TALOUSARVIO- JA TALOUSSUUNNITELMARAKENNE Kunnan talousarviovuosi on kalenterivuosi. Kunnanvaltuusto hyväksyy vuoden loppuun mennessä kunnalle seuraavaksi vuodeksi talousarvion. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Vaikka oikeudellisesti talousarvion sitovuus onkin vahvempi kuin taloussuunnitelman, on myös taloussuunnitelma kunnan viranomaisia ja viranhaltijoita toiminnallisesti velvoittava asiakirja. Taloussuunnitelma ja talousarvio ovat valtuuston toiminnan ja talouden ohjausvälineitä. Muut toimielimet ohjaavat palvelu- ja viranomaistoimintaa käyttösuunnitelmilla. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Määräraha on valtuuston talousarviossa toimielimelle myöntämä euromäärältään rajattu valtuutus varojen käyttämiseen. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot ja siinä osoitetaan taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä kunnan rahoitustarpeen kattamiskeinot. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. (Kuntalaki 65 ) Kuntalain säännöksen mukaisesti talousarviossa on a) tuloslaskelmaosa rahoitusosa b) käyttötalousosa investointiosa kokonaistalouden näkökulma toiminnan ohjauksen näkökulma Käyttötalousosassa valtuusto osoittaa toimielimille määrärahat (sitovuustasona nettomenot) tehtävien hoitamiseen tulosalueittain sekä asettaa toiminnalliset tavoitteet. Talousarvion määrärahat sisältävät myös ne sisäiset erät, joihin toimielin tai muu toiminnasta vastaava yksikkö voi vaikuttaa. Sisäiset erät eliminoidaan kunnan tilinpäätöksen tuloslaskelmaa muodostettaessa.
2 Tuloslaskelma osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointiosassa valtuusto myöntää määrärahat hankkeittain tai hankeryhmittäin. Investointiosa on laadittu viidelle vuodelle. Rahoitusosassa kootaan tulorahoitus ja pääomarahoitus sekä investointien hankintamenot ja muut pääomamenot yhteen laskelmaan. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, on rahoitusosassa osoitettava tarvittava pääomarahoitus. Pääomarahoitus on ensisijaisesti vieraan pääoman lisäys. Kustannuslaskennallisia eriä ovat mm. laskennalliset poistot ja vyörytyserät. Laskennallisia eriä tarvitaan kustannuslaskennassa mm. taloudellisuutta mittaavia lukuja laskettaessa. Laskennallisia eriä ei siirretä talousarvion tuloslaskelmaosaan, vaan ne ovat perusteluja ja informaatiota. Valtuuston hyväksyttyä talousarvion saattaa kunnanhallitus sen täytäntöönpanomääräyksin lautakuntien ja muiden viranomaisten noudatettavaksi. Käyttösuunnitelmalla toimielimet asettavat valtuuston määrittelemien tavoitteiden kanssa yhdenmukaiset, tarkennetut tavoitteet sekä jakavat määrärahat ja tuloarviot seuraavan tason yksiköille ja kohteille.
3 TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016 TYRNÄVÄN VISIO MERESTÄ NOUSSUT JUURISTAAN TUNNETTU KUNTA KESKELLÄ LAKEUTTA IHMISISTÄ JA YMPÄRISTÖSTÄÄN HUOLEHTIVA SINUN JA MINUN TYRNÄVÄ
4 TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA Kuntastrategia on kunnan johtamisen työkalu. Siinä perehdytään toiminnan nykytilaan, määritellään toiminnan keskeiset painopisteet ja kehittämiskohteet sekä ennakoidaan tulevaisuuden haasteita ja pyritään löytämään keinoja niihin vastaamiseen. Kunnan strategiassa määritellään, mihin suuntaan Tyrnävän kuntaa kehitetään ja miten tulevaisuuteen varaudutaan. Strategiseen työskentelyyn liittyy kiinteästi toimintaympäristön hyvä tuntemus ja kriittinen tietoisuus paremmasta. Kehittämistyön on oltava tavoitteellista toimintaa, jossa myös muutokset ovat mahdollisia. Kehittämistyölle on asetettava aina tavoitteet, joita arvioidaan säännöllisesti. Toimintaa muutetaan tarvittaessa tavoitteiden mukaisiksi. Tyrnävän kuntastrategian lähtökohtana on itsenäinen yhteistyötä tekevä kunta. Tulevaisuuden muutoksiin vastataan pitämällä kuntatalouden vakautta edelleen yhtenä keskeisenä strategisena painopistealueena. Kuntatalouden hoidossa on