Turvapaikanhakijoiden vastaanottopalvelut Helsingissä. Helsingin kaupunginkanslia Elinkeino-osasto

Transkriptio

1 Turvapaikanhakijoiden vastaanottopalvelut Helsingissä Helsingin kaupunginkanslia Elinkeino-osasto

2 Turvapaikanhakijoiden määrä on noussut Euroopassa räjähdysmäisesti vuoden 2015 aikana. Myös Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä on noussut merkittävästi. Kun vuonna 2014 Suomeen saapui yhteensä turvapaikanhakijaa

3 välisenä aikana Suomeen on saapunut turvapaikanhakijaa. Yksin tulleita ala-ikäisiä turvapaikanhakijoita on alkuvuodesta lähtien saapunut 851 Turvapaikanhakijoiden valtakunnallisen määrän ennakoidaan nousevan jopa yli vuoden loppuun mennessä. Viikon 38 aikana valtakunnallisesti saapui turvapaikanhakijaa. Viikon 37 vastaava luku oli hakijaa. Saapumistahti ei näytä hiipuvan. Suurimmat turvapaikanhakijaryhmät ovat irakilaiset, afganistanilaiset ja somalialaiset. Syyrialaisia turvapaikanhakijoita on tähän mennessä saapunut 297, kun taas irakilaisia 7 729, somalialaisia ja afganistanialisia 680. Myös albanialaiset turvapaikanhakijat ovat näyttäytyneet tilastoissa yhtenä suurempana ryhmänä (653).

4 Turvapaikanhakijoiden viikoittaiset saapujamäärät tammikuu syyskuu 2015

5 Kaupungin tuottamat vastaanottopalvelut Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta (746/2011), eli vastaanottolaki, toteaa, että vastaanoton ja auttamisjärjestelmän käytännön toiminnan ohjaus, suunnittelu ja valvonta kuuluvat Maahanmuuttovirastolle. (2 luku, 8 ) Kuitenkin: Vastaanottopalvelut järjestää se vastaanottokeskus, jonka asiakkaaksi kansainvälistä suojelua hakeva tai tilapäistä suojelua saava rekisteröidään. Vastaanottopalveluihin kuuluvat majoitus, vastaanotto- ja käyttöraha, sosiaalipalvelut, terveydenhuoltopalvelut, tulkki- ja käännöspalvelut sekä työ- ja opintotoiminta siten kuin tässä luvussa säädetään. Vastaanottopalveluina voidaan järjestää myös ateriat. (3 luku, 13 )

6 Kaupungin tuottamat vastaanottopalvelut Toteutuneet kustannukset vastaanottopalveluiden tuottamisesta korvaa valtio: Maahanmuuttovirasto maksaa vastaanotto- ja järjestelykeskuksen perustamis- ja ylläpitokustannukset sekä palvelujen tuottajalle korvauksen vastaanottopalveluiden järjestämisestä. (1 luku, 7 ) Turvapaikanhakijat voivat myös järjestää majoituksensa itse vastaanottokeskuksen ulkopuolella. Tästä aiheutuviin kustannuksiin ei kuitenkaan saa taloudellista apua vastaanottokeskuksilta. Kansainvälistä suojelua hakeva tai tilapäistä suojelua saava voi järjestää majoituksensa itse. Hänen on ilmoitettava kirjallisesti osoitteensa ja esitettävä vuokrasopimus tai muu selvitys yksityismajoituksesta vastaanottokeskukselle, jonka asiakkaaksi hänet on rekisteröity. Osoitteen ilmoittaminen ja vuokrasopimuksen tai selvityksen esittäminen ovat edellytyksenä muiden vastaanottopalveluiden saamiselle. (3 luku, 18 )

7 Kaupungin ylläpitämät vastaanottokeskukset Helsingin kaupunki teki vuonna 2012 Maahanmuuttoviraston kanssa kansainvälistä suojelua hakevien vastaanoton ja säilöönoton järjestämisestä. Sopimuksessa määriteltiin vastaanoton majoituspalveluiden järjestäminen enintään 446 henkilölle ja säilöön otettujen enimmäismääräksi 70 henkilöä. Helsingin kaupunki ylläpiti sopimuksen mukaista vastaanotto- ja majoitustoimintaa Kaarlenkadun vastaanottokeskuksessa 200 henkilölle Punavuoren vastaanottokeskuksessa 200 henkilölle, sekä Metsälän vastaanotto- ja säilöönottokeskuksessa 46 henkilölle ja 40 säilöön otetulle henkilölle

8 Kaupungin ylläpitämät vastaanottokeskukset Yllä mainitut vastaanottokeskukset ovat jo heinäkuusta lähtien toimineet ylipaikoilla. Alkuun osa Helsingissä sijaitsevien vastaanottokeskusten majoituskapasiteetin ylittävistä turvapaikanhakijoista majoitettiin patjamajoituksella vastaanottokeskusten lattioille ja osa tilapäismajoitukseen eri hostelleihin. Turvapaikanhakijoiden määrän edelleen kasvaessa majoituskapasiteettia jouduttiin kasvattamaan avaamalla hätämajoitusyksiköitä Kirkkonummelle Evitskogiin noin 300 henkilölle sekä Koskelan vanhan sairaalan kiinteistöön noin 240 henkilölle. Nämä hätämajoitusyksiköt täyttyivät lähes heti kapasiteetin ylittävistä turvapaikanhakijoista. Viikolla 38 Helsingin vastaanottokeskusten kapasiteetin ylittävien turvapaikanhakijoiden majoitukseen otettiin käyttöön myös seurakuntien tiloja.

9 Kaupungin tuottamat vastaanottopalvelut kaupungin sisäinen roolijako Kaupunginkanslia koordinoi turvapaikanhakijoiden tilannetta sekä vastaa viestinnästä. Sosiaali- ja terveysvirasto huolehtii vastaanottokeskusten operatiivisesta toiminnasta Kiinteistöviraston tilakeskus vastaa kiinteistöjen käytettävyydestä Pelastuslaitos seuraa vastaanottokeskusten tilannetta palo- ja pelastusturvallisuuden osalta ja ylläpitää tähän liittyvää tilannekuvaa. Muut virastot ovat tukiroolissa. Kaupungin johtajisto asettanee näiden virastojen vastuuhenkilöistä ja viranhaltijoista koostuvan koordinaatioryhmän, jonka tehtävänä on johtaa kaupungin vastaanottotoiminnan kokonaisuutta sekä pitää yllä ajankohtaista tilannekuvaa.

10 Helsingin vastaanottokeskusten majoitustilanne Helsingin vastaanottokeskuksissa on kirjoilla uusimpien tietojen mukaan henkilöä. Luku sisältää vastaanottokeskuksissa kirjoilla olevat sekä yksityismajoituksessa olevat turvapaikanhakijat, arviolta 800 henkilöä. Yksityismajoituksessa oleskelevat Helsingin vastaanottokeskusten asiakkaat ovat kuitenkin oikeutettuja muihin kaupungin vastuulla oleviin vastaanottopalveluihin. Kaikki vastaanottokeskukset, mukaan lukien Kirkkonummen sekä Koskelan hätämajoitusyksiköt, operoivat yli kapasiteettinsa. Sosiaali- ja terveysvirasto on rekrytoinut 30 määräaikaista työntekijää syyskuun loppuun asti. Tämän lisäksi on jouduttu siirtämään 15 henkilöä peruspalveluista vastaanottotoimintaan. Sosiaali- ja terveysvirasto rekrytoi loppuvuodeksi lisää henkilökuntaa vastaanottotoimintaan.

11 Tilanne valtakunnallisesti Vastaanottokeskukset kautta maan ovat ruuhkautuneet ja toimivat yli kapasiteettinsa. Maahanmuuttovirasto neuvottelee vastaanottotoiminnan perustamisesta ympäri Suomea. Myös Uudenmaan muiden kuntien aluille perustetaan uusia vastaanottokeskuksia. Muun muassa Espooseen on perustettu uusi vastaanottokeskus Espoon operoiman ala-ikäisten yksin saapuneiden turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnan lisäksi. Raaseporin alueelle avautunee vastaanottokeskus syyskuun aikana. Myös Vantaalle ja Vihtiin on suunniteltu avattavan vastaanottokeskukset.

12 Tilanne valtakunnallisesti Uusia vastaanottokeskuksia avattaneen syys- ja lokakuun aikana 13 ympäri Suomen. Tavoitteena on etsiä ja perustaa vastaanottokeskuksia siten, että vastaanottokeskusten käyttöasteet saadaan alle 100% valtakunnallisesti. Vastaanottotoimintaa ylläpitää suurimmassa osassa keskuksista SPR.