VANHAN KASARMIALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 MIKKELIN KAUPUNKI Nuijamiehen kaupunginosassa VANHAN KASARMIALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Mikkelin kaupunki/kaupunkisuunnittelu / tm

2 TEHTÄVÄ SUUNNITTELUKOHDE KIINTEISTÖTIEDOT/OSOITE HAKIJA SUUNNITTELUN TAVOITE LÄHTÖTIEDOT Asemakaavan muutos. Nuijamiehen (5.) kaupunginosan Vanha kasarmialue. 5. kaupunginosan (Nuijamiehen) Jääkärinkadun, Linnamäenkadun, Linnamäenpuiston ulkoreunan, rautatien ja Sammonkadun rajaama alue (korttelit 24, 26, 28, 29 ja 30 sekä Linnamäenpuisto). Mikkelin kaupunki. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on ratkaista alueen rakennusten ja ympäristön suojelun yhtenäistäminen, täydennysrakentamisen mahdollisuudet sekä liikenne- ja pysäköintijärjestelyt. Vanhan kasarmialueen asemakaavan muuttaminen on Mikkelin kaupungin kaavoitusohjelmassa. Keskeiset kysymykset ovat valtakunnallisesti arvokkaan kokonaisuuden säilyminen, liikenne ja pysäköinti sekä MAMK:n tilatarpeet omistamassaan korttelin 26 osassa, jossa kaavanmukaista rakennusoikeutta on jäljellä n k-m2. Kasarmialueen sijainti kaupunkirakenteessa, historiallisen asemakaavan hyvin säilyneet piirteet ja arvo yhtenä Suomen parhaiten säilyneistä tarkk ampujakasarmeista avaavat mahdollisuuksia alueen kehittämiseen. Mikkelin vanha kasarmialue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi ja sitä koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Se on kansainvälisestikin arvostettu historiallinen kokonaisuus. Mikkelin vanha kasarmialue on muodostunut kolmessa rakennusvaiheessa, jotka edustavat aikakautensa tyyppirakentamista ja täydentävät toisiaan. Vanhin osa, 1800-luvun lopun tarkk ampujapataljoonan puukasarmialue on ehjä kokonaisuus, johon rinnastettavia ovat vain Oulun ja Vaasan kasarmialueet. Venäläinen rykmentti tuli Mikkelin kasarmeihin v ja alue täydentyi tiilikasarmialueen rakennuksin. Itsenäisyyden aikana alue palautui suomalaisen varuskunnan, viime vaiheessaan Savon prikaatin käyttöön, ja on 1960-luvulta lähtien muovautunut osin virasto- ja kampusalueeksi. Vanhan kasarmialueen koillisneliön puukasarmit asuin- ja talousrakennuksineen, päävartio ja upseerikerho on asetuksella suojeltu valtioneuvoston päätöksellä varuskuntakäytön päätyttyä. Alueen muulle vanhalle rakennuskannalle on suojelutavoitteeksi asetettu suojeltava. Osa rakennuksista on ajan mittaan suojeltu asemakaavalla. Alueen suojeluhistoria on sirpaloitunut

3 puolustusvoimilta pois siirtymisen seurauksena eikä rakennusten suojelustatus ole yhdenmukainen. NYKYTILANNE Alue on seutukaavassa taajamatoimintojen aluetta, koillisneliö on SU2, suojelualue, joka on muinaismuistolain ja kulttuurihistoriallisesti huomattavien rakennusten suojelua koskevan lainsäädännön nojalla rauhoitettu tai rauhoitettavaksi tarkoitettu alue. Etelä-Savon maakuntavaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan :ssä 17 Etelä-Savon maakuntakaavan ja se saatettiin ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Valtuusto päätti lisäksi, että Etelä-Savon seutukaavat kumotaan maakuntakaavan vahvistuspäätöksen yhteydessä lukuun ottamatta vaihtoehtoinen tai ohjeellinen päärata merkinnällä seutukaavassa osoitettua Lahti-Mikkeli oikoratavarausta (pr ). Maakuntakaavassa Vanha kasarmialue on merkitty merkinnällä: mav, kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä alue. Yleiskaavassa vanha kasarmialue on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY), koillisneliö rakennussuojelualue (SR). Alueella on korttelin 24 sekä Linnamäenpuiston osalla voimassa vahvistettu asemakaava, jossa korttelin 24 rakennuksista pääosa on merkitty merkinnällä sr-1, rakennustaiteellisesti tai historiallisesti arvokkaiden rakennusten rakennusala. Kaavan mukaan koillisneliön rakennukset tulee säilyttää ja niiden ulkoasuun saa tehdä ainoastaan entistämisen tähtääviä muutoksia. Asuinrakennusten ullakkotiloihin saa kunnostaa asuintiloja. Korttelin 30 vanhat tiilikasarmirakennukset valmistauduttiin kaavassa korjaamaan ja niiden väliin rakentamaan uudisrakennus. Vanhojen puukasarmien lähiympäristön puisto merkittiin puistomaisena säilytettäväksi, istutettavaksi korttelialueen osaksi. Linnamäki on kaavassa puistoalue, jonka osalle voidaan rakentaa rakennelmia jalkaväkimuseon tarpeisiin. Kirkonraunio on muinaismuistoalue vahvistetussa asemakaavassa on korttelit 26 ja 28 kaavoitettu yleisten rakennusten korttelialueiksi (Y; valtion virastot, teknillinen oppilaitos, vaatetuskorjaamo) ja Jääkärinkadun varteen LPA-alue. Rakennussuojeluun ei otettu kantaa korttelin 26 asemakaavaa tarkistettiin niin, että teknillisen oppilaitoksen laajennusosa voitiin sijoittaa rakennushallituksen teettämien suunnitelmien mukaisesti. Valtion rakennusten suojeluluetteloissa oleva vanha asuinrakennus (35) merkittiin suojeltavaksi. Määräystä s-2, jolla pyritään säilyttämään maiseman ominaispiirteet

4 suojelemalla maaston ja puuston muodostamaa ominaisluonnetta, laajennettiin jonkin verran Tarkk ampujankadun varteen entiselle pysäköintipaikkavaraukselle, koillisneliöön rajautuvalle puistomaiselle piha-alueelle. Muuhun rakennussuojeluun ei otettu kantaa vahvistetussa korttelien 27, 29 ja 30 asemakaavassa korttelin 27 vanhat tallirakennukset (52, 57) ja vanhat tiilikasarmiosat korttelissa 30 on suojeltu. Kasarminkentän länsi- ja eteläreunan rakentamattomat puistokaistat on varattu ammattikorkeakoulun pysäköintialueiksi ja kulkuväyliksi. (ajantasakaava liite 1) MAANOMISTUS Koillisneliön puukasarmialueen osuutta hallinnoi Senaatti-kiinteistöt. Asuinrakennukset maapohjineen omistaa As. Oy Mikkelin Linnamäenkatu 2-4. Vanha tiilirakennus maapohjineen siirtyi Mikkelin Ammattikorkeakouluyhtymän omistukseen hallintorakennukseksi. Upseerikerhon maapohjineen omistaa Senaatti-kiinteistöt. Kapiteeli Oy on myynyt vanhasta kasarmialueesta n.1,8084 ha:n suuruisen osan rakennuksineen sekä n. 0,1375 ha:n suuruisen puistoalueen kasarmialueen itäreunasta Lepas Oy:lle. Kaupassa yksityisomistukseen siirtyivät rakennukset 14, 16, 17, 18, 19, 20 ja 22 sekä keskeinen puistoalue, Tykkipuisto. Korttelista 26 suurimman osan omistaa MAMK. Sammonkadun viereisen tontin 5 asuinrakennuksineen (60-62) omistaa MOAS. Korttelit 28 ja 29 ovat Senaatti-kiinteistöjen. Kortteli 30 rakennuksineen (25, 26) siirtyi WH 2005 / NIAM III EAST (Asset) Oy:n omistukseen vuonna Kasarminkenttä ja katu- ja yleiset alueet sekä Linnamäki. Mikkelin kaupunki omistaa nykyisen kaavan mukaiset Tarkk ampujankujan ja Vartiokujan katualueet. (maanomistus liite 2) ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitustyössä kootaan aluetta koskevat perustiedot koskien sen rakentumista ja rakennuskannan historiaa, ympäristöä, kiinteistöjä, toimintoja ja kaupunkikuvaa. Kaavasuunnittelun yhteydessä selvitetään asemakaavan muutoksen ja sen mahdollistaman rakentamisen vaikutuksia ympäristöön ja kaupunkikuvaan, alueen naapurikortteleihin ja liikenteeseen. Erillistä vaikutusten arviointiraporttia ei laadita.

5 OSALLISET Alueen suunnittelu tapahtuu vuorovaikutuksessa hankkeessa mukana olevien osallisten, suunnittelijoiden ja viranomaisten kanssa. Osallisia ovat alueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja muut, joiden oloihin kaava saattaa vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoitus koskee. Ensisijaisiksi osallisiksi on katsottu alueen kiinteistön omistajat, naapurialueiden kiinteistön omistajat ja haltijat, Nuijamies-Kirjala -seura, pelastuslaitos, rakennusvalvonta, Museovirasto, Etelä-Savon maakuntaliitto ja Etelä-Savon ympäristökeskus. OSALLISTUMISEN JA VUORO- VAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN KÄSITTELYAIKATAULU VALMISTELUSTA VASTAA Nimetyille osallisille ilmoitetaan asiasta kirjeitse. Osallisille varataan tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta. Tavoitteena on viedä asemakaavan muutosehdotus tekniseen lautakuntaan syksyllä 2009 ja kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi talvella Kaavoittaja Tuija Mustonen, p , PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Mikkelissä kaavoituspäällikkö Pertti Räsänen