Vantaa kehittyvä kaupunki keskellä elämää

1 Vantaan suun terveydenhuollon liikelaitos Affärsverket för mun- och tandhälsa i Vanda Vantaa kehittyvä kaupunki keskellä elämää Pirjo Rissa Suun terveydenhuollon johtaja va, EHL Tiina Kotisalmi Vastaava hammaslääkäri Hyvä Potku hanke 2015 Loppuraportti

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Lähtötilanne 3. Tavoitteet 4. Mittaukset 4.1. Tasapainolaskurimittaukset 4.1.1. Hammaslääkärit 4.1.2. Suuhygienistit 4.1.3. Itsenäistä työtä tekevät hammashoitajat 4.2. Jonon seuranta 4.3. T3 mittaukset 4.4. Työilmapiirimittaus 4.5. Asiakastyytyväisyys 5. Muutokset 5.1. Hävitä reppu 5.2. Lisää kapasiteettia 5.3. Vähennä kysyntää 5.4. Varaudu vaihteluun 6. Pohdinta

3 1. Johdanto Vantaa on Suomen neljänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuodenvaihteessa 210 803. Väestö kasvaa vuosittain noin 2 580 asukkaalla, ja yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa noin 650:llä. Vieraskielisten osuus väestöstä kohoaa nykyisestä noin 13,2 prosentista (27 700 hlöä) vuoteen 2020 mennessä lähes 17 prosenttiin (37 300 hlöä). Vuonna 2014 suun terveydenhuollossa oli 193 485 potilaskäyntiä. Vantaan suun terveydenhuollon liikelaitoksella on käytössä 31 hammashoitolaa ja kaksi siirtyvää yksikköä. Suurimmat hammashoitolat ovat Myyrmäen terveysaseman hammashoitola (20 hoitohuonetta), Tikkurilan terveysaseman hammashoitola (11 hoitohuonetta), Länsimäen terveysaseman hammashoitola (10 hoitohuonetta) ja Leinikkitien hammashoitola (9 hoitohuonetta). Hammashoitoloissa on yhteensä 120 hoitohuonetta. Suun terveydenhuollon palveluverkkosuunnitelma 2015-2025 mukaan palveluverkkoa keskitetään hallitusti, pienistä 1-2 yksikön hoitoloista luovutaan, suurempia hoitoloita laajennetaan ja toimintaa keskitetään niihin. Suun terveydenhuollossa on vakinaista henkilökuntaa 279. Kliinisessä työssä on 80 hammaslääkärin vakanssia, 3 oikomisen erikoishammaslääkärin ja 1 erikoistuvan (oikominen) vakanssia, 33 suuhygienistin ja 116 hammashoitajan vakanssia. Hammashoitajista 13 työskentelee keskitetyssä ajanvarauksessa. Välinehuolto siirtyi suun terveydenhuollolle vuoden 2013 alussa terveyspalvelujen tulosalueelta. Välinehuollossa on 5 hammashuollon vastaanotto-avustajan ja 16 välinehuoltajan vakanssia. Lisäksi hallinnossa ja tukipalveluissa on vakinaista henkilökuntaa. Kaikki vakanssit ja sijaisuudet on saatu täytetyksi, ja palvelut tuotetaan omana toimintana. Suun terveydenhuollon liikelaitos muodostuu kolmesta tulosyksiköstä, jotka tuottavat väestölle lakisääteisiä palveluja. Tulosyksiköitä ovat kiireetön vastaanottotoiminta, suun terveydenhuollon vastaanottopalvelut (keskitetyt palvelut) sekä terveyden edistäminen ja oikomishoito. Vantaan suun terveydenhuollon liikelaitos on kirjanpidollisesti eriytetty sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan tulosalue. Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tehtävänä on vastata kansanterveyslaissa ja muussa lainsäädännössä tarkoitetusta kaupungin järjestämisvastuulle kuuluvista suun terveydenhuollon palveluista palvelusopimuksen mukaisesti. Palvelusopimuksessa tilaajana on Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta ja tuottajana Vantaan kaupungin suun terveydenhuollon liikelaitos. Sosiaali- ja terveyslautakunta vastaa hoitotakuusta ja tilaa sen toteuttamiseksi sopimuksen mukaiset palvelut tuottajalta. Suun terveydenhuollon keskitettyyn ajanvaraukseen tulee vaihtelevasti noin 9 000 puhelua kuukaudessa. Puheluiden vastausprosentti on keskimäärin 92 % ja takaisinsoittoprosentti 100 %. Suun terveydenhuollon keskitetyissä päivystyspisteissä on mahdollisuus myös henkilökohtaiseen asiointiin. Aikuisväestölle tarjotaan kiireettömiä aikoja koko Vantaan alueelta. Perushammashoitoa tuotetaan lähipalveluna alueen hammashoitoloissa päivä- ja iltavastaanottoaikoina. Osa palveluista tapahtuu keskitettynä palveluna, esimerkiksi oikomishoito. Päivystyspalvelut järjestetään arkipäivisin keskitettynä Tikkurilan ja Myyrmäen terveysaseman hammashoitoloissa. Ensiapua tarvitsevat alle 18- vuotiaat hoidetaan asuinpaikkaansa lähinnä olevassa hammashoitolassa ajanvarauksella. Ilta- ja viikonloppupäivystys järjestetään pääkaupunkiseudun yhteistyönä Haartmanin sairaalassa Helsingissä. Erikoishammaslääkäritasoinen hoito (muu kuin oikomishoito) järjestetään pääkaupunkiseudun yhteistyönä suun erikoishoidon yksikössä Helsingissä.

