Tässä luvussa on myös arvioitu kunkin rakennuksen säilyneisyyttä. Säilyneisyystarkastelussa

Transkriptio

1 5 / Rakennuskortit Rakennuskorteissa on tarkasteltu Maatalousnormaalikoulun rakennuskantaa (31 kpl) käyttäen apuna arkistoista kerättyä tietoa, kirjallisuutta ja kenttähavaintoja. Kaikki kohteet on dokumentoitu valokuvaamalla. Maatalousnormaalikoulun keskeisistä rakennuksista on esitetty myös arkistopiirustuksia, mikäli mahdollista. Korttien tarkoitus on välittää rakennuksista nopeasti omaksuttava yleiskäsitys. Kohta kokonaisvaikutelma on konsultin näkemys rakennuksen tärkeimmiksi nousevista arvoista, mahdollisuuksista ja siihen kohdistuvista uhkakuvista. Tässä luvussa on myös arvioitu kunkin rakennuksen säilyneisyyttä. Säilyneisyystarkastelussa on kiinnitetty huomiota rakennuksen hahmoon, rakennusosin, detaljeihin, kerroksellisuuteen ja käytön säilymiseen. Havainnot rakennuksen kunnostettavuudesta on kirjattu erillisenä asiana. Hyvin säilynyt ei siis tarkoita hyväkuntoista rakennusta tai päinvastoin. Kuntotarkastelussa on arvioitu silmämääräisesti rakennuksen kunnostettavuutta. Monet rakennuksista ovat kunnostettavissa, mutta niiden jatkokäyttö edellyttää perusparantamista ja melko mittavia toimenpiteitä kuten taloteknillisten järjestelmien uusimista ja lämmöneristämistä. Pihapiirien säilyneisyyttä ja kulttuurihistoriallista merkitystä on arvioitu luvussa 6. Yhteenvedot säilyneisyydestä sekä pihojen että rakennusten osalta on esitetty johtopäätöksissä luvussa 7. Rakennusryhmistä ja pihoista on kaavio sivulla 10. Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 41

2 rak. no 1 Asunto ja verstas Verstaspiha Sibeliuksenväylä V Toivo ja Jussi Paatela 1929 Lepolan Helmi Oy Rakennus kuuluu samaan 1920-luvun pihapiiriin talousrakennus-saunan ja puutyöpajan kanssa. Autotalli on myöhempi. Asuntopääty on kaksikerroksinen ja siinä on jotain samoja piirteitä kuin Normaalikoulun pihan asuintaloissa, huomattavimpana puolipyöreä porras pääoven edessä. Rapatut seinät ovat sileät. Yksikerroksinen kivirakenteinen verstasosa on myös 1920-luvulta: verstaan päätyä koristaa medaljonki salmiakkikuvioisten paneloitujen tallinovien päällä. Asunto-verstas on hieman mahtipontinen: pääoven edessä on samanlainen puolipyöreä porras kuin rehtorin asuintalossa, mistä päätellen sen on suunnitellut joku nuoremmista arkkitehdeista Paateloiden toimistossa. Rakennuksen muutoksista huolimatta sen hahmo on säilynyt hyvin ja se on osa 1920-luvun lopun kokonaisuutta. Verstasosan puurakenteinen siipi heikentää kokonaisuutta. Rakennuksen kunto on heikko; se on kunnostettavissa, mutta kunnostaminen on toimenpiteenä mittava (kortteli) Rakennusta ei ole suojeltu. Kuuluu RKY-alueeseen. 377 (kortteli) Kuuluu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen (YO-7). Ro kohdistuu verstaspihan rakennuksiin 1 4 yhteensä. Rakennus on nykyisin maalattu vihreäksi, mikä väri ei sovi klassisten rakennusten viileään luonteeseen. Päädyssä on laudasta rakennetut myöhemmät kolmiosaiset listakoristeet. Verstasosaan on myöhemmin lisätty lautarakenteinen siipi, joka on väliaikaisen oloinen. Sen päätyä on korostettu laudasta rakennetuilla polveilevilla kattolistoilla. Ullakolle lisätty ikkuna rikkoo medaljonkikoristelun. Rakennus on huonokuntoinen ja ulkoseinässä on rakenteellisia vaurioita. Kaksikerroksinen osa on yhtenä asuntona. Siinä on ollut alunperin useita asuntoja. Toisessa kerroksessa on komea, mahdollisesti myöhemmin muurattu ruskea kakluuni. Sisätiloissa on autenttisia pintoja, mm. paneelausta. Rakennus ei teknisesti vastaa nykyisiä asumisvaatimuksia. Talossa suoritettiin sisätilakatselmus KS JPää 2004 II. Rakennuksessa on nykyisin vuokra-asunto ja hallissa harrastetoimintaa, kuten autojen ja moottoripyörien rakentamista. 42 Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

3 rak. no 2 Monttu Verstaspiha Sibeliuksenväylä V Lepolan Helmi Oy Suomen valtio Yksikerroksinen, harjakattoinen, julkisivuiltaan vaakalaudoitettu autotalli on rakennettu toisen maailmansodan jälkeen. Auto- tai traktoritallin ovissa on diagonaalinen paneeli. Rakennus poikkeaa yksityiskohdiltaan 1920-luvun rakennuksista Autotalli on yksi useasta samanlaisesta rakennuksesta, joita verstaspihan pohjoispuolelle rakennettiin Hallit eivät suoranaisesti liittyneet koulun toimintaan, vaan ne olivat ulkopuolisen käytössä. Soirorakenteisen hallin tyyli on 1950-lukulaista ja sen rakennusosat ovat hyvin säilyneitä. Heikkokuntoiseen, aikakaudelleen tyypilliseen rakennukseen ei kohdistu erityistä suojeluintressiä (kortteli) 377 (kortteli) Monttu on ainoa jäljellä oleva varastorakennus verstaspihan pohjoispuolella sijainneesta rakennusrivistä. Hallit olivat 1960-luvulla vesipiirin käytössä. (Jaakko Suokakkaan antama suullinen tieto) Rakennus on huonokuntoinen. Rakennusta ei ole suojeltu. Kuuluu RKY-alueeseen. Kuuluu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen (YO-7). Ro kohdistuu verstaspihan rakennuksiin 1 4 yhteensä. KS JPää 2004 II. Nk. monttuhalli on varastokäytössä. Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 43

4 rak. no 3 Puutyöpaja Verstaspiha Sibeliuksenväylä V Toivo ja Jussi Paatela Lepolan Helmi Oy Suoomen valtio Puutyöpaja kuuluu 1920-luvulla rakennettuun verstaspihan kokonaisuuteen asunto-verstaan ja talousrakennus-saunan kanssa. Yksikerroksinen, harjakattoinen, rapattu tiilirakennus edustaa asiallista 1920-luvun lopun klassismia. Päädyssä on pyöreä neliskanttinen aukko ullakolle, jossa on vinopaneloitu luukku Rakennuksen hahmo on säilynyt hyvin, mutta monia sen rakennusosia on muutettu. Kokonaisuus on nykymuodossaan epämääräinen. Puutyöpaja on osa 1920-luvun lopun kokonaisuutta. Heikkokuntoinen rakennus on kunnostettavissa. Se on tällä hetkellä vain ajoittain käytössä bändien harjoitustilana eli se ei ole säilynyt verstasrakennuksena (kortteli) Rakennusta ei ole suojeltu. Kuuluu RKY-alueeseen. 377 (kortteli) Sokkeli on rapattu ja maalattu. Seinä on rapattu ja maalattu. Siinä on iv-ritilöitä, jotka ovat todennäköisesti alkuperäsillä paikoillaan. Ovet on vaihdettu. Toisen edessä on betoniporras. Yhden sisäänkäynnin eteen on asennettu teräskatos, joka ei liene alkuperäinen vaikka onkin tyyliltään vanhahtava. Ikkunat ja ovet on uusittu. Räystään alle ja päätyyn on asennettu kolmekerroksinen lautalista, joka on todennäköisesti n luvulta. Katto ei ole alkuperäinen. Rakennus on huonokuntoinen. Rakennuksen hahmo on säilynyt alkuperäisenä lukuisista muutoksista huolimatta. Eli se on kokonaisuutena hyvin säilynyt. Kuuluu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen (YO-7). Ro kohdistuu verstaspihan rakennuksiin 1 4 yhteensä. KS JPää 2004 II. Nykyisin entisessä puutyöpajassaon vuokralla kaksi bändiä. 44 Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

