Lepola. Maatalousnormaalikoulu. Inventointi Lepola / Maatalousnormaalikoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

Transkriptio

1 Lepola Maatalousnormaalikoulu Inventointi Lepola / Maatalousnormaalikoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 1

2 Tilaaja Järvenpään kaupunki, kaavoitus ja mittaus Ohjausryhmä Ilkka Holmila, Järvenpään kaupunki Terttu-Elina Wainio, Järvenpään kaupunki Elisa El Harouny, Museovirasto Jarkko Sinisalo, Museovirasto Henrik Wager, ELY-keskus Satu Taivaskallio, Uudenmaan maakuntamuseo/helsingin kaupunginmuseo Konsultti Arkkitehtitoimisto ark-byroo Pohjoinen Hesperiankatu 13 B Helsinki p Työryhmä Marianna Heikinheimo, arkkitehti, projektista vastaava rakennustutkija Mia Puranen, arkkitehti, rakennustutkija Sanna Pitkäniemi-Toroska, rakennuskonservaattori Eero Astala, graafikko Sami Heikinheimo, valokuvaaja Nykytilavalokuvat Sami Heikinheimo, ark-byroo Suoritusajankohta Työ on suoritettu touko elokuussa Arkkitehtitoimisto ark-byroo 2 Lepola / Maatalousnormaalikoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

3 Sisällysluettelo 1 Johdanto Lepolan Maatalousnormaalikoulun päärakennus Maatalousnormaalikoulun alue 6 2 Vaiheita 12 3 Inventointi Ulkotila Sisätilat Rakenteet Säilyneisyys 36 4 Tulokset Arkkitehtuurin ominaispiirteet Suosituksia 47 lähteet 51 liitteet 52, 53 Lepola / Maatalousnormaalikoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 3

4 1 Johdanto Maatalousnormaalikoulun, Rehtorin talon, Yliopettajan talon, Karjanhoitokoulun Lehtorienmäen talon rakennuskohtaiset kulttuurihistorialliset inventoinnit ovat jatkoa koko Maatalousnormaalikoulun aluetta käsittelevälle rakennushistoriaselvitykselle, joka valmistui tammikuussa Tämä osuus käsittelee Maatalousnormaalikoulua. Arkkitehtuurin säilyneisyyden arviointi oli haastava tehtävä, koska Maatalousnormaalikoulun rakennusten alkuperäissuunnitelmia ei ole löytynyt. Myöhemmistä vaiheista rakennuksen omistajan, Lepolan Helmi Oy:n, ja Järvenpään kaupungin arkistoissa on vain niukasti tietoja. Alueen rakennukset on käsitelty yhdenmukaisella tavalla. Maatalousnormaalikoulua koskevaa arkistomateriaalia oli enemmän kuin muista rakennuksista. Luku kaksi käsitteleekin muutosvaiheita. Työn keskeisen sisällön muodostaa yleispiirteinen inventointi, joka kohdistui sekä ulko- että sisätiloihin. Kolmannessa luvussa on inventoinnin ohella yhteenveto rakennuksen säilyneisyydestä. Neljännessä luvussa on pohdintaa arkkitehtuurin ominaispiirteistä ja konsultin esitys vastaisten korjausten suunnasta. Rakennusten ulkoväritys tutkittiin ja Rehtorin talon sisätiloissa suoritettiin suppea sisätilojen pinta- ja väritutkimus. Väri- ja pintatutkimuksen tulokset ovat tämän raportin liitteenä. 4 Lepola / Maatalousnormaalikoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

5 Lähde: Jaakko Suokkaan arkisto. 1.1 Lepolan Maatalousnormaalikoulun päärakennus Maatalousnormaalikoulun kokonaisuus sijaitsee Järvenpään Lepolassa. Sen rakennutti Maataloushallitus ja arkkitehdit Jussi ja Toivo Paatela suunnittelivat alueen rakennukset. Päärakennus valmistui Kolmikerroksiseen pääsiipeen sijoittui koulun tiloja ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen. Kolmannessa sijaitsi oppilas asuntola. Yksikerroksisessa siivessä oli hallinnon tiloja. Maatalousalan opetusta annettiin alueella aina vuoteen 2000 saakka. Nykyisin rakennuksessa toimii kristillisen koulun ala-aste. Päärakennus on hierarkkisesti alueen rakennuksista tärkein ja sen pihapiirin sijoittuvat lisäksi rehtorin ja yliopettajan asuinrakennukset sekä autotalli. Lepola / Maatalousnormaalikoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 5