toimittava pitkäjänteisesti ja pidättyvästi siten, että tasapainotila suunnitelmakaudella saavutetaan. Kunnan vakaa talous luo perustan muulle kehitystyölle. Tyrnävän hyvä sijainti ja ympäristön hyödyntäminen asumiseen on kunnan vahva kehittämiskohde ja menestystekijä. Peruspalvelujen tuottamisessa ja järjestämisessä painopiste on kustannustehokkaasti tuotetuissa lähipalveluissa. Erityisinä kehittämisen kohteina ovat mm. uusien palvelutuotantotapojen ja palveluyrittäjyyden edellytysten luominen, alueelliset ja seudulliset ratkaisut sekä lähikuntien keskinäinen yhteistyö. Kunnan menestyminen nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä on riippuvainen monista tekijöistä. Keskeistä on kyky tunnistaa yhteiskunnalliset muutokset ja etsiä niihin aktiivisesti ratkaisumalleja niin kunnan sisällä kuin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Onnistuminen edellyttää laajaalaista näkemystä ja tasapainotilan saavuttamista keskeisten tavoitteiden välillä sekä määrätietoista työtä tavoitteiden saavuttamiseksi. Tyrnävän kuntastrategian päivitys on hyväksytty valtuustossa 11.11.2009. Uusi kuntastrategia tai kuntastrategian päivitys tapahtuu vuonna 2014. KUNTASTRATEGIAN TOIMEENPANO, SEURANTA JA ARVIOINTI Strategian toimeenpano - Vuosittainen talousarviovalmistelu (aihiot strategiasta toimialoittain) - Seuranta ja arviointi toteutetaan vuosittain
5 - Perusteellisempi arvio toteutetaan valtuustokauden lopussa - Vuosittain arviointia toteutetaan tilinpäätöksen ja tarkastuslautakunnan havaintojen pohjalta. Hyvinvointikertomus osana hyvinvointijohtamista Hyvinvoinnin edistäminen on kunnan perustehtävä. Vuonna 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia raportoimaan valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä. Sen lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Hankkeen päätavoitteena on, että kunnissa vallitsee hyvinvointijohtamisen kulttuuri, joka pohjautuu toimiviin hyvinvointirakenteisiin. Tyrnävällä on säännöllisesti kokoontuva hyvinvointiryhmä. Tavoitteena on edelleen vahvistaa poikkihallinnollisia hyvinvointirakenteita osana kunnan johtamista ja kytkeä hyvinvointijohtamisen näkökulma osaksi kunnan toimintaa sekä toiminnan ja talouden suunnittelua. Tavoitteena on myös lisätä luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden hyvinvointijohtamisen osaamista. Edelleen kehitetään kuntalaisten osallisuutta ja järjestöyhteistyötä hyvinvointityössä. Hyvinvointikertomus on olennainen osa kunnan normaalia vuosittaista strategia-, talousarvio-, toiminta- ja käyttösuunnitelmatyötä ja liittyy tilinpäätöksiin ja arviointiin. Hyvinvointikertomustieto liitetään muuhun toimintaympäristötietoon ja hyödynnetään talousarvion suunnitteluohjeiden ja itse talousarvion laadinnassa. Hyvinvointityön ja sähköisen hyvinvointikertomus työkalun kehittämistä ja arviointia tehdään KASTE -rahoitteisessa TerPS2 Lakeus osahankkeessa. TYRNÄVÄN KUNNAN MENESTYMISEN PERUSTA: - ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ - YRITTÄJYYS - LÄHIPALVELUT - TERVE KUNTATALOUS. ASUMINEN JA YMPÄRISTÖ Strategiset tavoitteet - Tyrnävän asukasluku vuonna 2015 on 7200 - Tyrnävän asukasluku vuonna 2020 on 8000.
6 Asukaslukutavoitteen toteutuminen edellyttää noin kahden prosentin vuotuista kasvua. Kasvusta ohjataan kirkonkylään 70 %, Murtoon 13 %, Temmekselle 11 % ja kyläalueille 6 %. - Kirkonkylä on elävä ja vahva kuntakeskus - Valtakunnallisesti arvokas Lakeuden kulttuurimaisema ja sitä ylläpitävän maatalouden toimintaedellytykset säilyvät - Asuinalueet ovat korkeatasoisia ja kestävän kehityksen periaatteen mukaisia - Kunnassa on asumisvaihtoehtoja eri elämäntilanteisiin - Kunnalla on omistuksessaan yhdyskuntarakennetta eheyttävän kaavoituksen edellyttämää, asumiseen ja yrittämiseen sopivaa kaavoitettavaa raakamaata 10 vuoden tarpeeseen palvelujen lähellä - Toimiva julkinen liikenne.
7 TYRNÄVÄN KUNNAN MENESTYMISEN PERUSTA Yrittäjyys Asuminen ja ympäristö Menestyvä Tyrnävä Terve kuntatalous Lähipalvelut
8 Toimenpiteet - Maankäytön suunnittelu ja kaavoitus kaikilla tasoillaan: mittaustoiminta, maakunnallinen ja seudullinen yhteistyö, osayleiskaavat myös kyläalueilla, asemakaavat - Rakennetun elinympäristön kokonaisvaltainen suunnittelu, toteutus ja ylläpito - Ympäristönhoitotyöt: julkisten rakennusten piha-alueet, katuja viheralueet, lähivirkistysalueet - Toimiva jätehuolto ja kierrätys - Edistetään julkisen liikenteen ja liikenneturvallisuuden kehittymistä. TURVALLISUUS Tyrnävä on kyselyn mukaan koettu yleisesti ottaen turvalliseksi kunnaksi. Yleistä turvattomuuden tunnetta on vähän, mutta parannettavaakin on. Tehty selvitys on turvallisuustyön pohjana. Kuntalaisten turvallisuus ja toisaalta turvattomuus muodostuvat monista eri tekijöistä. Turvallisuus on hyvinvointia. Turvallinen kunta kiinnostaa asukkaita, yrityksiä ja on haluttu työpaikka. Turvallisuustyötä johtaa kunnanjohtaja yhdessä johtoryhmän, kunnanhallituksen nimeämän turvallisuusvastaavan, pelastuslaitoksen ja poliisin edustajien kanssa. Tavoitteena on, että turvallisuuden edistäminen kuuluu kaikille ja on osa jokaisen työtä. Kriittinen menestystekijä Turvallisuusosaamisen kehittäminen Turvallisuus otetaan huomioon kunnan sektorikohtaisissa toiminnoissa ja poikkihallinnollisesti Liikenneturvallisuuden parantaminen Mittarit Tavoite 2014 Turvallisuuskoulutuspäivien ja käytännönharjoitusten lkm Turvallisuus- ja pelastussuunnitelmat on päivitetty Liikenneonnettomuuksien väheneminen (seuranta poliisin tilastoista) Esimiehet ovat sisäistäneet turvallisuuden merkityksen työssään Kaikissa yksiköissä on ajantasaiset turvallisuus- ja pelastussuunnitelmat Liikenneturvallisuussuunnitelman toimeenpano Toimenpiteet: - Turvallisuusohjeiston päivittäminen.
9 YRITTÄJYYS Strategiset tavoitteet - Kunnan ja kuntalaisten palvelutarpeita suunnataan myös yksityisille ja seudullisille toimijoille (kunta 70 %/yksityinen 30 %) - Työpaikkaomavaraisuuden nostaminen - Yritysilmapiiri avoin ja luottamuksellinen. Toimenpiteet - Palvelun tuottamisvaihtoehtojen selvittäminen tehdään aina ennen kuin omaa palvelutuotantoa lisätään tai laajennetaan - Elinkeinotoiminnan kehittäminen - Etsitään keinoja kunnan elinkeinopolitiikan kehittämiseksi ja elinkeinoelämän tarpeiden tunnistamiseksi tavoitteena yrittäjyyden edistäminen ja työpaikkaomavaraisuuden lisääminen - EU- ja muun hankerahoituksen hyödyntäminen kunnan yritys- ja toimintaympäristön kehittämisessä - Kehitetään ja lisätään koulujen yrittäjyyskasvatusta ja -yhteistyötä - Kunta ja yrittäjät tekevät säännöllistä yhteistyötä, paikalliset yrittäjät huomioidaan hankinnoissa ja tarjouskilpailuissa. TERVE KUNTATALOUS Strategiset tavoitteet - Palvelut järjestetään kustannustehokkaasti nostamatta verorasitusta maakunnan keskiarvoa korkeammaksi - Konsernilainat ovat enintään 2000 euroa/asukas - Eri tunnuslukujen osalta pysytään keskimäärin valtakunnan tasoon verrattuna hyvissä lukemissa - Käyttötalousmenot ovat hallinnassa o Käyttötalousmenoissa maksimissaan viiden prosentin menojen kasvu/vuosi (edellyttäen, että väestönkasvu jatkuu 2-3 %:n vuotuisella kasvulla) - Hallittu ja pitkäjänteinen investointipolitiikka. Toimenpiteet - Käyttötalousmenot: talousarvion seuranta - Suunnitelmallinen ja vaikuttava hankepolitiikka - Palvelutuotannossa huomioidaan erilaisia vaihtoehtoja.
10 LÄHIPALVELUT Strategiset tavoitteet - Peruspalvelut ovat kaikenikäisille helposti tavoitettavissa. Palvelu on ammattitaitoista, ripeää ja ystävällistä. - Kehitetään ennaltaehkäiseviä ja varhaisen puuttumisen toimintamalleja ja käytäntöjä. Palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti nostamatta verorasitusta maakunnan keskiarvoa korkeammaksi. Lähipalveluina tarjotaan kuntalaisille kirkonkylässä kaikki peruspalvelut, Temmeksellä päivähoito-, koulu-, kirjasto- ja senioripalvelut, Murrossa päivähoito- ja koulupalvelut, Markkuun kylässä koulupalvelut (edellytetään 20 oppilasta/koulu). Erityispalvelut tuotetaan yhteistyössä seudullisesti, maakunnallisesti tai lähialueen kuntien kesken. Toimenpiteet - Palveluyrittäjyyden edistämiseen liittyvät toimet - Terveen kuntatalouden vaaliminen - Investointien toteuttamiseen ja hankesuunnitteluun liittyen rakennusten monikäyttöisyys ja kestävä kehitys TALOUS SUUNNITELMAKAUDELLA Yleinen talouden kehitys Euroalueen talous on piristymässä, vaikka kasvun odotetaan olevan vielä pitkään hidasta. Ensi vuonna maailmantalouden nosteen odotetaan tuntuvan jo selvemmin Suomessakin ja bruttokansantuotteen nousevan hieman. Vuonna 2011 talouskasvu oli Suomessa 2,7 %, vuonna 2012-0,8 %, edelleen vuodelle 2013 on arvioitu talouskasvuksi noin - 0,5 %, ensi vuodelle 0,9 % ja vuodelle 2015 1,8 %. Työttömyysaste oli vuonna 2011 7,8 %, vuonna 2012 7,7 ja arvio vuodelle 2013 on 8,3 % ja vuodelle 2014 8,2 %, vuodelle 2015 7,9 %. Inflaatio oli vuonna 2011 3,4 %, vuonna 2012 2,8 %, arvio vuodelle 2013 1,6 %, arviot vuodelle 2014 vaihtelevat 1,3-2,4 prosentin väliltä. Korkotaso on pysynyt edelleen matalana. Kuntauudistus toteutetaan tällä hallituskaudella. Uuden hallitusohjelman mukaan kullekin alueelle laaditaan esitys tarkoituksenmukaisesta kunta- ja
11 palvelurakenteesta. Kuntarakenneuudistus muodostaa pohjan kuntalain ja valtionosuuslainsäädännön uudistamiselle. Kuntien valtionosuuksia on jo leikattu merkittävästi ja todennäköistä on, että valtionosuuksia tullaan edelleen leikkaamaan. Tyrnävän kunnan talous suunnitelmakaudella Tyrnävän kunnan talouskehitys on ollut vakaata, mutta tiukkaa. Taseessa ei ole kattamatonta alijäämää. Vuoden 2009 tilinpäätös oli niukasti alijäämäinen ja vuoden 2010 tilinpäätös niukasti ylijäämäinen. Vuoden 2011 tilinpäätös osoitti 691 536 euroa ylijäämää ja vuoden 2012 tilinpäätös 13 371 euroa ylijäämää. Kunnan toimintamenojen kasvu on ylittänyt reippaasti kuntien keskimääräisen menojen kasvun. Taloudellisen aseman vahvistaminen edellyttää entistä lujempaa yhteistä otetta kunnan talouden ja toiminnan sopeuttamisessa ja kehittämistyössä. Kasvukunnan lisääntyvät palvelu- ja investointitarpeet edellyttävät palvelutuotantotapojen tehokkuuden tarkastelua sekä suunnitelmallista ja hyvin ajoitettua investointipolitiikkaa. Pitkän aikavälin tavoitteena on ollut, ettei konsernin lainamäärä ylitä 2000 euroa asukasta kohden. Ainakaan väliaikaisesti tätä tavoitetta ei ole pystytty pitämään. Myös muut talouden keskeiset tunnusluvut (esim. omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuneisuus) ovat Tyrnävän kunnan osalta osittain heikentyneet. Toisaalta on huomattavissa, että sosiaalipalveluissa käyttötalouden tunnuslukujen osalta ei ole pysytty alueen keskimääräisessä tasossa. Lakeuden kuntien vertailussa Tyrnävän sosiaalipalvelujen ja vammaispalvelujen talouden ja toiminnan tunnusluvut ovat joiltakin osin keskimääräistä suuremmat. Menokasvut ovat olleet suuria. Samalla uuden hallitusohjelman mukaiset valtionosuuden leikkaukset aiheuttavat Tyrnävän kunnalle tulopuolen heikentymistä huomattavasti. Tavoitteena on jatkaa toimintojen hallintaa terveen talouden pohjalta kuntastrategian mukaisesti. Paineita tasapainottamistoimenpiteisiin on olemassa. TULOVEROPROSENTIN KEHITYS 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Tyrnävä 19,00 19,50 19,75 20,50 20,50 20,50 Pohjois-Pohjanmaa 18,90 18,95 19,63 19,65 19,70 19,84 Koko maa 18,55 18,59 18,98 19,17 19,25 19,38
12 KIINTEISTÖVERO Vuosi 2013 Yleinen % Vakituisten asuntojen % Muu asuinrakennus % Tyrnävä 0,98 0,54 0,98 Pohjois-Pohjanmaa 0,95 0,43 1,01 Koko maa 0,92 0,41 1,03 VEROTULOJEN KEHITYS Tp 2007 Tp 2008 Tp 2009 Tp 2010 Tp 2011 Tp 2012 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Tulovero 11155 12 429 13109 13953 14714 15594 Kiinteistövero 322 356 399 692 705 715 Yhteisövero 334 363 301 403 473 354 Yhteensä 11812 13148 13809 15049 15892 16663 KUNNAN TALOUSASEMAA ESITTÄVIÄ LUKUJA (Tilinpäätöstiedot) 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Verotulot milj. euroa 10,6 10,9 11,8 13,1 13,8 15,0 15,9 16,7 Valtionosuudet milj. e 9,9 11,1 12,1 13,9 15,0 15,7 16,5 16,8 TA-lainat milj. euroa 7,9 7,3 7,6 9,8 14,0 21,4 18,2 18,1 TA-lainat euroa/asukas 1382 1226 1245 1583 2208 3334 2818 2741 Vuosikate 1000 euroa 773 777 1095 1915 855 1268 2079 1420 Vuosikate euroa/asukas 135 131 180 312 135 197 322 215 Vuosikate % käyttötuloista 3,4 3,2 4,1 6,4 2,7 3,7 5,8 4,4 Vuosikate % poistoista 116,5 106,1 127,4 208,7 82,0 117,0 148,8 100,5 Investointien tulorahoitus % 20,2 43,8 69,8 53,6 14,8 22,3 138,5 66,9 Lainanhoitokate 0,9 0,7 0,7 1,3 0,6 0,7 0,7 0,7 Kassan riittävyys, pv. 19 2 5 7 7 13 4 2
13 Tunnuslukuja: Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja lainan lyhennyksiin. Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Maksuvalmiuden kannalta riittävänä voidaan pitää vähintään 15 päivän kassan riittävyyttä. TASEEN TUNNUSLUVUT 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Omavaraisuusaste lasketaan kunnan oman pääoman ja varausten suhteena taseen loppusummasta. Tunnusluku kertoo kunnan vakavaraisuudesta ja kyvystä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuus- % 55 53 45 38 41 41 Suhteellinen velkaantuneisuus % Ilmaisee kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisin maksuun. Mitä pienempi suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta. 40 42 55 72 62 61 Lainat euroa/asukas 1245 1582 2208 3334 2818 2741 KONSERNITAVOITTEET Tyrnävän Vesihuolto Oy kuuluu Tyrnävän kuntakonserniin. Tyrnävän Vesihuolto Oy:n yhtiösopimus on allekirjoitettu 1.11.1962. Tyrnävän kunta omistaa Tyrnävän Vesihuolto Oy:n osakkeista 68 kpl/prosenttia. Tyrnävän kunnan konserninohjeissa on määritelty kunnan toimivalta ja vastuu Tyrnävä-konsernissa. Konserniohje on uudistettu vuonna 2012.
14 Määräämisvalta (omistusosuuden suhde) osoittaa kunnan mahdollisuutta ohjata tytäryhteisöjen toimintaa niin, että koko konsernin tavoitteet ja edut tulevat otetuksi huomioon. Tyrnävän kunnan omistajapolitiikan tavoitteena on tuottaa laadukkaita ja edullisia palveluja kunnalle ja kuntalaisille. Konserniohjeen mukaan tilivuoden päätyttyä tytäryhteisön tulee toimittaa kunnalle vuosikertomus sekä konsernitaseen laatimisessa tarvittavat tiedot kunnan edellyttämässä määräajassa. Tytäryhteisön velvollisuus antaa tietoja kunnanhallitukselle on lisätty lakiin. Tytäryhteisön hallituksen on annettava kunnanhallitukselle konsernin taloudellisen aseman laskemiseen tarvittavat tiedot. Kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen tulee laatia kirjanpitonsa yhtenäisesti siten, että kunnan konsernitaseen laatimista varten tarvittavat tiedot on vaikeuksitta saatavissa. Yhteisöjen tulee myös laskea kunnan poistosuunnitelman mukaiset poistot kunnan konsernitasetta varten. Tytäryhteisön henkilöstöpolitiikassa noudatetaan kunnan omaksumia yleisperiaatteita elleivät asianomaista alaa koskevat sopimukset muuta edellytä. KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Omavaraisuus - % 52,2 49,5 41,4 36,2 38,6 38,0 Konsernin lainakanta milj. euroa Konsernin lainat euroa/asukas 7,9 10,4 15,7 24,0 21,1 21,0 1293 1686 2484 3734 3263 3182
15 Vuosi Asukasmäärä 1950 4 141 1955 4 068 1960 3 868 1965 3 690 1970 3 409 1975 2 990 1980 3 204 1985 3 444 1990 3 587 1995 4 024 2000 4 273 2005 5 616 2006 5 732 2007 5 916 2008 6 087 2009 6 148 2010 6 320 2011 6 416 2012 6 462 2013 6 613 2015 Tavoite 7200 VÄESTÖN KEHITYS Väestö vuoden vaihteessa 2005-2006- 2007-2008- 2009-2010- 2011-2012- Väestötavoite 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2015 2020 Naiset 2775 2879 2972 3009 3099 3155 3167 3244 Miehet 2957 3037 3115 3139 3221 3261 3295 3369 Yht. 5732 5916 6087 6148 6320 6416 6462 6613 7200 8000 Väestön ikärakenne Vuoden 2007-2008 2008-2009 2009-2010 2010-2011 2011-2012 2012-2013 vaihteessa Ikä lkm. % lkm. % lkm. % lkm. % lkm. % lkm % 0-14 1860 30,6 1878 30,5 1965 31,1 2018 31,5 2053 31,8 2150 32,5 15-64 3570 58,6 3601 58,6 3675 58,1 3716 57,9 3706 57,3 3757 56,8 65-657 10,8 669 10,9 680 10,8 682 10,6 703 10,9 706 10,7 Yht. 6087 6148 6320 6416 6462 6613
16 Arvio väestön ikärakenteesta 2015-2025 (31.12.) (tilastokeskus) 2015 2020 2025 Ikä lkm. % lkm. % lkm. % 0-6 v. 1216 16,5 1265 15,8 1266 15,0 7-16 v. 1536 20,8 1782 22,2 1885 22,4 17-19 v. 286 3,9 334 4,2 415 4,9 20-64 v. 3573 48,4 3752 46,9 3858 45,7 65-74 v. 418 5,7 503 6,3 553 6,6 75-84 v. 239 3,2 249 3,1 330 3,9 85-107 1,5 122 1,5 129 1,5 Yhteensä 7375 8007 8436 Pidemmässä tarkastelussa Tyrnävän asukasluku on kasvanut tasaisesti ja asukasluvun ennakoidaan jatkavan vakaata kasvuaan. Päivähoitoikäisten määrä pysyy vakaana vaikka prosentuaalinen osuus vähenee ja kouluikäisten määrä kasvaa sekä prosentuaalisesti että absoluuttisesti. Eläkeikäisten määrä kasvaa alle 30 hengellä vuosittain vuosina 2015-2025. Samana ajanjaksona yli 85-vuotiaiden prosentuaalinen osuus pysyy ennusteen mukaan lähes ennallaan. Vanhushuoltosuhde (yli 65 vuotiaat suhteessa 15-64 vuotiaisiin) on Tyrnävällä 18,4 % ja arvio vuodelle 2025 on alle 25 %. Koko maassa vanhushuoltosuhde on 25 % ja arvio vuodelle 2025 on 42 %. Tämä tarkoittaa sitä, että kun tällä hetkellä yhtä seniori-ikäistä kohti on neljä työikäistä koko maassa, niin vuonna 2025 enää kaksi ja puoli. Tyrnävällä vanhushuoltosuhde on huomattavasti positiivisempi.
17
18 HALLINTO- JA KEHITTÄMISOSASTO Hallinto- ja kehittämisosasto koostuu kahdesta tulosalueesta: yleishallinto- ja elinkeinojen kehittäminen sekä tuki- ja sähköiset palvelut. Yhteenveto hallinto- ja kehittämisosaston talousarviosta vuodelle 2014 Hallinto- ja kehittämisosasto yhteensä MENOT TULOT NETTOMENOT 3019 142 455 247 2563 895 Yleishallinto- ja elinkeinojen kehittäminen 1568 551 145 287 1423 264 Tuki- ja sähköiset palvelut 1450 591 309 960 1140 631 YLEISHALLINTO JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN Toiminta-ajatus Tulosalueen toimijoiden tehtävä on toteuttaa kunnan strategiaa ja johtaa kuntaa hallitusti nopeasti muuttuvassa ja kehittyvässä toimintaympäristössä. Tulosalueen kuvaus Tulosalueen yleishallinto- ja elinkeinojen kehittäminen tulosyksiköt ovat vaalit, tilintarkastus, kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, kunnallisverotus, yhteistoimintaosuudet, seutukunta, elinkeinopalvelut ja kehittäminen, joukkoliikenne, palotoimi, eläinlääkintähuolto, viranomaistoiminta, maaseututoimi sekä yhdyskuntasuunnittelu ja jätehuoltoviranomaistoiminta. KUNNAN STRATEGINEN JOHTAMINEN Kuntien asemaan ja toimintaedellytyksiin vaikuttavat valtionhallinnon toimenpiteet voimakkaasti. Meneillään on kuntarakenne- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, kuntalakia sekä valtionosuusjärjestelmää uudistetaan. Myös kuntien tehtävien arviointi on käsittelyssä. Kuntastrategia on päivitetty viime valtuustokauden ensimmäisen toimintavuoden aikana vuonna 2009. Alkaneella valtuustokaudella kuntastrategian laatiminen ajoittuu toiseen toimintavuoteen 2014. Strategiaan vaikuttavat edellä mainitut valtionhallinnosta johtuvat mahdolliset toimintaympäristön muutokset tulevaisuudessa.
19 Vuoden 2014 talousarvio ja taloussuunnitelma perustuvat vielä marraskuussa 2009 hyväksyttyyn kuntastrategiaan. Tyrnävä on itsenäinen, yhteistyötä tekevä kunta, jonka menestys perustuu yrittäjyyteen, hyvään asumiseen ja ympäristöön, laadukkaisiin lähipalveluihin ja terveeseen kuntatalouteen. Strategian päälinjauksia täydennetään hyvinvointikertomuksen pohjalta nostetuilla hallintokuntien talousarvioita ohjaavilla periaatteilla osallisuus, omavastuu ja osastorajat ylittävä toiminta palvelujen tuottamisessa. Huomion kiinnittäminen turvallisuuteen sisältyy talousarvioon ja suunnitelmiin kattavasti. OSALLISUUS Edistetään kuntalaisten monipuolisia vaikuttamismahdollisuuksia. Esim. ennakkovaikutusten arviointi tehdään merkittävien toimintatapamuutosten ja investointien alkusuunnitteluvaiheessa (vert. pajatoiminnan kehittämishanke, Markkuun koulun tulevaisuus) OMAVASTUU Mahdollistetaan kuntalaisten omavastuullinen toiminta mm. avustamalla yhteisöllisyyttä ylläpitäviä järjestöjä ja yhdistyksiä. OSASTORAJAT YLITTÄVÄ TOIMINTA PALVELUJEN TUOTTAMISESSA Osastojen välisellä yhteistyöllä ammattiryhmien kesken parannetaan kokonaistuottavuutta. Hallinto- ja kehittämisosastolle strategiassa asetettu päämäärä: Kuntakuva on hyvä Kunta on arvostettu asuinkunta, yritysten sijaintikunta ja työnantaja Asiakaslähtöisten tukipalvelujen järjestämistavat ovat joustavia ja niihin etsitään jatkuvasti uusia ratkaisumalleja. Yhteistyö palvelujen tuottamisessa ja järjestämisessä seudullisesti ja lähikuntien kanssa on toimivaa Asiakkaat käyttävät sähköisiä palveluja, jotka ovat helppokäyttöisiä ja joustavia Internet on kunnan pääasiallinen tiedotuskanava Palvelutarjonta ja talous ovat tasapainossa. Toimenpiteet: Laaditaan/uudistetaan Tyrnävän kunnan kuntastrategia vuoteen 2025.
20 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ PALVELUJEN TUOTTAMISESSA Seutuyhteistyö Seutuyhteistyökokeilulaki päättyi vuoden 2012 loppuun mennessä, jonka vuoksi tuli tehdä nykyisen seutuorganisaation loppuselvitys ja päättää seutuorganisaation purkamisesta. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt purkusopimuksen lokakuussa 2012. Seudun viimeinen tilinpäätös on käsitelty kunnissa loppuvuodesta 2013. Oulun seudun kunnat ovat jatkaneet yhteistyötä vapaamuotoisuuden pohjalta virkamies- ja luottamushenkilöyhteistyönä (seudun kunnanjohtajat, valtuustojen ja kunnanhallitusten puheenjohtajat). Palo- ja pelastustoimi: Oulu ja Koillismaan pelastuslaitos hoitaa palo- ja pelastustoimen. Kustannukset kohdistetaan kuntiin asukaslukujen suhteessa. Ympäristöterveydenhuollon, eläinlääkintähuollon ja ympäristönsuojelun palvelut tuotetaan seudullisesti. Viranomaistoiminnan laskutusperusteena on asukasluku 70 % ja kuntiin käytetty työaika seurantaan perustuen 30 %. Eläinlääkintähuollon kustannukset on suhteutettu eläinten määriin. Jätehuoltoviranomainen: Oulun kaupungin tekninen lautakunta toimii jätehuoltoviranomaisena. Jätehuoltoviranomaistoiminnan kustannukset katetaan jätehuoltomaksuilla. Joukkoliikenne Vuoden 2013 alusta Oulun kaupungin joukkoliikennejasto on toiminut Oulun seudun kuntien (Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulun kaupunki ja Tyrnävä) joukkoliikenneviranomaisena. Nykyisen kaltainen joukkoliikenne ja lipputukijärjestelmä muuttuvat uuden joukkoliikennelain mukaiseksi liikenteeksi 1.7.2014 alkaen. Joukkoliikenneviranomainen on määrittänyt uudet palvelutasot, kilpailuttaa linja-autoliikenteen ja vastaa lippujärjestelmästä. Oulun eteläisten kuntien osalta (Tyrnävän mukaan lukien) palvelutaso pysynee lähellä nykytasoa. Kyläkunnista Murron palvelutaso kohenee. Seudun kunnilla on edustus Oulun kaupungin joukkoliikennejaostossa. Liikenteen kustannukset perustuvat palvelutasopäätökseen, kilpailutuksen onnistumiseen ja valtion tuen määrään. Kustannukset tulevat kasvamaan huomattavasti. Jäsenyydet Tyrnävän kunta on jäsenenä seuraavissa: Suomen kuntaliitto, Pohjois- Pohjanmaan liitto, Nelostie ry., Liminganlahden ystävät ry., Pohjan sotilassoittokunnan tuki ry (poistuu)., Vesien suojeluyhdistys ry, Nouseva rannikkoseutu ry.