5 rak. no 4 Talousrakennus-sauna Verstaspiha Sibeliuksenväylä V Toivo ja Jussi Paatela 1929 Lepolan Helmi Oy Suomen Valtio, Maatilahallitus Talousrakennus-sauna kuuluu 1920-luvulla rakennettuun verstaspihan kokonaisuuteen. Se on asiallinen ja suhteikas yksikerroksinen rapattu talousrakennus. Neliruutuiset, neliön muotoiset ikkunat on sovitettu julkisivun pinnan tasoa lähelle. Ovissa ja ikkunoissa ei ole vuorilistoja tai vastaavia rappauskoristeita, mikä muuttaa rakennuksen tunnelmaa modernimpaan suuntaan. Tallinovissa on alkuperäiset salmiakkipaneelit. Talon päädyssä on pyöreä ullakon ikkuna luvulla vaatimattomatkin rakennukset koristeltiin. Maatalousarkkitehtuuri oli tasokasta. Soman, vaatimattoman 1920-luvun lopun rakennuksen hahmo ja osa sen detaljeista on säilynyt alkuperäisinä. Kokonaisuus hyvin säilynyt. Rakennus on nykyisin lähinnä tyhjänä tai varastona eli se rapistuu entisestään. Heikkokuntoinen rakennus on kunnostettavissa, mutta kunnostaminen on toimenpiteenä mittava (kortteli) 377 (kortteli) Nykyinen peltikatto ei ole alkuperäinen. Alkuperäinen oli joko peltiä tai tiiltä. Normaalilevyiset ovet ovat myöhempiä. Takapuolella ikkunajakoa on muutettu. Rakennuksessa on talonmiehen mukaan sauna, joka on ollut alueen asukkaiden käytössä paitsi viimeiset kaksi vuotta hormien huonon kunnon takia. Kuuluu RKY-alueeseen. Kuuluu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen (YO-7). Ro kohdistuu verstaspihan rakennuksiin 1 4 yhteensä. Sauna ja kylmä puuvarasto. Piipun huonon kunnon vuoksi rakennusta ei ole käytetty kahteen vuoteen. Siellä on varastoja. Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 45

6 rak. no 5 Opetustyöpaja (opetus- ja konehalli) Verstaspiha Sibeliuksenväylä 42 Ammattikasvatushallitus Lepolan Helmi Oy Opetustyöpaja kuuluu vanhan verstaspihan eteläpuolelle rakennettuun pihaan. Opetustyöpaja edustaa teollisuusarkkitehtuuria. Teräsrunkoisen rakennuksen sokkeli on tehty betonielementeistä, julkisivu on laudoitettu ja katto on peltiä. 1981/ ja 1980-luvun tehdashallit ovat materiaaleiltaan ja mittasuhteiltaan rujoja Maatalousnormaalikoulun kokonaisuudessa. Ne ovat palvelleet käyttörakennuksina, aluksi koulua ja nykyisin ulkopuolisia käyttäjiä. Rakennukseen ei liity suojeluintressiä. Rakennus paloi puoliksi syksyllä 2011 ja talomiehen ilmoituksen mukaan se on tarkoitus purkaa (kortteli) 38 (kortteli) Rakennusta ei ole suojeltu. Rakennus on Autotiimin käytössä. Se paloi puoliksi syksyllä 2011 ja palanut puoli aiotaan purkaa. Kuuluu RKYalueeseen. Rakennusalaa ei ole merkitty 1982 asemakaavaan, mutta se sijaitsee korttelissa, jonka ro on 2400 m², ja johon kuuluvat rakennukset 6 ja 7. Opetustyöpaja. Tämä rakennus rakennettiin, kun koulun opetusohjelmaa uudistettin teknilliseen suuntaan. 46 Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

7 rak. no 6 Traktorihalli Verstaspiha Sibeliuksenväylä 42 Lepolan Helmi Oy Traktorihalli kuuluu vanhan verstaspihan eteläpuolelle 1970-luvun alussa rakennettuun pihaan. Yksikerroksisen rakennuksen runko on teräksinen I-palkkirunko. Julkisivu ja katto ovat profiilipeltiä ja sokkeli maalaamatonta betonia. Se on luonteeltaan anonyymi ja edustaa teollista rakentamista ja 1980-luvun tehdashallit ovat materiaaleiltaan ja mittasuhteiltaan rujoja Maatalousnormaalikoulun kokonaisuudessa. Ne ovat palvelleet käyttörakennuksina, aluksi koulua ja nykyisin ulkopuolisia käyttäjiä. Rakennukseen ei liity suojeluintressiä. Rakennus katkaisee näkymän verstaspihalta Navetanmäelle (kortteli) 38 (kortteli) Rakennusta ei ole suojeltu. Kuuluu RKY-alueeseen. Kuuluu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen (YO-7). Korttelin ro on 2400 m², ja siihen kuuluvat rakennukset 6 ja 7. KS Traktorihalli. Rakennuksessa on vuokralla Ilmastointi Vähäoja - niminen yritys. Tämä rakennus rakennettiin, kun koulun opetusohjelmaa uudistettin teknilliseen suuntaan. Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 47

8 rak. no 7 Konehalli ja työpaja Verstaspiha Sibeliuksenväylä 42 Arkkitehtitoimisto Ilmi Haapio Lepolan Helmi Oy Konehalli ja työpaja on rakennettu 1920-luvun verstaspihan eteläpuolelle. Pulpettikattoinen, kolmiosainen, yksikerroksinen rakennus edustaa teollisuusarkkitehtuuria. Sokkeli on betonia, julkisivu Kahi-tiiltä, ikkunoiden yläpuolella on Siporex-palkit ja ikkunoiden välissä maalatut Minerit-levyt. 1970/ ja 1980-luvun tehdashallit ovat materiaaleiltaan ja mittasuhteiltaan rujoja Maatalousnormaalikoulun kokonaisuudessa. Ne ovat palvelleet käyttörakennuksina, aluksi koulua ja nykyisin ulkopuolisia käyttäjiä. Rakennukseen ei liity suojeluintressiä. Kolmiosaisessa rakennuksessa on sekä puolilämpimiä hallitiloja että lämpimiä sisätiloja (kortteli) 38 (kortteli) Rakennusta ei ole suojeltu. Kuuluu RKY-alueeseen. Kuuluu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen (YO-7). Korttelin ro on 2400 m², ja siihen kuuluvat rakennukset 6 ja 7. KS Nykyisin rakennuksessa toimivat Keskuspuiston ammattiopisto, sähköpäätaulujen rakentaja ja vanhan ajan seppä. Rakennus on ajalta, jolloin koulun opetusohjelmaa uudistettin teknilliseen suuntaan. 48 Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