6 1.2 Maatalousnormaalikoulun alue Järvenpäässä sijaitseva entinen Maatalousnormaalikoulu vihittiin käyttöönsä Koulukokonaisuuteen kuului opettajankoulutuslaitos, maamieskoulu, karjanhoitajakoulu ja harjoitustila. Maataloushallitus tilasi rakennusten suunnittelun Jussi ja Toivo Paatelalta, jotka suunnittelivat rakennukset vuosina Näkymäakselit olivat tärkeitä sommittelun lähtökohtia. Hankesuunnitteluvaiheessa kokonaiskompositio oli symmetrisempi ja päärakennusten yhteyteen oli suunniteltu muotopuutarhoja. Toteutussuunnitteluvaiheessa kaikkien rakennusten rungot tuotiin suurmaiseman linjojen suuntaiseen koordinaatistoon luvun klassismia edustavat rakennusryhmät sijaitsevat peltomaisemassa kumpuavien mäkien lailla eriluonteisina pihapiireinä siten, että peltoala jää vapaaksi. Rakennukset on ryhmitetty eriluonteisten pihojen ympärille. Maatalousnormaalikoulun piha on monumentaalinen ja sitä ympäröivät hierarkkisesti tärkeimmät asuinrakennukset, rehtorin ja yliopettajan talo sekä autotalli. Karjanhoitokoulu on kokonaisuuden arkkitehtoninen helmi ja toinen alueen päärakennuksista. Karjanhoitokoulun matala siipi oli opettajan asuntona. Lehtorienmäelle sijoittuu 1920-luvun pitkänomainen paritalo talousrakennuksineen ja neljäs 1920-luvun pihapiiri on verstaspiha, jonne rakennettiin perustamisvaiheessa asunto-työsali, käsityöpaja ja talousrakennus. Kaikki rakennukset rakennettiin tulenkestäviksi kiviaineisina.1 Opetusmaatila käsitti 52,06 hehtaaria peltoa, 56,14 hehtaaria metsää ja 13,77 hehtaaria tontti-, tie- ja joutomaata eli yhteensä 121,97 hehtaaria. Tila perustettiin entisen Järvenpään kartanon alueelle. Nykyiseen kokonaisuuteen kuuluvat myös 1950-luvun alussa rakennettu tilan uusi talouskeskus Navetanmäki; verstaspihan etelänpuolelle luvuilla rakennetut kone- ja työhallit; lämpökeskus; 1980-luvun oppilasasuntolat ja hallintorakennus; alunperin viereiseen Kotitalousopettajakouluun kuuluneen Kyrölän mallitilan rakennukset; sekä kaksi 1800-luvun lopun asuintaloa ja vanha Notkon koulu. Maatalousnormaalikoulun alue on osa valtakunnallisesti merkittävää Tuusulan rantatien kulttuurimaisemaa, johon kuuluuvat etelämpänä taiteilijayhteisön asutus ja länsipuolella mainittu kotitalousopettajaopisto. Kouluja pidetään Suomen itsenäisyyden alkuajan merkittävinä oppilaitoskokonaisuuksina. 1 Paatela 1932, Lepola / Maatalousnormaalikoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

7 Hankesuunnitelma vastaa toteutunutta kokonaisuutta. Lähde: KA MaatH Ih Piirustus on luetteloitu Paateloiden laatimaan piirustusluetteloon. Lepola / Maatalousnormaalikoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 7