21 Vaalit Kunta on jaettu kolmeen äänestysalueeseen: Kirkonkylä, Murto ja Temmes. Äänestysaluejakoon ei ole tarvetta tehdä muutoksia. Ennakkoäänestys järjestetään yhdessä paikassa, Tyrnävän kunnanvirastossa. Äänestysalue /Äänioikeutettujen määrä 30.9.2008 3.6.2009 31.1.2010 17.4.2011 28.10.2012 Kirkonkylä 2566 2699 2691 2764 2721 Murto 868 889 930 918 935 Temmes 498 500 512 496 498 Yhteensä 3932 4088 4133 4178 4154 Suunnitelmakaudella on seuraavat vaalit: 2014 Europarlamenttivaalit vaalipäivä sunnuntai 25.5.2014 ennakkoäänestys kotimaassa 14. - 20.5.2014 ja ulkomailla 14. - 17.5.2014 2015 Eduskuntavaalit vaalipäivä sunnuntai 19.4.2015 ennakkoäänestys kotimaassa 8.-14.4.2015 ja ulkomailla 8.- 11.4.2015. 2016 Kunnallisvaalit lokakuu Tilintarkastus Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastamista koskevat asiat ja arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Kohdennettua tilintarkastusta tai muuta asiantuntemusta varsinaisen tarkastuksen (12 tarkastuspäivää) lisäksi ostetaan eri alueille tarpeen mukaan. Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoite 2014 Ulkoinen ja sisäinen valvonta muodostavat yhdessä kattavan valvontajärjestelmän Tarkastuspäiviä 12 kpl Kattava valvontajärjestelmä Elinkeinojen kehittäminen Päämäärä 2014
22 Elinkeinojen kehittämisen päämääränä on aktiivisen yritysilmapiirin luominen niin että Tyrnävä tunnetaan myös yrityskuntana. Kunnan asukasmäärä kasvaa hallitusti, peruspalvelut ovat toimivia ja maankäyttöja rakennussuunnittelu on hyvää. Hyvät kuntapalvelut niin opetus- ja kulttuuritoimessa kuin sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla tukevat elinkeinopoliittisten päämäärien toteutumista. Elinkeinopoliittiset toimenpiteet 2014 Elinkeinoelämän tarpeet otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa sekä toimitilojen ja tonttien saatavuudessa. Teollisuustonttien tarve kartoitetaan. Kartoituksen perusteella ratkaistaan uuden teollisuusalueen kaavoittamiseen ryhtyminen. Tällä hetkellä vapaita teollisuustontteja on seitsemän (Nipsinki ja Paavolankangas). Haurukylän uusi teollisuusalue TY-1 on otettavissa käyttöön. Valmistelussa on Palkin alueen ns. hevoskaava turvaamaan mm. hevosalan yrittäjien tonttitarpeita. Kunta toimii aktiivisesti yhteistyössä yrittäjien sekä yrittäjäjärjestön kanssa (mm. yrittäjätapaamiset ja -tilaisuudet, yhteistyömuotojen kehittäminen) ja hyödyntää elinkeinoelämän kysymyksissä yrittäjäyhdistyksen osaamista ja verkostoja Hankinnoissa ja tarjouskilpailuissa huomioidaan myös paikalliset yritykset ja toimijat Toimitaan aktiivisesti lähiruoan puolesta, lähiruoan tarjoaminen, lähiruoan pitäminen esillä eri foorumeilla mm. yrittäjätapaamisissa yms. Markkinoidaan kuntaa aktiivisesti niin, että Tyrnävä on haluttu myös yritysten sijaintikuntana Tehostetaan toimia työllisyyden edistämiseksi yhteistyössä paikallisten yrittäjien ja yhdistysten kanssa Osallistutaan elinvoimaa paikallisuudesta -paikallisen kehittämissuunnitelman sekä Nouseva rannikkoseutu ry:n rahoitukseen vuosina 2014 2020 Erityinen huomio kiinnitetään kuntapalveluista tiedottamiseen, neuvontapalvelujen järjestämiseen. Oulun seudun uusyrityskeskus ry tuottaa sopimuspohjaisesti elinkeinopalvelut erityisesti uusille yrittäjille (0 2 vuotta toimineille) ja tarvittaessa myös jo pitempään toimineille yrityksille. Kustannukset tästä toiminnasta vuonna 2014 ovat 1,00 euro/asukas. Kunnassa toimii työ- ja elinkeinosuunnittelija, jonka tehtävänä on elinkeinopalvelujen kehittäminen ja yrittäjien tukena toimiminen. Työ- ja elinkeinosuunnittelija hoitaa keskitetysti työvoimatuella palkattavan henkilöstön. Maaseutuelinkeinojen kehittäminen ja maaseutuviranomaistyö: