PORNAISTEN ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2011 (1.8.2011 lähtien)
PORNAISTEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Esiopetussuunnitelmatyöryhmä Ketonen Anne-Marie, varhaiserityisopettaja, Pornaisten kunta Kujanpää Leena, esiluokanopettaja, Kirveskosken koulu Olkanen Tuula, esiluokanopettaja, Laukkosken koulu Tanskanen Tuula, esiluokanopettaja, Kirveskosken koulu Timonen Annukka, esiluokanopettaja, Halkian koulu Pornaisissa 2.5.2011 2
Sisältö 1. ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS... 4 2. ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 5 3. ESIOPETUKSEN YKSITYISKOHTAISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT... 6 4. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA... 7 4.1 ESIOPETUKSEN YLEINEN TUKI... 8 4.2 ESIOPETUKSEN TEHOSTETTU TUKI... 9 4.3 ESIOPETUKSEN ERITYINEN TUKI... 10 5. KASVUN JA OPPIMISEN TUKIMUODOT ESIOPETUKSESSA... 11 6. ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN ESIOPETUS... 12 7. ARVIOINTI ESIOPETUKSESSA... 12 LIITE... 13 PORNAISTEN ESIOPETUKSEN VUOSIKELLO... 13 3
1. ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS Esiopetuksella tarkoitetaan suunnitelmallista opetusta ja kasvatusta, joka pohjautuu valtakunnallisiin esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin (2010). Esiopetus on maksutonta ja vapaaehtoista. Oikeus esiopetukseen alkaa vuotta ennen perusopetuksen alkua. Varhaiskasvatuksen ja siihen kuuluvan esiopetuksen sekä perusopetuksen tulee muodostaa lapsen kannalta johdonmukaisesti etenevä kokonaisuus. Esiopetuksessa lapsen hyvinvointi turvataan tarjoamalla lapselle suotuisat kasvu-, kehitysja oppimisedellytykset yhteistyössä lapsen huoltajien kanssa. Esiopetuksen ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä ja turvallisesta päivästä. Oppimistapahtumassa mielikuvitus on voimavara ja leikki lapsen luonnollinen tapa oppia. Leikin kautta oppiminen helpottaa kokonaisuuksien hallintaa ja uuden tiedon yhdistämistä lapsen aiempiin kokemuksiin, tietoihin ja taitoihin. Vuorovaikutuksessa muiden lasten ja aikuisten kanssa lapsen sosiaaliset taidot kehittyvät ja näin lapsi oppii ymmärtämään oman toimintansa vaikutuksia. Myönteisen minäkuvan vahvistuminen, oppimisvalmiuksien kehittyminen ja mahdollisten oppimisvaikeuksien ennaltaehkäiseminen ovat esiopetuksen keskeisiä tehtäviä. Lapsen säännöllinen osallistuminen esiopetukseen tukee tavoitteiden saavuttamista. Halkian, Kirveskosken ja Laukkosken esiopetusryhmissä tavoitteena on aktiivinen vuorovaikutus lähiympäristön kanssa. Kunkin kylän omaleimaisuus pyritään tuomaan osaksi oppimista. Esiopetuksessa lasta kannustetaan havainnoimaan ja jäsentämään ympäristöään monipuolisesti, nauttimaan sen monimuotoisuudesta ja kauneudesta sekä kiinnostumaan luonnosta ja sen suojelemisesta. Pornainen maaseutupitäjänä tarjoaa tähän hyvät mahdollisuudet. Omaan kulttuuriin tutustumisen lisäksi lapsi saa mahdollisuuksien mukaan kokemuksia muista kulttuureista. 4
2. ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN Pornaisten kunnassa esiopetus kuuluu sivistystoimen alaisuuteen. Esiluokat ovat koulujen yhteydessä Halkiassa, Kirveskoskella ja Laukkoskella. Esiopetus voidaan tarvittaessa toteuttaa myös yhdysluokassa perusopetuksen kanssa. Lapsen esiopetusta täydentävä päivähoito järjestetään mahdollisuuksien mukaan koulujen yhteydessä toimivissa aamu- ja iltapäivätoiminnan yksiköissä. Esiopetusikäinen lapsi on aktiivinen, pohtiva, liikkuva ja Halkian koulu leikkivä. Lapselle on tärkeää saada myönteisiä oppimiskokemuksia. Lapsi oppii uusia asioita vuorovaikutuksessa toisten lasten kanssa. Lapsi oppii ymmärtämään vertaisryhmän merkityksen oppimisessa. Esiopetuksessa on tavoitteena, että lapsi saa kokemuksia vaikutusmahdollisuuksistaan ja osallisuudestaan. Esiopetuksen oppimisympäristö tukee lapsen kasvua ja oppimista ja oman toiminnan arviointia. Hyvä oppimisympäristö tarjoaa tilaisuuksia tutkimiseen, kokeiluihin, monipuolisiin leikkeihin, liikkumiseen sekä omaan rauhaan. Turvallisten, terveellisten tilojen ja materiaalin lisäksi hyvään oppimisympäristöön sisältyy mahdollisuus yksilö- ja pienryhmätyöskentelyyn. Iloinen, avoin, rohkaiseva ja kiireetön ilmapiiri kannustaa ja motivoi lasta kohtaamaan luottavaisesti uusia oppimishaasteita. Toiminnassa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet. Työtapojen valinnassa esiopetuksessa kiinnitetään erityistä huomiota leikkiin ja leikin kautta oppimiseen. Ryhmässä toimiminen antaa lapselle käsityksen siitä, miten paljon yhdessä tekemällä voi saada aikaan ja siitä miten asioita voi tarkastella monesta eri näkökulmasta. Opettaja ohjaa lasta tiedostamaan omaa oppimistaan ja havaitsemaan, että lapsi voi itse vaikuttaa onnistumiseensa oppimisessa. Kirveskosken koulu Laukkosken koulu 5