4 Hyvä Potku -hanketyöskentely Vantaan suun terveydenhuolto lähti mukaan Hyvä Potku 8 hankkeeseen yhdessä Helsingin ja Espoon suun terveydenhuoltojen kanssa. Hankkeen ensimmäinen coach-valmennuspäivä oli marraskuussa 2014. Vantaan suun terveydenhuollon Hyvä Potku työryhmä: Elf Heini, terveyskeskushammaslääkäri Hernesniemi Annikka, suuhygienisti Kivinen Heli, hammashoitaja Korpinen Päivi, terveyskeskushammaslääkäri Patovirta Maija, suuhygienisti Porkkala Suvi, suuhygienisti, vs. osastonhoitaja Posio Pirkko, osastonhoitaja Routamo Maria, terveyskeskushammaslääkäri Suvimetsä-Autiosaari Salme, hammashoitaja Tirronen Sirpa, ajanvaraushenkilö Kotisalmi Tiina, vastaava hammaslääkäri, 2. coach Pirjo Rissa, suun terveydenhuollon johtaja vs, coach Hyvä Potku työryhmä osallistui neljään hankeseminaariin ja työskentelyyn 22.1. 28.8.2015 välisenä aikana. Kolme kaksipäiväistä seminaaria järjestettiin Haikon Kartanossa Porvoossa ja päätösseminaari Paasitornissa Helsingissä. Vantaan suun terveydenhuollon valmentajana hankkeessa oli Keravan suun terveydenhuollon johtava hammaslääkäri Krista Brander-Aalto. 2. Lähtötilanne Suun terveydenhuollon palvelujen kysyntä Vantaalla pysyi voimakkaana 2014, varsinkin kiireettömään hoitoon hakeutuminen kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2014 aikana annettiin palveluja 70 114 asiakkaalle. Asiakkaiden määrä kasvoi edelliseen vuoteen nähden 1,5 %. Palveluiden suuren kysynnän takia Vantaan suun terveydenhuollossa on ollut potilasjonojärjestelmä toukokuusta 2009 alkaen. Järjestelyssä kiireettömään tarkastukseen tulevat potilaat laitetaan jonoon. Hyvä Potku mittausten alkaessa viikolla 5/2015 hammashoidon jonossa oli 4817 henkilöä ja keskimääräinen jonotusaika oli 3kk 3vk. Potilaspäiväkirjat olivat auki 3-4 kuukautta etukäteen. Kiireelliseen ensiapuun pääsi saman päivän aikana. Kiireettömään hoitoon pääsy toteutui hoitotakuun rajoissa. Vuonna 2014 oli tehty töitä yhtenäisten käytäntöjen saamiseksi koko Vantaan suun terveydenhuoltoon. Vantaalla on ollut käytössä syksystä 2011 alkaen tekstiviestipalvelu ja aikojen tarkistaminen ja peruuttaminen internetin kautta sekä automaattinen muistutusviesti varatusta hoitoajasta 48 tuntia ennen hoitoaikaa, mikä on vähentänyt peruuttamattomien käyntien määrää pitkällä aikavälillä. Vuonna 2014 peruuttamattomien poisjääntien kliiniset tunnit olivat 5 746, joka oli 4,9 % käynneistä. Hyvä Potku työryhmä tunnisti ja kuvasi kalanruotokaavion avulla Vantaan suun terveydenhuollon ongelmia, jotka vaikuttavat palvelujen saatavuuteen. Kehittämiskohteiksi ja jatkossa työstettäviksi sovittiin:

5 lapsisärkypotilaiden hoito potilaiden liikkuminen eri alueiden välillä peruuttamattomien poisjääntien vähentäminen recall-aikojen noudattaminen o selvä terveys-ja hoitosuunnitelma tarvitseville ja sen noudattaminen o yksilöllinen hoitosuunnitelma myös suuhygienisti-käyntien osalta o suunnitelma myöskin potilaan tietoon, potilaalle mukaan printattuna suoraan hoitokertomuksesta päiväkirjojen värien kirjo, hankaloittaa ajanvarauksen työtä. 3. Tavoitteet Tavoitteet asetettiin ensimmäisen Hyvä Potku seminaarin aikana ja tavoitteista keskusteltiin koko henkilökunnan kanssa helmikuun 2015 aluekokouksissa. Vantaan suun terveydenhuollon tavoitteiksi asetettiin: tarkastusjono on purettu vuoden 2015 loppuun mennessä päivystysajan saa saman päivän aikana vähemmän kiireellisen ajan saa 2 viikon sisällä vuoden 2015 loppuun mennessä T3 ( kolmas vapaa aika) on 14 vrk sisällä alkaen 1.1.2016 ajanvarauksen vastausprosentti on 95%, takaisinsoitto 100% tarkennettu hammaslääkärin ja suuhygienistin recall-määritys ja noudattaminen heti käyttöön henkilöstön lisääntynyt työtyytyväisyys. Palvelujen saatavuuden parantamisstrategian tavoitteena on, että toiminnan kysyntä ja kapasiteetti on tasapainossa, eikä ole jonoja tai pitkiä odotusaikoja. Vantaan suun terveydenhuollossa tavoitteena on kaikkien ammattiryhmien osaamisen hyödyntäminen optimaalisella tavalla. Vuosittaiset taloudelliset raamit mallille antaa talousarvio ja taloussuunnitelma ja toiminnalliset raamit antaa palvelusopimus. 4. Mittaukset Suun terveydenhuollon toiminnan mittauksia oli tehty aikaisemmin tuotteistuksen yhteydessä, mm. vuonna 2013 oli ollut pääkaupunkiseudun yhteinen toimenpiteiden keston kartoitus. Tasapainolaskenta tehtiin helmikuussa 2015 viikoilla 6 ja 7 erikseen hammaslääkäreille ja suuhygienisteille. Mittausviikoilla myös itsenäistä työtä tekevät hammashoitajat kirjasivat toteutuneen potilasvastaanottotyön. Tasapainolaskennassa ei mitattu hoitolakohtaista kysyntää, koska potilaat ohjataan koko Vantaan alueelle. 4.1. Tasapainolaskurimittaukset 4.1.1. Hammaslääkärit Hammaslääkäreiden tasapainolaskurin tulokset näyttivät kysyntään nähden ylikapasiteettia. Kaikki ulkoinen kysyntä ei tullut kirjatuksi mittauksessa, mikä selitti osin positiivista tulosta. Ulkoisessa

kysynnässä ei ollut mukana alle kouluikäisten ja koululaisten asetuksen mukaisia suun terveystarkastuksia, joiden määrät arvioitiin jälkikäteen erikseen, mutta niitä ei ole lisätty laskuriin. Oikomisen erikoishammaslääkärit ja pelkästään oikomista tekevät hammaslääkärit (yhteensä 7 suorittajaa) puuttuivat mittauksesta kokonaan. 6 Kuva 1. Tasapainolaskennassa helmikuussa 2015 todettiin ylikapasiteettia (+ 6 %) toteutuneessa hammaslääkärikapasiteetissa. Hammaslääkäriaikojen ulkoinen kysyntä oli 32 % ja sisäinen kysyntä 68 %. Potilasvastaanoton suunnitellun ja toteutuneen kapasiteetin suuren eron (- 19 %) selittää hammaslääkäreiden sairastumiset, peruuttamattomien poisjääntien erilaiset kirjaamiset, oikomisseulontapäivien erilaiset kirjaamiset, tietotekniset ongelmat, yhdessä hoitolassa oli pelastusharjoitus jne. Seuraavaa mittausta varten täsmennetään kirjaamisohjeita esiin tulleiden epäselvyyksien osalta ja huomioidaan edellisestä mittauksesta poisjääneet ulkoiset kysynnät. Myöhemmin laskemamme arvion mukaan ulkoiseen kysyntään olisi pitänyt lisätä koululaisten asetuksen mukaisiin suun terveystarkastuksiin 2 viikon aikana tarvitut työtunnit, yhteensä 290 tuntia.

7 Kuva 2. Hammaslääkäriaikojen kysynnän (ulkoinen + sisäinen) vaihtelu eri aikalajeittain ja viikonpäivittäin. Kysyntä oli suurinta maanantaisin ja tiistaisin. Kuva 3. Ylempi kuva osoittaa hammaslääkäriaikojen ulkoisen kysynnän vaihtelun eri aikalajeittain ja viikonpäivittäin. Eniten kysyttiin lohkeama-aikoja, varsinkin maanantaisin kysyntä oli erittäin suurta. Päivystysaikoja kysyttiin eniten maanantaisin ja tiistaisin, vähiten perjantaisin. Alempi kuva osoittaa hammaslääkäriaikojen sisäisen kysynnän vaihtelun eri aikalajeittain ja viikonpäivittäin. Jatkoaikojen kysyttiin joka päivä eniten, varsinkin maanantaisin ja tiistaisin, vähiten perjantaisin. Perjantain vähäisempi kysyntä selittyy yleensä hiukan lyhyemmällä työpäivällä.

8 Kuva 4. Kysynnän vaihtelu eri aikalajeittain. Ylempi kuva osoittaa, että lohkeama-aikoja kysyttiin eniten, osuus oli lähes 40 % ulkoisesta kysynnästä. Aikuisten tutkimusaikojen osuus ulkoisesta kysynnästä oli 30 %. Alempi kuva osoittaa, että jatkoajat muodostivat 80 % sisäisestä kysynnästä. 4.1.2. Suuhygienistit Suuhygienistien tasapainolaskurin tulokset näyttivät kysyntään nähden ylikapasiteettia. Suuhygienistien ulkoisessa kysynnässä ei myöskään ollut mukana alle kouluikäisten ja koululaisten asetuksen mukaisia suun terveystarkastuksia, joiden määrät arvioitiin jälkikäteen erikseen, mutta niitä ei ole lisätty laskuriin. Suuhygienisteillä oli paljon peruuttamattomia poisjääntejä. Kuva 5. Tasapainolaskenta helmikuussa 2015 näytti ylikapasiteettia toteutuneessa suuhygienistikapasiteetissa. Suuhygienistiaikojen ulkoinen kysyntä oli 39 % ja sisäinen kysyntä 61 %.

Myöhemmin laskemamme arvion mukaan ulkoiseen kysyntään olisi pitänyt lisätä alle kouluikäisten asetuksen mukaisiin suun terveystarkastuksiin 2 viikon aikana tarvitut työtunnit, yhteensä 238 tuntia. 4.1.3. Itsenäistä työtä tekevät hammashoitajat Itsenäistä työtä tekevät hammashoitajat kirjasivat myös toteutuneen potilasvastaanottotyön ja eri aikalajit viikoilla 6 ja 7. Tuloksista ei tehty tasapainolaskuria. 9 Kuva 6. Itsenäistä työtä tekevän hammashoitajan työajan mittauslomake Vuonna 2014 hammashoitajakäynnit lisääntyivät, koska työnjaon kehittämisen mukaisesti suuhygienisteiltä siirrettiin itsenäistä työtä tekeville hammashoitajille yhä suurempi osa lasten tarkastuksista. 4.2. Jonon seuranta Palvelusopimuksen mukaan hoidon saatavuutta seurataan viikoittain jonossa olevien määrillä ja yli 6 kuukautta jonottaneiden määrillä. Vuonna 2014 hoitoonpääsyjonoa purettiin vain omana toimintana tiukan taloustilanteen vuoksi. Vuosina 2011-2013 jononpurkuun oli käytetty myös vuokratyövoimaa 2-3 työparin verran. Vuonna 2014 jonotilanne oli pahimmallaan viikoilla 32 ja 33, jolloin kiireettömään tutkimukseen odottavien asiakkaiden määrä oli noin 5 700 ja odotusaika 6 kuukautta.

10 Loppuvuoden 2014 jononpurkusuunnitelman avulla onnistuttiin pääsemään tilanteeseen, jossa Hyvä Potku hankkeen alkaessa viikolla 1 2015 kiireettömään tutkimukseen odottavien asiakkaiden määrä oli 4222 ja odotusaika 3kk2vk. Kuva 7. Loppuvuoden 2014 jononpurkutilastot Vuonna 2014 jonoon ilmoittautui keskimäärin 249 henkilöä viikossa (yhteensä 12 951). Vuonna 2014 jonosta kutsuttiin hoitoon keskimäärin 244 henkilöä viikossa (yhteensä 12 733).

11 Kuva 8. Vuoden 2015 jonon seuranta Vuonna 2015 viikoilla 1-31 jonoon on ilmoittautunut keskimäärin 298 henkilöä viikossa (yhteensä 9 261). Jonosta on kutsuttu hoitoon keskimäärin 280 henkilöä viikossa (yhteensä 8 691). Eniten jonoa on purettu viikoilla 9, 10 ja 21. Vuonna 2015 jononpurku tehdään omana toimintana perustyöajalla. Vantaan suun terveydenhuollossa ei ole voimassa olevaa paikallissopimusta lisätyöstä, eikä jatkohoitoja lähetetä ostopalveluun. Palvelusetelin käyttö on myös hyvin vähäistä. 4.3. T3 mittaukset T3 (kolmas vapaa aika) mittauksia on tehty viikosta 7 alkaen. Tavoitteena oli tehdä viikoittain, mutta mittaus on ollut epäsäännöllistä. Mittaukset on tehty käsityönä, ja joka viikko ei ole ehditty tehdä mittausta kaikilta alueilta, jolloin keskiarvot eivät kerro oikeaa tilannetta. Hammaslääkärit Kaikki alueet ovat mukana mittauksessa viikolla 7 (T3 33 pv), viikoilla 13-22 (keskiarvo 34 pv) ja viikolla 26 (T3 51 pv).

12 Suuhygienistit Kaikki alueet ovat mukana mittauksessa viikolla 7 (T3 40 pv), viikoilla 13-22 (keskiarvo 27 pv) ja viikolla 26 (T3 50 pv). T3-ajoissa on ollut suurta vaihtelua alueittain ja viikoittain sekä hammaslääkäreillä että suuhygienisteillä. T3 vaihteluun vaikuttaa, jos on tullut uusia työntekijöitä, joille on tehty juuri päiväkirjat. Kehittämistoimenpiteet eivät ole vielä selvästi vaikuttaneet T3 aikoja lyhentävästi. Mittauksia on jatkossa tehtävä säännöllisesti ja joka alueelta muutoksen seuraamiseksi. 4.4. Työilmapiirimittaus Hyvä Potku-hankkeen myötä alettiin Webropol-kyselyllä seurata henkilökunnan työtyytyväisyyttä kuukausittain: fiilikset työn sujuvuudesta asteikolla 1-5, huonot fiilarit 1 ja hyvät fiilarit 5. Kyselyyn vastaavat kaikki suun terveydenhuollon työntekijät. Työtyytyväisyydestä raportoidaan henkilökunnalle esimiesten viikkokirjeissä ja aluepalavereissa. Vapaita fiiliskommentteja mikä sujui ja mikä ei on tullut paljon...kiire, tietotekniikka petti, muuten ok.

13 Kuva 9. Fiiliskyselyn tulokset 4.5. Asiakastyytyväisyys Asiakastyytyväisyyttä ei ole mitattu Hyvä Potku hankkeen aikana. Vantaan suun terveydenhuolto on ollut mukana Vantaan sosiaali- ja terveystoimen asiakastyytyväisyyskyselyssä vuonna 2012 ja 2014. Lomakkeen kysymykset ovat yhteiset Vantaan muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa, joiden yhteiseen tulokseen tuloksia on verrattu. Vuonna 2014 suun terveydenhuollon asiakkaiden antamien kouluarvosanojen keskiarvo oli vahva kiitettävä eli 9,36 (2012 9,24). Vantaan suun terveydenhuolto osallistui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen järjestämään Hammashoidon laatu: potilaan näkökulma -asiakastyytyväisyysselvitykseen syksyllä 2014. Vantaan suun terveydenhuolto sai asiakkailta kokonaisarvioksi palvelusta 4,8 (asteikko 1-5), yhteydensaannin helppous arvioitiin olevan 4,1 ja palvelun toteutuminen kohtuullisessa ajassa 4,0.

14 5. Muutokset Palvelujen parempi saatavuus pyritään saavuttamaan purkamalla "reppu, lisäämällä kapasiteettia, vähentämällä kysyntää ja varautumalla vaihteluun. 5.1. Hävitä reppu Jononpurkutalkoot tehtiin omana toimintana touko-kesäkuussa 2015. Hammaslääkärit purkivat jonoa (tutkimusmäärät ohjeistettu) ennen kesälomiaan, mutta valitettavasti jono lähti nopeasti taas kasvamaan. Kesän ajaksi saatiin lisätyövoimaksi ja kesäsijaisiksi käytännön palvelua suorittavia hammaslääkäreitä ja hammaslääketieteen kandidaatteja. Valikoitujen potilaiden jatkoajat annettiin kandeille ja uusille orientoiville hammaslääkäreille, ja jatkoaikoja sai tarvittaessa antaa useamman. Vaikeat jatkohoidot hoidetaan itse lomien jälkeen. Suuhygienistit eivät osallistuneet jononpurkuun, koska on ollut pulaa aikuisten hammaskivenpoistoajoista. Jononpurkua kokeillaan syksyllä hammaslääkäri-suuhygienistiyhteisvastaanotolla, jolloin hammaslääkärin tutkimuksen jälkeen potilas menee samalla käyntikerralla myös suuhygienistille depuraatioon. Syys-lokakuussa on tarkoitus tehdä uusi jononpurkutalkoo, mutta ennen ohjeistusta analysoidaan päiväkirjojen varaustilanne kesän jälkeen. Reppua saadaan kevenemään painottamalla vain yhden jatkoajan antoa. Palvelusopimuksen tilausmäärän toteutuminen on sitova tavoite. Jos tilaus ylittyy, menoja ei saada katetuksi asiakasmaksuilla, jolloin jonottomuuden tavoitteen aikataulua on pidennettävä. 5.2. Lisää kapasiteettia Peruuttamattomien poisjääntien vähentäminen Koululaisten asetuksen mukaiset suun terveystarkastukset toteutetaan Vantaa-mallin (monihuonemalli) mukaisesti. Vantaa-mallista on tehty sisäinen tiivistetty ohje ja prosessikaavio, joita on käyty läpi henkilökunnan kanssa aluepalavereissa. Tehokkaalla tiimityöllä pyritään vähentämään koululaisten peruuttamattomia poisjääntejä. Peruuttamattomien poisjääntien vähentämiseksi yläkoululaisille otettiin käyttöön toinen tekstiviestimuistutus saman päivän aamuna, kun hammashoitoaika on. Hoitolan henkilökunnan on helppo lähettää tekstiviesti potilastietojärjestelmän kautta suoraan koululaisen kännykkään. Aikuisten peruuttamattomien poisjääntien vähentämiseksi toteutetaan syksyllä Kampanja hammashoidon peruuttamattomien poisjääntien vähentämiseksi, jossa jaetaan flyereitä hammashoitoloissa yhden viikon ajan aikana. Kampanja piti toteuttaa jo 2011, joten flyerin luvut on päivitettävä.

15 Päiväkirjan värien vähentäminen (hammaslääkärit, suuhygienistit) Tavoitteena on, että toimenpiteille saadaan oikeanmittaiset ajat ja 10-15 minuutin hännät" häviävät. Ajanvarauksen työ helpottuu, kun korvamerkityt ajat vähenevät. Suorittajien päiväkirjojen suunnittelu yksikertaistuu ja nopeutuu. Työjärjestysohjeet päivitetään syyskuussa. Päiväkirjat suunnitellaan uusien värien mukaan alkaen 02.11.2015 (jakso 201508). Hammaslääkärin päiväkirjan värit vähenevät vain yhdellä, mutta käyttötarkoitukset monipuolistuvat. Suuhygienistien päiväkirjan värit vähenevät kolmella.

16 5.3. Vähennä kysyntää Ulkoisessa kysynnässä lohkeama-aikojen kysyntä oli suurinta. Syksyllä kuulutetaan vapaaehtoisia työpareja kokeilemaan lohkeamavastaanottoa, jossa yksi iltapäivä/viikko otetaan vain lohkeamapotilaita (max 30 min ajat). Lohkeamapotilaille tehdään samalla käynnillä tarvittaessa myös tutkimus. Kuva 10. Lohkeamapolin kehittämissuunnitelma Yksilöllisen hoitovälin määritystä tehostetaan, jotta potilas hakeutuu palvelun piiriin oikeaan aikaan ja oikealle suorittajalle (hml, shg,hh). Vantaan suun terveydenhuollossa on käytössä Aikuisten suun terveydenhoidon suositus, jossa on määritelty aikuispotilaiden suositeltavat tutkimus- ja hoitovälit, arviointiperusteet ja ehkäisevä hoito. Recallin teknisestä merkitsemisestä potilastietojärjestelmään muistutettiin henkilökuntaa. Päivystyksen suurkuluttajan hoitoprosessin kehittäminen Tavoitteena on tunnistaa päivystyksen suurkuluttaja päivystystilanteessa, motivoida jatkohoitoon, luoda hoitosuhde päivystystilanteessa ja päivystäjä ottaa jatkohoitoon itselleen. Suurkuluttajalle on tehty potilastietojärjestelmään kohderyhmä (korkean riskin potilas), josta ajanvaraus tunnistaa usein päivystyksen suurkuluttajan ja antaa pidempi aika päivystykseen. Päivystyksessä tehdään enemmän hoitoa kerralla, jos mahdollista. Ohjeistus lisätään päivystysohjeisiin. 5.4. Varaudu vaihteluun Suorittajat suunnittelevat päiväkirjaan puskuripäivän max. kerran jaksossa (6 viikkoa). Puskuripäivä on suorittajan omaan käyttöön varaudu yllättäviin tilanteisiin päivä. Yllättävä tilanne voi olla esimerkiksi joutuminen varapäivystäjänä päivystämään.

Päivystysaikojen kysyntä vaihtelee viikonpäivittäin. Keskitettyä päivystystä on jo aiemmin kehitetty kysynnän mukaan niin, että päivystävien työparien määrä vaihtelee. Maanantaisin, tiistaisin ja perjantaisin on ollut suurempi miehitys. Toisessa päivystyspisteessä kokeillaan ryhmäajanvarauskirjaa lokakuun ajan. Palvelusetelin arvo päivitetään, ja palveluseteliä käytetään ruuhkahuipuissa. 6. Pohdinta Hyvä Potku hankkeeseen osallistuminen on ollut antoisaa, ja on ollut mukava tavata muita kuntia ja huomata ongelmien ja ratkaisujen olevan yhteisiä. Hankkeen aikana emme ole saaneet suuria muutoksia aikaiseksi, mutta olemme huomanneet, että Vantaan suun terveydenhuolto on oikealla tiellä. Mittausurakka isossa kaupungissa oli haastava ja yksityiskohtaisesta ohjeistuksesta huolimatta tuli erilaisia tulkintoja. Mittausten ulkopuolelle jäi kirjaamatta paljon kysyntää, joten tasapainolaskurin tulokset eivät täysin kuvaa todellisuutta. Vantaan Hyvä Potku työryhmä oli aktiivinen ja innostunut. Kehittämistoimenpiteiden toteutuksen ja eteenpäin viemisen tueksi työryhmässä olisi ollut hyvä olla mukana enemmän esimiehiä. Vantaan suun terveydenhuollossa ei etukäteen osattu ennakoida, kuinka suuresta hankkeesta oli kysymys. Totuus paljastui työryhmälle vasta ensimmäisessä seminaarissa, kun suunniteltiin mittauslomakkeita ja ohjeistusta. Mittausajankohta oli pakko sijoittaa liian nopeasti toteutettavaksi. Hyvä Potku hankkeen myötä olemme saaneet hyvät eväät jatkaa kehittämistyötä. Palvelusopimuksemme antamien rajojen puitteissa aiomme syksyn ja tulevan talven aikana kehittää ja ottaa käyttöön seminaareissa ideoituja toimenpiteitä. Kiitos erityisesti Kristalle iloisesta sparrauksesta! 17