8 Järvenpään tilan ja Maatalousnormaalikoulun historiaa Järvenpään kartano on toinen kahdesta suuresta kartanosta, joiden alueelle Järvenpään kauppala muodostettiin Kartanon historia juontaa 1500-luvulle. Nimensä tila on saanut nimensä sijaintinsa johdosta Tuusulanjärven pohjoispäässä. Ratsutilan kantatilana on Körilän ratsutila, johon ja 1800-lukujen aikana liitettiin ratsutilan aputilat Sutela, Jäppilä, Juhola ja Simola, ja 1900-luvun alussa Yrjölän perintötila.2 Järvenpään kartanon viimeinen omistaja Bjarne Westermarck alkoi hoitaa kartanon taloutta vuoden 1908 paikkeilla isänsä Anton Westermarckin vielä omistaessa tilan. Nuori isäntä oli opiskellut Kööpenhaminan maatalouskorkeakoulussa. Vuonna 1910 julkaistussa tilakertomuksessaan Träskända gård hän tarkasteli Järvenpään tilan vaiheita 1742 alkaen sekä maanviljelyksen ja karjanhoidon kehitystä 1862 lähtien.3 Järvenpään kartano oli suuri maanviljelys- ja karjanhoitotila. Vuonna 1910 kartanon koko oli 2 Tilan varhaisimpia omistajia olivat Tuomas Jussinpoika , Sipi Tuomaanpika Körre , Martti Sipinpoika , jonka jälkeen tila oli autiona Kartanon viimeisiä omistajia olivat Aleksander Ehrström , tämän vävy metsänhoitaja Anton Westermarck , ja maanviljelysneuvos Bjarne Westermarck. Nikkilä 1952, Raevuori 1953, hehtaaria sisältäen peltoa, niittyä ja metsää.4 Nuori Westermarck alkoi kehittää tilasta vieläkin suurempaa pyrkien soveltamaan nykyaikaisia maataloustieteen ja -tekniikan suomia mahdollisuuksia. Suurtilan pinta-ala hipoi pian hehtaaria ja sitä alettin kutsua Westermarckin Kartanoiksi. Samaan aikaan kun peltoalaa lisättiin, viljelyksiä tehostettiin. Westermarckin Kartanoille hankittiin parhaita mahdollisia kasvilajikkeita Ruotsista, siellä käytettiin väkilannoitteita, hankittiin uudenaikaisia traktoreita ja harjoitettiin kasvinjalostusta sekä kehitettiin karjataloutta.5 Uudistusten rahoittamiseksi tila myi metsää. Sisällissodan jälkeen Westermarckista tuli kansanedustaja. Tilan taloudenhoito jäi liian vähälle huomiolle6, ja lopulta valtio lunasti kartanon Kartanon maat palstoitettiin 1925 ja loppuosan alueelle perustettiin oppilaitoksia.7 On mitä todennäköisintä, että juuri kansanedustaja Bjarne Westermarck hän sai aikaan tilan kaupan ja koulujen sijoittamisen Järvenpäähän. Maatalousnormaalikoulu ja kotitalousopettajaopisto sekä siihen kuuluva emäntäkoulun harjoitustila Kyrölä perustettiin Westermarckin kartanon entisille maille. 4 Bjarne Westermarckin teoksessaan esittämä tieto; Raevuori 1953, Raevuori 1953, Raevuori 1953, Nikkilä 1952, Lepola / Maatalousnormaalikoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

9 Arkkitehdit Toivo ja Jussi Paatela suunnittelivat molempien koulukokonaisuuksien rakennukset. Entinen kartanon pääsrakennus puutarha- ja puistoalueineen liitettiin Kotitalousopettajaopistoon. Siten Matalousnormaalikoulun suunnittelussa ei ollut vastaavalla tavalla olemassa oleva vanhempi rakennuskanta kuin sen naapurissa. Eduskunta sääti lain Maatalousnormaalikoulusta Maatalousnormaalikoulu toimi Maataloushallituksen alaisena. Se koulutti opettajia ja maamieskoulu ja tietopuolinen karjanhoitokoulu toimivat sen harjoittelukouluina. Koululla oli lisäksi oma koetila. Vakituisella opetushenkilökunnalla ja vahtimestarilla oli työsuhdeasunnot ja oikeus saada puutarhamaata. Myös opiskelijat asuivat siellä. Valmistuessaan 1928 laitos oli ainoa laatuaan Pohjoismaissa.8 Päärakennus, karjanhoitokoulu sekä johtajan ja opettajien asunnot, valmistuivat 1928 lopulla. Karjanhoitokoulu aloitti toimintansa 1928 marraskuussa Järvenpäässä. Ensimmäinen maamieskoulukurssi alkoi 1929 tammikuussa. Opettajaosaston toiminta alkoi Karjanhoitajakoulun toiminta loppui Maatalousnormaalikoulun toiminta siirtyi 1995 Hämeen ammattikorkeakouluun. Vuonna 1996 oppilaitos kunnallistettiin ja siitä tuli Uudenmaan maatalousoppilaitos. Maatalousnormaalikoulun toiminta jatkui vuoteen Nykyisin alueen rakennukset ovat pääosin Lepolan Helmi Oy:n omistuksessa. Suunnittelijat Paateloiden monografiatiedot perustuvat suurelta osin Suomen arkkitehtuurimuseon arkkitehdit-tietokantaan, joka on museon verkkosivuilla. Jussi Paatela Professori, arkkitehti Jussi Paatela, entinen Pavén, ( ) tunnetaan sekä yhteiskunnallisten tehtävien hoidosta että erityisesti sairaaloiden suunnittelijana. Paatela tuli tunnetuksi jo klassismin kaudella 1920-luvulla, ja hän omaksui nopeasti uuden rationaalisen arkkitehtuurin ajattelutavan 1930-luvulla. Jussi Paatela valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta Hän työskenteli Tampereen Teknillisen opiston opettajana vuosina , ja vuonna 1918 hänet palkattiin Helsinkiin Maataloushallituksen arkkitehdiksi. Vuonna 1919 hän perusti veljensä Toivon kanssa arkkitehtitoimiston. Monet veljesten merkittävistä töistä 1920-luvulla olivat kilpailujen kautta saatuja suunnittelutehtäviä. Tärkeitä töitä olivat Helsingin yliopiston anatomian laitos, Tampereen kirjastotalo, Atlaspankki sekä Kinkomaan, Muhoksen ja Etelä-Hämeen parantolat. Paateloiden arkkitehtuuri edusti vielä tuolloin 1920-lu 8 Peusa 1953, 61. Lepola / Maatalousnormaalikoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 9