3. ESIOPETUKSEN YKSITYISKOHTAISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT Esiopetusta suunniteltaessa luodaan kokonaisuus, joka ottaa huomioon lapsen kiinnostuksen kohteet, luovuuden, aktiivisuuden ja leikin. Eheyttävä opetus koostuu teemakokonaisuuksista, jotka liittyvät sekä lapsen elämänpiiriin että hänen maailmankuvaansa laajentaviin ja jäsentäviin sisältöihin. Esiopetuksen kokonaisvaltaisessa teematyöskentelyssä ei ole oppiainejakoa. Monipuolisilla työtapojen käytöllä pyritään siihen, että lapsi saa erilaisia kokemuksia ja taitoja sisältöalueista. Keskeiset sisältöalueet: kieli ja vuorovaikutus matematiikka etiikka ja katsomus ympäristö- ja luonnontieto terveys fyysinen ja motorinen kehitys taide ja kulttuuri Pornaisten kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma (2010) sisältää esi- ja alkuopetuksen keskeiset tavoitteet ja oppisisällöt. 6
4. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA Esiopetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä esiopetusryhmän että kunkin lapsen vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Lapsi voi esiopetuksessa saada yleistä tukea, tehostettua tukea tai erityistä tukea.tukea tarvitseva lapsi voi saada esiopetusta lähikoulun esiopetusryhmässä tai muussa lapsen kehitystasoa vastaavassa ryhmässä. Lapsen kasvua ja oppimista seurataan (lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma) tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi yhdessä huoltajien kanssa. Esiopetuksessa tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Jokaisella lapsella on mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin saada tukea kasvulleen ja oppimiselleen sekä kehittää oppimisvalmiuksiaan.tuki muodostaa suunnitelmallisen jatkumon varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen. Tuen kolmiportaisuus ERITYINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI YLEINEN TUKI V A R H A I S E R I T Y I S O P E T T A J A M U U T T U K I P A L V E L U T 7
4.1 ESIOPETUKSEN YLEINEN TUKI Lapsen saama yleinen tuki on laadukasta esiopetusta, jossa lapsen yksilölliset tarpeet ja oppimisedellytykset huomioidaan yhteistyössä vanhempien kanssa. Esiopetuksessa välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri ovat keskeisiä oppimista edistäviä tekijöitä. Huomiota kiinnitetään myös lapsen oppimisen valmiuksien, myönteisen minäkuvan ja tekemisen ilon vahvistamiseen. Leikillä on keskeinen asema toiminnassa. Pienryhmätoiminta sekä eriyttäminen ovat keskeisiä pedagogisia menetelmiä jotka mahdollistavat lasten yksilöllisten tarpeiden huomioonottamisen esiopetuksessa. Varhaiserityisopettajan työpanosta käytetään jo yleisen tuen vaiheessa keinona vastata esiopetusryhmän tai yksittäisen lapsen tuen tarpeisiin. Vuosittain tehdyt oppimis- ja toimintataitojen kartoitukset antavat tietoa lapsen oppimisvalmiuksista. Kartoituksesta annetaan kirjallinen palaute perheelle. Esiopetuksen aloitusvaiheessa laaditaan yhdessä huoltajien kanssa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma on kirjallinen, pedagoginen asiakirja, jonka avulla seurataan lapsen kasvun ja oppimisen etenemistä, ja suunnitelmassa kuvataan esiopetuksessa tarvittavia järjestelyjä sekä lapsen mahdollisesti tarvitsemaa tukea. Esiopetusvuoden aikana suunnitelmaa toteutetaan, seurataan ja arvioidaan yhdessä muiden opettajien sekä vanhempien kanssa. Oppimissuunnitelman avulla pyritään turvaamaan parhaat edellytykset lapsen kehitykselle ja oppimiselle. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmasta tehty tiivistelmälomake siirtyy vanhempien luvalla keväisin pidettävissä siirtopalavereissa kouluun ja tuleville luokanopettajille. 8