9 rak. no 8 Lämpökeskus Verstaspiha Sibeliuksenväylä 42 Arkkitehtitoimisto Risto-Veikko Lepolan Helmi Oy Yksikerroksinen, tasakattoinen julkisivuistaan Kahi-tiilillä muurattu lämpökeskus edustaa alueen uudempaa rakennuskantaa. Se poikkeaa sijoituspaikkansa ja tyylinsä puolesta alueen vanhemmista rakennuksista ja 1980-luvun lämpökeskus on sijainniltaan kumpareiden välissä, materiaaleiltaan ja mittasuhteiltaan epäharmoniassa Maatalousnormaalikoulun kokonaisuudessa. Rakennukseen ei liity suojeluintressiä Rakennusta ei ole suojeltu. Kuuluu RKY-alueeseen. Kuuluu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen (YO-7). KS Alunperin lämpökeskus ja asunto. Rakennuksessa sijaitsee myös pyykkitupa ja kuntosali. Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 49

10 rak. no 9 Rehtorin talo Normaalikoulun piha Sibeliuksenväylä V Toivo ja Jussi Paatela 1928 Lepolan Helmi Oy Suomen valtio, Maatilahallitus(?) Rehtorin asuintalon muita rakennuksia koristeellisempi, art-decovivahteinen arkkitehtuuri korostaa asujansa arvokasta asemaa. Rakennus on hyvin säilynyt ja sillä on merkittävä rooli päärakennuksen pihapiirissä. Se on säilynyt asuttuna ilmeisen yhtäjaksoisesti, se on tyydyttävässä kunnossa ja täysin korjattavissa. Rehtorin talo on osa Normaalikoulun pihaa ja se sijaitsee mäen laella näkyvällä paikalla. Suorakaiteen muotoisessa kaksikerroksisessa rakennuksessa on poikkiharja ja kartanomainen, symmetrinen pääjulkisivu. Pääsisäänkäynnin keskilinjaa korostavat poikkipäädyn lisäksi puoliympyrän muotoinen luonnonkiviporras ja teräspinnakaiteinen parveke oven yläpuolella. Pääovea ja sokkelin yläpuolella kiertää rappauslistoin koristeltu vyöhyke koko rakennuksen ympäri. Myös rinteen puolella on kaksikerroksinen kartanomainen poikkipääty. Rakennuksen puolitoistakerroksisissa päädyissä on pyöreät ikkunat. Koulun puoleisessa päädyssä on lisäksi kaksi erillistä sisäänkäyntiä ja kyseisessä paikassa on mahdollisesti sijainnut koulun kanslia. Rehtorin asuinrakennus on selkeästi päärakennuksen jälkeen hierarkiassa seuraavana. Talon edustavuutta on lisätty rappauskoristein. Muurattu ja rapattu rakennus edustaa tyyliltään 1920-luvun klassismia Suojeltu Valtioneuvoston asetuksella 480/85 vuonna Rakennus ei enää ole valtion omistuksessa. Rakennuksen numero valtion kiinteistörekisterissä 186:003. Kuuluu RKY-alueeseen. Kuuluu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen (YO-7). Katon pellitys, räystäät ja vesikourut ja syöksytorvet on uusittu. Ovet on vaihdettu ja mahdollisesti myös ikkunat. Julkisivun rappauskoristelu on säilynyt ja samoin mahtava puolipyöreä sementtiporras pääoven edessä. Rakennus on edelleen yhden perheen asuntona. Länsipään salissa on suuri harmaaksi lasitettu 1920-luvun kakluuni. Eteisestä johtaa alkuperäinen kapea porras yläkertaan. Alakerran tiloissa on pyritty edustavuuteen, kun taas yläkerran tilat ovat sokkeloisia. Asukas kertoi remontin yhteydessä säilyttäneensä kaikki vanhat tapettikerrokset. Alakerrassa on kassakaappi. Talossa suoritettiin sisätilakatselmus Arkkitehti , KS JPää 2001 I. JPää 2004 II. Rehtorin asunto. Nykyisin vuokra-asunto, käsityöverstas ja -kauppa; kellarissa on nykyisin verstastilaa. 50 Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

11 Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 51

12 52 Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

13 rak. no 10 Autotalli Normaalikoulun piha Sibeliuksenväylä V Toivo ja Jussi Paatela Lepolan Helmi Oy Suomen valtio, Maatilahallitus Puurakenteinen, yksikerroksinen 1920-luvun autotalli täydentää päärakennuksen ja kahden asuinrakennuksen muodostamaa, tyyliltään yhtenäistä Normaalikoulun pihapiiriä. Autotalli on vaatimattomampi kuin naapurinsa, matala ja puurakenteinen Talo on säilynyt alkuperäisessä hahmossaan ja käytössä. Sen on vaatimaton, mutta täydentää pihapiriä mielenkiintoisella tavalla ollen sen ainoa puurakennus. Jotkin muutetut yksityiskohdat, kuten tallin ovet ja päädyn ikkunan muoto ja sijoitus häiritsevät kokonaisuuden eheyttä. Kylmä rakennus on huonohkossa kunnossa, mutta täysin korjattavissa. Rakennuksen säilyttäminen ja korjaaminen 1920-luvun asua kunnioittaen olisi suotavaa. 101 Kuuluu RKY-alueeseen. 330 ei ole -101 Rakennus on kylmä piharakennus, jonka sokkeli on betonia, julkisivussa on pystyrimalaudoitus ja vesikate on peltiä. Ovet on vaihdettu. Talossa on jäljellä kaksi 1920-luvun ikkunaa, joissa on aikakaudelle tyypillinen pienijakoinen puitejako. Päädyssä on uusi tyyliä rikkova ikkuna. Peltikatto on uusittu ja päädyssä on kolmijakoinen lautakoristelistoitus kuten lähes kaikissa muissakin rakennuksissa alueella. Rakennuksen edessä pihan korko on noussut ajan myötä. Kuuluu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen (YO-7). KS JPää 2004 II. Autotalli ennen ja nyt. Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 53