10 vun klassismia; muotokieli oli näyttävää ja monumentaalista. Vuodesta 1930 lähtien veljekset jatkoivat uraa omilla tahoillaan. Jussi Paatela toimi Lääkintöhallituksen rakennusosaston päällikkönä vuosina , jolloin hän laati esimerkiksi Helsingin yliopiston naisten sairaalan, Turun lääninsairaalan ja Porin yleisen sairaalan piirustukset. Oman toimistonsa nimissä hän laati puolestaan muun muassa SPR:n sairaalan, Kotkan naistensairaalan, Kiljavanummen parantolan, Helsingin sisätautien ja kirurgisen klinikan, Muurolan keuhkotautiparantolan. Eräs hänen tunnetuimmista omista töistä on vuonna 1939 valmistunut funktionalismia edustava Helsingin yliopiston Metsätalo Unioninkadulla. Jussi Paatela toimi Teknillisessä korkeakoulussa rakennusopin lehtorina , oppiaineen professorina , vararehtorina vuonna 1940 ja rehtorina Toivo Paatela Jalo Toivo Paatela, entinen Pavén, ( ) tuli tunnetuksi erityisesti julkisten laitosrakennusten ja myöhemmin liikerakennusten suunnittelijana. Hän valmistui arkkitehdiksi Paatela tutustui matkoillaan ulkomaiseen arkkitehtuuriin, joka oli eri puolilla maailmaa siirtymässä hyvää vauhtia kohti funktionalismin pelkistetympää muotokieltä. Klassisististen piirteiden karsiutuminen ja muodon yksinkertaistuminen näkyi myös Toivo Paatelan suunnittelussa siirryttäessä 1920-luvulta ja 1940-luvuille. Toivo Paatela perusti oman toimiston vuonna Hän keskittyi liikearkkitehtuuriin; merkittävimpiin töihin kuuluvat Osuuskuntien Keskuslainarahasto Oy:n (O.K.O.) asuin- ja liiketalo Helsingissä (1932), Kosken Tl. kirkko (1935) sekä Savo-Karjalan Tukkuliikkeen (1938) liiketalo Viipurissa. Paatela suunnitteli myös monia muita liike-, asuin- ja kirkkorakennuksia ympäri maata. Toivo Paatelan myöhäisemmästä arkkitehtuurista mielenkiintoinen esimerkki on vuonna 1940 valmistunut Maakauppiaitten Oy:n ja Kauppiaitten Keskuskunnan liikerakennus, nykyinen Keskon pääkonttori Helsingin Katajanokalla, virtaviivainen punatiilirakennus. 10 Lepola / Maatalousnormaalikoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

11 Ryhmä A: Verstaspiha 5 7 Ryhmä B: Normaalikoulun piha Ryhmä C: Hallinto ja asuntolat Ryhmä F: LehtoriEnmäki 19 Ryhmä D: Navetanmäki Ryhmä G: Notko Ryhmä E: Karjanhoitokoulu maatalousnormaalikoulun alueen Rakennusryhmät ja pihat 1 Asunto ja verstas 16 Puimala 27 2 Monttu 17 Navetta 28 3 Puutyöpaja 18 Asuinrakennus 4 Talousrakennus-sauna 19 Kanala 5 Opetustyöpaja 20 Karjanhoitokoulu Ryhmä H: Kyrölän mallitila (opetus- ja konehalli) 6 Traktorihalli 7 Konehalli ja työpaja 8 Lämpökeskus 9 Rehtorin talo 21 Halkosuoja 22 Muuntaja 23 Lehtorienmäen ulkorakennus 24 Lehtorienmäen asuinrakennus 25 Mökki 10 Autotalli 26 Notkon koulu 11 Päärakennus 27 Mäyrylä 12 Yliopettajan talo 28 Aitta 13 Hallintorakennus 29 Kyrölän mallitilan päärakennus 14 Oppilasasuntola 30 Kyrölän mallitilan talouskeskus 15 Oppilasasuntola 31 Kyrölän mallitilan vilja-aitta Lepola / Maatalousnormaalikoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 11

12 2 Vaiheita Päärakennus valmistui Se toimi sotasairaalana Muutosvaiheiden osalta lähdeaineistona on käytetty Lepolan Helmi Oy:n arkistoa ja Järvenpään kaupungin rakennusvalvonnan arkistoa. Alkuperäisistä suunnitelmista löytyi vain asuntolakerroksen pohjapiirros, joka on esitetty viereisellä sivulla. 12 Lepola / Maatalousnormaalikoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