4.2 ESIOPETUKSEN TEHOSTETTU TUKI Lapselle, joka tarvitsee oppimisessaan säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti (POL 16 a 1 mom.) Oppimissuunnitelma otetaan käyttöön aina tehostetun tuen alkaessa. Oppimissuunnitelman laatimisella varmistetaan se, että lapsi saa kaiken tarvitsemansa tuen. Kun yleinen tuki ei riitä, annetaan tehostettua tukea. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäkestoisempaa. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon, jonka esiluokanopettaja tekee yhdessä varhaiserityisopettajan ja vanhempien kanssa. Pedagogisessa arviossa kuvataan lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena lapsen saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista lapsen oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja kasvuun liittyvät erityistarpeet arvio siitä millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla ratkaisuilla lasta tuetaan Pedagoginen arvio käsitellään esiopetuksen oppilashuoltoryhmässä, johon myös vanhemmilla on mahdollisuus osallistua. Tehostetun tuen aikana korostuu varhaiserityisopettajan antama tuki sekä lapsen yksilöllinen ohjaus, joustavat ryhmittelyt ja kodin kanssa tehtävä tiivis yhteistyö. Tuki järjestetään lapsen kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti, jotta lapsi saisi onnistumisen kokemuksia oppimisessaan. Tehtävänä on vaikuttaa oppimisympäristöön siten, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus kasvaa, kehittyä ja oppia yhdessä omassa esiopetusryhmässä. Tukitoimien vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan tiiviisti. Tehostetun tuen tarpeen loppuessa lapsi siirtyy takaisin yleisen tuen piiriin. Siirtyminen käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Mikäli tehostettu tuki ei riitä lapsen kasvun ja oppimisen tukemiseksi, aloitetaan pedagogisen selvityksen laadinta mahdollisen erityisen tuen päätöksen perustaksi. 9
4.3 ESIOPETUKSEN ERITYINEN TUKI Esiopetusikäiselle lapselle jolle tehostettu tuki ei ole riittänyt tekevät esiluokanopettaja ja varhaiserityisopettaja selvityksen hänen oppimisensa etenemisestä. Oppilashuoltoryhmässä laaditaan pedagoginen selvitys lapsen saamasta tuesta. Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan lapsen kasvun ja oppimisen tilanne kokonaisuutena lapsen saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista lapsen oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja kasvuun liittyvät erityistarpeet arvio siitä millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla ratkaisuilla lasta tuetaan Erityisopetuspäätös voidaan pääsääntöisesti tehdä vasta tehostetun tuen toimenpiteiden jälkeen. Erityisopetuspäätöstä ei yleensä tehdä esiopetusvuoden aikana. Päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista tai esi- ja perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologin tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten (POL 17). Mikäli esiopetuksen oppilashuoltotyöryhmä yhdessä huoltajien kanssa pitää erityisen tuen aloittamista tarpeellisena, tehdään erityisen tuen päätös. Lapselle laaditaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Suunnitelma on opetussuunnitelmaan perustuva pedagoginen asiakirja, joka laaditaan yhteistyössä huoltajien kanssa ja sitä arvioidaan lukuvuoden kuluessa. Sen tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti lapsen yksilöllistä kasvu- ja oppimisprosessia. Mikäli lapsi ei tarvitse erityistä tukea, tehdään päätös tehostetun tuen jatkamisesta. Perusopetuslain mukaan jos lapsella ei ole vammaisuuden tai sairauden perusteella mahdollista saavuttaa perusopetuksen tavoitteita yhdeksässä vuodessa, hänellä on oikeus pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Pidennettyyn oppivelvollisuuteen otettu lapsi on aina oikeutettu erityiseen tukeen. Oikeus pidennettyyn oppivelvollisuuteen alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää kuusi vuotta ja se voi kestää 11 vuotta (POL 25 ). Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään huoltajien tekemän anomuksen pohjalta hallintosäännön mukaan. (Liite 19) Jos lapsella on pidennetty oppivelvollisuus, perhe voi hakea lasta vapaaehtoiseen, maksuttomaan esiopetukseen sinä vuonna, kun lapsi täyttää viisi vuotta. 10
5. KASVUN JA OPPIMISEN TUKIMUODOT ESIOPETUKSESSA Yhteistyö kodin kanssa on perusta lapsen kokonaisvaltaisen hyvän kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja hyvinvoinnista. Esiopetuksen henkilöstö tukee kotien kasvatustehtävää. Ryhmässä työskentelee tarvittaessa myös koulunkäyntiavustaja. Yhteistyö perustuu luottamukseen ja avoimuuteen. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan tuntemusta lapsesta ja auttaa esiopetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kodin kanssa tehtävää yhteistyötä toteutetaan yksilö- ja yhteisötasolla. Kaikille vanhemmille yhteisiä ovat vanhempainillat, erilaiset juhlat ja tapahtumat. Esiopetuksen alkaessa laaditaan yhteistyössä huoltajien ja esiluokanopettajan sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kanssa jokaiselle lapselle esiopetuksen oppimissuunnitelma, jota toteutetaan, seurataan ja arvioidaan esiopetusvuoden aikana. Yhteydenpitoa perheiden kanssa toteutetaan myös lapsen reissuvihkon ja sähköisen Helmi- reissuvihkon kautta. Toimittaessa fyysisesti lähellä tai samoissa tiloissa perusopetuksen kanssa yhteistyö on luontevaa. Esiopetusvuoden aikana lapselle tulevat tutuiksi koulun tilat ja henkilökunta. Pornaisten kunnan kaikissa koulussa toimii säännöllisesti kokoontuva moniammatillinen oppilashuoltoryhmä. Esiopetuksen oppilashuollolla tarkoitetaan lapsen hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Esiopetuksessa olevan lapsen yksilölliset terveystarkastukset järjestetään kansanterveyslain mukaisina neuvolapalveluina (Kansanterveyslaki 11 1 mom.) Esiopetuksen oppilashuoltoryhmä kokoontuu syksyisin. Yksittäisen lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyvät asiat keskustellaan aina ensin huoltajien kanssa. Yhteistyötä tehdään mm. varhaiserityisopettajan, koulupsykologin ja koulukuraattorin kanssa. Huoltajilla on oikeus osallistua lasta koskevien asioiden käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä. Esiopetuksessa toteutetaan terveys- ja ravitsemuskasvatusta sekä tapakasvatusta sitomalla ne lapsen arkielämän konkreettisiin tilanteisiin. Lapsen terveyttä edistäviä, monipuolisia ruokatottumuksia tuetaan ja lasta ohjataan hyviin ruokailutapoihin. Ruokailun järjestämisessä otetaan huomioon lapsen yksilölliset ravitsemukselliset ja kulttuuriset erityistarpeet. Esiopetuksessa lapsen turvallisuus otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluu kaikille esiopetuksessa työskenteleville. Esiopetuksessa käytetään omaa, lapsen turvallisuutta edistävää materiaalia (esimerkiksi Turvataito). Äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaara-tilanteissa toimitaan koulujen turvallisuussuunnitelmien mukaan (Turvallisuussuunnitelma 27.1.2011). 11
6. ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN ESIOPETUS Esiopetusta toisen kotimaisen kielen osalta tarjotaan tarvittaessa ympäristökuntien esiopetusyksiköissä. Esiopetusikäisten maahanmuuttajalasten esiopetus järjestetään muun esiopetuksen yhteydessä. Lasten kulttuuriset taustat otetaan huomioon, vaikka opetuksessa toteutetaan esiopetuksen yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita. Opetuksessa tuetaan lapsen suomenkielen ja mikäli mahdollista lapsen oman äidinkielen kehittymistä. 7. ARVIOINTI ESIOPETUKSESSA Esiopetuksessa arvioinnin pohjana ovat esiopetuksen yleiset tavoitteet. Lapsen kasvu-, kehitys- ja oppimisprosessia seurataan ja arvioidaan yhdessä huoltajien kanssa. Arviointia suoritetaan jatkuvasti työskentelyn edetessä. Arvioinnissa painotetaan lapsen kasvu- ja oppimisprosessin edistymistä pikemmin kuin tavoitteiden saavuttamista. Esiopetuksessa edistetään lapsen itsearviointitaitoja. Esiopetusvuoden päätyttyä jokaiselle esiopetukseen osallistuneelle lapselle annetaan osallistumistodistus. 12
LIITE 19 PORNAISTEN ESIOPETUKSEN VUOSIKELLO HEINÄKUU TOUKOKUU HUHTIKUU KESÄKUU Terveydenhoitajan kouluuntulotarkastukset Siirtopalaverit päivähoidosta esiopetukseen Siirtopalaverit esiopetuksesta kouluun Kevään vanhempaintapaamiset Esiopetuksen vanhempainilta Alkukartoitukset; matematiikka, äidinkieli Puheopetusseula R-koulu Esiopetuksen oppilashuoltoryhmä Vanhempaintapaamiset ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU MAALISKUU Kouluun ilmoittautuminen Tulevien esiopetusikäisten tutustuminen esiopetukseen Lapsen kehityksen seuranta HELMIKUU Mahdolliset koulupsykologin yksilötutkimukset Palaute kartoituksista Oppimistaitojen kartoitus MARRASKUU TAMMIKUU Lupa oppimistaitojen kartoitukseen JOULUKUU 13