14 rak. no 11 Päärakennus Normaalikoulun piha Sibeliuksenväylä V Toivo ja Jussi Paatela /1928 Lepolan Helmi Oy Rakennushallitus / Maatilahallitus Eri korkuiset volyymit tuovat vaihtelevuutta muuten varsin asialliseen rakennukseen. Rakennus peilaa rakennusajankohtansa muuttuvia tyyliihanteita, murroskautta klassismista modernismiin. Arvokkaasti koristellut pääaula ja pääporras jatkavat pääoven edustalta alkavaa tilasarjaa. Rakennus lunastaa uskottavasti paikkansa 1920-luvun koulukokonaisuuden päärakennuksena näkymäakseleiden päätteenä ja muita kookkaampana rakennuksena. Kokonaisuus on hahmoltaan hyvin säilynyt vaikka julkisivun yksityiskohtia on muutettu. Rakennus toimii edelleen kouluna. Se on täysin kunnostettavissa. Kunnostuksessa tulisi huolehtia mm. siitä, että hissiä ei sijoiteta niin, että arvokkaat tilat tai niiden yksityiskohdat kärsivät Suojeltu Valtioneuvoston asetuksella 480/85. Rakennus ei enää ole valtion omistuksessa. Rakennuksen numero valtion kiinteistörekisterissä 186:001. Kuuluu RKY-alueeseen. Kuuluu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen (YO-7). Arkkitehti , KS JPää 2001 I. Järvenpää Päärakennus on osa tyyliltään yhtenäistä kukkulan laelle sijoitettua rakennusryhmää. Se seisoo näkymäakselin päätteenä alueelle saavuttaessa. Sen pohjaratkaisu on L-kirjaimen muotoinen ja volyymin kompositio on epäsymmetrinen. Kulmassa on nelikerroksinen torni, pääsiipi on kolmikerroksinen ja sivusiipi yksikerroksinen. Kellarikerros on osittain maanpäälinen. Arkkitehti-lehdessä esitetyssä pohjapiirustuksessa ulkotilan kiveys jatkuu sisätilaan. Piirros ei kuitenkaan vastaa toteutunutta rakennusta. Muurattu ja rapattu rakennus edustaa tyyliltään 1920-luvun lopun pelkistettyä klassismia. Julkisivut ovat sileät. Ikkunoita on korostettu niitä kiertävin viistoin rappauspinnoin. Korkean osan julkisivuissa on pari medaljonkiaihetta ja pääovea on korostettu sen yläpuolisella puolipyöreällä syvennyksellä. Sokkelin yläpuolella kiertää vaakasuora koristelematon rappausvyöhyke. Tornin neljännessä kerroksessa aukotus on epäsymmetrinen. Korkean osan päädyn räystäässä on mahtava rappauslista. Rakennuksen julkisivut on rapattu uudelleen. Ikkunat ja ovet on vaihdettu ja katto uusittu. Ikkunoiden puitejakoa on muutettu vallitsevasta kuusiruutuisesta tyypistä nykyiseen neliruutuiseen. Sisällä on Emil Cedercreutzin ( ) reliefejä pääportaassa, kerrosten auloissa ja ruokasalissa. Kohokuvat ovat peräisin luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä. Kuvien aiheet liittyvät vuosisadan vaihteen maanviljelykseen. Päärakennuksen aulatiloissa ja portaikossa on todennäköisesti koristemaalauksia. Pääporras ja ensimmäisen kerroksen ruokasali ja toisen kerroksen salit ovat olleet alunperin koulukäytössä. Kolmas kerros oli asuntolana, mutta nykyisin kouluna. Toisen ja kolmannen kerroksen pohjat perustuvat sivukäytävään, josta on muodostettu sali. Päätilat ovat tunnelmaltaan arvokkuutta henkiviä, julkisia tiloja. Sisätilakatselmukset on suoritettu ja Alunperin opetustiloja alimmissa ja oppilasasuntola kolmannessa kerroksessa. Matalassa siivessä oli keittiö ja tod.näk. hallinto. Sotasairaalana (laatta seinässä) alkaen kristillinen koulu. 54 Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

15 Kuvalähde Järvenpään kaupunki, Museopalvelut. Kuvalähde Järvenpään kaupunki, Museoopalvelut. Kuvalähde Järvenpään kaupunki, Museoopalvelut. Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 55

16 Vuonna 1987 päärakennuksessa suoritettiin korjaus, jonka rakennutti Rakennushallituksen Uudenmaan piirirakennustoimisto ja suunnitteli arkkitehtitoimisto Jorma Silvennoinen. Julkisivun kunnostettiin ja maalattiin. Pohjoispäädyn lunetti-ikkuna purettiin ja sen aukkoa suurennettiin. Paikalle asennettiin raittiin ilman ottosäleikkö. (KS 1996, LH, JSi suull. tiedonanto). 56 Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

17 Nykyinen pääovi on vaatimattomampi kuin alkuperäinen. Valaisin on alkuperäinen. Vuonna 1994 suoritetun korjauksen suunnittelija oli arkkitehtitoimisto Arkkitraavin arkkitehdit Jorma Silvennoinen ja Kostia Valtonen. Pääoven eteen lisättiin liikuntaesteisten luiska. Myös IVlaitteita korjattiin. Talon kellarikerrosta ei korjattu ja talon LVI-putkistot olivat osittain alkuperäisiä. (KS 1996, LH, JSi suull. tiedonanto). Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 57

18 Aula. Ensimmäisen kerroksen ruokala. Porras. Vuonna 1994 sisätiloissa tehtiin muutoksia pääsiiven toisessa ja kolmannessa kerroksessa. Ilmeisesti pääportaan kaiteen korotus on tehty tuolloin. Jorma Pulla kunnosti kipsireliefit. 58 Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

19 rak. no 12 Yliopettajan talo Normaalikoulun piha Sibeliuksenväylä V Toivo ja Jussi Paatela 1929 Lepolan Helmi Oy Suomen valtio, Maatilahallitus Päärakennuksen kanssa samaan pihapiiriin kuuluva yliopettajan talo on vaatimattomampi kuin rehtorin talo. Kaksikerroksisen talon katto on harja, paitsi rinteen puolella on poikkipääty. Julkisivut ovat sileäksi rapatut ja niissä on niukalti koristeita. Sokkelin yläpuolella kulkee vaakasuuntainen koristelematon vyöhyke. Ikkunoissa ja ovissa ei ole vuorilistoja tai rappauskoristeita. Päädyissä on pyöreät kaksipuitteiset ikkunat 1920-luvulta. Päädyissä sijaitsevien sisäänkäyntien syvennykset ovat viistoja ja oven päällä on alkuperäinen koristeellinen ikkuna koilispäässä. Muuten ikkunat ovat kuusiruutuisia luvun lopun ja päärakennuksen pihan kokonaisuuteen kuuluva kivinen asuinrakennus on tyyliltään klassinen ja hierarkkisesti alempi kuin päärakennus ja rehtorin talo. Sen ulkomuoto on rauhallinen ja selkeä. Muutoksista huolimatta rakennus on hyvin säilynyt. Rakennus on ollut asuttuna, mutta se on perusparannuksen tarpeessa. Asunnon jaettu kahdeksi 1976, rakennuttajana Uudenmaan piirirakennustoimisto ja suunnittelijana arkkitehti T.A. Lavikainen. Ullakkotilan otettiin asuntokäyttöön (LH) Suojeltu Valtioneuvoston asetuksella 480/ Rakennus ei enää ole valtion omistuksessa. Rakennuksen numero valtion kiinteistörekisterissä 186:004. Kuuluu RKY-alueeseen. Kuuluu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen (YO-7). Kuusiruutuisten ikkunoiden puitejako vastaa alkuperäistä, mutta ikkunat on uusittu, samoin ovet. Räystäslista on kolmiosainen puulista, ilmeisesti 1980-luvulta. Katto on nykyisin peltiä. Rakennuksen etäläpuolella on ollut puutarhaviljelyksiä. Asukas oli vielä 10 vuotta sitten harjoittanut palstaviljelyä paikassa, missä nyt on lasten leikkikenttä. Sisällä ei ole kulttuurihistoriallisesti erityisen arvokkaita tiloja, mutta kaksi komeaa ruskeaa kakluunia on syytä panna merkille. Talossa oli alkujaan vain yksi asunto, nykyisin kaksi. Myös ullakko on otettu asuintiloiksi. Talossa suoritettiin sisätilakatselmus Arkkitehti , KS JPää 2001 I. JPää 2004 II. Yliopettajan asunto. Nykyisin vuokra-asuntona. Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 59

20 60 Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

21 rak. no 13 Hallintorakennus Hallinto ja asuntolat Sibeliuksenväylä 42 Arkkitehtitoimisto Jari Reponen Lepolan Helmi Oy Rakennushallitus Rakennus käsittää yksikerroksisen hallintosiiven ja liikuntasalihallin, joka on korkeampi. Rakennuksen perustus on betonia, julkisivuverhouksena on keltainen tiilimuuraus ja vesikatteena Varttilevy. Siinä on loiva harjakatto (alueen vanhemmassa rakennuskannassa on jyrkempi kattokulma). 1981/1982 Rakennus on sijoitettu laaksoon, mäen nyppylöiden välille, minne 1920-luvun suunnitelmassa ei oltu sijoitettu rakennuksia. Se ei liity elimellisesti minkään pihapiirin osaksi. Rakennus on arkkitehtonisesti vaatimaton ja sen olemus on väliaikainen, paikkaan kiinnittymätön. Rakennukseen ei liity suojeluintressiä Rakennusta ei ole suojeltu. Kuuluu RKY-alueeseen. Rakennus on rakennettu Sisäasiainministeriön poikkeuslupaan 1534/518/81 perustuen ja se vastaa tuolloin valmisteilla ollutta, nykystä 1982 vahvistunutta asemakaavaa. KS Hallintorakennus, kirjasto ja liikuntasali. Rakennuksessa toimii nykyisin päiväkoti. Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 61

22 rak. no 14 Oppilasasuntola Hallinto ja asuntolat Sibeliuksenväylä 42 Arkkitehtitoimisto Jari Reponen Lepolan Helmi Oy Rakennushallitus Opiskelija-asuntola on ratkaistu neljän rivitalon ryhmänä. Rakennusryhmä on sijoitettu laakson pohjalle, aikaisemmin avoimeen kohtaan. Talot ovat arkkitehtonisesti vaatimattomia, yksikerroksisia, harjakattoisia taloja. Julkisivut on pystyrimoitettu. Miljöö muistuttaa 1970-luvun pientoaluetta. Rakennusryhmä on luonteeltaan vieras Maatalousnormaalikoulun kokonaisuudessa. 1981/1982 Rakennus on sijoitettu laaksoon, mäen nyppylöiden välille, minne 1920-luvun suunnitelmassa ei oltu sijoitettu rakennuksia. Se ei liity elimellisesti minkään pihapiirin osaksi. Rivitaloa muistuttava opiskelijaasuntola on arkkitehtonisesti vaatimaton ja sen typologia on alueelle vierasta. Rakennukseen ei liity suojeluintressiä Rakennusta ei ole suojeltu. Kuuluu RKY-alueeseen. Rakennus on rakennettu Sisäasiainministeriön poikkeuslupaan 1534/518/81 perustuen ja se vastaa tuolloin valmisteilla ollutta, nykystä 1982 vahvistunutta asemakaavaa. KS Asuntola. 62 Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

23 rak. no 15 Oppilasasuntola Hallinto ja asuntolat Sibeliuksenväylä 42 Alavieskan Puurakenne Oy, RA Lepolan Helmi Oy Taloryhmä käsittää kaksi elementtirakenteista yksikerroksista rivitaloa. Julkisivut ovat punamullanväriseksi maalattua lomalaudoitusta ja katteena on Vartti-levy. Nämä asuinrakennukset, samoin kuin aiemmin 1980-luvulla rakennettu rakennusryhmä, ovat Maatalousnormaalikoulun alueen kokonaisuudessa luonteeltaan vieraita Rakennus on sijoitettu laaksoon, mäen nyppylöiden välille, minne 1920-luvun suunnitelmassa ei oltu sijoitettu rakennuksia. Se ei liity elimellisesti minkään pihapiirin osaksi. Rivitaloa muistuttava opiskelijaasuntola on arkkitehtonisesti vaatimaton ja sen typologia on alueelle vierasta. Rakennukseen ei liity suojeluintressiä Rakennuksia ei ole suojeltu. Kuuluu RKY-alueeseen. Kuuluu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen (YO-7). Asuntola. Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 63

24 rak. no 16 Puimala Navetanmäki Sibeliuksenväylä V Jalmari Peltonen 1950 Kyrölänpelto Senaatti-kiinteistöt Suomen valtio Puimala on osa 1950-luvun alussa rakennettua koulutilan uutta mäen nyppylälle sijoitettua talouskeskusta, johon kuuluvat lisäksi navetta, asuinrakennus ja kanala. Se sijoittuu rinteeseen ja se on rakennettu osissa. Navetta, puimala, asuinrakennus ja kanala edustavat ilmeikästä jälleenrakennuskauden maatilarakentamista. Rakennuksen suhde maisemaan on harmoninen. Puimalan viehätys on sen polveilevassa luonteessa. Puimala täydentää 1950-luvun tilakeskuksen kokonaisuutta ja on tärkeä Navetanmäen identtiteetin kannalta. Puimala on melko huonokuntoinen käyttörakennus, eikä sen kunnostaminen johonkin toiseen käyttötarkoitukseen liene mielekästä. Rakennusta tulisi kunnostaa tarpeen mukaan ja pyrkiä säilyttämään se nykykäytössään osana Navetanmäkeä. Osa rakennuksesta on ollut paikalla ennen 1950-lukua, jolloin puimalaa laajennettiin Jalmari Peltosen suunnitelmien mukaan. Tuolloin rakennettiin kalustoparvi, kalustosuoja ja kellari rakennettiin viljankuivuri Uudenmaan rakennuspiirin toimesta M. 650 ei tietoa ei vahvistettu Sokkeli on betonia. Seinissä on pystyrimalauta. Päädyssä on ikkunoita kolmessa kerroksessa. Ylärinteessä on kivinen huone. Julkisivut ovat rimoitetut ja maalattu okrankeltaisiksi. Osassa rakennusta on tiilikatto, osassa peltikatto. Rakennusta ei ole suojeltu. Kuuluu RKY-alueeseen. Alueella ei ole asemakaavaa. (JPää 2004 II) JPää 2004 II. Lato. 64 Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

25 Lähde: Kansallisarkisto Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 65

26 Lähde: Kansallisarkisto 66 Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

27 rak. no 17 Navetta Navetanmäki Sibeliuksenväylä V Jalmari Peltonen /1951 Senaatti-kiinteistöt Navetta täydentää 1950-luvun tilakeskuksen kokonaisuutta ja on tärkeä Navetanmäen identtiteetin kannalta. Navetta on melko huonokuntoinen käyttörakennus, eikä sen kunnostaminen johonkin toiseen käyttötarkoitukseen liene mielekästä. Rakennusta tulisi kunnostaa tarpeen mukaan ja pyrkiä säilyttämään se nykykäytössään osana Navetanmäkeä. Navettaa laajennettiin 1983 Pohjois-Karjalan Maatalouskeskuksen Joensuun rakennustoimiston suunnitelmien mukaan (RM Auli Kuusirati) ei tietoa Kyrölänpelto ei vahvistettu Rakennusta ei ole suojeltu. Kuuluu RKY-alueeseen. Navetta on osa 1950-luvun alussa rakennettua koulutilan uutta mäen nyppylälle sijoitettua talouskeskusta, johon kuuluvat lisäksi lato, asuinrakennus ja kanala. Suorakulmaisen rakennuksen toisessa päädyssä on avoin työkalukatos ja sen pitkällä sivulla on toisesta kerroksesta maahan johtava karjasilta. Pellon puolella on AIV-torni ja sen molemmin puolin lantalan katokset. Navettaa laajennettiin sen etelänpuoleisella osalla 1983, joka liittyy vanhaan rakennukseen yksikerroksisen nivelosan välityksellä. Navetta, puimala, asuinrakennus ja kanala edustavat ilmeikästä jälleenrakennuskauden maatalousrakentamista. Pystyrimoitetut julkisivut on maalattu okrankeltaisiksi. AIV-torni on punatiiltä ja sen yläosaa kiertää betonipalkki. Rakennuksessa on harjakatot. Katoksen katto on punaista kattotiiltä; muuten katto on peltiä. Lantalan katoksen seiniä on uusittu, mutta ne ovat entitisillä paikoillaan luvun muutokset on materiaaleiltaan sopeutettu vanhaan. Alueella ei ole asemakaavaa. LH JPää 2004 II. Alunperin koetilan karjanhoitorakennus, jossa oli lampaita, sikoja ja lehmiä; nyt yksityiselle vuokrattuna hevostallina. Monipuolisuus oli tärkeää opetuksen kannalta. Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 67

