HALLINTO- JA KEHITTÄMISOSASTO

Transkriptio

1 HALLINTO- JA KEHITTÄMISOSASTO Hallinto- ja kehittämisosasto koostuu kahdesta tulosalueesta: yleishallinto- ja elinkeinojen kehittäminen sekä tuki- ja sähköiset palvelut. Yhteenveto hallinto- ja kehittämisosaston talousarviosta vuodelle 2014 MENOT TULOT NETTOMENOT TOTEUTUMA Hallinto- ja kehittämisosasto yhteensä Yleishallinto- ja elinkeinojen kehittäminen ,9 Tuki- ja sähköiset palvelut ,8 Neljän kuukauden menot edustavat tasaisessa kulutuksessa 33,3 %:a koko vuoden talousarviosta. Hallinto- ja kehittämisosaston menot vuositasolla toteutuvat epätasaisesti. Tällä hetkellä kuitenkin voidaan arvioida, että osaston talousarvio tulee toteutumaan suunnitellusti. Asukasluku vuodenvaihteessa oli 6643 ja huhtikuun lopussa Kunnan asukasmäärä kasvoi 49 asukkaalla ja prosenteissa 0,7 prosenttia. Joitakin talouden tunnuslukuja Lainat ,21 euroa 2787 euroa/asukas lyhennetty 30.4.mennessä ,00 euroa nostettu 0,00 euroa Lainat ,21 euroa 2639 euroa/asukas Erääntyvät saatavat euroa. Maksuvalmius 52,4 päivää. YLEISHALLINTO JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN Toiminta-ajatus Tulosalueen toimijoiden tehtävä on toteuttaa kunnan strategiaa ja johtaa kuntaa hallitusti nopeasti muuttuvassa ja kehittyvässä toimintaympäristössä. Tulosalueen kuvaus Tulosalueen yleishallinto- ja elinkeinojen kehittäminen tulosyksiköt ovat vaalit, tilintarkastus, kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, kunnallisverotus, yhteistoimintaosuudet, seutukunta,

2 elinkeinopalvelut ja kehittäminen, joukkoliikenne, palotoimi, eläinlääkintähuolto, viranomaistoiminta, maaseututoimi sekä yhdyskuntasuunnittelu ja jätehuoltoviranomaistoiminta. KUNNAN STRATEGINEN JOHTAMINEN Kuntien asemaan ja toimintaedellytyksiin vaikuttavat valtionhallinnon toimenpiteet voimakkaasti. Meneillään on kuntarakenne- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, kuntalakia sekä valtionosuusjärjestelmää uudistetaan. Myös kuntien tehtävien arviointi on käsittelyssä. Kuntastrategia on päivitetty viime valtuustokauden ensimmäisen toimintavuoden aikana vuonna Alkaneella valtuustokaudella kuntastrategian laatiminen ajoittuu toiseen toimintavuoteen Strategiaan vaikuttavat edellä mainitut valtionhallinnosta johtuvat mahdolliset toimintaympäristön muutokset tulevaisuudessa. Vuoden 2014 talousarvio ja taloussuunnitelma perustuvat vielä marraskuussa 2009 hyväksyttyyn kuntastrategiaan. Tyrnävä on itsenäinen, yhteistyötä tekevä kunta, jonka menestys perustuu yrittäjyyteen, hyvään asumiseen ja ympäristöön, laadukkaisiin lähipalveluihin ja terveeseen kuntatalouteen. Strategian päälinjauksia täydennetään hyvinvointikertomuksen pohjalta nostetuilla hallintokuntien talousarvioita ohjaavilla periaatteilla osallisuus, omavastuu ja osastorajat ylittävä toiminta palvelujen tuottamisessa. Huomion kiinnittäminen turvallisuuteen sisältyy talousarvioon ja suunnitelmiin kattavasti. OSALLISUUS Edistetään kuntalaisten monipuolisia vaikuttamismahdollisuuksia. Esim. ennakkovaikutusten arviointi tehdään merkittävien toimintatapamuutosten ja investointien alkusuunnitteluvaiheessa (vert. pajatoiminnan kehittämishanke, Markkuun koulun tulevaisuus) OMAVASTUU Mahdollistetaan kuntalaisten omavastuullinen toiminta mm. avustamalla yhteisöllisyyttä ylläpitäviä järjestöjä ja yhdistyksiä. OSASTORAJAT YLITTÄVÄ TOIMINTA PALVELUJEN TUOTTAMISESSA Osastojen välisellä yhteistyöllä ammattiryhmien kesken parannetaan kokonaistuottavuutta. Hallinto- ja kehittämisosastolle strategiassa asetettu päämäärä: Kuntakuva on hyvä Kunta on arvostettu asuinkunta, yritysten sijaintikunta ja työnantaja Asiakaslähtöisten tukipalvelujen järjestämistavat ovat joustavia ja niihin etsitään jatkuvasti uusia ratkaisumalleja. Yhteistyö palvelujen tuottamisessa ja järjestämisessä seudullisesti ja lähikuntien kanssa on toimivaa Asiakkaat käyttävät sähköisiä palveluja, jotka ovat helppokäyttöisiä ja joustavia Internet on kunnan pääasiallinen tiedotuskanava Palvelutarjonta ja talous ovat tasapainossa.

3 Toimenpiteet: Laaditaan/uudistetaan Tyrnävän kunnan kuntastrategia vuoteen Toteutuminen: - Strategiatyö on alkanut omin voimin. Strategiatyö käynnistettiin kunnan kotisivuilla ja Facebookissa haastamalla kuntalaiset ideoineen osallistumaan prosessiin. Strategian laatimiseksi on järjestetty seminaarit valtuustossa, lautakunnissa ja henkilökunnan sekä yrittäjien kanssa. Oppilaat Kuulammen koululla ovat osallistuneet strategian laadintaan kunnanjohtajan kuntatieto-opetuksen pohjalta. Myös alakoululaisilla on ollut mahdollisuus osallistua ainekirjoituksen ja piirrosten avulla. Osallistuminen on ollut kaikilla foorumeilla hyvää ja innostunutta. Strategiapalavereissa muodostunut aineisto on koottu ja tallennettu käytettäväksi Kuntastrategian lähdeaineistona. Kuntarakenneuudistus, sote uudistus, valtionosuusuudistus - Kuntarakenneselvitystyö on käynnistynyt Oulun seudun ja Iin kuntien kesken. Ohjausryhmän muodostavat em. alueen kuntien valtuustojen puheenjohtajat varajäseninään hallitusten puheenjohtajat. Kunnanjohtajat ovat mukana asiantuntijoina. Kuntaliitospakosta on valtionhallinnon taholta luovuttu. Selvitystyötä tehdään alueen elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta ja myös seutuyhteistyön ja keskinäisen luottamuksen kasvattamiseksi. - Sote - uudistus on poliittisessa päätöksenteossa saanut uuden luonteen. Hallituspuolueet sopivat yhdessä oppositiopuolueiden kanssa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta. Tarkoitus on järjestää kaikki sote-palvelut viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta, ja ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. - Valtionosuusuudistus jatkuu. Kuntakohtaiset laskelmat elävät. Valitettavasti ensimmäisestä positiivisesta laskelmasta ollaan tultu huomattavasti epäedullisempaan tilaan. Viimeisin laskelma osoittaa Tyrnävälle noin euron vähennystä valtionosuuksiin, mikä tarkoittaa yli yhden veroprosentin leikkausta tuloista. ALUEELLINEN YHTEISTYÖ PALVELUJEN TUOTTAMISESSA Seutuyhteistyö Seutuyhteistyökokeilulaki päättyi vuoden 2012 loppuun mennessä, jonka vuoksi tuli tehdä nykyisen seutuorganisaation loppuselvitys ja päättää seutuorganisaation purkamisesta. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt purkusopimuksen lokakuussa Seudun viimeinen tilinpäätös on käsitelty kunnissa loppuvuodesta Oulun seudun kunnat ovat jatkaneet

4 yhteistyötä vapaamuotoisuuden pohjalta virkamies- ja luottamushenkilöyhteistyönä (seudun kunnanjohtajat, valtuustojen ja kunnanhallitusten puheenjohtajat). Palo- ja pelastustoimi: Oulu ja Koillismaan pelastuslaitos hoitaa palo- ja pelastustoimen. Kustannukset kohdistetaan kuntiin asukaslukujen suhteessa. Palo- ja pelastustoimen uudelleenorganisoinnista, joka oli vielä suunnitelmissa viime vuoden lopulla, on valtion taholta luovuttu. Ympäristöterveydenhuollon, eläinlääkintähuollon ja ympäristönsuojelun palvelut tuotetaan seudullisesti. Viranomaistoiminnan laskutusperusteena on asukasluku 70 % ja kuntiin käytetty työaika seurantaan perustuen 30 %. Eläinlääkintähuollon kustannukset on suhteutettu eläinten määriin. Jätehuoltoviranomainen: Oulun kaupungin tekninen lautakunta toimii jätehuoltoviranomaisena. Jätehuoltoviranomaistoiminnan kustannukset katetaan jätehuoltomaksuilla. Joukkoliikenne Vuoden 2013 alusta Oulun kaupungin joukkoliikennejasto on toiminut Oulun seudun kuntien (Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulun kaupunki ja Tyrnävä) joukkoliikenneviranomaisena. Nykyisen kaltainen joukkoliikenne ja lipputukijärjestelmä muuttuvat uuden joukkoliikennelain mukaiseksi liikenteeksi alkaen. Joukkoliikenneviranomainen on määrittänyt uudet palvelutasot, kilpailuttaa linjaautoliikenteen ja vastaa lippujärjestelmästä. Oulun eteläisten kuntien osalta (Tyrnävän mukaan lukien) palvelutaso pysynee lähellä nykytasoa. Kyläkunnista Murron palvelutaso kohenee. Seudun kunnilla on edustus Oulun kaupungin joukkoliikennejaostossa. Liikenteen kustannukset perustuvat palvelutasopäätökseen, kilpailutuksen onnistumiseen ja valtion tuen määrään. Kustannukset tulevat kasvamaan huomattavasti. Toteutuminen: Oulun kaupungin joukkoliikennejaos on tehnyt sopimukset palvelusopimusasetusken mukaisesta joukkoliikenteestä. Uusien sopimusten mukainen liikenne alkaa Tyrnävän alueella liikennöinnistä vastaa Koskilinjat Oy. Koskilinjat on tehnyt alihankintasopimuksen Kylmäsen liikenne Oy:n kanssa. Sopimus kattaa n. 8,8% kohteen 10 (Liminka, Lumijoki, Kempele ja Tyrnävä) vuosikilometreistä. Aikataulu- ja muuta joukkoliikenteeseen liittyvää tietoa löytyy osoitteesta Jäsenyydet Tyrnävän kunta on jäsenenä seuraavissa: Suomen kuntaliitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Nelostie ry., Liminganlahden ystävät ry., Pohjan sotilassoittokunnan tuki ry (poistuu)., Vesien suojeluyhdistys ry, Nouseva rannikkoseutu ry. Vaalit Kunta on jaettu kolmeen äänestysalueeseen: Kirkonkylä, Murto ja Temmes. Äänestysaluejakoon ei ole tarvetta tehdä muutoksia. Ennakkoäänestys järjestetään yhdessä paikassa, Tyrnävän kunnanvirastossa.

5 Äänestysalue /Äänioikeutettujen määrä Kirkonkylä Murto Temmes Yhteensä Suunnitelmakaudella on seuraavat vaalit: 2014 Europarlamenttivaalit vaalipäivä sunnuntai ennakkoäänestys kotimaassa ja ulkomailla Eduskuntavaalit vaalipäivä sunnuntai ennakkoäänestys kotimaassa ja ulkomailla Kunnallisvaalit lokakuu Toteutuminen: Tarvittavat päätökset europarlamenttivaalien toimeenpanemiseksi on tehty, ennakkoäänestys järjestettiin kunnanvirastossa Tyrnävällä äänestysprosentti oli 37,9. Äänestysprosentti ennakkoäänestyksessä Tyrnävällä oli 12,4 %, valtakunnan tasolla 16,6 %. Tilintarkastus Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastamista koskevat asiat ja arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Kohdennettua tilintarkastusta tai muuta asiantuntemusta varsinaisen tarkastuksen (12 tarkastuspäivää) lisäksi ostetaan eri alueille tarpeen mukaan. Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoite 2014 Ulkoinen ja sisäinen valvonta muodostavat yhdessä kattavan valvontajärjestelmän Tarkastuspäiviä 12 kpl Kattava valvontajärjestelmä Toteutuminen Tarkastuslautakunta kokoontui 3 kertaa: 10.2., ja Koko kevät työstettiin arviointikertomusta. Arviointikertomus saatiin valmiiksi Vuoden ensimmäisessä kokouksessa kuultiin vanhuspalvelujohtajan esittelyä oman osastonsa toiminnasta. Tilintarkastaja raportoi tilikauden 2013 aikaisesta tarkastuksesta. Valmisteltiin vuoden 2013 tilinpäätös valtuuston käsittelyyn ja annettiin tarkastuskertomus.

6 Elinkeinojen kehittäminen Päämäärä 2014 Elinkeinojen kehittämisen päämääränä on aktiivisen yritysilmapiirin luominen niin että Tyrnävä tunnetaan myös yrityskuntana. Kunnan asukasmäärä kasvaa hallitusti, peruspalvelut ovat toimivia ja maankäyttö- ja rakennussuunnittelu on hyvää. Hyvät kuntapalvelut niin opetus- ja kulttuuritoimessa kuin sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla tukevat elinkeinopoliittisten päämäärien toteutumista. Elinkeinopoliittiset toimenpiteet 2014 Elinkeinoelämän tarpeet otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa sekä toimitilojen ja tonttien saatavuudessa. Teollisuustonttien tarve kartoitetaan. Kartoituksen perusteella ratkaistaan uuden teollisuusalueen kaavoittamiseen ryhtyminen. Tällä hetkellä vapaita teollisuustontteja on seitsemän (Nipsinki ja Paavolankangas). Haurukylän uusi teollisuusalue TY-1 on otettavissa käyttöön. Valmistelussa on Palkin alueen ns. hevoskaava turvaamaan mm. hevosalan yrittäjien tonttitarpeita. Kunta toimii aktiivisesti yhteistyössä yrittäjien sekä yrittäjäjärjestön kanssa (mm. yrittäjätapaamiset ja -tilaisuudet, yhteistyömuotojen kehittäminen) ja hyödyntää elinkeinoelämän kysymyksissä yrittäjäyhdistyksen osaamista ja verkostoja Hankinnoissa ja tarjouskilpailuissa huomioidaan myös paikalliset yritykset ja toimijat Toimitaan aktiivisesti lähiruoan puolesta, lähiruoan tarjoaminen, lähiruoan pitäminen esillä eri foorumeilla mm. yrittäjätapaamisissa yms. Markkinoidaan kuntaa aktiivisesti niin, että Tyrnävä on haluttu myös yritysten sijaintikuntana Tehostetaan toimia työllisyyden edistämiseksi yhteistyössä paikallisten yrittäjien ja yhdistysten kanssa Osallistutaan elinvoimaa paikallisuudesta -paikallisen kehittämissuunnitelman sekä Nouseva rannikkoseutu ry:n rahoitukseen vuosina Erityinen huomio kiinnitetään kuntapalveluista tiedottamiseen, neuvontapalvelujen järjestämiseen. Oulun seudun uusyrityskeskus ry tuottaa sopimuspohjaisesti elinkeinopalvelut erityisesti uusille yrittäjille (0 2 vuotta toimineille) ja tarvittaessa myös jo pitempään toimineille yrityksille. Kustannukset tästä toiminnasta vuonna 2014 ovat 1,00 euro/asukas. Kunnassa toimii työ- ja elinkeinosuunnittelija, jonka tehtävänä on elinkeinopalvelujen kehittäminen ja yrittäjien tukena toimiminen. Työ- ja elinkeinosuunnittelija hoitaa keskitetysti työvoimatuella palkattavan henkilöstön. Toteutuminen: Asukkaita oli 6692, kasvua 0.7 % vuodenvaihteesta. Työttömyysaste oli 12,2 %, joka on hieman kohentunut maaliskuun lopun tilanteesta 12,5 %. Työttömiä työnhakijoita oli 335, joista miehiä 179 ja naisia 156. Alle 25 vuotiaita työttömiä oli 39 ja yli 50 vuotiaita 110. Yli vuoden työttöminä olleita oli 78. Avoimia työpaikkoja Tyrnävällä oli huhtikuun lopussa 6.

7 Pohjois-Pohjanmaalla työttömyysaste huhtikuun lopussa oli 13,9 % ja Oulun seutukunnassa 14,5 %. Kunnanjohtaja Marjukka Manninen: Käynnissä olevan kuntastrategiatyön yksi kulmakivistä on kunnan vetovoiman ja sitä kautta elinvoimaisen kunnan, sen hyvinvoivien kuntalaisten ja yritysten tulevaisuuden takaaminen. Alkuvuoden aikana on työstetty useampia tähän tavoitteeseen tähtääviä kokonaisuuksia, joista esimerkkeinä mainittakoon: kuntakeskustan kehittäminen: kaavatyö, maiseman hoito, risteysalue ja OP:n rakennushankkeen käsittely tulevaisuuden koulun eri näkökulmien tarkastelu kunnan rooli seudun elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin osalta lähiruoka, terveellinen ja turvallinen ympäristö, bioenergia Palkin hevosalueen suunnittelu kuntamarkkinointi: lehtijutut, rakentajamessut, seminaarit yritysyhteistyön tiivistäminen hankintaosaamisen kehittäminen: koulutus kotisivujen kehittäminen: perusselvitys ja tietopyyntö potentiaalisilta tarjoajilta Elinkeinosuunnittelija Sanna Mathlin: Alkuvuoden aikana toteutui neljä yritysvierailua yhteistyössä Tyrnävän yrittäjien puheenjohtajan kanssa. Yritysvierailut tehtiin Lemmikkifarmiin, Finpomiin, RMTrainingiin ja Lassilan taimistoon. Tyrnävän yrittäjäyhdistyksen kanssa on tehty yhteistyötä ja olen osallistunut mm. Yrittäjien iltakahvi -tilaisuuteen ja Yrittäjien markkinointikokoukseen. Lisäksi huhtikuussa Tyrnävän yrittäjät järjestivät Senioriyrittäjä-tapaamisen, Kunta ja yrittäjäyhdistys-tilaisuuden sekä Uusien yrittäjien infon, jonne myös osallistuin. Kevään aikana kunnan kotisivuille on koottu tyrnäväläisten yritysten luettelo. Myös yhdistysten yhteystiedot on päivitetty. Yritysten ja yhdistysten sähköpostilistat on koottu. Kevään aikana viriteltiin henkiin Elinkeinoryhmä, joka kokoontui ensimmäisen kerran Yhteistyötä on tehty myös yrittäjyyskasvatuksen parissa. Yhtenä tempauksena oli osallistua Päivä johtajana -tempauksen järjestämiseen 2 vuotta yrittäjänä - valinnaisaineryhmän kanssa. Kyläkaupasta julkisten ja yksityisten palvelujen käyttöliittymä -hanke etene siihen pisteeseen, että Temmeksen Sale myymälään on asennettu info televisio, johon kunta voi laittaa 2-3 kpl 10 sekunnin ilmoitusta. Bofra bioenergia esiselvityshanke on edennyt omalla painollaan. Kevään aikana käydyt muut tilaisuudet: Nuoret ja yrittäjyyden polku 12.3., Luovuudesta leipää, taidoista tienestiä 18.3., Asiakas- ja asukaslähtöisyys palvelujen kehittämisessä ja tuotteistamisessa 24.4.

8 Maaseutuelinkeinojen kehittäminen ja maaseutuviranomaistyö: Maaseutuhallinnon uudistuksen tultua voimaan Tyrnävän kunta toimii hallinnoivana kuntana maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella, johon kuuluvat Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos ja Tyrnävä. Yhteistoiminta-alue on perustettu kuntien valtuustojen yhtäpitävin päätöksin. Lisäksi jokaisen yhteistoiminta-alueen kunnan kanssa on tehty palvelusopimus. Maaseutuhallintoyksikön tehtävänä on tuottaa laadukkaita maaseutuelinkeinoviranomaispalveluita yhteistoiminta-alueen kunnille. Tehtävien hoito järjestetään Maaseutuviraston kanssa tehdyn Maksajavirastosopimuksen asettamien vaatimusten mukaisesti. Yhteistoiminta-alueen henkilökunta: Johtava maaseutuasiamies Tyrnävä (yksikön johtaja) Maaseutuasiamies 60% Tyrnävä Maaseutuasiamies Muhos Maaseutuasiamies 50 % Hailuoto Kaksi palvelusihteeriä Tyrnävältä ja harjoittelija tuottavat yhteistoiminta-alueelle tarvittavia toimistopalveluja. Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoite 2014 Asiantuntevan maaseutupalvelun Viranomaispalvelujen laatumittarit: Tunnustettu maaseutuhallintopal- tuottaminen päätösten virheettömyys velujen alueellinen toimija Yhteistoiminta-alueen palvelujen yhdenmukaistaminen ja kehittäminen Toteutuminen: Arviointi Sujuvat maaseutuviranomaispalvelut yhteistoiminta-alueella Johtava maaseutuasiamies Ari Kauppi: Yhteistoiminta-alueella Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos ja Tyrnävä toimivat n. 640 tilaa, joilla on viljelyalaa n ha. Maaseutuhallinnolla on tänä vuonna tavoitteena viljelijöiden sähköisen asioinnin edistäminen, tavoitteena n. 80 %:n osuus tukihausta. Sähköistä asiointia kehitetään Mavin (Maaseutuvirasto) johdolla. Vuodenvaihteessa perustettiin uusi asiakasrekisteri viljelijöiltä kerättyjen asiakastietojen pohjalta. Samalla uusittiin viljelijöiden valtuudet käyttää sähköistä asiointia. Viljelijöiden sähköinen asiointi toimii Vipu -verkkoasiointipalvelussa. Vipu-palvelussa viljelijä voi laatia sähköisen tukihakemuksen ja tarkastella oman maatilansa tukihakemustietoja ja karttakuvia. Siellä voi selailla maatilan tietoja ja hyödyntää karttatoimintoja myös tukihaun ulkopuolella. Sähköinen asiointi painottui viljelijöiden koulutuksessa. Maaseututoimi on ollut mukana järjestämässä alueellisia tukikoulutustilaisuuksia yhteistyössä MTK- Pohjois-Suomen, Proagria Oulun ja Pohjois-Pohjanmaan Ely -keskuksen kanssa. Helmikuun lopulla pidettiin Muhoksella

9 Koivikon auditoriossa laaja koulutus tukineuvojille. Viljelijöille tarkoitetut tilaisuudet olivat maaliskuussa Limingassa Turvallisuusalan oppilaitoksella sekä Muhoksella Koivussa ja Tähdessä. Tyrnävällä järjestimme Tutustuminen Vipu-palveluun ja sähköiseen hakuun -tapahtuman klo valtuustosalissa, jossa viljelijöitä opastettiin Vipu-palvelun käyttöön ja sähköiseen hakuun viljelijän oman tilan tietoja tarkastelemalla. Tapahtuman suosio ei ollut kovin suuri, koska tietojärjestelmät eivät olleet valmiit. Sähköisen asioinnin edistäminen koki kolauksen, kun Mavi (Maaseutuvirasto) epäonnistui tarvittavien ohjelmien kokoamisessa. Vipu-palvelun sähköinen tukihaku avautui vasta 7.4. Sen toiminnassa oli jatkuvia ongelmia. Vastoinkäymisten johdosta tukien hakuaikaa jatkettiin 7.5 asti. Tieto hakuajan jatkamisesta annettiin viimetingassa, joten lisäajan antamisella ei alueellamme ollut käytännössä merkitystä. Tyrnävän yhteistoiminta-alueella saatiin 339 sähköistä hakemusta, joka on 53 % tuenhakijoista. Tietojärjestelmien ongelmat ovat viivästyttäneet tukiasioiden käsittelyä. Vaikka ongelmia on ollut uskomme, että kykenemme toimimaan annettujen määräaikojen puitteissa. Syksyä tulee työllistämään Partaan uusjako -alueen lohkokartoitus, mikäli se valmistuu suunnitellussa aikataulussa. Yhdyskuntasuunnittelu ja aluearkkitehtitoiminta Päämäärä 2014 Maankäytön ja elinympäristön suunnittelu on laadukasta, tonttitarjonta on riittävää ja rakennettu ympäristö viihtyisää. Aluearkkitehti on suoraan kunnanjohtajan alainen. Aluearkkitehdin ja teknisen osaston yhteistyö on edelleen kiinteää. Aluearkkitehti osallistuu teknisen toimen osastokokouksiin ym. Mittarit Tavoite 2014 Toteuma 4/2014 Kriittiset menestystekijät Laadukas, toimiva ja turvallinen ympäristö, vetovoimainen taajama- ja kyläkuva Osallisyhteistyön aktiivisuus Kuntalaisten ja muiden osallisten mielipiteiden kuuleminen ja mielipiteiden vaikuttavuuden arvioiminen Ympäristöä ja Kulttuuriympäristön, asumisen, yrittämisen ja maatalouden tasapainoinen yhteensovittaminen Osallistuminen seudulliseen, alueelliseen ja valtakunnalliseen maankäytön suunnitteluun Maankäytön analyysi- ja suunnittelupoikkeamislausunnot 1 kpl suunnittelutarveratkaisulausunto 1 kpl lausunto maakuntasuunnitelmasta 2040 ja maakuntaohjelmasta Kuntalaisia on tiedotettu ja haastettu keskustelemaan monipuolisesti kaavoitus- ja kulttuuriympäristöasioista sekä internetissä, facebookissa että lehtien välityksellä. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavoituksen neuvotteluryhmän, Oulun seudun seuturakennetiimin, Pohjois-Pohjanmaan kulttuuriympäristötoimikunnan ja MALaiesopimuksen seurantaryhmän jäsen, aktiivinen osallistuminen toimintaan ja kokoontumisiin sekä naapurikuntien

10 Omaleimainen ja tunnistettu kulttuuriympäristö ja maisema kaavoitusta koskevien suunnitelmien valmistuminen ja toteutuminen Kulttuuriympäristön arvottaminen ja inventoiminen, arvojen tunnistaminen materiaalin tuottaminen paikkatietodatana Keskusta-alueen liikennesuunnitelma ja sen hyödyntäminen kaavoituksessa Kirkkoristeyksen ympäristösuunnitel ma ja sen hyödyntäminen kaavoituksessa Keskusta-alueen kulttuuriympäristös elvitys ja rakennusten inventointi / inventointitietojen päivittäminen liikennesuunnitelmaa on tehty samanaikaisesti kaavoituksen kanssa ja se on huomioitu keskustan asemakaavaluonnoksessa. Aluearkkitehti on ollut mukana ohjaamassa Tyrnävän kunnan taajamaympäristöjen hoidon ja kunnossapidon kehittämissuunnitelmaa. Kirkkoristeyksen ympäristösuunnitelman periaatteet on huomioitu keskustan asemakaavan luonnoksessa. Suunnitelman toteuttaminen on käynnistynyt. Keskusta-alueen rakennusten inventointi ja inventointitietojen päivittäminen on valmis ja tiedot on huomioitu keskustan asemakaavaluonnoksessa. Houkuttelevat asuinalueet ja monipuolisten asumismuotojen ja tonttien riittävä tarjonta. Hyväksytyt asemakaavat Kaavojen toteutumisen seuranta Perusselvitysten kokoaminen ja laatiminen toiminnallista kulttuuriympäristöohjelmaa varten Asemakaavojen laatiminen ja ajantasaistaminen Kaavoituskatsaus 2014 valmistunut tammikuussa Tyrnävän kirkonseudun asemakaavan laajennus Palkin alueelle on edennyt luonnosvaiheen nähtävilläoloon. Luonnoksesta on pyydetty lausuntoja ja kaava-aineistosta on pidetty kuntalaisille työpaja. Tyrnävän kirkonseudun asemakaavan muutos Vanhatien, Kirkkotien, Ketolantien ja Kaakilantien rajaamalle alueelle on edennyt luonnosvaiheen nähtävilläoloon. Luonnoksesta on pyydetty lausuntoja. Kaavaaineistosta on pidetty kuntalaisille työpaja. Eskolanpellon kortteliin 379 on tehty päätös kaavasta poikkeamisen sallimisesta kerroskorkeuden osalta. Tyrnävän rakennusjärjestyksen päivittäminen

11 on edennyt luonnosvaiheen nähtävilläoloon. Luonnoksesta on pyydetty lausuntoja. Luonnoksesta on pidetty kuntalaisille keskustelutilaisuus. Asukasviihtyisyyden arviointi Yritystonttitarjonnan riittävyys ja monipuolisuus Asukasviihtyisyyskysely Yrittäjien tarpeiden selvittäminen kaavoituksen näkökulmasta Ängeslevänjokivarren kylien osayleiskaavan hyväksyminen kunnanvaltuustossa. Toimenpiteet 2014 Jatkuu: - Palkin alueen asemakaavan laatiminen - Kirkkoristeyksen ympäristösuunnittelu, yhteistyö Tyrnävän seurakunnan kanssa - Kirkonkylän keskustan asemakaavan tarkistus Vanhatien, Kirkkotien, Ketolantien ja Kaakilantien rajaamalle alueelle - Rakennusjärjestyksen päivitys Uudet: - Kirkonkylän keskusta-alueen kulttuuriympäristöselvitys Vanhatien, Kirkkotien, Ketolantien ja Kaakilantien rajaamalle alueelle - Kirkonkylän keskusta-alueen liikennesuunnitelma Vanhatien, Kirkkotien, Ketolantien ja Kaakilantien rajaamalle alueelle - Toiminnallisen kulttuuriympäristöohjelman käynnistämisen valmistelu, perusselvitysten kokoaminen ja laatiminen Tonttitarjonta: Asuntoalueet rakennetaan mahdollisimman valmiiksi ennen kuin uusia alueita otetaan käyttöön. Vapaita omakotitontteja on seuraavasti: - Eskolanpelto 7 kpl - Puujaakola 6 kpl - Rantajaakola 12 - Pesoskangas (Temmes) 4 kpl - Remeskangas (Temmes) 2 kpl. Vapaita rivitalotontteja/kytkettyjen talojen tontteja on Puujaakolassa kahdeksan ja Eskolanpellolla kaksi. Hirvelän asemakaava valmistui Suunniteltu käyttöönotto on aikaisintaan vuonna Käyttöönotto tehdään vaiheittain, käyttöönotosta laaditaan suunnitelma. Tonttivaraustiedot on teknisen toimen raportissa. TUKI- JA SÄHKÖISET PALVELUT

12 Toiminta-ajatus Tuki- ja sähköiset palvelut järjestää asiakaslähtöisesti kehittyneet hallinto-, laskenta- ja informaatioteknologiapalvelut omalle organisaatiolle ja asiakas- ja neuvontapalvelut ulkoisille asiakkaille. Tulosalueen kuvaus Tulosalueen tuki- ja sähköiset palvelut tulosyksiköt ovat toimisto-, talous- ja it palvelut sekä henkilöstöhallinto. Hallintopalvelut tuottavat asiakasohjautuvasti palvelut omalle organisaatiolle sekä ulkoisille asiakkaille. Palvelupiste Sentraali on asiakkaiden tarpeiden mukaan kehittyvä, palveluiden saatavuutta edistävä yhteyskanava kuntalaisten ja hallinnon välillä. Talouspalvelut tuottaa laskentatoimen ja palkkahallinnon palvelut. Tavoitteena on tuottaa palvelut siten, että tilinpäätöksen ja raportoinnin vaatima informaatio on käytettävissä nopeasti. Informaatioteknologiapalvelut varmistavat kunnan käyttämien tietojärjestelmien häiriöttömän toiminnan. Eri toiminnoissa hyödynnetään seudullisella yhteistyöllä saavutettuja etuja. Tietohallinto vastaa siitä, että tietojärjestelmien kehittäminen, ylläpito ja käyttö toteutetaan taloudellisesti järkevällä tavalla. Tiedon hallittavuutta ja saatavuutta parannetaan tietoarkkitehtuureita ja -järjestelmiä kehittämällä. Informaatioteknologiapalvelut vastaa myös puhelinliittymistä ja -laitteista. Kustannusten kohdentaminen: Palvelusihteerien palkat sekä toimistopalveluiden myynti kohdistetaan sisäisenä sitovana eränä ao. osastolle. Keskitetysti hoidetut muut kustannukset (talous-, it- ja toimistopalvelut) kohdistetaan käytön mukaan osastoille kustannuslaskennallisina erinä. Päämäärä 2014 Tuki- ja sähköiset palvelut tuotetaan kehittyneillä menetelmillä kilpailukykyiseen hintaan. Sähköiset palvelut ovat helppokäyttöisiä ja asiakasystävällisiä. Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoite 2014 Toteutuminen Sähköiset järjestelmät ovat helppokäyttöisiä ja asiakasystävällisiä. Arviointi Sähköisten järjestelmien yhteensopivuus ja käytettävyys Sähköisten järjestelmien helppokäyttöisyys on otettu huomioon mm. meneillään olevassa kunnan kotisivujen ja intran uudistamisen suunnittelussa sekä sähköisten kokouskäytäntöjen kehittämisessä.

13 Hyvä tiedonkulku organisaatiossa Sähköisten palvelujen ja tietoverkkojen kehittämisessä toimitaan yhteistyössä Oulun seudun ja lähikuntien kanssa. Palaute Selkeät tiedotuskäytännöt Tiedotuskäytäntöjä on parannettu, (esimiesinfot, työkäytäntöjen suunnittelu) ja otettu huomioon erityisesti intran uudistamista koskevassa suunnittelussa. Hankkeet / kpl Toimivat yhteiset tietoverkot KanTa aluehanke - sähköisen potilastietoarkiston käyttöönoton valmistelut jatkuvat, hanke on.aikataulussa, käyttöönotto marraskuussa Yhdenmukaisten työmenetelmien ja suunnitelmallisuuden kehittäminen. Mallinnetut palvelut/kpl Tietohallintosuunnitelman päivitys Toimintavarmat ja sujuvat työketjut Tietohallintosuunnitelma Valmistelussa Atk -laitetilat ovat turvallisia ja nykyaikaisia. Valvontajärjestelmän viestit ja lokilistat Tietoturvaryhmän raportti Atk-laitetilojen reaaliaikainen valvonta. Tietoturva- ja tietosuojapoikkeamia ei ole ollut. Tietoturvaryhmä kokoontuu kesäkuussa Toimenpiteet: Kansallisen terveysarkiston (KanTa-hanke) projekti: e:arkisto, Internet- ja intranet sivustojen uusiminen Dynasty: Sähköiset kokouskäytännöt (extranet-moduuli) kannettavat tietokoneet, laajakaistat ym. - projekti Dynasty: Asialuokittelun muutos ja passiivikannan muodostaminen. Otetaan käyttöön 2014 Langaton viraston verkko - verkon kehittäminen. Toteutuminen: - Sähköisten kokouskäytäntöjen valmistelu aloitettu, laitteet: tablettitietokoneet 19 kpl on hankittu kunnanhallitukselle ja johtoryhmälle. Käyttöönotto on toukokuussa.

14 - Kotisivujen ja intranet sivujen uudistaminen on aloitettu, tarjouspyynnöt kesäkuussa. Projektia vetää järjestelmätukihenkilö Tero Lyttinen. - Europarlamenttivaalien tietotekninen tuki huhti - toukokuussa. - Kirkkomännikön koulun uuden luokkatilan suunnittelu aloitettu (WLAN, AV-laitteet). Henkilöstöhallinto Toiminta-ajatus Hyvinvoiva henkilöstö tuottaa motivoituneesti tehokkaita palveluja. Henkilöstöhallinnon tulosyksikön kuvaus Tuloyksikkö sisältää yhteistoimintaryhmän (työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta ja työsuojelu) toiminnan ja työterveyshuollon. Työterveyspalvelut ostetaan Attendo Terveyspalvelut Oy:ltä (vuosi kaksi optiovuotta). Työterveyshuoltoon hyväksytyn ( ) toimintasuunnitelman mukaan kuuluu: - lakisääteinen (lk 1) ehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä toiminta: terveystarkastukset työkykyä ylläpitävä toiminta työyhteisötyö tapaturmien torjunta ensiapuvalmiuksien ylläpito - sairaanhoito (lk 2) laajuus sopimusmallin Kunta A mukainen työterveyshoitajan, fysioterapeutin ja työterveyslääkärin vastaanottopalvelut sairastumiseen liittyvät tutkimukset suunnitelman mukaisessa laajuudessa. Päämäärä 2014 Tyrnävän kunta on hyvä työnantaja. Henkilöstön ja työnantajan vuorovaikutus on avointa ja demokraattista. Henkilöstö on ammattitaitoista, työhönsä motivoitunutta ja voi hyvin. Henkilöstömitoitus eri yksiköissä on oikea. Henkilöstön fyysinen ja psyykkinen työkyky on hyvä. Kriittiset menestystekijät Mittarit Tavoite 2013 Toteutuminen Kunta on hyvä työnantaja Arvioidaan kunnan kiinnostavuutta mm. työpaikkahakijoiden määrällä Hyvin koulutettu ja ammattitaitoinen henkilökunta Koko henkilökunnalle järjestettiin tilinpäätösinfo ja samassa yhteydessä mahdollisuus osallistua kuntastrategiatyöhön henkilöstön näkökulmasta. Tieto siitä, että henkilöstöä ei irtisanota eikä lomauteta,

15 on antanut turvallisuutta. Kunta työnantajana toimii oikeudenmukaisesti Henkilöstö eri yksiköissä on oikein mitoitettu ja henkilöstöllä käytössä ajanmukaiset työvälineet ja työympäristö on viihtyisä Työterveyshuollon raportti neljännesvuosittain Kehityskeskusteluissa henkilöstöltä saatu palaute Sairauspoissaolojen väheneminen Reagoitu korkeaan sairauspoissaolojen määrään tehostamalla yhteistyötä työterveyden kanssa. Uudistettu työterveyssuunnitelma, johon sisällytetty pilottina tules -ryhmät (tuki- ja liikuntaelinsairauksien) hoitamiseksi, mahdollistettu korvaavan työn järjestäminen sairauspoissaoloaikana. Meneillään yhteistyö Kevan kanssa keinoista ja hyvistä käytännöistä työhyvinvoinnin parantamiseksi. Toimenpiteet 2014 Nykyisen Tyky -tuen vaihtoehtona on liikunta- ja kulttuuriseteli. Kunta tarjoaa vähintään neljä kuukautta Tyrnävän kunnan palveluksessa olleille työntekijöilleen Smartumin Liikunta- ja kulttuuriseteleitä yhden vihkon (10 seteliä) / vuosi. Vihkon arvo 50 euroa, josta työntekijän omavastuu on 25 euroa. Työpaikkakohtaiseen virkistykseen on edelleen käytettävissä yksi päivä vuodessa, voidaan käyttää myös kahdessa erässä. Työterveyshuollon painopiste on korvausluokka 1:ssä, erityinen huomio kiinnitetään työkyvyn ylläpitoon. Kuntoutukset (Aslak yms.) ovat palkallisia ja niihin osallistuminen edellyttää työterveyshuollon ja työnantajan sekä Kelan yhteistä näkemystä. Työsuojeluvaltuutetun työaika on vuoden 2014 alusta lähtien 1,5 päivää viikossa. Kehitetään työsuojeluvaltuutetun työmuotoja työsuojelutehtävissä ja myös työkyvyn arviointeihin ja työhyvinvoinnin edistämiseen liittyvissä tehtävissä. Uudet virat - Ei muutoksia Investoinnit Investointiosassa hallinto- ja kehittämisosastolle kohdistuvat investoinnit

16 yhteensä: euroa.