13 1927/ kerroksen pohjapiirustus. Alkuperäispiirustus luultavasti vuodelta 1927 tai Asuntolakerros on järjestetty keskeiskäytävän varaan. Yhteinen kylpyhuone sijaitsee käytävän keskellä. Käytävän päässä on parveke. Huoneissa on kiintokomerot. L Porrashuoneen viereisessä huoneessa on savupiippu rakennusvaipan sisällä. H. Lepola / Maatalousnormaalikoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 13

14 Kuvassa näkyy ikkunoiden alkuperäinen puitejako. Lähde: Jorma Silvennoisen arkisto. Ruokala. Lähde: Jorma Silvennoisen arkisto. Kuvannut Valokuvaamo Karivalo. 14 Lepola / Maatalousnormaalikoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

15 1966 Suunnittelija: Arkkitehti Ilmi Haapio, Rakennushallitus. Urakoitsija: Urakkayhtymä Oy. Päärakennuksen ensimmäisessä ja kolmannessa kerroksessa suoritettiin muutostöitä sisätiloissa. Pääsisäänkäynnin ala-aulan katto uusittiin kipsonit-reikälevyillä; opetuskeittiöön rakennettiin käsienpesualla; 2. kerroksen porrashuoneen ovea muutettiin; 3. kerroksen porras- ja tarjoiluhuoneeseen tehtiin rappauskulmat ja palopostikaappi; ja porrashuoneen ja ullakon ovet korjattiin. Vuoden 1966 yhtenäinen piirustussarja on vanhin arkistossa säilyneistä ja se on esitetty sivuilla Vuoden 1969 korjaus- ja muutostyön yhteydessä koulun sisä- ja ulkotiloja korjattiin. Rakennettiin uusi porrashuone. Kolmannen kerroksen oppilashuoneiden kiintokomerot purettiin. Oppilashuoneiden poistoilmasäleiköt purettiin ja korvattiin lautasventtiileillä. Taloon muurattiin uusia väliseiniä ½ kiven tai ¼ kiven vahvuisina ja rapattiin molemmin puolin. Osa kellarin uusista seinistä lietettiin. Emännän asunnon kattoja madallettiin n. 20 cm ja alapuoli tehtiin kuitulevyistä. Puulattioita korjattiin kittaamalla. Lattiaan kiinnitettiin Enso-kovalevy, jonka päälle kiinnitettiin yleensä Finnflex-laatat. Kellaritilojen betonilaatat korjattiin, hiottiin ja maalattiin. Kosteiden tilojen lattioihin asennettiin kuusikulmainen laatoitus. Vanhoista ovista poistettiin irtomaali, ne hiottiin ja maalattiin öljymaalilla. Rakennukseen asennettiin uusia laaka- ja lasiovia. Ikkunasyvennykset maalattiinja ikkunapenkkeihin asennettin muovimattoja. Kellaritilojen ikkunapenkit teräshierrettiin ja maalattiin. Uuden porrashuoneen perustukset ulotettiin 150 cm syvyyteen. Alalattiasta tehtiin maanvarainen. Lattiapintaan asennettin klinkkeri. Askelmat teräshierrettiin ja verhottiin Finnflex-laatoilla. Porrashuoneen ulkoseinät muurattiin 2 ½ kiven vahvuisina, ja väliin asennettiin vuorivilla. Ikkuna-ovi-seinä tehtiin puusta ja ulkopuolelle kiinnitettiin Minerit-levyt. Keittiökoneita ja valaisimia uusittiin. Uudet pistorasiat upotettiin. Huoneiden kattoruusut poistettiin. Kalustot tehtiin peittomaalattavasta puulaadusta, hyllyt kimpi- ja ovet lastulevystä. Pääsisäänkäynnin eteen järjestettiin 2,5 metrin ruoholuiska. Pääjulkisivun kellarin ikkunoiden eteen valettiin betonikaukalot. Itäjulkisivun sekä matalan siiven päädyn ulkoportaat korvattiin uusilla. Kaikkien syöksytorvien eteen rakennettiin betoniset loiskekivet. Lepola / Maatalousnormaalikoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 15

