden määrittämiselle. Rakennus on valmistunut vuonna 1933 Ammattienedistämislaitoksen tarpeisiin. Suunnittelusta vastasi arkkitehti Väinö Vähäkallio toimistoineen luvun alussa rakennus on muutettu Sibelius-Akatemian käyttöön. Voimassa oleva asemaakaava vuodelta 1977 ei sisällä suojelumerkintöjä rakennukselle. Rakennus on kaupunkikuvallisesti sekä rakennushistoriallisesti ja -taiteellisesti merkittävä. Julkisivut ovat säilyttäneet alkuperäisen ulkoasunsa hyvin ja yhdessä viereisten punatiilisten asuinrakennusten kanssa muodostavat korkeatasoisen kokonaisuuden. Ulkoarkkitehtuurille leimallisia piirteitä ovat vähäeleiset tiilipinnat, joita on jäsennelty erilaisilla muurausdetaljeilla, teräs- ja puuikkunoilla sekä Väinö Vähäkallion arkkitehtuurille tyypillisellä tavalla korostaa pääsisäänkäyntiä. Sisätilojen yleisilmeestä on tunnistettavissa alkuperäiselle oppilaitosarkkitehtuurille ominaisia piirteitä. Rakennuksen sisätilat on alun perin jaettu kahteen erityyppiseen osaan. Katujulkisivun puoleisessa päämassassa ovat sijainneet hallinnolliset tilat, lukusalit, kirjasto ja hiljaiseen työskentelyyn tarkoitetut opetus- ja näyttelytilat. Pääsiivessä on säilynyt keskikäytävään perustuva tilaratkaisu. Pihasiivessä ovat sijainneet luonteeltaan tehdashallimaiset työpajatilat. Sisätilat ovat vuosien varrella muuttuneet paljon, mutta alkuperäisiäkin piirteitä on löydettävissä mm. pääsiiven huonetilajaossa ja erilaisissa rakennusdetaljeissa. Työpajasiivessä on tehty eniten muutoksia. PL 913, Helsinki, museovirasto.kirjaamo@nba.fi, puh , faksi ,

5 2 (2) MUSEOVIRASTON KANTA KAAVAMUUTOKSEN LÄHTÖKOHTIIN Alustavan arvioin mukaan suojelun tarve kohdistuu ainakin rakennuksen katujulkisivuihin ja keskeisiin sisätiloihin, joita ovat erityisesti rakennuksen oppilaitosidentiteetille luonteenomaiset julkiset liikennetilat, kuten käytävät, kerrosten aulat ja pääsisäänkäynnin aula sekä hissi. Laajennusosan sovittaminen talon ulkoarkkitehtuuriin, huonetilajärjestykseen sekä pihatilaan ja korttelirakenteeseen on tutkittava huolellisesti jo kaavamuutoksen yhteydessä. Museovirasto puoltaa kaavamuutoksen lähtökohtia edellyttäen, että käyttötarkoituksen muutos ja sen mukanaan tuomat muutokset voidaan sovittaa rakennuksen suojelutavoitteisiin edellä mainittu huomioon ottaen. Yli-intendentti Intendentti Helena Taskinen Elisa El Harouny Tiedoksi Helsingin kaupunki / Helsingin kaupunginmuseo