28 Lähde: Kansallisarkisto 68 Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

29 Lähde: Kansallisarkisto Lähde: Kansallisarkisto Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 69

30 rak. no 18 Asuinrakennus Navetanmäki Sibeliuksenväylä V Jalmari Peltonen 1953 Kyrölänpelto Senaatti-kiinteistöt Suomen valtio Asuinrakennus täydentää 1950-luvun tilakeskuksen kokonaisuutta ja on tärkeä Navetanmäen identtiteetin kannalta. Sen ulkoasu on hyvin säilynyt. Asuinrakennus on edelleen käytössä, mutta se vaikuttaa nuhjaantuneelta ja melko heikkokuntoiselta. Rakennus on korjattavissa, mutta perusparannustarve on mittava. Rakennus kuuluu Kyrölänpellon tilaan. Asuinrakennus on osa luvun alussa rakennettua koulutilan uutta mäen nyppylälle sijoitettua talouskeskusta, johon kuuluvat lisäksi navetta, lato ja kanala. Suorakaiteen muotoisen talon pitkällä sivulla ja päissä on kuistit. Se edustaa rakennuksena jälleenrakentamiskaudelle tyypillisen rintamamiestalon ja Kyrölän tilan 1920-luvun klassisten puurakennusten tyylillistä risteytystä. Alakerran asuntoihin on käynti rakennuksen päädyistä ja vintille sijoitettuihin pieniin hellahuoneisiin pitkän sivun sisäänkäynnin ja portaan kautta. Rakennuksessa on korkea kellari. Talossa on betonisokkeli, pystyrimoitetut julkisivut ja punatiilikatto. 220 ei tietoa ei vahvistettu Rakennusta ei ole suojeltu. Kuuluu RKY-alueeseen. Ei voimassa olevaa asemakaavaa. (JPää 2004 II) JPää 2001 I. JPää 2004 II. Koulun henkilökunnan asuinrakennus. 70 Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

31 Lähde: Kansallisarkisto Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 71

32 rak. no 19 Kanala Navetanmäki Sibeliuksenväylä V Kyrölänpelto Järvenpään kaupunki Kanala on osa 1950-luvun alussa rakennettua koulutilan uutta mäen nyppylälle sijoitettua talouskeskusta, johon kuuluvat lisäksi navetta, asuinrakennus ja lato Kanala täydentää 1950-luvun tilakeskuksen kokonaisuutta toiminnallisesti ja tilallisesti, vaikka sitä ei ollut 1950-luvun alun asemapiirroksessa. Se sijaitsee teiden risteyksessä näkyvällä paikalla ja se rajaa Navetanmäkeä. Rakennus on erittäin heikkokuntoinen eikä sen korjaaminen vastanne tarkoitustaan. ei tietoa ei tietoa ei vahvistettu Kanala on yksikerroksinen harjakattoinen, julkisivuistaan pystyrimoitettu tiilikattoinen maatalousrakennus. Talossa on tulisija ja katolla on piipun lisäksi erityisen korkea lautarakenteinen ilmanvaihtohormi. Rakennus on erittäin huonossa kunnossa. Rakennusta ei ole suojeltu. Kuuluu RKY-alueeseen. Alueella ei ole asemakaavaa. (JPää 2004 II) JPää 2004 II. Kanala. 72 Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

33 rak. no 20 Karjanhoitokoulu Karjanhoitokoulu Sibeliuksenväylä V Toivo ja Jussi Paatela 1927 Lepolan Helmi Oy Suomen valtio, Maatilahallitus Karjanhoitokoulun arkkitehtuuri henkii italialaisia vaikutteita ja sillä on miellyttävä, samanaikaisesti sekä pieni että monumentaalinen mittakaava. Monet yksityiskohdat ovat hyvin säilyneitä, kuten puinen karniisilista ulos työntyvine konsoleineen. Pääsalia on korostettu reliefein ja aulaa maalauksin. Rakennus on alueen arkkitehtoninen helmi ja se on täysin kunnostettavissa. Vuonna 1970 on suoritettu perusteellinen ulko- ja sisäpuolen korjaustyö, paitsi asuntosiivessä. Tuolloin rappaus uusittiin, ulkoaskeleet päällystettiin liuskekivellä ja pääsisäänkäynnin eteen lisättiin liuskekivialue huoneita järjesteltiin asuntosiivessä, suunnittelijana Uudenmaan piirirakennustoimisto Suojeltu S2. (VN 1989) Rakennus ei enää ole valtion omistuksessa. Rakennuksen numero valtion kiinteistörekisterissä 186:002. Kuuluu RKY-alueeseen. Kuuluu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen (YO-7). Arkkitehti , KS JPää 2001 I. VN Mäen laella sijaitseva kaksikerroksinen karjanhoitokoulu on maisemallinen dominantti. Pääsiivessä on opetustilojen ja asuntokerroksen lisäksi korkea kellari. Opettajan asuntosiipi on yksikerroksinen. Loggia, jonka kautta rakennukseen käydään, sijoittuu näkymäakselin päähän, matalan ja korkean osan liittymäkohtaan. Kahdelta sivulta avoimen tilan lattiassa on koristeita ja siihen liittyvässä sisääntuloaulassa myös lattiassa ja kattopinnassa on koristeluja. Korkean osan yhdessä päädyssä on alkuperäinen lunettiikkuna ja toisessa pyöreä medaljonki. Rakennus on tiilirunkoinen ja siinä on rapatut julkisivut. Puisen karniisin konsolit työntyvät voimakkaina tukemaan räystäitä. Välipohjat ovat alalaattapalkistoja ja alapohja on maanvarainen betonilaatta. Karjanhoitokoulussa on sekä moderneja että 1920-luvun klassismin piirteitä. Se edustaa rakennustaiteellisesti 1920-luvun rakennusten kärkeä maatalousnormaalikoulun alueella. Rakennuksessa on alkuperäisiä rakennusosia kuten puinen karniisi, lunetti-ikkuna ja pinnakaiteellinen parveke. Ikkunat on sovitettu eri tavoin eri kerroksissa, mutta ratkaisun alkuperään ei tämän työn puitteissa ole mahdollisuus ottaa kantaa. Ensimmäinen kerros on pääkerros, jossa on koululuokat. Loggian lisäksi sisääntulohallia ja salia on korostettu reliefein, koristemaalauksin ja lattian kuvioinnilla. Toisessa kerroksessa oli alunperin asuntola kuten nykyisinkin. Yksikerroksisessa siivessä on yksityisasunto. Salissa reliefit ovat Emil Cedercreutzin ( ) tekemiä. Ne ovat peräisin 1900-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä ja esittävät karjaa. Aulassa katon maalaukset ovat näkyvissä. Porrashuoneessa on mahdollisesti vaatimattomampia koristemaalauksia. Sisätilakatselmukset on suoritettu ja Katselmusten yhteydessä ei ollut mahdollista käydä entisessä opettajan asunnossa. Pääsiipeä on käytetty opetustiloina ja oppilasasuntolana. Nyt ensimmäinen kerros on tyhjänä ja kolmannessa asutaan. Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 73

34 Opettajan asunnon suojaisa piha. 74 Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

35 Päädyn lunetti-ikkuna ja pinnakaideparveke. Kellarin sisäänkäyntiä on muutettu. Näkymä sisääntulosta. Reliefit salin seinällä. Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 75

36 rak. no 21 Halkosuoja Karjanhoitokoulu Sibeliuksenväylä V Jalmari Peltonen Lepolan Helmi Oy Suomen valtio, Maatilahallitus Halkosuoja sijaitsee Karjanhoitokoulun eteläpuolella, mutta ei varsinaisesti kuulu sen pihapiiriin. Talousrakennus on vaatimaton, yksikerroksinen, harjakattoinen rakennus 1950-luvulta Vaatimaton ja asiallinen talousrakennus on rakennettu 1950-luvulla. Se ei liity tilallisesti Karjanhoitokoulun pihapiiriin. Heikkokuntoiseen vaatimattomaan talousrakennukseen ei liity suojeluintressiä. Talousrakennuksessa on pystyrimoitetut julkisivut ja se on luonteeltaan umpinainen. Karjanhitokoulun päässä on sijainnut oppilaiden puu-seet ja eteläpäässä on ollut varastoja Rakennusta ei ole suojeltu. Kuuluu RKY-alueeseen. Kuuluu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen (YO-7). KS Rakennuksen päädyssä sijaitsee ulkohuoneita. Muuten käytössä varastona. 76 Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

37 Lähde: Kansallisarkisto Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 77

38 rak. no 22 Muuntaja Karjanhoitokoulu Lepolan Helmi Oy Maisemassa tyypillinen elementti on peräisin todennäköisesti luvulta. Se noudattelee luultavasti tyyppipiirustuksia. Tällaiset maiseman elementit kertovat teknisestä kehityksestä. Suomen valtio 1920-luku 1920-luvun muuntaja on maisemallinen elementti Maatalousnormaalikoulun rakentamisvaiheesta. Muuntajat ovat olleet eri näköisiä eri vuosikymmenillä ja siksi tämän soisi säilyvän, mieluiten alkuperäisessä käytössään ja alkuperäisellä pinnallaan. Rakennus vaikuttaa olevan kunnossa. Julkisivu on vaaleaa kahitiiltä. Rakennus on käytössä. ei tietoa ei tietoa ei vahvistettu Rakennusta ei ole suojeltu. Kuuluu RKY-alueeseen. Kuuluu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen (YO-7). Muuntaja. 78 Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

39 rak. no 23 Lehtorienmäen ulkorakennus Lehtorinmäki Sibeliuksenväylä V Toivo ja Jussi Paatela Lepolan Helmi Oy Suomen valtio, Maatilahallitus Puinen 1920-luvun klassismia edustava talousrakennus, joka rajaa Lehtorienmäen pihapiiriä. Se jakautuu kahteen yhdenvertaiseen osaan kuten päärakennuskin. Somaan, julkisivuiltaan umpinaiseen talousrakennukseen käydään puisen kaaren alta Pieni ryhdikäs talousrakennus täydentää pihapiiriä ja luo vastapainoa kiviselle päärakennukselle. Sen arkkitehtoninen käsittely ylittää sen toiminnallisen tai hierarkkisen merkityksen. Rakennus on kunnostettavissa kylmäksi varastoksi. Talon ulkoseinät on rimalaudoitettu leveällä laudalla. Katto on peltiä ja siinä on jalkarännit. Tuuletushormit on tehty laudasta ei ole Suojeltu Valtioneuvoston asetuksella 480/ Ei enää valtion omistuksessa. Rakennuksen numero valtion kiinteistörekisterissä 186:010. Kuuluu RKY-alueeseen. Kuuluu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen (YO-7). Suojeltu S2. (VN 1989) VN Talousrakennus, alunperin ilmeisesti asuntojen puu-seet. Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 79

40 rak. no 24 Lehtorienmäen asuinrakennus Lehtorinmäki Sibeliuksenväylä V Toivo ja Jussi Paatela Lepolan Helmi Oy Suomen valtio, Maatilahallitus Lehtorienmäen asuinrakennus on suorakaiteen muotoinen, muurattu ja rapattu harjakattoinen jykevä talo mäen laella. Se edustaa tyylillisesti 1920-luvun lopun pelkistettyä klassismia. Pääjulkisivu on sommittelultaan symmetrinen Yksinkertainen ja selkeä kivinen asuinrakennus on sopusoinnussa rakennuspaikan kanssa. Sitä leimaa symmetria. Rakennus on hyvin säilynyt monine yksityiskohtineen, mm. koristeellisine 1920-luvun peiliovineen. Rakennus on edelleen asuntona ja se on täysin kunnostettavissa. Pihan alle on upotettu rakennuksen öljysäiliö (LH) Sokkeli on betonia ja sen yläpuolella on vaakasuuntainen koristevyöhyke rappauksessa. Julkisivun rappaus on sileä ja ikkunat on sovitettu lähelle julkisivun pintaa. Ikkunoissa ja ovissa ei ole vuorilistoja tai rappauskoristeita. Päätyä koristaa pyöreä ikkuna. Porras sijoittuu epäsymmetrisesti päätyyn. Ulkoasu on hyvin säilynyt. Suojeltu Valtioneuvoston asetuksella 480/ Ei enää valtion omistuksessa. Rakennuksen numero valtion kiinteistörekisterissä 186:005. Kuuluu RKY-alueeseen. Kuuluu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen (YO-7). Suojeltu S2. (VN 1989) Pitkänomainen talo jakautuu kahteen huoneistoon, ja keskelle jää ullakolle johtava alkuperäinen, puinen kierreporras. Toiseen asuntoon on sisäänkäynti myös päädystä. Huoneistot on muutettu asuinhuneistoiksi ja pinnat on käsitelty uudelleen. Sisäänkäyntien ovet ovat koristeellisia kehysovia 1920-luvulta. Sisällä ei ole kulttuurihistoriallisesti erityisen arvokkaita tiloja, paitsi ehkä puuverhoiltu porras, joka on säilynyt hyvin. Sisätilakatselmus suoritettu Arkkitehti , KS JPää 2001 I. VN Asunto. 80 Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

41 rak. no 25 Mökki Notko Sibeliuksenkatu yksityisomistuksessa Mökki-niminen asuinrakennus sijaitsee samalla tontilla Notkon koulun kanssa. Se on 1800-luvun lopun ajalleen tyypillinen asuinrakennus, joka yhdessä naapuritalojen kanssa muodostaa tuolta ajalta säilyneen rakennusryhmän. Mökkiin kuuluu piharakennus. Arkkitehtoninen kokonaisuus on tällä hetkellä hieman sekava Punamultainen mökki on moneen kertaan muunneltu 1800-luvun lopun vaatimattomampi asuinrakennus. Siitä on vaikea sanoa, mikä osa on miltäkin ajalta, kun sen hahmo on muuttunut. Rakennus on pysynyt asuinkäytössä ja se on kunnostuskelpoinen. Sen ominaispiirteet ovat menettäneet luonnettaan liian rajun muuttamisen seurauksena. Rakennus viemäröity ja sen saniteettitilat on uudistettu 1987 rakennusmestari Matti Sarolan suunnitelmien mukaan Museovirasto suosittanut varjeltavaksi (VN 1989 liite) vahvistetussa asemakaavassa rakennus on merkitty suojeltavaksi (sr). Sijaitsee RKY-alueella. Sokkeli on luonnonkiveä, jonka päälle on valettu betoni. Seinän alaosan rimalaudoitus on uusittu, mikä viittaa siihen, että alimpia hirsikertoja on vaihdettu. Seinä on punamullattua rimalaudoitusta. Ikkunoiden ja ovien vuorilaudat ovat uusia, samoin ovi. Talossa on uusi betoniporras ja uusi musta peltikatto. Kuisteja on muokattu jälkeenpäin; pihan puolella on upouusi läpinäkyvällä akryylikourulevyllä katettu kuisti. Talon ja tien välillä pihamaa on pengerretty äänivalliksi. Mökki vaikuttaa varsin joustavalta vanhalta rakennukselta, joka on mukautunut monenmoisiin käyttövaatimuksiin. Sitä on mitä ilmeisimmin laajennettu kuisteilla eri vaiheissa. Rakennus ei ole alkuperäisessä asussaan. Kuuluu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen (YO-7). Järvenpään kartanon puutarhurin asuinrakennus. Kotitalousopettajaopiston asuntola. Yksityiskäyttö. Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 81

42 rak. no 26 Notkon koulu Notko Sibeliuksenkatu yksityisomistuksessa Notkon koulu on osa 1800-luvun lopulta säilyneiden rakennusten ryhmää. Se on komea kaksikerroksinen hirsirakennus, Järvenpään ensimmäinen kansakoulu. Pihaan kuuluu maakellari. Rakennusta on muutettu 1920-luvulla ja sen jälkeenkin. Arkkitehtoninen kokonaisuus on tällä hetkellä hieman sekava Notkon koulu on historiallisesti merkittävä. Arkkitehtonisestikin edustavan 1800-luvun lopun kaksikerroksisen hirsirakennuksen muutosvaihe 1930-luvulla on kiinnostava. Se sai arkkitehti Jalmari Peltosen suunnitelmien mukaisen klassisen ulkoasun Tällöin rakennus on ilmeisesti maalattiin vaaleaksi. Myöhemmät muutokset eivät yllä arkkitehtonisesti samalle tasolle. Kokonaisuus on kohtuullisen hyvin säilynyt ja rakennus on täysin kunnostettavissa. 300 Museovirasto suosittanut varjeltavaksi (VN 1989 liite) vahvistetussa asemakaavassa rakennus on merkitty suojeltavaksi (sr). Sijaitsee RKY-alueella. Rakennuksen nykyinen pääsisäänkäynnin kuisti ja betoniporras ovat 1920-luvulta. Todennäköisesti poikkipäädyn puolipyöreä ikkuna on myös lisätty 1920-luvulla. Harjakaton ja sen poikkipäädyn päädyissä on kolmikerroksinen laudasta sommiteltu räystäskoriste, joka on lisätty mahdollisesti jo 1920-luvulla tai myöhemmin kattokorjauksen yhteydessä. Nykyinen katto on uudehko, mustaa peltiä. Perustus on saumattua luonnonkiveä. Ikkunat ja ovet on uusittu. Julkisivuissa on pystyrimoitus. Kuuluu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen (YO-7). Järvenpään kartano luovutti tontin koulukäyttöä varten. Notkon koulu on Järvenpään ensimmäinen koulu. Nykyisin päiväkotina. 82 Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

43 Notkon koulu näkyy kuvassa vaaleana. Vaalea väri on todennäköisesti 1930-luvun alusta. Kuvalähde Järvenpään Kotitalousopettajaopisto kirja. Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 83

44 rak. no 27 Mäyrylä Notko Sibeliuksenkatu Senaatti-kiinteistöt Mäyrylä on osa 1800-luvun lopulta säilyneiden rakennusten ryhmää luvun lopulla rakennetun hirsisen, yksikerroksisen asuintalon pihapiiriin kuuluu aitta ja maakellari. Jotkut arkkitehtuurin piirteistä ovat 1800-luvun lopusta, toiset 1920-luvulta ja osa on myöhempiä muutoksia. Talo on jaettu useampaan asuinhuoneistoon. Arkkitehtoninen kokonaisuus on tällä hetkellä hieman sekava luvun loppu 1800-luvun lopun asuinrakennuksen arkkitehtoninen kokonaisuus on tällä hetkellä hieman sekava eri ikäisine ovineen, ikkunoineen, räystäslistoineen ja kuisteineen. Nuhjuiselta vaikuttava rakennus on asuntoina, mutta täysin kunnostettavissa. Rakennus viemäröity ja sen saniteettitilat on uudistettu 1987 rakennusmestari Matti Sarolan suunnitelmien mukaan. 150 Mäyrylän luonnonkivisokkeli on verhottu betoniin. Julkisivu on pystyrimalaudoitusta, ja räystään koristeena on kolmikerroksinen lauta. Katto on modernia kourutiiltä. Rakennuksen päädyissä ja ylärinteen puolella on kuistit, joita on muutettu ajan myötä. Museovirasto suosittanut varjeltavaksi (VN 1989 liite) vahvistetussa asemakaavassa rakennus on merkitty suojeltavaksi (sr). Sijaitsee RKY-alueella. Kuuluu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen (YO-7). Varjeltu V2. (VN 1989) VN Ollut Järvenpään kartanon työnjohtajan ja Normaalikoulun koulutilan henkilökunnan asuntona Uudenmaan maaseutuopisto. Nykyisin asuinkäytössä. 84 Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

45 rak. no 28 Aitta Notko Sibeliuksenkatu Aitta täydentää Mäyrylän pihapiiriä ja on osa 1800-luvun lopulta säilyneiden rakennusten ryhmää. Aitta täydentää viereisen asuinrakennuksen pihapiiriä. Sitä on muutettu rajusti kun sitä on yritetty parantaa ja sikäli se ei ole kovin hyvin säilynyt. Jatkossa tämän rakennuksen soisi säilyvän mahdollisimman lähellä alkuperäistä käyttöään, nykyistä yksinkertaisemmassa muodossa. Eli korjaustoimien pitäisi olla palauttavia. ei vahvistettu Rakennusta ei ole suojeltu. Kuuluu RKY-alueeseen. Kaksikerroksisen rakennuksen alempi kerros on hirsirakenteinen. Toinen kerros on tolpparunkoinen ja se on verhottu laudalla. Rakennuksessa on uudehko peltinen kourukatto. Räystäslistana on käytetty kolmekerroksista lautaa, joka lienee 1980-luvun korjauksesta peräisin. Kyseinen aihe on mukaelmaa 1920-luvun arkkitehtuurista, jota on korjauksen yhteydessä levitetty myös tähän vanhempaan rakennukseen. Sokkeli on betonia tai verhottu betonilla. Alkuperäinen sokkeli on ollut luonnonkiveä. Aittaan kuuluu maakellari. Kuuluu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeseen (YO-7). Rakennukselle ei ole merkitty ro:ta eikä kerroskorkeutta. (AK 1982) Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 85