16 Julkisivurappaus korjattiin. Kattolistat korjattiin. Vanha peltikatto purettiin ja uusittiin. Peltiset ikkunapenkit uusittiin osin. Uusi porrasosa katettiin kuten vanha osa. Vesikatto ja muut peltityöt maalattiin Kiri-maalilla. Palotikkaat maalattiin. Vanhat ikkunapuitteet poistettiin ja korvattiin uusilla. Vanhat karmit korjattiin. Pääoven tammilaudat uusittiin. Päätyyn tehtiin uusi keittiön ovi. Kolmannen kerroksen käytävän päässä olevista kaksoisovista poistettiin poikkipuut. Uuteen porrashuoneeseen tehtiin ulko-ovi ja ikkunat. Ikkunoiden ja ovien vanhat karmit maalattiin uudelleen. Ulko-ovet maalattiin ulkoöljymaalilla. Ulos asennettiin kuusi kuutiomaista ulkovalaisinta Keittiön, ruokalan ja sosiaalitilojen muutostyöt. Rakennuttaja: Urakoitsija: Arkkitehti: Rakennesuunnittelija: LVI-suunnittelija: Sähkösuunnittelija: Uudenmaan piirirakennustoimisto, Rakennushallitus Remonttipiste Oy Suunnittelutoimisto Jorma Silvennoinen Oy Insinööritoimisto Jukka Alanen Ky Insinööritoimisto Olavi Pohjalainen Insinööritoimisto Pauli Karhu Oy Rakennustyö käsitti Maatalousnormaalikoulun vanhan päärakennuksen keittiön, ruokalan ja sosiaalitilojen peruskorjaustyöt sekä ennalleen palauttamisen. Pääosa muutetuista tiloista, ruokailu-, keittiö- ja sosiaalitilat, sijaitsevat rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa. Kellarissa ullakolla sekä toisessa ja kolmannessa kerroksessa suoritettiin vähäisempiä muutostöitä. Vanhassa päärakennuksessa suoritettiin purkutöitä LVI- ja sähkötöiden johto- ja kaapelikaivantoja varten. Vanhoja alakattoja purettiin. Kipsiset seinäreliefit kunnostettiin. Pohjoispäädyn puolipyöreä ullakon ikkuna purettiin ja aukkoa laajennettiin. Suurennettuun aukkoon asennettiin raitisilmasäleikkö. Vanhat ikkunat olivat kaksinkertaisia sisään-sisään -aukeavia maalattuja puuikkunoita. Vanhojen ikkunoiden puuosien kunto, liitokset, puitteiden käyntivarat, saranoiden kiinnitys sekä vanhat heloitukset tarkistettiin ja kunnostettiin ja uusittiin tarvittaessa. Sementtimosaiikki- ja muovimattopäällysteiset ikkunapenkit kunnostettiin ja puhdistettiin. Vanhoja ovia kunnostettiin ja osa ovista vaihdettiin uusiin. Väliseiniä purettiin. 16 Lepola / Maatalousnormaalikoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

17 Päärakennuksen julkisivujen kunnostus ja maalaus. Rakennuttaja: Arkkitehti: Uudenmaan piirirakennustoimisto. Jorma Silvennoinen Oy. Urakka käsitti vanhan päärakennuksen julkisivujen ja vesikaton kunnostus- ja maalaustyöt. Seinät maalattiin, vesikatto paikattiin ja maalattiin panssarimaalilla, sokkeli maalattiin, ikkunoiden puuosia ja ulko-ovia uusittiin. Katolle asennettiin tikkaita ja lumiesteitä ja 3. kerroksen peruskorjaus. Rakennuttaja: Käyttäjä: Arkkitehti: Rakennesuunnittelija: LVI-suunnittelija: Sähkösuunnittelija: Uudenmaan rakennuspiiri. Uudenmaan maaseutuopisto. Arkkitehtitoimisto Arkkitraavi Oy / Jorma Silvennoinen Insinööritoimisto Rakennus-Ekono Oy / Lassi Aalto Insinööritoimisto Rakennus-Ekono Oy / Ulf Nordström Insinööritoimisto Sähkö-Ohmi Oy / Heikki Pekonen Peruskorjaustyöt käsittivät opistorakennuksen 2. ja 3. kerroksessa sekä vähäisiltä osilta kellari-, 1. ja ullakkokerroksessa. 3. kerroksen asuntolasta tehtiin opetus- ja työtiloja. Pääsisäänkäynnin eteen rakennettiin liikuntaesteisten luiska. Luiska toteutettiin kuumasinkitystä teräksestä ruuviliitoksilla. Sen perustukset tehtiin paikalla valaen. Samalla pääsisäänkäynnin portaaseen lisättiin kaksi graniittilohkareista tehtyä askelmaa ja vanhat neljä askelmaa nostettiin yhden nousun verran ylöspäin. Osa sisäänkäynnin edustan alkuperäisistä betonilaatoista purettiin. Porrashuoneen kerrostasoille valettiin uudet mosaiikkibetonilaatat. IV-konehuoneen laajennuksen lattiaan rakennettiin uiva teräsbetonilaatta. Välipohjissa, joissa vanhat lattiarakenteet purettiin, vanhat täytöt korvattiin palamattomalla mineraalivillalla. Märkien tilojen vedeneristeenä välipohjissa käytettiin muovimattoa. Ullakolle rakennettiin IV-konehuoneen laajennus. Seinä- ja kattorakenteet tehtiin puurunkoisina vanhojen runkorakenteiden väliin. Huoneeseen jätetyt vanhat puupalkit ja pilarit palosuojattiin. Lisäksi vanhojen hormiryhmien pintaan asennettiin palovilla. Lepola / Maatalousnormaalikoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 17

18 Kaikki ikkunat ja parvekeovet kunnostettiin puuosiltaan, heloituksiltaan ja käyntisovituksiltaan. Vaurioituneet ja korjauskelvottomat helat ja saranat uusittiin alkuperäisen mallin mukaan. Ovet ja niiden Abloy-lukot uusittiin. Osa uusista ovista oli laaka- ja osa kehysrakenteisia peiliovia. Osa ovista oli ääntä eristäviä ja osa 30 minuutin palo-ovia. Seiniä maalattiin. Ääneneristyksen saavuttamiseksi rakenteet tehtiin tiiviiksi tiivistyssaumoilla. Kevyet väliseinät ovat teräsrankaisia kipsilevypintaisia äänieristettyjä seiniä, muurattuja väliseiniä tai puu- ja levyrakenteisia väliseiniä. Kirjaston lasiseinän runko on höylättyä puuta. Sisäseiniä rapattiin, tasoitettiin, laatoitettiin ja maalattiin. Alakattoja maalattiin ja tasoitettiin. Pääporrashuoneen alkuperäiset teräskaiteet puisine käsijohteineen ja pystytolppineen säilytettiin ja kunnostettiin sekä maalattiin. Vanhojen kaiteiden vaakajakoja täydennettiin lepotasojen kohdalla neliöteräksin ja kaiteiden pystyjakoja tihennettiin pyöröteräksin sekä kaiteiden korkeutta lisättiin pyöröteräskäsijohteella. Ulkopuolelle asennettiin uudet hätäpoistumistietikkaat. Kanavat verhottiin tarvittaessa kolhaisuja ja kuormitusta kestäviksi rakennuslevyillä. Vesikaton yläpuolelle kohoavien hormien päät varustettiin sadekatoksilla, jotka tehtiin kuumasinkitystä, peittomaalatusta teräspellistä. Vanhoja hormeja otettiin käyttöön. Käyttöönotettavat hormit tiivistettiin liettämällä ns. Schädler-menetelmällä ja niihin asennettiin poistoventtiilit. Vanhoja lattiapinnoitteita poistettiin. Kolmannen kerroksen wc-tilojen vanha teräsbetonilattia purettiin. Porrashuoneen kolmannesta kerroksesta ja ullakon tasoilta purettiin vanhat puiset lattiarakenteet. Asennettiin uusia lattiapintoja, kuten mosaiikkibetonilaattoja, tiililattioita, muovimattoa ja laatoitusta. 18 Lepola / Maatalousnormaalikoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

19 1966 korjaus Tornin juureen sijoittuvaa porrasta ei toteutettu. Kellarikerros LH. Lepola / Maatalousnormaalikoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 19

20 Ensimmäinen kerros LH. Toinen kerros LH. 20 Lepola / Maatalousnormaalikoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

21 Julkisivu pohjoiseen ja leikkaus LH. Julkisivu itään LH. Lepola / Maatalousnormaalikoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 21

22 Julkisivu etelään LH. Julkisivu länteen LH. 22 Lepola / Maatalousnormaalikoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

23 3 Inventointi Inventointi suoritettiin katselmoimalla rakennusta sekä sisältä että ulkoa. Inventointi on yleispiirteinen. Huomiota on kiinnitetty arkkitehtuuriin, rakennusosiin ja materiaaleihin. Rakenteita ei avattu. Tiedot rakenteista perustuvat havaintoihin ja osittain kirjallisiin lähteisiin. Rakennuksen kunnosta tehtiin silmämääräisiä havaintoja. Tämä selvitys ei ole kuntotutkimus. Kohde dokumentoitiin valokuvaamalla Raportoinnissa on käytetty myös syksyllä 2011 otettuja valokuvia. Lepola / Maatalousnormaalikoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 23

24 3.1 Ulkotila sommitelma Päärakennuksen pääsiipi on kolmikerroksinen ja sivusiipi yksikerroksinen. Talossa on korkea kellari. Siipien yhtymäkohdassa on nelikerroksinen torni näkymäakselin päätteenä. Kolmisiipinen osa on harjakattoinen, kun taas tornissa ja matalassa siivessä on matala aumakatto, joka vaikuttaa lähes tasakatolta. Kattoihin liittyy leveä karniisi. Rakennuksen volyymi on epäsymmetrinen, mikä todistaa siirtymisestä symmetriaa ihannoivasta klassismista modernimpaan, epäsymmetrisempään suuntaan. Arkkitehti-lehdessä 1932 julkaistu pohjapiirros viittaa myös siihen, että suunnittelija halusi häivyttää sisä- ja ulkotilan suhdetta esittämällä laatoituksen jatkuvan yhtenäisenä ulkoa aulaan. Todellisuudessa kyseisessä kohdassa on kuitenkin tasoero. Päärakennuksen ikkunat olivat alunperin pääosin kahdeksanruutuisia puuikkunoita. Porrashuoneessa on kaari-ikkunat ja tornihuoneen kohdalla julkisivun aukotus on epäsymmetrinen. Sokkeli on ollut tummempi kuin vaaleaksi maalattu volyymi. Sokkelin päällä kiertää vanhoissa kuvissa rappausraita ja ikkunoita on korostettu rappauslistoilla. Ulkoseinää koristavat pyöreät medaljongit Sokkeli Sokkeli on maalattu ja rapattu ja se on samassa pinnassa kuin ulkoseinä. Sokkelikerroksessa on ikkunoita ja raitisilmaventtiileitä länsiseinällä. Itäjulkisivun puolella yksi sokkelikerroksen ikkunoista on muutettu poistoilma-aukoksi. Julkisivut Julkisivut ovat rapatut ja maalatut. Sokkelin yläpuolella on sisennetty raita rappauksessa. Pääsiiven ikkunoiden ympärillä on viistot rappauslistat. Pääsisäänkäyntiä on korostettu portiikilla. Länsi- ja itäjulkisivuissa on kussakin kaksi pyöreää medaljonkia ja itäjulkisivussa on tornin kohdalla seinässä lisäksi kulmikas koristenauha. Julkisivussa on raitisilmaventtiilit ikkunoiden vieressä. Siipien yhtymäkohdassa on vesivaurio. Katto Talossa on maalattu, uusittu peltikatto. Räystäskouru on uusittu melko massiivisena. Pääsiivessä on rappauslistoin koristeltu umpinainen räystäs. Myös tornissa on koristelistat. Matalassa siivessä on kapea suora räystäs, jonka reunaa on korostettu yksinkertaisella listalla. 24 Lepola / Maatalousnormaalikoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

25 Ikkunat Rakennuksen ikkunoiden karmit ovat alkuperäisiä, mutta puitteet on vaihdettu uusiin Niiden puitejako ei vastaa alkuperäistä. Ullakon lunetti-ikkunan tilalla on ilmanvaihtosäleikkö (1986). Sisäänkäynnit Pääsisäänkäynnin edessä on leveä graniittiporras ja sementtilaatoilla päällystetty alue. Laatat ovat alkuperäisiä ja osa niistä on purettu 1994 kun sisäänkäynnin eteen on tehty teräsrakenteinen ramppi Itäjulkisivun sisäänkäynnin ovi on uusittu. Pohjoispään sisäänkäynnin edessä on sementistä valettu alkuperäinen laatikkoporras, jonka alin askelma on muita leveämpi. Pihan korko on noussut ja alin askelma on jäänyt lähes asfaltin tasoon. Ovi on uusittu, mutta oven yläpuolinen ikkuna on alkuperäinen. Jussi Paatelan projektiselostuksen 1932 mukaan rakennus on muurattu harmaista sementtitiilistä. Pohjoispäädyn oviaukon molemmin puolin on nähtävissä tiilimuurausta, joka on tehty poltetulla punatiilellä. Varusteet Pääsisäänkäynnin yläpuolella on alkuperäinen valaisin. Itäseinälle on lisätty katolle johtavat tikkaat ja poistumistietikkaat. Pohjoispäädyssä on poistumistietikkaat kaksin puolin sisäänkäyntiä (1994). Porras Itäpuolella on alkuperäinen laatikkomallinen sementtiporras. Parveke Kolmannen kerroksen korkeudella asuntolasiiven käytävän päässä on sisennetty parveke. Parvekkeessa on koristeellinen rautakaide 1920-luvulta kulmikkaasta putkiprofiilista. Käsijohde on pyöröprofiilia. Vanhan kaiteen sisäpuolelle on asennettu uusi korkeampi ja tiheämpi pinnakaide ja erillinen tanko Väri Julkisivut olivat alunperin vaalean okran värisiä ja kalkkimaalilla maalattuja. Betoniset koristeet olivat valkoisia. Sokkeli oli harmaanruskea. Ikkunat olivat sinertävän vihreitä ulkopuolelta. Nyt seinä on alkuperäistä keltaisempi, ikkunanpuitteet ovat vihreänharmaat, sokkeli harmaa ja katto ruskea. Katso liite 2. Lepola / Maatalousnormaalikoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 25

26 g P f h e b a d c 26 Lepola / Maatalousnormaalikoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

27 a b Lepola / Maatalousnormaalikoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 27

28 c d 28 Lepola / Maatalousnormaalikoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo